Nopean ryhmän kuskit

[PrivateeR]

Juu kusiainen rankaisee pitkistä välityksistä todella rajulla kädellä ku voima loppuu heti kesken ku rpm tippuu.

Tossa mielessä tonnarilla on todella helppoa ku välitys ei tee juuri mitään eroa kierrosaikaan ku se jaksaa kuitenki vetää alhaalta myös ihan hyvin.

[scuuba]

Plus ainahan se on kiva keskustella mopojuttuja, kun ei muutakaan tekemistä näin lauantai-iltana oo.

Olisko tälle illalle jotain sopivaa kysymystä?

[timjoo]

Olisko tälle illalle jotain sopivaa kysymystä?

Miten se vanha sanonta meni siitä miten monta kysymystä tyhmä ehti kysyä ja viisas vastata? Muistelen, että se idiootti voitti tuon kisan

Keulan pohjaaminen kovissa jarruista askarruttaa hieman. Alkuperäisellä CBR1000RR keulalla Palmasin jarruissa meno muistutti kanoottimelontaa ja jarrua piti höllätä hyvissä ajoin että uskalti kääntää mutkaan. Nyt etupumppujen sisällä on K-Techin romut ja 10:n jouset, eli käsittääkseni pehmeämmät kuin alkuperäiset. Nyt soutaminen on loppunut ja allekirjoittaneen löysillä jarruilla meno on suorastaan leppoisaa.

Yksi asia vain ihmetyttää. Mittarengas kertoo keulan pohjaamisesta jo sellaisella kierroksella jolloin en edes yritä kaikkea. Keulaan on laitettu musta tarra kohdalle, jossa keula pohjaa. Vaikka vauhtia sitten kiristää, niin silti meno on yhtä vakaata, ainakin alkuperäiseen keulaan verrattuna. Vauhti on parhaillaan nopean rajalla, joten lujaa ei vielä mennä...

Jotenkin tuntuu, että sen ei pitäisi noin helposti pohjata mutta haittaako se? Ja jos haittaa, niin miten keula varoittaa siitä, että nyt mennään pohjille liian rajusti?

[KawaJava]

Mulle on täysin epäselvää, että miten eturengas ilmottelee vaihtotarpeestaan?
Ei viittis odotella siihen asti, että se lipsahtaa alta.

[scuuba]

Miten se vanha sanonta meni siitä miten monta kysymystä tyhmä ehti kysyä ja viisas vastata? Muistelen, että se idiootti voitti tuon kisan

Keulan pohjaaminen kovissa jarruista askarruttaa hieman. Alkuperäisellä CBR1000RR keulalla Palmasin jarruissa meno muistutti kanoottimelontaa ja jarrua piti höllätä hyvissä ajoin että uskalti kääntää mutkaan. Nyt etupumppujen sisällä on K-Techin romut ja 10:n jouset, eli käsittääkseni pehmeämmät kuin alkuperäiset. Nyt soutaminen on loppunut ja allekirjoittaneen löysillä jarruilla meno on suorastaan leppoisaa.

Yksi asia vain ihmetyttää. Mittarengas kertoo keulan pohjaamisesta jo sellaisella kierroksella jolloin en edes yritä kaikkea. Keulaan on laitettu musta tarra kohdalle, jossa keula pohjaa. Vaikka vauhtia sitten kiristää, niin silti meno on yhtä vakaata, ainakin alkuperäiseen keulaan verrattuna. Vauhti on parhaillaan nopean rajalla, joten lujaa ei vielä mennä...

Jotenkin tuntuu, että sen ei pitäisi noin helposti pohjata mutta haittaako se? Ja jos haittaa, niin miten keula varoittaa siitä, että nyt mennään pohjille liian rajusti?

Keulahan pohjaa aina, jos on jonkinlaisella löysällä jarrulla, ja joku sopiva pomppu aiheuttaa hetkellisen keulan "pohjaamisen"/ koko joustomatkan käyttämisen. Sen takia se mittarengas/ nippari keulaputkessa ei oikein kerro yhtään mitään. Toki se saa mielikuvituksen laukkaamaan, ja erilaisia tulkintoja ja analyysejä on yhtä paljon kuin peräreikiä varikolla. Ehtymätön luonnonvara.

Jos taasen jarruttaa keulan kantokykyyn nähden liikaa, niin keula menee pohjaan, ja jää sinne. Sen jälkeen ainoa joustava elementti on eturengas, ja tapahtuu tuo ilmiö mitä kutsut kanoottimelonnaksi. Jos keula pohjaa vielä voimakkaammin/ radassa sattuu olemaan sopivia epätasaisuuksia; perä alkaa pomppimaan ilmaan/ ja sivuttain.

Löysillä jarruilla häviää aikaa jarrussa ja paljon. Haittaako se vai ei? Noh se ollee ihan siitä kiinni haluaako kuski parantaa kierrosaikaa, vaiko onko tyytyväinen kierrosaikaan ja ihan vaan fiilistelee koska radalla on niin kivaa ajaa.

Paskalla keulalla/ paskoilla jarruilla ajaa yllättävän kovia kierrosaikoja, jos vaan ajolinja on kohdillaan ja ymmärtää millaiset rajoitukset se keula asettaa, ja pystyy mutka mutkalta, kierros kierrokselta, setti setiltä ajamaan _aina_ sen limitin alle.
Mutta jos yhdistää paskan keulan, paskat jarrut, paskan ajolinjan, ja vain yhden ainokaisen epähuomiossa tehdyn ihan vain aavistuksen liian kovan jarrun, niin sitten onkin tyypilliset katastrofin ainekset kasassa.

[Jonezi]

Mulle on täysin epäselvää, että miten eturengas ilmottelee vaihtotarpeestaan?
Ei viittis odotella siihen asti, että se lipsahtaa alta.

Silloin ku se menettää profiilinsa, eli tulee kulmikas tai ns. kirveellä veistetty.

[PrivateeR]

Mulle on täysin epäselvää, että miten eturengas ilmottelee vaihtotarpeestaan?
Ei viittis odotella siihen asti, että se lipsahtaa alta.

Siinä vaiheessa kun nakki on täysin puhkipantu ni siihen tulee suhteellisen selkeä "kynnys" siihe renkaan profiiliin.

Ja kyllä sen ajaessakin alkaa huomaamaan jos kallistat koko matkalta. Se eturengas alkaa työntämään ihan selvästi suoraksi mutkissa ku se ei vain pure enää. Ei se silti sitä pyörää kaada ellei tohella muuta asiaankuulumatonta siihen oheen.

[Nitrous]

Mulle on täysin epäselvää, että miten eturengas ilmottelee vaihtotarpeestaan?
Ei viittis odotella siihen asti, että se lipsahtaa alta.

Mopo ei enää tahdo kääntyä mutkan sisään menon puolessa välissä - loppuosassa ennen kuin jarrun nostaa kokonaan. Mopoa ikään kuin joutuu kääntämään väkisin linjalle. Uudella renkaalla linja sitten pitää selvästi paremmin.

[PrivateeR]

Löysillä jarruilla häviää aikaa jarrussa ja paljon.

Juuri näin!!!!! Eli joka ikiseen mutkaan johon jarruu pitää koskee ni 100% kahvaa päälle vaan! Kello tykkää!!!

Ainiin, kannattaa myös muistaa se 57 asteen kallistuskulma ja kyynärpää asfalttiin joka kurvissa samalla ku se jarru on 100% pohjassa. Sit tulee rataennätyksiä!

P.S. Eikä kannata uutta rengasta laittaa alle, ku vanhalla renkaalla pääsee aivan yhtä lujaa.

[scuuba]

Mulle on täysin epäselvää, että miten eturengas ilmottelee vaihtotarpeestaan?
Ei viittis odotella siihen asti, että se lipsahtaa alta.

Ou nou, olen täysin väärä henkilö vastaamaan tuohon, mutta vastaan silti.

Olen aina ajanut eturenkaat(kin) ihan loppuun, koska mun ajolinja on sellainen että renkaat säilyttää profiilinsa ihan loppuun asti. Eli mulla ei tuu sitä ongelmaa, että renkaat menee kantikkaaksi, joka johtuu esim siitä että kuski jarruttaa pystyssä ja lyö sen jälkeen mopon kylelleen mutkaan, ja sit taas pystyyn ja kaasulle.
Ja vaimennukset olen säätänyt ihan sen mukaan mitä renkaan pinta kertoo, jolloin pito on abaut maksimi, ja sitten taasen keulan "käytös" on mitä on ja kuskin pitää vaan opetella ajamaan sillä.

Eturenkaan olen yleensä vaihtanut silloin kun huomaan ett "oho, kulutusmerkit on häipyny...." Eli ajossa en huomaa mitään, ja voin vetää omaa enkkakierrosaikaa aivan täysin loppunajetulla etusellakin. Yleensä menee niin päin ett kun krono näyttää enkkaa, niin siinä vaiheessa mietin ett mitkähän renkaat (seokset) mulla mahtaa olla alla ja kuinkahan kuluneet ne on.

Toki tuossa lipsumisessa on iso osuus silläkin, että millanen se keulan toiminta on kokonaisuudessaan. Koska jos keula toimii, niin se pitää renkaan mahdollisimman suuren osan ajasta radan pinnassa kiinni, eli minimoi lipsahtelun missä tahansa renkaan eliniän aikana.
Jos taasen keula on paska, niin uusi liimakumikin voi lipsahdella ikävästi missä vaan.
Varsinkin jos riparia on selkeästi liikaa, niin se pitää rengasta "ilmassa" pompun jälkeen, tai voi pakata keulan kasaan jarrun aikana, jolloin renkaalle tulee liian suuri rasitus jarrun lopussa ja se voi aiheuttaa keulan lipsahduksen alta vaikka jarru ei olekkaan tehokkain mahdollinen.

Lisäksi riippuu siitä, että millanen sen renkaan runko ja kumiseos on(, ja mikä on radan pinnan kitka). Pehmeällä rungolla ja (rata)seoksella rengas lipsahtelee ilman että se karkaa alta.
Kovalla rungolla ja (katu)seoksella rengas voi lipsahtaa kerralla alta, varsinkin jos rengas on kulunut eli joustava kumikerros on ohut.

Radan pinnan lämpötila, ja jarrun käyttö/ jarruteho, ajolinja, kierrosaika; vaikuttavat siihen millaisessa käyttölämpötilassa eturengas pysyy radalla ajaessa. Ja sillä renkaan lämpötilalla on myös suuri merkitys sen suhteen, että miten rengas käyttäytyy pidon rajoilla. Kylmänä lähtee kerralla alta, ja optimilämpötilassa varoittaa pikkulipsulla useamman kerran ennen kuin lähtee lopullisesti alta.

Auttoko yhtään...?

[scuuba]

Juuri näin!!!!! Eli joka ikiseen mutkaan johon jarruu pitää koskee ni 100% kahvaa päälle vaan! Kello tykkää!!!

Jos tuo sarkasmi pitäisi paikkaansa, niin sehän tarkoittaisi sitä suorilla ei kannata käyttää kaasua 100% vaikka se olisi mahdollista sopivalla ajolinjalla.

Jarrua kannattaa ajatella vaikkapa käänteisenä moottorina, niin jää nuo typerät lapselliset harhaluulot ja sarkasmiyritelmät vähemmälle.

[timjoo]

Löysillä jarruilla häviää aikaa jarrussa ja paljon. Haittaako se vai ei?

Kovempaa olisi tietysti kivempaa. Eli kyllä tavoite olisi opetella jarruttamaankin. Mielellään ilman, että jarruttaa etusen alta.

Tuo oli uutta, että tuo mittarengas on noinkin ylimalkainen tapa mitata keulaa. Tosin nyt kun sitä miettii hieman enemmän, niin juuri noinhan siinä käy kuten kuvasit. Ei minulla oikeasti ole tietoa missä kohti kevyttä settiä tuo oikeasti pohjasi. Se rengas nyt löytyy suunnitteen aina sen tarran päältä, joka näyttää pohjaamiskohdan.
Kun meno kerran on vakaata, niin jatkan harjoituksia ja jos menee taas kanoottimelonnan puolelle, niin täytyy keksiä jotakin - säätöjä, parempaa jarrutekniikkaa, tms. Se on sitten sen ajan murhe, koska luulen että matkaa takaisin tuohon tilanteeseen on aika paljon (mutu).

[PrivateeR]

jää nuo typerät lapselliset harhaluulot ja sarkasmiyritelmät vähemmälle.

Jätä sä ensin, mä jätän sit perässä.

[PrivateeR]

Tuo oli uutta, että tuo mittarengas on noinkin ylimalkainen tapa mitata keulaa.

Yksi asia minkä se mittarengas ilmoittaa 100% varmuudella on se, että käykö se iskari edes lähellekään pohjassa, eli onko keula liian kireällä. Sitä se ei kerro että onko keula liian löysä vai sopiva.

[KawaJava]

Tästä saatiin taas hyvät lauantai-illan jupinat.

Kiitos hyvistä vinkeistä.
Mopossa oli uus etunen, kun ostin sen, niin en oo vielä päässyt seuraamaan omaa kulumaa. Täytyy pitää nämä vinkit mielessä - niin renkaan profiilista, kuin keulan käytöksestä ja säädöistä.

Rengaskustannusten minimoinniksi nuukempi kaveri muuttaa linjoja ja jarruja sen mukaan, miten etugummi kuluu, että saa ajettua koko rahan edestä.

[Nitrous]

Kovempaa olisi tietysti kivempaa. Eli kyllä tavoite olisi opetella jarruttamaankin. Mielellään ilman, että jarruttaa etusen alta.

Tuo oli uutta, että tuo mittarengas on noinkin ylimalkainen tapa mitata keulaa. Tosin nyt kun sitä miettii hieman enemmän, niin juuri noinhan siinä käy kuten kuvasit. Ei minulla oikeasti ole tietoa missä kohti kevyttä settiä tuo oikeasti pohjasi. Se rengas nyt löytyy suunnitteen aina sen tarran päältä, joka näyttää pohjaamiskohdan.
Kun meno kerran on vakaata, niin jatkan harjoituksia ja jos menee taas kanoottimelonnan puolelle, niin täytyy keksiä jotakin - säätöjä, parempaa jarrutekniikkaa, tms. Se on sitten sen ajan murhe, koska luulen että matkaa takaisin tuohon tilanteeseen on aika paljon (mutu).

Kannattaa myös huomioida, että töyssyisellä radalla tuo mittarengas saattaa luistaa keulaputkessa ihan pelkästään tärinän takia varsinkin jos mittarengas on vanha/kuoleentunut, jolloin sillä ei tee senkään vertaa kuin normaalisti.

[scuuba]

Kovempaa olisi tietysti kivempaa. Eli kyllä tavoite olisi opetella jarruttamaankin. Mielellään ilman, että jarruttaa etusen alta.

Tuo oli uutta, että tuo mittarengas on noinkin ylimalkainen tapa mitata keulaa. Tosin nyt kun sitä miettii hieman enemmän, niin juuri noinhan siinä käy kuten kuvasit. Ei minulla oikeasti ole tietoa missä kohti kevyttä settiä tuo oikeasti pohjasi. Se rengas nyt löytyy suunnitteen aina sen tarran päältä, joka näyttää pohjaamiskohdan.
Kun meno kerran on vakaata, niin jatkan harjoituksia ja jos menee taas kanoottimelonnan puolelle, niin täytyy keksiä jotakin - säätöjä, parempaa jarrutekniikkaa, tms. Se on sitten sen ajan murhe, koska luulen että matkaa takaisin tuohon tilanteeseen on aika paljon (mutu).

Voihan tuota ajatella myös siltä kantilta, että kun merkkirengas on pohjassa (eikä tarvitse meloa), niin se kertoo nimenomaan sen että tämän hetkisellä jarruteholla se keula toimii oikein hyvin.
Eli se kertoo myös sen että lisäämällä jarrutehoa, pääset taas melomaan, ja jos siitä vielä lisäät tarpeeksi jarrutehoa, niin pääset todellisiin ongelmiin.

Jos haluaa hieman tutustua aiheeseen etukäteen, niin katsele esim cronodatasta minkälaisia maksimihidastuvuuksia sieltä löytyy. Tai mikä on pitkien suorien päässä tapahtuvien jarrujen keskimääräinen hidastuvuus. Niistä voi hieman veikkailla keulan nykyistä kantavuutta jarrujen suhteen.

Lyhyiden jarrujen dataa, varsinkaan jos "samaan aikaan" pitää heittää mopo puolelta toiselle, ei kannata katsoa. Niissä ei yksinkertaisesti kuskin kädet riitä/ saa olla todella kovan tason kuski, että pystyy vetään maksimijarrut siinä vaiheessa kun ajolinja ei ole pitkin pitkää suoraa, ja mopo pystyssä ja rauhallinen, ennen jarrumerkkiä.

[jannmann]

Mopo ei enää tahdo kääntyä mutkan sisään menon puolessa välissä - loppuosassa ennen kuin jarrun nostaa kokonaan. Mopoa ikään kuin joutuu kääntämään väkisin linjalle. Uudella renkaalla linja sitten pitää selvästi paremmin.

Oletko tossa huomannut eroa eri rengas merkeillä?

Aikoinaan misukan kuviorenkaasta oli eteen 2 eri profiilia samassa koossa. Toinen oli profiililtaan aika vastaava kuin sen aikainen Pirelli oli. Mutta toinen profiili oli taas misukan sileästä kumista. Sillä tuntui niin uutena kuin 150k jälkeen että peli ajautuu sisäkurvista ulos. Ero kääntymisessä kuluneena oli sillä tosi pieni verrattuna pirellin kumeihin joihin muutenkin kuluminen vaikutti enemmän.

[PrivateeR]

Oletko tossa huomannut eroa eri rengas merkeillä?

Itellä ainaki Pirellit ja Dunlopit on toiminut juuri noin kuin minä ja Nitrous kuvailtiin.

[Nitrous]

Tästä saatiin taas hyvät lauantai-illan jupinat.

Kiitos hyvistä vinkeistä.
Mopossa oli uus etunen, kun ostin sen, niin en oo vielä päässyt seuraamaan omaa kulumaa. Täytyy pitää nämä vinkit mielessä - niin renkaan profiilista, kuin keulan käytöksestä ja säädöistä.

Rengaskustannusten minimoinniksi nuukempi kaveri muuttaa linjoja ja jarruja sen mukaan, miten etugummi kuluu, että saa ajettua koko rahan edestä.

Luulisin, että ite saan tahkota etusella sen 300+ kierrosta jos merkit meinaa ajaa pois. Jos rehellisiä ollaan, en tiedä kuinka paljon tartteis ajaa, että merkit katoaisi, kun nykyisin tulee vaihdettua siinä 150 kierroksen huitteilla uudempaa alle, kun kääntyvyys alkaa olemaan selkeästi uutta heikompi.

Ja haluisin muuten nähdä, että miten esim. Kemoran kahvilan jarru ajetaan kovaa niin, että eturengas kuluisi profiilin muuttumatta. Ratojen välillä on jonkin verran eroja siinä kuinka rengas kuluu ja esim. Alastaro on siitä helppo etuselle, ettei siellä juurikaan ole pitkiä kallellaan jarrutettavia paikkoja, vaan käytännössä kaikissa mutkissa jarru aloitetaan pyörä pystyssä ja siitä sitten trail brakella sisään.

[Nitrous]

Oletko tossa huomannut eroa eri rengas merkeillä?

Aikoinaan misukan kuviorenkaasta oli eteen 2 eri profiilia samassa koossa. Toinen oli profiililtaan aika vastaava kuin sen aikainen Pirelli oli. Mutta toinen profiili oli taas misukan sileästä kumista. Sillä tuntui niin uutena kuin 150k jälkeen että peli ajautuu sisäkurvista ulos. Ero kääntymisessä kuluneena oli sillä tosi pieni verrattuna pirellin kumeihin joihin muutenkin kuluminen vaikutti enemmän.

Viime vuodet olen ajanut pelkästään Dunlopilla, mutta muistin varaisesti enempi vähempi samoin käyttäytyivät niin Misukka, Bridge ja Pirellikin. Toki tuntuma pyörään ja sen tekemiseen parantunut vuosien varrella, joten ihan suoraan vertailukelpoisia mielikuvia nämä eivät ole.

[scuuba]

Tästä saatiin taas hyvät lauantai-illan jupinat.

Kiitos hyvistä vinkeistä.
Mopossa oli uus etunen, kun ostin sen, niin en oo vielä päässyt seuraamaan omaa kulumaa. Täytyy pitää nämä vinkit mielessä - niin renkaan profiilista, kuin keulan käytöksestä ja säädöistä.

Rengaskustannusten minimoinniksi nuukempi kaveri muuttaa linjoja ja jarruja sen mukaan, miten etugummi kuluu, että saa ajettua koko rahan edestä.

Se tuli vielä mieleen, että esim katurenkaiden optimilämpötila on huomattavasti alhaisempi kuin ratarenkaiden.
Tuo on merkittävä tekijä siinä vaiheessa, kun verrataan renkaiden toimintaa eri kierrosajoilla (renkaan fyysinen eläminen), radan pinnan lämpötilaa (renkaan lämpöä nostava tai laskeva), ja radan pinnan kitkaa (lämmöntuotto).
Karrikoiden voi sanoa, että siinä vaiheessa (rengaslämpö) kun katurengas alkaa lipsumaan, niin ratarengas huutaa lisää leipää.

Tai jos kulunut rataseosrengas alkaa lipsumaan, niin sekään ei välttämättä ole indikaatio siitä, että rengas pitäisi vaihtaa kuluneisuuden vuoksi.
Vaan vikana voi olla alustan toiminta ja/tai olosuhteet, jotka aiheuttavat renkaan lipsumisen.
Toki ongelma häviää hetkeksi, kun vaihtaa uuden renkaan eteen, koska renkaan rungon päällä on enemmän materiaalia joka kykenee vastaanottamaan vääränlaisen rasituksen. Mutta siinä vaiheessa kannattaisi ennemmin poistaa se varsinainen syy ongelmiin, eikä peittää sitä väliaikaisesti.

[okvp]

Voihan tuota ajatella myös siltä kantilta, että kun merkkirengas on pohjassa (eikä tarvitse meloa), niin se kertoo nimenomaan sen että tämän hetkisellä jarruteholla se keula toimii oikein hyvin.
Eli se kertoo myös sen että lisäämällä jarrutehoa, pääset taas melomaan, ja jos siitä vielä lisäät tarpeeksi jarrutehoa, niin pääset todellisiin ongelmiin.

Jos haluaa hieman tutustua aiheeseen etukäteen, niin katsele esim cronodatasta minkälaisia maksimihidastuvuuksia sieltä löytyy. Tai mikä on pitkien suorien päässä tapahtuvien jarrujen keskimääräinen hidastuvuus. Niistä voi hieman veikkailla keulan nykyistä kantavuutta jarrujen suhteen.

Lyhyiden jarrujen dataa, varsinkaan jos "samaan aikaan" pitää heittää mopo puolelta toiselle, ei kannata katsoa. Niissä ei yksinkertaisesti kuskin kädet riitä/ saa olla todella kovan tason kuski, että pystyy vetään maksimijarrut siinä vaiheessa kun ajolinja ei ole pitkin pitkää suoraa, ja mopo pystyssä ja rauhallinen, ennen jarrumerkkiä.

Olen käsittänyt että sportilla maksimijarru mopo pystyssä suoralla tarkoittaa sitä että perä nousee hieman ilmaan ja pyörä alkaa hieman soutaa, vaikka alusta olisi tikissään, tämä lienee se tavoiteltu tila suoralla. Sitten kun aletaan kääntämään löysätään jarrua aina kallistuskulman mukaan...

[scuuba]

Ja haluisin muuten nähdä, että miten esim. Kemoran kahvilan jarru ajetaan kovaa niin, että eturengas kuluisi profiilin muuttumatta. Ratojen välillä on jonkin verran eroja siinä kuinka rengas kuluu ja esim. Alastaro on siitä helppo etuselle, ettei siellä juurikaan ole pitkiä kallellaan jarrutettavia paikkoja, vaan käytännössä kaikissa mutkissa jarru aloitetaan pyörä pystyssä ja siitä sitten trail brakella sisään.

Kemorassa on neljä muuta oikealle kääntyvää mutkaa tuon kahvilanmutkan lisäksi. Joten voi myös miettiä sitä, minkä verran se kahvilan mutkassa syntynyt "kantti" kuluu niissä muissa mutkissa. Koska jos renkaassa on kantti, niin siihen kohdistuu suurempi pintapaine, ja suurempi kulutus, niissä muissa mutkissa.
Ja myös se, millä ajolinjalla ajaa sinne kahvilanmutkaan sisään, vaikuttaa erittäin suuresti siihen miten eturengas kuluu tuossa kyseenomaisessa mutkassa.
Sinne voi ajaa ihan pystyssä sisään, ja heittää mopon päädyssä kylelleen, jolloin rengas kuluu kulmikkkaaksi.
Tai sitten ajaa huomattavasti pyöreämmällä linjalla, varsinkin ennen ja jälkeen kääntöpisteen, jolloin renkaan profiili säilyy.

Tosin veikkaisin että samainen kuski kyllä sitten toteuttanee sitä samaa ajolinjaperiaatetta myöskin muissa mutkissa. Ainakaan en ole huomannut juurikaan sellaista ominaisuutta orgin nopean ryhmän kuskeissa, että heillä olisi taitoa vaihtaa ajolinjaperiaatetta mutkakohtaisesti.
Sen olen kyllä huomannut, että kuskeilla on ongelmia ratakohtaisesti, tarkoittaen sitä, että oudolla radalla ajetaan enemmän pystyssä&kyljellään&pystyssä, eli ajo on erittäin kantikasta. Ja siitä suora seuraus on myös kantikas eturengas.

Itsehän en ole tietenkään huomannut mitään eroa alastaron ja kemoran välillä eturenkaan kulumisen suhteen/ sen vaikutuksesta eturenkaan profiiliin, koska ajan kaikki mutkat samalla periaatteella radasta ja mutkasta riippumatta.
Jos tuonne kemoraan tulee (toivottavasti) juhannuksena eksyttyä, niin pitääpä kiinnittää erityistä huomiota asiaan.

[scuuba]

Olen käsittänyt että sportilla maksimijarru mopo pystyssä suoralla tarkoittaa sitä että perä nousee hieman ilmaan ja pyörä alkaa hieman soutaa, vaikka alusta olisi tikissään, tämä lienee se tavoiteltu tila suoralla. Sitten kun aletaan kääntämään löysätään jarrua aina kallistuskulman mukaan...

Niin, se "hieman" on erittäin suhteellinen käsite. Paljonko on hieman ja paljonko on hieman liikaa.
Kyllä omassakin mopossani jos jarrun alotus onnistuu abaut tasan 100% nappiin, niin mopo soutaa hyvin hyvin hyvin vähän. Ja heti kun jarrukahvaa hellittää muutaman prosentin, niin soutaminen lakkaa kokonaan.

Keulan/ etujousien mitoitusperiaatteena olen käyttänyt sitä että mopon keula pohjaa juuri tasan silloin kun 100% jarrupaine saadaan aikaiseksi. Koska silloin mopo on pystysuorassa, ja keulan pohjaaminen ei silloin aiheuta juurikaan mitään ohjelmaa, vaikka mopo matkaakin pelkästään eturenkaan jouston varassa.
Ja koska käytännössä maksimi jarruteho on aina alle 100%, niin silloin keulalle jää millistä muutamaan joustomatkaa toimia, ja se riittää ottamaan liiallisen rasituksen pois eturenkaalta.

Lisätään tuohon vielä se, että perän säädöillä, ja moottorijarrulla/ moottorijarrun säädöllä, on erittäin suuri merkitys siinä vaiheessa kun aletaan olemaan maksimijarrussa siellä mopon käytöksen harmaalla alueella varsinkin tuossa soutamisen ja taittopisteen rajamailla.
Eli jos keula jaksaa kantaa jarrut, mutta mopo soutaa silti hieman, niin syyllinen tod näk löytyy joko liian pienestä painaumasta perässä (heikentää takarenkaan pitoa) ja/tai moottorijarrun takia luistavasta takarenkaasta.

[timjoo]

Yksi asia minkä se mittarengas ilmoittaa 100% varmuudella on se, että käykö se iskari edes lähellekään pohjassa, eli onko keula liian kireällä. Sitä se ei kerro että onko keula liian löysä vai sopiva.

Sitten olen jo oikeilla jäljillä. Jos ajaisin pelkästään mieltymyksieni mukaan, niin olen varma että jousitus menisi aivan varmasti liian kireälle.

[Nitrous]

Ja myös se, millä ajolinjalla ajaa sinne kahvilanmutkaan sisään, vaikuttaa erittäin suuresti siihen miten eturengas kuluu tuossa kyseenomaisessa mutkassa.
Sinne voi ajaa ihan pystyssä sisään, ja heittää mopon päädyssä kylelleen, jolloin rengas kuluu kulmikkkaaksi.
Tai sitten ajaa huomattavasti pyöreämmällä linjalla, varsinkin ennen ja jälkeen kääntöpisteen, jolloin renkaan profiili säilyy.

Voihan sinne ajaa vaikka millä tapaa sisään, mutta ei siinäkään paikassa ole kuin käytännössä yksi nopea linja. Sitten kun siihen vedetään absolivana just ennen kisaa niin linjoja onkin joka kierroksella ja kuskilla erilaisia, noita voi ihastella vaikka Kärjen Lassen youtube -kanavalta.

P.S. Mitäs sä olit Kemorassa ajanu, 1.12 puolelle vai kovempaa?

[nenoat]

P.S. Mitäs sä olit Kemorassa ajanu, 1.12 puolelle vai kovempaa?[/QUOTE]

Tää oli hyvä! Voi tosin olla että aiheutti pitkän "radiohiljaisuuden" kun siellä dataa tutkitaan kuumeisesti ja mietitään, että missä meni ketuilleen

[PrivateeR]

P.S. Mitäs sä olit Kemorassa ajanu, 1.12 puolelle vai kovempaa?

Tää oli hyvä! Voi tosin olla että aiheutti pitkän "radiohiljaisuuden" kun siellä dataa tutkitaan kuumeisesti ja mietitään, että missä meni ketuilleen

Samanlainen radiohiljaisuus tuli kun se käski mua ajamaan vanhoilla renkailla kovempaa ku hän on ajanu, ja ku sitte näytin dataa että "ajoin jo" ni vaihtui taajuus.

[scuuba]

Samanlainen radiohiljaisuus tuli kun se käski mua ajamaan vanhoilla renkailla kovempaa ku hän on ajanu, ja ku sitte näytin dataa että "ajoin jo" ni vaihtui taajuus.

Valehtelet taas.

Tässä muistin virkistämiseksi:

Ja sitte ku herra analysoija väittää vakavalla naamalla että vanhalla nakilla saa ajettua samaa kierrosaikaa ku uudella, ni argumenttien validius putoaa puoleen.... just saying...

No yritäppä nyt ensin päästä sillä uudella nakillas kovempaa, kuin mitä mä pääsen vanhalla nakilla, niin saat vähän lisää valideettia ainakin omasta mielestäsi...