lotja kuume

[minium]

tämä alkoi kesällä ,kun kokeilin reissussa ystävän wingiä.
alusta saakka oli selvää että wingiä ei meille tule,mutta lt
omana "isona" matkapyöränä on pyörinynyt mielessä.
tänään kävin ensi kertaa istumassa sellaisen päällä ja pelkään että ensi yönä ei uni tule!
yamahasta hyppy bemariin vähän arveluttaa,mutta samalla oma fjr:ä ,kylmien tyyppienkin, jälkeen vaikuttaa bemarin rinnalla lähes kevarilta *
nyt siis apua! olen lukenut kaiken mitä lt:stä on tänne kirjoitettu ja kaiken sähkövikojen ja käynnistys ongelmienkin jälkeen pyörä vielä kiinostaa .kiinostukseni kohde on -05 lt, jolla on ajettu reilut 30000 kilsaa . nyt,jos ja kun,siitä kauppoja lähdetään,vaimon suostumuksella,hieromaan,niin mitä
pitäis osata pyörästä katsoa ja kysyä ennen kuin alkaa nimeään paperiin kirjoittamaan ja myyjälle säkillistä rahaa antamaan.

[mchuurre]

...kaiken sähkövikojen ja käynnistys ongelmienkin jälkeen pyörä vielä kiinostaa ...

Siis mitä ? En ite ainakaan ole tommosista kuullut....
Se perälaakeri nyt on sellainen "2-4%" juttu, elikkäs jossain vaiheessa se menee vaihtoon. Itsellä täysin varoittamatta aamuyöstä klo 04.55 Inarin korvessa, mutta ei edes käynyt mielessä mallin saati merkin vaihto !

Katso nyt onko edes kromiosat, trailit, radio / cd-soitin, soft-touch-penkit, cruiset + abs:it kunnossa. Akku tietysti (wanha) / tai tinkaa uusi mukaan. Huoltokirja ja omistajien määrä....eipä noilla km:llä tosin mitään ihmeellistä voi olla Soivia pelejähän noi on -matkakone jos mikä-

ps. niin ja olikos tuossa se hydraulinen keskituki jo....tsiigaa sen toiminta ja pakin toiminta myös! Pitää peruuttaa koko ajan eikä vain 1 metrin pätkää kerrallaan ( jos niin lämpörele vika).

Hyvä valinta !

[iaj]

Jarrunesteet on syytä tarkistaa/varmistaa, siis että on varmasti vaihdettu - ajallaan.

On tullut vastaan esimerkkejä liikkeessä huolletuista vehkeistä, minkä jäljiltä on kyllä ollut syytä kyseinalaistaa onko noita ikinä oikeasti vaihdettu.

Tuota on arvuuteltu yhdeksi syyksi miksi se sika hintainen ABS yksikkö antaa periksi.

Itse vaihdan nuo vuosittain.

[Pekkavee]

Jarrunesteet on syytä tarkistaa/varmistaa, siis että on varmasti vaihdettu - ajallaan.

On tullut vastaan esimerkkejä liikkeessä huolletuista vehkeistä, minkä jäljiltä on kyllä ollut syytä kyseinalaistaa onko noita ikinä oikeasti vaihdettu.

Tuota on arvuuteltu yhdeksi syyksi miksi se sika hintainen ABS yksikkö antaa periksi.

Itse vaihdan nuo vuosittain.

Jarrunesteen iästä saa jotain kuvaa kun kurkkaa sinne nestesäiliön tarkistussilmään.
Jos neste on mustaa tai tummaa, niin se on ilmeisesti vanhaa eikä ole vaihdettu pitkään aikaan.

Pekka

[Huhan Kolli]

Jos FJR tuntuu kevrilta LT:n jälkeen, niin Busan jälkeen LT tuntuu kotilolta

[kaasila]

Ostin Lotjan 17.6 vm. 2000. ajoin sillä elokuulle saakka ja vaihdoin *05-malliin. Molemmilla ajettu liki 60 tkm. Aikaisemmin oli isoja customeja.

Vaihdoin siis kokonaan tyyppiä; enkä ole katunut. Mutta kaikki riippuu mieltymyksistä, harrastuksen laadusta (matka-ajoa, soratietä, customin rentous/soundit) ja tietty rahasta. Paljonko haluaa käyttää. Nämä on kuitenkin sinulle jo selvinnyt, joten ei siitä enempää. Menen omiin kokemuksiin.

Miksi vaihdoin tuon 00-mallin LT:n uudempaan. Siinä kiukutteli yhden kerran abs-var.valo. Kotoa on matkaa lähimpään bemaridiilerin huoltoon liki 300 km. Käytin siellä, mutta ei löytynyt apua (LPR). Onneksi apu löytyi samalta paikkakunnalta, yhden miehen firmasta, joka sai testerillä vian korjattua. Itse vika ei oikein selvinnyt. Mutta ajoin sen jälkeen n. 4 tkm, eikä vikaa ilmennyt enää. Halusin kuitenkin vaihtaa uudempaan, koska minua vaivasi tuo em. vian mahd. uusiutuminen ja mahd. kallis jarruremppa (sanottiin max. 2500 €),lisäksi halusin sähköisen keskis.tuen, enemmän tehoa/vääntöä ja muutkin päivitykset mitä pyörään oli vuosien mittaan tehty. Vaihdoin sopivaan yksilöön Pohojanmaalla. En ole katunut. 85 kw riittää käyttööni. Nivutyrävaivaiselle miehelle myös sähköinen keskiseisontatuki on erinomainen apu. Tarkoitan siis prätkän tukea Tässä 05-mallissa on paremmat valot, parempi vaihteisto ja paremmat moottorin ominaisuudet. Kuulin myös, että runko olisi himpun lyhyempi ja ainakin pyörä vaikuttaa astetta ketteremmältä. Myös jarrut ovat tehokkaammat. Tässä on myös k-lukko ja pimeällä toimivat "jalkautumisvalot" tai go home-valot, miksi niitä nyt sanotaankaan. Turvallisuutta lisää myös lisäjarruvalo.

Pyörä on painava ja nimenomaan yläpainoinen paikallaan ja aivan pienessä nopeudessa (p-paikat jne). Vaatii pitävät kengän pohjat. Matka-ajossa asfaltilla aivan huippu ja käytännössä tunnoton (kokeneelle) matkustajalle. Iskunvaimennus ja jousitus todella hyvät vs. aikaisempiin pyöriini. Suojaa hyvin sateelta ja istuinlämmittimet ja kahvalämppärit on tultu testattua tänä syksynä. Hyvää on myös pieni kulutus. Itse kaipaan customista tuttuja lepuutustappeja javascript:emoticon(''), mutta niitäkin näyttää saavan lisävarusteina ainakin jenkeistä. Ei kuitenkaan välttämättömät jos on polvien nivelet kondiksessa javascript:emoticon('')Perälaakerista puhutaan paljon ja lienee totta. Sitä en sitten tiedä varottaako se itsestään. Konemiehenä sanoisin, että kyllähän sen pitäisi merkkiä antaa. Peräöljyn väri, renkaan kuluminen, ääni, välys takapyörässä ravistettaessa vapaassa tilassa. Vaatii tarkkailua. Jotkut sanovat, että pitäisi vaihtaa 50 tkm:ssa.javascript:emoticon('') Itse edustan toista koulukuntaa. Vaihdetaan kun on tarve. Jos haluaa olla varma ja on reissuun lähdössä, eikä halua sen vuoksi ikävää keskeytymistä, niin se on eri juttu. Mutta ajatus siitä, että vaihdetaan varmuuden vuoksi, on minulle vieras! *

LT on joka tapauksessa pyörien eliittiä. Sanotaanpa mitä tahansa. Wingissä vierastin koeajon aikana huonoa ergonomiaa ja tarkoitan tällä tummapohjaisessa taustassa olevia pieniä, tummia nappuloita. Niillä olisi pitänyt hallita, säätää eri toimintoja. Samoin isolle meihelle liian tyköistuva. Wingi tuntui koneeltaan tietty vääntävämmältä (1800 cc), mutta nielee varmasti enemmän menovettä.

[C-A-D]

Perälaakerista puhutaan paljon ja lienee totta. Sitä en sitten tiedä varottaako se itsestään. Konemiehenä sanoisin, että kyllähän sen pitäisi merkkiä antaa. Peräöljyn väri, renkaan kuluminen, ääni, välys takapyörässä ravistettaessa vapaassa tilassa. Vaatii tarkkailua. Jotkut sanovat, että pitäisi vaihtaa 50 tkm:ssa.javascript:emoticon('') Itse edustan toista koulukuntaa. Vaihdetaan kun on tarve. Jos haluaa olla varma ja on reissuun lähdössä, eikä halua sen vuoksi ikävää keskeytymistä, niin se on eri juttu. Mutta ajatus siitä, että vaihdetaan varmuuden vuoksi, on minulle vieras! *

Eihän se laakeri käytännössä juuri merkkiä anna. Menee kerralla. Aivan yksittäistapauksia on ollut, joissa öljystä on sattunut tuurilla ajoitetussa tarkastuksessa löytymään isompia hippusia. Kun tuo laakeri menee, loppuu ajo siihen.

Eli on sitten makuasia haluaako tulla kotiin / korjaamolle hinurin lavalla vai vaihdattaa laakerin ennakoivana huoltona muutaman kymppitonnin välein.

Mutta - kuten moneen otteeseen on todettu. Monet ovat ajaneet laakerilla huimia matkoja. Toisilla se taas on porsinut parissa kympissä.

[suzuki03]

tämä alkoi kesällä ,kun kokeilin reissussa ystävän wingiä.
alusta saakka oli selvää että wingiä ei meille tule,mutta lt
omana "isona" matkapyöränä on pyörinynyt mielessä.

Vain 4:ä ovea puutuu kummastakin ja 2:ksi rengasta

[pozo izquierdo]

Kun nyt innokkaiden K 1600 :seen päivittäjien jäljiltä markkinoilla on runsaasti LoTjia ja niiden hankintaa sunnittelevia, niin kerrataanpas tässä taas mitä oikeita eroja 2004 markkinoille tulleen facelift-mallin ja alkuperäisen v 1999 esitellyn välillä on:

1. Valot
- lisätty erillinen kaukovalo entisen valoumpion alle. Umpion (myös uuden kaukovalon) lasi muuttunut myös muoviksi. n. 2006 alkaen sai myös Xenon-puolivalolla varustettuna. (Xenon-päivityksiä on helppo asentaa itsekin, joskin ovat tietysti laittomia...)

2. Etujättö.
- kasvatettu 8 mm, jolla saatu hidasajokäsiteltävyyttä paremmaksi. Runko muuten ennallaan.

3. Moottori
- tehoa lisätty noin 15 kW. Uusi nokka-akseli, isommat kaasuläpät ja isompi imuilmakurkku ja ilmanottoputki. Vääntöä tullut samalla hieman lisää (nyt 120 Nm / 5250 rpm)

4. Vaihteisto
- *viitosvaihteen välitystä pudotettu eli se ei enää ole samanlainen loikkari kuin ennen. Ilmeisesti myös vaihdeaskin hammaspyörien muutakin muotoilua muutettu, mutta en muista tarkemmin miten.
- vaihdevivuston pallonivelet vaihdettu pykälää suurempiin

5. Istuin
-kuskin penkki kavennettu lyhytjalkaisten toiveista. Tuloksena aiempaa huonompi satula, jossa apinanperseilmiö iskee entistä aiemmin.

6. Mittaristo
- uusittu ja samalla lisätty mittarivalaistuksen hämäräkytkinautomatiikka (vai oliko jo vanhemissa...?)
- ajotietokone integroitu mittaristoon, samoin radion näyttö

7. Jarrut
- integraaliservoabsit, jotka jo taisi tässä periaatteellisessa muodossa tulla 2003 ellei jo 2002. Systeemiä joka tapauksessa vielä päivitettiin jollain tapaa, ainakin kahdesta jarrunestesäiliöstä luovuttiin.

8. Perä
- kokonaisvälityssuhdetta muutettiin hieman tiuhemmaksi (voin olla tässä suhteessa väärässäkin..)
- nopeusmittarin erillisanturi poistettiin perämurikasta. Oliko uudemmissa integroitu takapyörän ABS-anturiin?
- jo aiemmin perien hajotessa turhan tiuhaan, tehtaalla kiinnitettiin huomiota perän kasaamiseen eli laakerin shimmaukseen samalla kun laakerintoimittajaa vaihdettiin
- edelleenkin kannatettava periaate on vaihtaa laakeri ennekuin se hajoaa (eli jossain 60 - 70 tonnin välein). Se nimittäin äärimmäisen harvoin antaa mitään etukäteismerkkiä hajoamisestaan. Öljypropussa olevat lastut ovat toki sitä, mutta kuinka moni on niin onnekas, että löytää pykineen perämurikan tallissaan? 99%:sesti ne löydetään tien päällä...Ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
- takapyörän sivuttais"lotaaminen" voi johtua myös hajonneista perämurikan nivellaakereista, jotka tehtaan jäljiltä ovat pieniä kartioneulalaakereita, joita ei voi edes jälkikiristää. Tilalle saatavissa jenkeistä myös kartioliukulaakereita, jotka ovat periaatteessa ikuisia eli ne voidaan aina jälkikiristää, koska välissä ei ole kulmikkaiksi kuluneita neulalaakerin neuloja.

8. Radio, navi, mukavuus yms
- radion kasettisoitin vaihtui CD:ksi, joka saattoi kyllä tapahtua jo vuotta aiemminkin
- näyttö integroitu mittaristoon
- navigaattorille tuli virranottoplugi
- keskiseisontatuki muuttui sähköhydrauliseksi
- lisävarusteeksi keskuslukitus, jonka yhteydessä uusi varashälytin ja alustavalot
- kaasuvaijerien reititys muutettiin ja kaasu saatiin herkemmäksi
- intecomien osalta BMW tarjoisi lisävarusteena taas uuden version amerikkalaisen J&M :n tekemästä VOICE III:sta, mutta tämä(kään) ei suuremmin asiakkaita viehättänyt ja lisäksi aiheutti harmaita hiuksia merkkihuolloille, joten aika moni on jälkiasentanut Autocomin, Baehrin tms

Tuossa noita keskeisiä LT:n päivityksiä, joista saatoin jotain unohtaakin. 2004:n jälkeen pyörä pysyi ilmeisesti koko lailla muuttumattomana valmistuksensa loppuun (kevät 2008) asti.

t. pozo

[C-A-D]

2. Etujättö.
- kasvatettu 8 mm, jolla saatu hidasajokäsiteltävyyttä paremmaksi. Runko muuten ennallaan.

4. Vaihteisto
- *viitosvaihteen välitystä pudotettu eli se ei enää ole samanlainen loikkari kuin ennen. Ilmeisesti myös vaihdeaskin hammaspyörien muutakin muotoilua muutettu, mutta en muista tarkemmin miten.
- vaihdevivuston pallonivelet vaihdettu pykälää suurempiin


6. Mittaristo
- uusittu ja samalla lisätty mittarivalaistuksen hämäräkytkinautomatiikka (vai oliko jo vanhemissa...?)
- ajotietokone integroitu mittaristoon, samoin radion näyttö

7. Jarrut
- integraaliservoabsit, jotka jo taisi tässä periaatteellisessa muodossa tulla 2003 ellei jo 2002. Systeemiä joka tapauksessa vielä päivitettiin jollain tapaa, ainakin kahdesta jarrunestesäiliöstä luovuttiin.

8. Perä
- kokonaisvälityssuhdetta muutettiin hieman tiuhemmaksi (voin olla tässä suhteessa väärässäkin..)

9. Radio, navi, mukavuus yms
- kaasuvaijerien reititys muutettiin ja kaasu saatiin herkemmäksi

2. En ole nähnyt keskustelua / valituksia etupään levottomuudesta / ravistuksista yhdessäkään vanhemman mallin LoTjassa. Sen sijaan aika tyypillinen keskustelu uudempien pyörien kohdalla. Tosin renkaiden (Marathon) valmistuserä/maa saattaa myöd vaikuttaa asiaan.

4. Vanhemman mallinen "aavikkovälitys" yhdessä moottorin säätöjen kanssa tarkoittaa pienempiä moottorin kierroksia maantienopeuksissa. Loota nyt on tyypillinen BMW. Paukkuu ja kolisee.

6. Vanhemmassa ei ole säätöautomatiikkoja.

7. Servo-ABS-jarrut jakavat mielipiteitä. Uudemman mallin tehostetut jarrut ovat Pelsepuupin™ keksintö. Monen vuoden jälkeen valmistajakin ymmärsi tuon ja luopui niistä. Vanhemman mallin jarrut ovat *huomattavasti* yksinkertaisemmat ja perinteisemmät. Tosin erilaisia ABS-ongelmia on varmaan raportoitu paljon enemmän vanhemmista ABS2-jarruista (ennen vuotta 2001).

8. Kuten totesin: Vaihteiston ja/tai perän välityssuhteiden vuoksi vanhempi LoTja kiertää vähemmän.

9. Kaasuvaijerit tosiaan ovat aivan vanhimpien mallien heikkous. Jossain vaiheessa ne vaihdettiin uusiin paremmin toimiviin ja mekaanisesti hieman erilaisiin.

[Pekkavee]

2. En ole nähnyt keskustelua / valituksia etupään levottomuudesta / ravistuksista yhdessäkään vanhemman mallin LoTjassa. Sen sijaan aika tyypillinen keskustelu uudempien pyörien kohdalla. Tosin renkaiden (Marathon) valmistuserä/maa saattaa myöd vaikuttaa asiaan.

Niin, eikös toi etujätön pienentäminen tarkoita ohjauskulman jyrkentämistä.
Jolloin pyörä kääntyy ketterämmin.
Eli on helpompi käännellä kaupungissa.

Toisaalta taas matka-ajossa vakavuus kärsii eli kai se on sitten sitä levottomuutta ja suuntavakavuuden puutetta.

Tuohon voi tietysti vaikuttaa myös jousituksen esijännityksen säädöillä, joka vaikuttaa suoraan ohjauskulmaan.

Pekka

[pozo izquierdo]

Niin, tuo etupään geometrian muutos tai sen tarpeellisuus on jäänyt itsellekin hieman mysteeriksi. Sillä ei varmastikaan pyritty mitään vanhemman mallin levottomutta tms korjaamaan, koskapa kulmaa jyrkennettiin eli etupyörää tuotiin lähemmäs pyörän moottoria niin sanotusti.

Tuota hidasnopeusketteryyttä sillä varmastikin haettiin. Eräs tuttava, jolla oli sekä -99, että -02 -malliset ennen -04 mallia väitti kylläkin, että uusi tuntui ihan kevarilta entiseen verrattuna nurkka-ajossa ilman, että oli edes tietoinen tuosta etupään muutoksesta.
Tiedä häntä miten radikaali tuo muutos nyt sitten oikeasti on ollut, kaikkeenhan tottuu eikä uusikaan nyt ihan mikään pizzalähetin toivepeli sentään vielä ole...

Tuo etupään woblaus on siinä 60 (+- 5km/h) vauhdissa ilmenevä vapina, jonka huomaa kun irrottaa kädet stongasta. Aika usein tosiaan eturenkaasta johtuva.

Sen sijaan kovemman vauhdin "tankslapperia" en ole kenenkään kullut LoTjalla saaneen aikaiseksi. Ohjausiskunvaimenninkin pitänee huolta sen poispysymisestä.
Ainakin itse ajelen "highway handlen" kanssa aina kun vaan tie ja liikenne myöten antaa eikä ole kyllä mitään käsistälähtemistunnelmaa koskaan ollut lähelläkään.

Jäi muuten vielä mainitsematta yksi muutos:
- uudessa mallissa lyhensivät sivuseisontatukea sentin pari. Näin pyörä nojaa sivutuella hieman syvemmällä ja vastaavasti sallii vähän enemmän töppyrää sivutuen alla ilman pelkoa, että pyörä jää liian pystyyn.
Tietysti sitten tilanteessa, jossa sivutuen alla on monttua, pitää olla ehkä sekunnin varovaisempi, ettei mopo mene nurin...

t. pozo

[mchuurre]

Niin, tuo etupään geometrian muutos tai sen tarpeellisuus on jäänyt itsellekin hieman mysteeriksi. Sillä ei varmastikaan pyritty mitään vanhemman mallin levottomutta tms korjaamaan, koskapa kulmaa jyrkennettiin eli etupyörää tuotiin lähemmäs pyörän moottoria niin sanotusti.

Vai liittyikö tuo muutos juurikin tuohon sähköiseen keskitukeen? Elikkäs pitikö saada kulmaa jyrkemmäksi jotta lotja nousee / jää paremmin tasapainoon jopa kuorman + matkalaisen kanssa ?

Onkos kukaan muuten mitannut tuon keskituen (akseli), paikan onko samassa kohtaa missä vanhassa ?

Huomaa varmasti jos molempaa mallia nostaa ilman sähköä ja vanha ainakin nousee "tuosta vaan" (vipuvarsi oikein mitoitettu + kohdillaan)

[pozo izquierdo]

Enpä tiiä...tuntuu vähän kaukaa haetulta, että ohjauskulmaa olisi menty muuttamaan sähköisen keskituen takia.

Saman vaikutuksenhan saa pelkästään keskituen mittaa, akselipaikkaa tms. muuttamalla vaikkakin uskon, että ei se keskituen akselipaikka kovin paljoa muuttunut ole. Kuormaamaton pyörä seisoo keskituella etupyörä maassa aika tukevastikin. Mitannut en ole, mutta arvelisin, että noin 10-15 kilon verran pitää etupyörään panna nostovoimaa, ennenkuin se on ilmassa. Mitenkäs vanhempi malli?

Uskon myös, että kun tuota sähköhydraulista nostinta on suunniteltu, on siinäkin koetettu ottaa huomioon moottorille / nestesylinterille tuleva mahdollisimman pieni kuorma, jotta se ylipäänsä jaksaisi hommansa tehdä.

Uuden ja vanhan mallin käsinnostoa on paha vertailla kun uudesta puuttuu se keskituen jalkapoljin, samoin rungon nostokahva. Kerran pari olen omani vetänyt keskituelle ilman sähköä, mutta yksin se ei kyllä oikein onnistu juuri edellä kerrotuista syistä. Kahden keikkana menee hyvin, kun toinen on toisella puolella nykäisemässä ja toinen pitää jalallaan keskitukea alhaalla aloitusvaiheessa.

t. pozo

[R a u t a p e r s e]

2. Etujättö.
- kasvatettu 8 mm, jolla saatu hidasajokäsiteltävyyttä paremmaksi. Runko muuten ennallaan.

3. Moottori
- tehoa lisätty noin 15 kW. Uusi nokka-akseli, isommat kaasuläpät ja isompi imuilmakurkku ja ilmanottoputki. Vääntöä tullut samalla hieman lisää (nyt 120 Nm / 5250 rpm)


7. Jarrut
- integraaliservoabsit, jotka jo taisi tässä periaatteellisessa muodossa tulla 2003 ellei jo 2002. Systeemiä joka tapauksessa vielä päivitettiin jollain tapaa, ainakin kahdesta jarrunestesäiliöstä luovuttiin.

8. Perä
- kokonaisvälityssuhdetta muutettiin hieman tiuhemmaksi (voin olla tässä suhteessa väärässäkin..)
- nopeusmittarin erillisanturi poistettiin perämurikasta. Oliko uudemmissa integroitu takapyörän ABS-anturiin?
- jo aiemmin perien hajotessa turhan tiuhaan, tehtaalla kiinnitettiin huomiota perän kasaamiseen eli laakerin shimmaukseen samalla kun laakerintoimittajaa vaihdettiin
- edelleenkin kannatettava periaate on vaihtaa laakeri ennekuin se hajoaa (eli jossain 60 - 70 tonnin välein). Se nimittäin äärimmäisen harvoin antaa mitään etukäteismerkkiä hajoamisestaan. Öljypropussa olevat lastut ovat toki sitä, mutta kuinka moni on niin onnekas, että löytää pykineen perämurikan tallissaan? 99%:sesti ne löydetään tien päällä...Ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
- takapyörän sivuttais"lotaaminen" voi johtua myös hajonneista perämurikan nivellaakereista, jotka tehtaan jäljiltä ovat pieniä kartioneulalaakereita, joita ei voi edes jälkikiristää. Tilalle saatavissa jenkeistä myös kartioliukulaakereita, jotka ovat periaatteessa ikuisia eli ne voidaan aina jälkikiristää, koska välissä ei ole kulmikkaiksi kuluneita neulalaakerin neuloja.


Tuossa noita keskeisiä LT:n päivityksiä, joista saatoin jotain unohtaakin. 2004:n jälkeen pyörä pysyi ilmeisesti koko lailla muuttumattomana valmistuksensa loppuun (kevät 2008) asti.

t. pozo

2. Vanhassa ja päivitetyssä selkeä ero. Vanhalla liikennevaloihin tullessa sai aina arvata että kummalle puolelle se alkaa kaatumaan ennen pysäytystä ja uudella voi ajaa tapeilta vielä nolla vauhdeillakin. Vastaavasti huippunopeudessa vanha oli mielestäni vakaampi. Uusi painos on rauhattomampi, johtuneeko sitten Baylesin pleksistä jota ei vanhassa ollut?

3. Päivitetyssä on jo edes jonkinlainen moottori

7. Integraalit oli jo 2001

8. Laakeri tosiaan kannattaa vaihtaa normaalina huoltona viim. 60 tkm kohdalla. Vanhasta uusittiin siinä kohtaa ja oli jo selkeästi menossa paskaksi. Uudessa se sitten vaatikin n. 1000€ remontin n. 38 tkm kohdalla ilman suurempia varoituksia

[oh2kw]

Loota nyt on tyypillinen BMW. Paukkuu ja kolisee.

Hei,

LotJani on sitten saanut uuden kodin Rovaniemeltä. Päätin palata vanhoihin veteraaneihin... jalkani on ruvennut pitemmillä ajoilla oireilemaan. Jalkatappien alennussarja kyllä korjasi polven ongelman, mutta muu jäi... joten nurkka-ajoihin kelpaa vanhuksetkin. Teetätin muuten tuon alennussarjan täällä Klaukkalassa, hyvä tuli.

Mutta, Lotja on todella hieno pyörä, paras mitä on tullut tähän tarkoitukseen omistettua. Netisssähän on paljonkin artikkeleita pyörästä, esim täällä GL1800 vs K1200LT

http://www.animalnetwork.com/mcn/mod...410-GLvsLT.pdf

Tuosta laatikosta, ainakin 2006 mallin Lotjani laatikko toimi mielestäni todella hienosti, en mitään pauketta tms.

t. Arto

PS. Muuten, nurkkiin jäi keväällä ostettu ZTechnik:n iso ja korkee tuulilasi, uusi omistaja oli mua 15cm lyhempi eikä halunnut sitä mukaan. Lasilla takana tänä kesänä n. 2500km.

[Pekkavee]

Hei,
t. Arto

PS. Muuten, nurkkiin jäi keväällä ostettu ZTechnik:n iso ja korkee tuulilasi, uusi omistaja oli mua 15cm lyhempi eikä halunnut sitä mukaan. Lasilla takana tänä kesänä n. 2500km.

Myytkö sen ehkä?
Mitä maksaa?

Noi kilometrit ei näy kai lasissa mitenkään.

Pekka

[r1150r]

Wingi tuntui koneeltaan tietty vääntävämmältä (1800 cc), mutta nielee varmasti enemmän menovettä.

Wingin kulutuksesta... Elokuisella Itämeren ympäriajolla velpojjaan GL 1800 kulutti samoja lukemia kuin Norge eli vajaa 5,5 l/100 km. Se taitaa olla sekin vielä puolisen litraa enempi kuin LT:llä.
Velijojan vanha GL 1500 meni sekin keskimäärin alle kuuden.

[pozo izquierdo]

Tossa olisi vähän omia tilastoja Wingi / LT kulutuksista:

v 2010 ajettu 5300 km keskikulutuksella 5,7 l / 100 km (kyseessä noin 2008 mallin GW, jolla mittarissa lähtiessä 42400 km)

v. 2011 ajettu 6200 km keskikulutuksella 5,98 l / 100 km (kyseessä pakasta vedetty 2012 mallin GW, jolla mittarissa lähtiessä 50 km)

Oma 2004 LT ajettu tällä kaudella 14373 km keskikulutuksella 5,38 l/100 km. Pyörällä nyt ajettu n. 135.000 km.

Vuonna 2010 ajettu 19297 km keskikulutuksella 5,41 l /100 km
Vuonna 2009 15520 km ja 5,77 l
Vuonna 2008 13862 km ja 5,84 l
Vuonna 2007 17095 km ja 5,97 l
Vuonna 2006 23400 km ja 5,98 l
Vuonna 2005 17123 km ja 5,95 l

Uusi Wingi näköjään vie hiukan enemmän kuin kuin kunnolla sisäänajettu. Toki tämän vuoden ajoreitit USA:ssa olivat ehkä aavistuksen "ripeämmillä" teillä (lännessä) kuin v 2010 ajelut, jolloin oltiin itärannikolla.

Oman LoTjan kulutuksen pienemisen selittää v 2010 Saksassa ammattilaisen tekemä ruiskusynkka sekä kuluneena vuonna vähäisemmät moottoritiekilometrit.

Summa summarum, Winkula tosiaan syö karvan verran enemmän bensaa kuin LT, mutta onhan siinä toki kolmanneksen suurempi iskutilavuuskin. Itse kun sillä ekan kerran ajoin 2009 odotin kyllä pahempiakin kulutuslukemia...

t. pozo

[minium]

juhuu! nyt se on tallissa
*kiitoksia kaikille vastauksista,myös busa ja xx:ä
*mopoilijoille.
*on se hieno peli * ,noinkin isoksi pyöräksi se on
*helppo pyöritellä.moottori on hienon vääntävä ja jarrut on
*todella hyvät ,jos vanhaan vertaa .
*ainoa miinus ,minkä tässä vähäisillä kilometreillä on tullut
*huomatuksi ,on pleksin korkeus ,mut se ongelma taitaa
*ratketa ztechnik:in tuotteilla .
*paljon on vielä opeteltavaa pyörästä,joten alkää kanssa
*mopoilijat tuskastuko kun kyselen täältä tietoja ja vinkkejä
*yksinkertaisimpiinkin juttuihun .
*ai niin, nyt heti alkuun täytyy kysyä ,että mitä bensaa
*bemarin tankkiin laitatte ? eli toimiiko e10;llä ?
*sisälaukkusarja jos jollekkin on jäänyt ylimääräiseksi
*olisin niistä kiinostunut ja miksei isosta ztechnik:in
*pleksistäkin. tulisi tarpeeseen .

[iaj]

Onneksi olkoon.

Tuolta löytyy laukkua kohtuu hintaan ja jotkut on jopa löytäneet sieltä uuden pleksinkin.

[C-A-D]

juhuu! nyt se on tallissa
*kiitoksia kaikille vastauksista,myös busa ja xx:ä
*mopoilijoille.
*on se hieno peli * ,noinkin isoksi pyöräksi se on
*helppo pyöritellä.moottori on hienon vääntävä ja jarrut on
*todella hyvät ,jos vanhaan vertaa .
*ainoa miinus ,minkä tässä vähäisillä kilometreillä on tullut
*huomatuksi ,on pleksin korkeus ,mut se ongelma taitaa
*ratketa ztechnik:in tuotteilla .
*paljon on vielä opeteltavaa pyörästä,joten alkää kanssa
*mopoilijat tuskastuko kun kyselen täältä tietoja ja vinkkejä
*yksinkertaisimpiinkin juttuihun .
*ai niin, nyt heti alkuun täytyy kysyä ,että mitä bensaa
*bemarin tankkiin laitatte ? eli toimiiko e10;llä ?
*sisälaukkusarja jos jollekkin on jäänyt ylimääräiseksi
*olisin niistä kiinostunut ja miksei isosta ztechnik:in
*pleksistäkin. tulisi tarpeeseen .

Onnea LaaTikon omistajalle! Ja sitten kaikki mitä ikinä olet kuvitellut haluavasi tietää LoTjastasi (ja paljon enemmän) löytyy tietty jenkki-foorumeilta:

www.bmwlt.com

[pozo izquierdo]

Joo niistä ikkunoista sen verran, että se pelkkä lisäkorkeus sinällään ei välttämättä tee autuaaksi.
Z-technic on ns yhdenkoonsukahousu eli sen korkeus on mikä se on (ja se on aika korkea). CeeBaileyltä saat sen korkuisen kuin haluat.
Jos pyörässäsi nyt on BMW orkkismatala ja haluat jotain parempaa /erilaista niin esim CeeBaileyn -4 tai -3 tuumaa lyhennetyt ovat olleet aika passeleita. Lasi nimittäin ei saisi olla niin korkea, ettei sen yli näe kunnolla ala-asennossakaan. Tulee nimittäin sateella orpo olo, jos joutuu tihrustamaan sekä kypärän että pyörän märkien pleksien läpi.

Jos olet alle 185 cm etkä mikään kauhean pitkäselkäinen, niin -4 on varmaan aika nappiin ja jos olet yli 185 niin sitten ehkä -3.
Itse ajoin ensin -4 tuumaisella, sitten vaihdoin pidempään eli -3:een mutta totesin sen liian korkeaksi itselleni. Olen 180 cm , mutta penkkini moottorisäädöllä saan itseni hilatuksi vastaamaan 187 senttistä korstoa. Nyt ollaan taas takaisin lyhyemmässä ja se toimii minulla paremmin.
Toki ylipitkää lasia voi ( mallista riippuen ) myös sahata myöhemmin matalammaksi. Toisilla ikkunoilla se onnistuu toisilla ei, voi nimittäin mennä alkuperäinen profiili poskelleen lyhentelyssä...

Sivulaukuista puheenollen, CB:n uusi takalaukku ja vasen sivulaukku löytyy täältäkin päin, samoin J-Pegin lepuutustapit, jos satut tarviimaan.

t. pozo

[Pekkavee]

Tuolta löytyy kanssa laukkuja.
Ebay.com
EBay.de

Pekka