mitä arvostat pyörässä?

[Kotarikuski]

Pyörässä pitää olla edes hieman haastetta.

Jos se toimii kaikin puoli siististi, pehmeästi, ei tärise ja vetää tasaisesti kaikilla kierrosalueilla, on se kohta myös ikävystyttävä. Ainakin voimaa pitäisi olla sitten sen verran että muu unohtuu kun kääntää kapulaa.

Särmää pitää olla, mulle pyörän ei tarvitse olla mukava. Paitsi ehkä sitten seittenkymppisenä.

[Mouru]

Sen pitää pitää meikäläinen EMPY'ssä.
Sen pitää olla luotettava.
Sen pitää istua peffanalle ja käteen hyvin.
Sen pitää kulkea ihan kivasti.
Sen pitää näyttää joltakin.
Sen pitää kuulostaa pyörältä eikä sähkömopolta.
Sen pitää pysyä tassut maassa.

Prätkän pitää olla luotettava, toimiva, näppärä ja suht helppo näin alkuvaiheessa olevalle motoristille. Yhden pyörän kanssa tappelin tienpäällä muutamankerran ja meni hermo, nykyinen pelittänyt just niinkuin pitääkin. Tuossa on soppeli ajoasento ja muutenkin hyvän kokoinen, yltää maahan ja sarviin hyvin kurottelematta. Hyväksi onneksi mies on kätevä käsistään ja muokkas tuon mulle soppeliksi. Jonkunmielestä varmaan ruma, mutta minä tykkään ja se on pääasia. Minä en tarvi niskaataittavaa kiihtyvyyttä eikä huippunopeuksien olla pitkältäpäälle kahtamarkkaa, mutta pitää vastata kuitenkin kaasuun niin ettei jää jalkoihin. Onneksi putkenvaihto auttoi ääniin, eikä toisaalta jälkeenpäin kiinniruuvattu db-killeri vienyt ihan munattomaksi. Prätkän ei saa keulia (saa tuosta keulan ylös jos tahtoo, mutta ei vahingossa) eikä kaatua..

Tuuli tuohon ottaa joten välillä melkoisessa riepotteessa. Kiihtyy ihan hyvin ohituksissa ja muutenkin kulkee niin että kortti on pysynyt taskussa.. Ja melko repivä ääni tuossa on, varsinkin kun antaa runtua. Saa nähdä miten sitten Fasusta tykkää kun/jos pääsen miehen Buellin sarviin joskus.

[Medi]

Pyörässä pitää olla edes hieman haastetta.

Jos se toimii kaikin puoli siististi, pehmeästi, ei tärise ja vetää tasaisesti kaikilla kierrosalueilla, on se kohta myös ikävystyttävä. Ainakin voimaa pitäisi olla sitten sen verran että muu unohtuu kun kääntää kapulaa.

Särmää pitää olla, mulle pyörän ei tarvitse olla mukava. Paitsi ehkä sitten seittenkymppisenä.

Saman suuntasia ajatuksia mullakin. Kiva ja yllätyksetön = tylsä. Nopeempi sellasella varmaan radalla olis, mutta muutoin

[Cobretti]

Arvostan ajoasentoa/tuntumaa, ajamisen fiilistä ja perinteistä tekniikkaa. Tietty koneesta pitää löytyä tarpeeksi löylyä. En mikään tehofriikki ole mutta kyllä sitä sopivasti tarttee
Jotenkin eurooppalaiset merkit vetoaa itseeni enemmän ku nipponin laitteet mutta ei se mikään kynnyskysymys oo, pikemminkin semmonen kirsikka kakun päällä.

[VPower]

Tässä tietty kehutaan omaa mopotinta joten:

- Moottori (V4)
- Äänet (V4)
- Kestävyys (V4)
- Riittävä (ohitus) kiihtyvyys
- Ajomukavuus
- Takapenkki (vaimolle)
- Tusinattomuus (nykyään)
- Ulkonäkö
- Ja pakko kai se on myöntää...vakuutusten hinta

...Ja kaikki nämä löytyvät 20 vuotta vanhasta VFR:stä

[harald73]

- ajettavuus
- ajoasento
- äänet
- asenne
- status
- ulkonäkö
- fiilis
- lisäpulikoiden määrä
- huoltojen helppous ja edullisuus
- luotettavuus
- ja tietysti vakuutusten hinta

...siispä Harley Davidson.

[HondaCebari]

-ajettavuus
- ajoasento
- äänet
- asenne
- status
- ulkonäkö
- fiilis
- lisäpulikoiden määrä
- huoltojen helppous ja edullisuus
- luotettavuus
- ja tietysti Honda logo

...siispä Honda blade

[vma]

- ajettavuus
- ajoasento
- äänet
- asenne
- status
- ulkonäkö
- fiilis
- lisäpulikoiden määrä
- huoltojen helppous ja edullisuus
- luotettavuus
- ja tietysti vakuutusten hinta

-ajettavuus: ottaa tiukasti suorat ja mutkat
-ajoasento: oikein oiva kun on joustava penkki, polkimet hyvällä kohdin yms
-äänet: V2- kone lotkottaa kivasti ja toimii hienosti
-asenne: lienee korvienvälissä tuo(kin) asia
-status: paras peli markkinoilla, mutta ei todellakaan halvin
-ulkonäkö: pesee kaikki kilpailijat
-fiilis: kesällä käyttäessä luonnollisesti aivan superia
-lisäpulikoiden määrä: löytyy hydrostaattinen vaihteisto, biosarja ja keräyspussi
-huoltojen helppous ja edullisuus: öljyjen ja suotimen vaihdot yms onnistuu 100%
-luotettavuus: satavarmasti luotettavin peli tuossa kategoriassa
ja tässä pelissä ei vakuutuksia tarvi.

Siispä Honda HF2620 päältä-ajettava ruohonleikkuri.

Oho, HD:ssä ja HF:ssä on näköjään ominaisuudet lähes samat. Paitti että HF on parempi.

[JHV 654cc]

Pyörässä pitää olla edes hieman haastetta.

Jos se toimii kaikin puoli siististi, pehmeästi, ei tärise ja vetää tasaisesti kaikilla kierrosalueilla, on se kohta myös ikävystyttävä. Ainakin voimaa pitäisi olla sitten sen verran että muu unohtuu kun kääntää kapulaa.

Särmää pitää olla, mulle pyörän ei tarvitse olla mukava. Paitsi ehkä sitten seittenkymppisenä.

Mä oon täysin samaa miältä tästä asiasta.

[Huhan Kolli]

Miten harley-reivitsoni, luotettavuus ja helppo hoitoinen saadaan samaan lauseeseen?

-Kusettamalla

[TripleTwin]

Ei, vaan vuosikymmenien kokemuksella.

[jarno73]

TEHOA
ajettavuutta
luotettavuutta(uskaltaa lähteä pois kirkolta,ilman pelkoa et laitos leviää käsiin)

[3JJ]

-lisäpulikoiden määrä: löytyy hydrostaattinen vaihteisto, biosarja ja keräyspussi

Tässä vaiheessa olin ihan varma että puhut Goldwingistä.

[Tuulitukka84]

Arvostan omassa mopossa kaikkia niitä triljoonaa työtuntia, mitä olen sen rakenteluun käyttänyt. Ompahan itteni näkönen ja kokonen Enempihän se seisoo ko liikkuu, mutta ei se ole niin justiinsa.

[JTS]

Ainaki Voimaa/vääntöä, ulkonäköä, luotettavutta ja helppo huoltoisuutta/vähävikaisuutta/viattomuutta.

[TwinTenox]

Mä olen tässä vuodesta 2006 etsinyt sitä "oikeaa" ;) Aina välillä on ollut fiilis, että nyt löytyi! Silti pyörät on vaihtuneet suht tiheään tahtiin. Allekirjoituksesta löytyy historia. Kevari oli 90-91, eka iso pyörä 2002 ja nyt vuodesta 2006 alkaen on ollut koko ajan joku laite tai kaksi tallissa.

Asioita, joita arvostan pyörässä:
- Sopiva moottoriteho, ei liikaa, eikä liian vähän. Käytännössä mulle soppeli on n. 100-130hv normaalille noin 200kg pyörälle siis. Vääntöä saa olla miten paljon vain. Mitä enemmän sen parempi. Hakusessa siis moottoripyörämäinen kiihtyvyys, huippunopeus on toissijainen asia.
- Ei rivinelonen. Jostain syystä pidän enemmän kaksisylinterisistä. Rivikolmosesta ei ole kokemusta. V2, R2 tai Bokseri, kaikki käy ja kaikkia on ollut.
- Kardaaniveto.
- Hyvä alusta ja etujarrut (ABS kelpaa, mutta ei ole ehdoton).
- Sopiva ajoasento selkävammaiselle, joka on mun tapauksessa sellainen kevyt etukeno.
- Järkevät huoltohinnat ja / tai mahdollisuus huoltaa itse ainakin osittain ja mielellään minimissään 10tkm huoltoväli.
- Mieleinen ulkonäkö.

Lisäilen kun tulee mieleen lisää asioita. Noihin raameihin on mun pyöristä parhaiten menneet Yamaha TRX850 ja nykyinen BMW R1200S, joka käytännössä täyttää kaikki ehdot.

[TwinTenox]

Miten harley-reivitsoni, luotettavuus ja helppo hoitoinen saadaan samaan lauseeseen?

Viime vuonna yli 10tkm H-D:llä, pisimmillään Pohjois-Norjassa, Ei minkäänlaisia ongelmia tekniikan kanssa. Poislukien öljyvalon johto, jonka liike korjasi takuuseen ja tarvikevaimentimen mystinen katoaminen mutkatiellä.

Ainakin nämä uudemmat H-D:t on mielestäni ihan yhtä luotettavia pyöriä kuin mitkä tahansa muutkin.

[TIJ]

sarjakuvamaisuutta ja runkkua

[xs2jammu]

Prätkinä on ollut kaksitahtisista yksi- ja kaksisylinteristä, nelitahtisista twinejä ja nelikoita ja jotenkin se mun juttu on ollut nää twinit. Yhtään V-konetta ei vielä ole ollut, mutta ei se päivä kaukana varmaan ole kun semmoinenkin taloon tullee.
En kaipaa huipputehoja, mutta hauskaa täytyy olla. Ulkonäkö on henkilökohtainen juttu ja se riittää kun omaa silmää miellyttää, muista viis vähät välitän tässäkin asiassa. Mä pidän itseäni potentiaalina Ducatin, HD:n, Moto-Guzzin,Trumpan, Bemarin, Suitzan ja Jammun ostajana. Ainoastaan Kawat ja japsicustomit sekä sivarit ja triket on ne mitä kierrän varmasti kaukaa, kaikki muut voi sopivana päivänä löytyä meiltä.