Siinä oma uusi paras kierros Botniaringiltä. Monta mutkaa meni leveäksi ihan vain sen takia että toi MS4 luisti alta joka kerta ku sillä yritti vähänkää kovempaa jarrua ja/tai trailbrakee. Ihme että tolla irtos uus enkka... onpaha helppo enkka tulossa sit ens harkkakerralla
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Noniin Kymillä oltiin viikonloppu ja kierrokset jäi aika vähäisiksi kelin takia (lauantaina 33 ja sunnuntaina 17). Jotakin kehitystä tässä on kuitenkin tullut ja hyvin pysyi muiden pikkupyörien kyydissä. Suorilla sitten tonnareille tulee aika lailla tasoitusta, omatkin huiput viime kesältä gikserillä 288 GPS vs. nyt Hondalla 240.
Olin tosiaan lauantain Emen vetämällä KVR-kurssilla ja tuli kyllä paljon apua. Eniten apuja oli ajolinjaan, missä olisin todennäköisesti edelleen pyörimässä ketunlenkillä siinä ekassa pitkässä vasurissa ja sen jälkeisessä ylämäkeen taittuvassa oikeassa.
Haaste Hondan kanssa on ollut kallistusvaran loppuminen ja Eme käski ottaa yläkropan selvästi voimakkaammin mukaan, mikä sitten auttoikin kummasti raapimisasiaan ja siitä jatkojalostuksena pitäisi taas päästä kovempaa mutkaan sisään. Tämä jäi vielä vähän puolitiehen eli treenit jatkuu sen osalta.
Samoin aivokapasiteetti on koetuksella, kun pitää siirtää samalla kertaa ahteri vasemmalta oikealle, vaihtaa isommalle, kiihdyttää ja taittaa oikealle. Vähän nykivää välillä ja nostan turhaan ahteria ja pompautan siten pyörää.
Luulen, että lauantaina sisällä odotteli 2:05-alkuinen mutta parhaaksi jäi 2:07,35 eikä se siitä sunnuntaina enää parantunut. Nopeimmalla kierroksella on pari selvää virhettä mutta laitetaan nyt kuitenkin jakoon. Videon tokalla kierroksella näkyy, miten iso ero takasuoralla on tonnarit vs. pienemmät.
https://youtu.be/sQs_AJqiqBc
ZXR750 J "K"
Tässä muutama kierros meidän Juniorin kurvailuja tolla esihistoriallisella Suzukin raadolla. Mukava kanssaratailija tallensi parin kierroksen verran menoa.
Enkkariksi jäi 1:25,03. Hiukan on linjat kolmesatasen linjoja mutta eipä meillä nyt oo järkeä alkaa ison pyörän nopeimpia linjoja hakemaan. Ihan mukavaa humppaa näyttää menevän noinkin.
https://www.youtube.com/watch?v=kODOy_KxAVk&t=209s
Jopo
Leuka maassa kohti uusia pettymyksiä.
Soininen racing
Eipä noissakaan linjoissa paljoa vikaa ole, apekseista pakenee niin perkeleesti.
Mulla pisti silmään jarruttamisen hentous, joka ollee peruja siitä että kolmesatasella ei tarvinne pahemmin jarrutella. Ts normi ison pyörän jarruustyylillä kierrosajasta tippuis joku 5 sekunttia, ilman että muuttaa linjoja tai muuta ajamista.
Poikkeuksellisen nätin ja puhtaan näköstä ajamista vaikka ei aina ihan osukkaan, joka sit taas johtuu siitä että ajamisen ryhtmi ihan erilainen kuin kolmesatasella, eli joutuu hyppäämään paketista ihan toiseen.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Jarruttamisen hentouteen vaikuttaa se että tuossa katiskassa on kova kytkin, ei voi runtata niin myöhään jarrulle kuin kuski olis halunnut. Lisäksi kuulemma setin loppua kohti ne vähätkin jarrut alkoi häipymään.
Ajolinjoissa tulee hiukan liikaa vaihtelua, varmaankin menee oudon laitteen piikkiin. Lisäksi itse ainakin koin että on tosi vaikea osua mutkiin joka kerta samalla lailla tusta kytkimestä johtuen.
Kolmesatasella muuten jarrutetaan oikeesti kovaa ja myöhään.
Jopo
Leuka maassa kohti uusia pettymyksiä.
Soininen racing
Kait sitä uskaltaa omankin rävellyksen nyt laittaa esille, kun kauden oma tavoite meni vahingossa rikki tiistaina (25-alkuinen). Äkkiseltään itelle tulee mieleen, että vauhtimutkiin pitäisi mennä rohkeammalla kyydillä ja sitten tietty palmas leviää aika pahasti eikä kahvilan taitto osu lähellekään. Mutta onko vielä jotain muuta itsestäänselvää mistä lähtisi helppoja kymmenyksiä pois?
Riku #666
www.trackpunkracing.com
No siinä on sit muutama kymmenys, riippuen ihan siitä kuinka suoraviivaisesti (hidas) tai kaarevasti (nopea) ne sisääntulot (jarrumerkin ja apeksin välinen pätkä) noihin mutkiin ajaa. Jos ihan äärilaitoja vertailee ajolinjan osalta, niin yhteensä luokkaa sekuntti tjsp, ja se on suht koht runsaasti vielä tommosessa 1:25 vauhdissa.
Toki se että vaihtaa linjan, ei välttämättä välittömästi näy niin suurena erona, koska keskivertokuskilta menee hetki aikaa oikeasti muuttaa se ajolinja, jarrumerkki, jarrutus, rytmitys, ts koko paketti menee tuon pätkän osalta uusiksi.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Käytä koko rata niin lähtee helppo sekka tai kaks pois. Nyt on aika paljon asvalttia renkaan ja kanttarin välissä joka mutkassa.
Ykkönen lähtee vähän valumaan ennen varsinaista taittoa ja ykkösen ulostulossa jää rataa käyttämättä -> Liian sisältä ja valuttamalla kakkoseen sisään. Kolmosessa ehkä inan aikanen apeksi. Palmas ja Lemminkäinen nopeempia yhdellä apeksilla kuin V-tyylillä. V tosin on helpompi ajaa ja blokkaa kisassa jarrun ohituslinjan. Kikkamutka menee aika kivasti. Vika vasuri ja kahvila jää apeksit aika pahasti auki.
Suunnanvaihdoissa vähän laiskaa kyydissä istuskelua, aktiivisempaa ajamista vaan niin saa mopon paremmin osoittamaan oikeaan suuntaan -> Lisää tehoa jarruihin ja apeksinopeutta.
Ajamisesta näkyy sekä hyvässä että pahassa tekemisen rutiini. Linjan osalta tuo on vähän semmonen, että sillä rutiinilla on annettu lupa ajaa itselle epätarkasti ja ne helpot sekunnit jää sen takia ottamatta.
Superbike #7
Kiitos! Oot ihan oikeassa tuossa että rutiinilla annettu lupa ajella noin. Tarvii joku henkinen kikka keksiä millä sais pidettyä mielessä koko setin ajan että tatkoitus olis koittaa tehä eri lailla. Menee aina vähän siihen, että kierrosaikaa koittaa hinkata vaan pelkoja voittamalla = menemällä myöhemmin jarruille.
Onneksi videot aina kivasti palauttaa maan pinnalle Ensi kertaan settien aiheeksi siis taas kerran tarkemmin ajaminen!
Riku #666
www.trackpunkracing.com
Ittellä käy kans niin, et viimeinen vasuri jää apeksit aika pahasti auki. Lähteeko vika jo palmasista.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Nikihän ajoi koko ajan siitä hyppyrin yli keskeltä rataa vikaan vasuriin (ja kierrosaika oli mitätöntä 1:15.6-1:16.5 haarukkaa koko ajan). Mutta sen ajotapa on "lievästi" aggressiivinen jota en ehkä ekana lähtis yrittää kopioimaan
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Olen yrittänyt tänä kesänä avata ja analysoida tuota radan loppuosaa. Otan (toivottavasti otin) siinä saman vauhtiselta kuskilta sekunnin kuokkaan.
Kahvilan sisäänmenolinjaa aletaan rakentamaan Lemminkäisen sisääntaitosta. Jos missaa Lemminkäisen apeksin, niin helposti siinä käy niin, että ajaminen on siirtymistä ongelmasta toiseen kahvilan apeksiin saakka. Yksinkertaisesti siinä ei ole aikaa korjata edellistä virhettä ennen seuraavaa mutkaa. Ajallisesti siinä ei ihan hirmuisia eroja tehdä, mutta tuo sekunti on siinä tehtävissä puoleen tai toiseen jos saa linjan osumaan.
The Lakkivaari
Yamaha R6
Eli/tai sitten pitää ihan tietoisesti järjestää itselleen aikaa heti kun huomaa että linja karkas jossain kohtaa jonkun mutkan sisäänmenoa tai ulostuloa.
Jos jatkaa normi ajelua, niin sitten tietenkään ei missään kohtaa ole aikaa, joten virhe kertautuu koko ajan eteenpäin.
Jah koska suurin(?) osa kuskeista keskittyy vetämään eniten täysiä, huomiokykyä linjan karkaamiseen ei ole käytettävissä, ja sen takia linjat karkailevat sinne tänne tonne, muuallakin kuin kyseisellä sektorilla. Että jos joku ihmettelee miksi se edellä ajava hitaampi sinkoilee ihan ihme suuntiin.
Jos haluaa järjestää itselleen aikaa, niin helpoiten se tapahtuu avauksen volyymiä pienentämällä. Eikä tarvi edes paljoakaan himmailla. Ja kun Oikea Linja on saatu takaisin kiinni, niin voi jatkaa sitä eniten kaasun vääntämistä.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Itsellä on varmasti toivomisen varaa koko kikkamutkassa, mutta väkisinkin tuntuu *itsestä* että helpoimmalta tuntuu ajaa vikavasuri puolestavälistä kääntäen sisään. En tiedä miksi, ja varsinkaan että onko nopein tapa, mutta itselle helpoin ainakin nykyisellään. Eli saa avata ennen nyppylää suoraviivaisesti yli, ja tähtäys vasurin apeksiin on helpompi kun se on lähempänä kääntöpistettä (tms..), helpompi siis osua.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Näinhän se taitaa olla, ei osaa väittää vastaan!
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Taas kommentoin isänä, en kuskina. Kerrankin olen sun kanssa ihan samaa mieltä Scuuba! Teini ajeli tiistaina samat setit. Ajat toki sitä nopean kärkipäätä, mutta ei lähelläkään omia parhaita. Koulun jälkeinen väsymys, ajatukset ihan muualla, tarkka AJOLINJA karkasi kuulemma joka setillä ja useassa paikassa. Siitä heti sekunti/pari miinusta. Poika sanoi, että " En nyt vaan jaksanut keskittyä ja ajelin vaan menemään". Hyvä niin! Joskus lienee hyvä relata, eikä katsella kelloa.
Jos hyppäät laskuvarjolla, joka ei aukea, voisi katsojille olla hauskaa, jos tekisit vaikka uintiliikkeitä.
Mitä vkl ajelin siinä hetken sun perässä niin otat kikkamutkan sisäänmenossa kaiken vauhdin pois -> vauhti ei riitä viemään ajolinjaa riittävän ulos kikkamutkassa -> pakko tulla väärää linjaa nypyn yli -> vika vasuri tuntuu helpommalta keskeltä rataa.
Samasta syystä se mun ohitus siinä kikkamutkassa meni vähän pieneen rakoon, kun sun linja oli 2-3m sisempänä kuin sen pitäs olla.
Edit. Lisätääs vielä sen verran, että tosi moni kuski mieltää siinä kikkamutkan sisäänmenossa, että vauhti pitäisi saada tapettua siihen sisäkanttarin kohdille vaikka se sisäkantti on vähän samanlainen kuin vaikkapa Kemoran kahvilan eka sisäkanttari. Siitä jarrutetaan reilusti ohi sinne radan ulommalle kolmannekselle.
Superbike #7
^
Vanha totuus: ”corner entry speed”
Mikäli on kaasunkäytöstä sen jo hahmottanut, että leveäksi mennessä jää venailemaan, niin sydän kurkussa asiaa hieromalla pääsee jo jonnekin. Siihen sit linja vielä avuksi.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Jos keulassa on riittävän kantavat jouset, niin mahdollisimman nopea ja kova jarrun aloitus. Tuossa auttaa huomattavasti myös se, jos jarrut on teknisesti sillä tasolla että jarrujen tuntuma pysyy koko setin ajan samana.
Jos taasen keula ei jaksa kantaa jarruja, niin sit joutuu vaan lirutteleen sen mitä keula kantaa.
Mutta sitten taasen ottaen huomioon sun keskikaistan kurvailun, niin ensisijaisen tärkeää ois saada ajolinja kohdilleen ja rata käyttöön. Ja vasta sen jälkeen ihmetellä jarruja lisää, koska se ajolinja muuttaa jarruttamista ihan 1:1.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Tattista. Enää ei ajella keskellä rataa ihan yhtä paljon. Alastarolla lähes kaikki sisäkanttarit saadaan kiinni joka kierroksella. Ulkokanttareille on vielä matkaa, mutta jokunen niistäkin tuurilla onnistuu.
Ja keulassa tai jarruissa ei oo teknisesti rajat vielä lähelläkään. Hyviä komponentteja joka kohdassa.
Nyt kun olen tätä pyöritellyt mielessäni, niin ehkäpä suurin ongelma jarrutuksen löysyydessä on ollut ajatusmaailma. Miksi jarrutaisin kovempaa? Nyt kun tuun kevyemmällä jarrulla, niin saan pidettyä vauhtia yllä. Jos jarrutan kovempaa, niin vauhti loppuu ennen apeksia.
Pitäisikö siis jarruttaa myöhemmin?
Tässä pari todistusaineistoa. Vertailua Isä Nitrouksen random kierros vuodelta 2018. Hänellä 1000cc ja mulla 600cc.
Nitrous on kirkkaampi viiva ja minä haaleampi.
Ykkösmutka:
Nitrous: -1.02G
T1mppa: -0.85G
Las Palmas:
Nitrous: -1.08G
T1mppa: -0.89G (Isoin G on myöhemmin jarrutuksessa verrattuna kuvan kohtaa)
Lemminkäinen:
Nitrous: -1.11G
T1mppa: -0.86G
Mulla on aina nuo suurimmat G-voimat tosi myöhään. Kun pitäisi painottua jarrutuksen alkuun.
Viimeksi muokannut: T1mppa; 03.12.2021 klo 15:18.
Braaaaap
Haha, mulla just päinvastoin. 1,0x G kolmessa jarrussa, mutta aika lailla heti kärkeen ja tosi hetkellisesti. Siitä sitten paskat housuun ja tippuu 0,8 tasolle ja siitä vissiin taiton tienoilta yhdellä stepillä 0,4-0,3 luruun
Kävin oikein kahtomassa.
Sama lääke kuin sulle luultavasti. Jarrumerkin siirtäminen/ parempi vauhdin kehitys jarrulle. Pakko jarruttaa tai kuolo tulee. Kun sais siirretttyä tarpeeksi vähän kerrallaa, niin pikku kakkelberg housuissa ei meinais muuta kuin, että mutka sillä kertaa hiukka leveäksi, ja ei kun uutta matoa koukkuu.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Ja kun otetaan huomioon, että se ajatusmaailma mikä sulla sillon joskus vuosia sitten aloittaessasi oli, vaikutti ihan suoraan ajolinjaan ja jarruttamiseen, ja toistojen myötä se syöpyi selkärankaan, niin joo, kädethän tekee vain ja ainostaan sen mitä pää käskee.
Jotainhan se pää noilla löysillä jarruilla hakee.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Mielenkiintoista. Omissa ajoissa -1,06G ykkösessä ja Palmasissa mutta Lemminkäisessä vain -0,93. Siellä siis selkeästi kiristämisvaraa!
ZXR750 J "K"
Suoraviivainen mutkaan ajo ja jarrun "kasvava" puristus.
Täydelliset ainekset perinteiseen nopean ryhmän "Keula vain yhtäkkiä lähti alta vähän ennen apeksia, vaikka en ees jarruttanu kovaa, ja ajoin turvallisesti omalla mukavuusalueella, en ymmärrä, radassa varmaan jotain..." -kaatoon.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Braaaaap