Pyörä ei kaadu etunen lukossa

[mcmies]

Ei pitäisi sekaantua tosiosaajien keskusteluun.

"Tosiosaajien"...

Tossa sun jutussa on kyllä paljon asiaa. Mä oon vetäny etusen lukkoon harjoitellessa ja sitte jarrutesteissä N kertaa. Mutta yleensä kustomeilla tai choppereilla; epäilen että kyykyllä se on hyvin erilaista. Vieläkin sitä vingahdusta välillä kyllä säikähtää, varsinkin jollain vieraalla pyörällä. Chopperilla etunen menee joskus aika herkästikin lukkoon, jos jarru on vähän turhan tehokkaaksi mitoitettu painojakaumaan nähden. Mutta jos geometria on kunnossa, ei siinä hetimiten mitään fataalia tapahdu, yleensä.

Satasesta nollaan tehokas jarrutus pitäisi pystyä tekemään suurinpiirtein 40 metrin matkalla. Sitä voi itsekseen reenailla vaikka jossain maantiellä siten, että laittaa tienreunaan merkit 0 ja 40 metrin kohdalle. Sitten vain jarruttelemaan pitäen mielessä, että jos lukkiutuminen on lähellä niin pitää olla sormet ja varpaat herkkänä hölläämään jarrua. Kannattaa kuitenkin vilkuilla peileihin ennen kuin vetäisee liinat kiinni...

[leinoan]

^ja katse kaukana

[exhaust]

Hyvin mielenkiintoisia ja avartavia kokemuksia. Se vähän askarruttaa noissa läheltäpiti-keisseissä, että onko se pyörä tosiaan ollut lukossa vai lukkiutumisen rajalla (niin kuin 998sFE arvioi). Mustaa viivaa varmaan alkaa tosiaan tulla jo siinä rajallakin.

Kitka taitaa olla suurimmillaan silloin, joten se on optimaalinen jarrutus. Mutta jos se oli rajalla, niin sitten se voi tarkoittaa sitä että jos jarrutus olisi sen sijaan "epäonnistunut" ja pyörä mennyt lukkoon olisi käynytkin huonosti tai huonommin.

Olisi mielenkiintoista tietää, mutta en tiedä pystyykö sitä edes pyörän selästä varmasti havainnoimaan. Paitsi jos tekee vain johtopäätöksen, että koska pysyi pystyssä pyörä ei ihan lukkoon mennyt.

[JIMJAK]

Kyllä se psytyssä pysyy, varsinkin jos siihen varautuu. Yleensä kaatumisen syynä on hartialukko tai muu venkoilu stongassa kun säikähdetään eturenkaan luistoa.

EAK:lla on hyvä harjoitella hätäjarrutuksia, kun tarpeeksi yrittää niin kyllä sen etunakin hetkellisen luistonkin sietää, ei sillä nyt pitkiä viiruja kukaan vedä kuitenkaan.
Veikkaan että suurin osa tämänkään foorumin (kuten ei muidenkaan mp-foorumeiden) kuskeista EI OLE IKINÄ vetänyt 100% hätäjarrutusta molemmilla jarruilla maantievauhdista, eli 80+ vauhdista.

Ja se henkiparka on monesti kiinni ihan metristä tai parista. Tai vähemmästäkin.. joten reenaamaan!! Syysliukkaat antaa oman säväyksen hommaan

[leinoan]

^Metrin kaksi menee kyllä, 7-metriä oli emännälle liikaa,etunen lukossa, mutta satasessa se menee aika äkkiä tuon 7-metriä. Treenata pitää aina vaan, niin omakin luottamus ajamiseen säilyy ja yleensä kun uskaltaa, niin mahdollisuudet onnistuakin kummasti lisääntyy...Itsellä jäi vähän kammo koko etujarruun, kun luotin siihen, kuin Neuvostoliittoon ja kaverit vielä vakuutteli, että voi puristaa vaikka lukkoon ilman hätää...ja, että takajarru on paljon vaarallisempi..mutta kun näki tuon emännän lähdön tuosta +60 km/h vauhdista niin varovammin tulee puristettua etujarrua ja (emäntää)

[wama]

Pienenä tuli talvella vedettyä DT:llä kymmeniä metrejä etupyörä lukossa, vauhtia oli jotain 50km/h. Ei se mihinkään kaadu, kun on alussa motskari vaan tarpeeksi suorassa. Ainakin silloin se oli hauskaa

[Italowestern]

Toistaiseksi ainakin Ducatilla isompi ongelma on ollut peräpään nouseminen äkillisessä jarrutuksessa. Ilmeisesti kyykkypyörän etupään pito on melkoinen ainakin kuivalla kelillä tuolla vähän ajetulla rengassetillä. Sateella en oikeestaan ajele tuolla, jos vaan mahdollista.

Kustomeissa on se painopiste niin alhaalla, että niissä tuo etunen voi helpommin luistella.

Sateella se on käynyt H-D:lla muutaman kerran liikennevaloihin pimeellä tullessa ja varsinkin jos etunen on eksynyt siihen valkoisen viivan päälle jarrutettaessa.

Kunhan kahvaa keventää, niin pyöriminen jatkuu eikä mopo kaadu. Takajarru on liukkaalla hyvä lisäapu varsinkin kustomilla ja sen lirumisen taas voi hallita helpohkosti.

Tehokasta jarruttamista voi ja kannattaa harjoitella, koska toisto auttaa sen oikean jarrutustavan löytämiseen "selkärangasta" sitten kun on pakko pysähtyä syystä tai toisesta äkkiä.

[mcmies]

Veikkaan että suurin osa tämänkään foorumin (kuten ei muidenkaan mp-foorumeiden) kuskeista EI OLE IKINÄ vetänyt 100% hätäjarrutusta molemmilla jarruilla maantievauhdista, eli 80+ vauhdista.

Veikkaan ihan samaa... Joskus saanut katsella, kun parikymmentä vuotta motskarilla ajaneet rupesivat harjoittelemaan jarrutusta. Ensimmäiset yritykset olivat, no, surkuhupaisia, mutta parin tunnin harjoittelulla jarrutusmatkat lyhenivät neljännekseen.

[Nitrous]

Onko kellään mitään vinkkiä miten tuota tehokasta jarrutusta harjoitellaan noin niinku yleensä? Itellä melkeen kaikki vaaratilanteet johtuneet omasta kyvyttömyydestä... myönnettäköön että esim jarruttanut vahvasti mutkassa kun alko kanttaaminen pelottaa.

Tähän neuvon eri kerhojen/instanssien järjestämiä ennakoivan ajon kursseja (EAK). Ne toki tehdään yleensä niin hallituissa olosuhteissa kuin mahdollista, käytännössä radoilla/isoilla parkkiksilla, mutta siitä se lähtee että tietää miten voi treenata ja mihin pyrkiä.

Voiko isolle parkkikselle mennä yksin reenaamaan maksamatta kurssimaksua?

Näin mä joskus tein. Jarruttelun reenaaminen kumminkin aika helppoa hommaa.

Tottahan toki saa. Kurssille osallistumisesta on tosin se hyöty, että saa ammattilaisen antamaan neuvoja ja ohjeita kuinka suoritusta voi parantaa edelleen. Esim. yhtenä yleisimpänä virheenä on painon jääminen käsien päälle tehokkaassa jarrutuksessa, kun alakroppa ei tukeudu pyörään riittävän hyvin.

[shyhander]

Veikkaan että suurin osa tämänkään foorumin (kuten ei muidenkaan mp-foorumeiden) kuskeista EI OLE IKINÄ vetänyt 100% hätäjarrutusta molemmilla jarruilla maantievauhdista, eli 80+ vauhdista.

Veikkaan ihan samaa... Joskus saanut katsella, kun parikymmentä vuotta motskarilla ajaneet rupesivat harjoittelemaan jarrutusta. Ensimmäiset yritykset olivat, no, surkuhupaisia, mutta parin tunnin harjoittelulla jarrutusmatkat lyhenivät neljännekseen.

Tuossa kun A-kortin ajo on vielä tuoreessa musitissa, niin inssiin kuuluvassa käsittelykokeessa oleva hätäjarrutus, niin eipä sekään ihan itsestään selvyys ole, vaikka siinäkään ei mitään kummallista loppujen lopuksi vaadita. Kyllä siihen ihan pitää asennoitua ja keskittyä kunnolla vaikka siitä läpi pääseekin kun vaan uskaltaa yrittää.. jopa rengas pikkasen lukossa ja liian kovalla vauhdilla

[villho]

Toistaiseksi ainakin Ducatilla isompi ongelma on ollut peräpään nouseminen äkillisessä jarrutuksessa.

Esim. yhtenä yleisimpänä virheenä on painon jääminen käsien päälle tehokkaassa jarrutuksessa, kun alakroppa ei tukeudu pyörään riittävän hyvin.

Itsellä ensimmäinen mopo alla (abs-jarrullinen VFR 800) ja aika ahkerasti olen jarrutteluja treenannut tässä parin kuukauden aikana 50-100 km/h vauhdeista. Mukava treenata, kun tietää, että se eturengas ei luista alta, vaikka kahvaa puristaisi liikaa.

Yo. lainattuihin teksteihin kommenttina, että omalla yhden koehenkilön/pyörän otannalla toteutetuissa tutkimuksissa olen havainnut noilla selvän yhteyden Eli kun jalat ovat "vapaana", niin äkillisen jarrutuksen vuoksi iso osa kuskin painosta tuollaisella kyykkymallisella mopolla tulee jarrutuksessa käsille ja peräpää nousee helposti. Parhaimpaan lopputulokseen (lyhyt matka ja tasapainoinen, helposti hallittava jarrutus) olen päässyt sillä, että jalat ovat tiukasti runkoa vasten ja että painan takajarrua sekunnin murto-osaa ennen etujarrua. Tällöin painonsiirto eteen ei ole ihan niin raju, eikä abs-järjestelmänkään tarvitse puuttua tilanteeseen niin tiukasti - mikäli siis menee abseille.

[hidas57]

Tuo villhon esittämä metodi on aika tarkkaan se mitä ajo-opettajatkin opettavat. Jaloilla puristus tankista ja takajarrua vähän ennen etujarrua, jotta paino alkaa siirtymään eturenkaalle ennen kuin se jarruttaa.

Tehtiin keväällä täysjarrutustreenejä abseilla ihan kaikista nopeuksista 190km/h saakka. Nou probleemas. Tosin pyörätkin oli parasta merkkiä ja tekniikka sitä myöten.

Tavallisilla jarruilla perän nousu vaatii enempi taitoja/treeniä.

[parjan_fin]

Ei pitäisi sekaantua tosiosaajien keskusteluun. Toteanpa vain että siinä on vielä paljon eroa kun eturengas luistaa asfaltilla tehokkaassa jarrutuksessa ja piirtää viivaa, kuin että olisi todellisuudessa lukossa.

Totta on ettei mopo siitä väkisin kaadu kun vaikka etunen menisikin oikeasti "lukkoon". Reaalimaailmassa etujouseen on yleensä pakkautunut niin paljon energiaa sen puristuttua, että kun rengas lukkiutuu, lähtee jousi välittömästi purkamaan voimaa ja jos mopo, tienpinta, tuuli tai mikä tahansa kuun asento on piirunkin väärä, peli alkaa olla menetetty.

Tunne voi olla että se on lukossa, siinä vaiheessa kun renkaan pyöriminen hidastuu tienpinnan ja kumin välisen kitkan murruttua, mutta siitä lukkiutumiseen on vielä matkaa.

Mä tulen mielelläni katsomaan missä katupyörillä osaajat jarruttelee etusta lukkoon. Kadulla tai rataolosuhteissa.

Tästä on omakohtaisia kokemuksia kyykkypyörällä, eikä etunen lukossa ollut, koska ohjattavuutta vielä oli.

Kyseessä GSX-R750, 2003. Etupäässä Bridgen seoskumi. Jarrutus oli paniikissa niin voimakas että etunen oli piirtänyt asfalttiin mustaa jälkeä, mutta kova pito kumissa aiheutti sen että olin lentää stongan yli kohtuullisen nopeasti ja perä oli todella korkealla ilmassa.

Eli kyykyllä jos etusen saa suoralla tiellä lukkoon, niin sillon / sen jälkeen hyvin suurella todennäköisyydellä ottaa Tellukseen jotain muutakin kuin kumi / kumit. En suosittele kokeilemaan.

[JMH]

Joo ei välttämättä kaadu, mutta on aika helvetin paljon vaikeampaa pitää pystyssä. Kohtahan saadaan aamuisin jäätä teiden pinnoille, niin on helppo lähteä harjoittelemaan.

[Kotarikuski]

Olen ymmärtänyt että kun takajarrua painetaan ensin, painuu takajousitus hieman kokoon. Kun heti tämän jälkeen painetaan etujarrua, on takapäässä tarjolla enemmän ulosjoustoa ja takapyörä roikkuu tiessä paremmin kiinni.

Duksussani on kylläkin niin tehoton takajarru ettei sillä ole paljon merkitystä, eikä kyllä alustakaan anna juuri periksi.

Pitkäjoustoisella enskalla takajarrun vaikutus on helposti todettavissa.

Soralla hallittavin jarrutus syntynee pitämällä takanen lukossa lähes koko ajan ja auttamalla etujarrulla niin paljon kuin pystyy, jalastakin on apua, ainakin kevyen pyörän kanssa (oikealla kääntyvään mutkaan jarruttaminen onkin vaikeampaa). Jos taas molemmat lukitsee, ei kumit tahdo millään pysyä alaspäin. Kovalla junttiasvaltilla jarrutus on aika samanlaista kuin oikealla likaisella asvaltilla.

[Hannula]

Eli kun jalat ovat "vapaana", niin äkillisen jarrutuksen vuoksi iso osa kuskin painosta tuollaisella kyykkymallisella mopolla tulee jarrutuksessa käsille ja peräpää nousee helposti.

Liittykö tukeminen käsillä ja perän nouseminen oikeasti toisiinsa? Olen paremman tiedon puutteessa sillä kannalla, että perän nousemiseen vaikuttaa vain mopon ja kuskin yhteisen painopisteen (massakeskipisteen) paikka ja akseliväli, ei kuskin ja mopon välisten "kiinnityspisteiden" sijainti. Otetaanko tuki käsillä vai jaloilla ei vaikuta mainittavaa määrää painopisteen paikkaan. Tuen ottamisella nimenomaan alakropalla vaikutetaan muihin asioihin ja siihen on syynsä.

Samaa sukua on enskapiireissä kiertävä uskomus, että jalkatapeilla seisominen laskee painopistettä, koska silloin kropan paino välittyy mopoon tappien eikä satulan kautta. Oisko sitten niin, että kun kerta ollaan jo muutenkin metsässä, niin silloin voi puhua totena mitä vaan.

Tuosta jaloilla puristamisesta tankista sen verran, että se ei sellaisenaan paljoa auta. Jaloilla puristaminen ei nimittäin ota kuormitusta käsivarsilta, vaan...

[Kotarikuski]

[QUOTE= (Hannula @ Syys. 08 2011,12:59)]

Samaa sukua on enskapiireissä kiertävä uskomus, että jalkatapeilla seisominen laskee painopistettä, koska silloin kropan paino välittyy mopoon tappien eikä satulan kautta.

Kyllä seisominen nostaa pyörä-kuski yhdistelmän painopistettä, mutta tapeilla seisominen vie huomattavan osan kokonaismassasta lisäjousituksen (=jalat) taakse. samasta syystä pituussuuntainen dralli eli kiertohitausmomentti pienenee (käsivarsien salliman mitan puitteissa), jolloin röykyssä pyörät pysyvät paremmin alustassa kiinni.

[Motoristo]

joopa joo,varmaan tallissa pukilla *

Ei siellä serpenttiinillä kannata olla etupyörä lukossa, pyörä kallellaan ja takanakki ilmassa!
Sääli, ettei mopokoulussa opeteta miten tehdään samanaikaisesti voimakas nykäisy, vastaohjaus ja kaasukahvan kääntö. Moni vaaratilanne olisi vältetty näillä opeilla

Kokemuksen äänet puhuvat (yllä)... Näillä "miehillä" on varmaan ajotaitojen rajat äärimmilleen etsittynä? Tv-tuolista käsin PS ohjain kätösissä... * (?)

Tekemällä oppii, myös ajamaan. Ei kaikkea "vastuuta" kannata sysätä koulujen/kouluttajien harteille...

Notietty, jokainen pyörämalli ei sovellu vauhdikkaaseen mutkitteluun. Niiden rakenne ei yksinkertaisesti s a l l i tulla neulansilmämutkiin sisään takanakki sivuluisussa/ylhäällä eikä ulos etunakki koholla. Puhumattakaan etupyörän lukkojarrutuksista...

Mutta takaisin aiheeseen. Olisko niin että käytössä olevan pyörätyypin/-mallin vaihduttua joutuu homman (maksimaalisen jarrutustekniikan opettelu) aloittamaan joka kerta läheltä "nollatasoa"? Näin ainakin meikäläisen kohdalla...

[villho]

Eli kun jalat ovat "vapaana", niin äkillisen jarrutuksen vuoksi iso osa kuskin painosta tuollaisella kyykkymallisella mopolla tulee jarrutuksessa käsille ja peräpää nousee helposti.

Liittykö tukeminen käsillä ja perän nouseminen oikeasti toisiinsa? Olen paremman tiedon puutteessa sillä kannalla, että perän nousemiseen vaikuttaa vain mopon ja kuskin yhteisen painopisteen (massakeskipisteen) paikka ja akseliväli, ei kuskin ja mopon välisten "kiinnityspisteiden" sijainti. Otetaanko tuki käsillä vai jaloilla ei vaikuta mainittavaa määrää painopisteen paikkaan. Tuen ottamisella nimenomaan alakropalla vaikutetaan muihin asioihin ja siihen on syynsä.

Kuten itsekin sanoin, niin perustan havaintoni yhden kuskin/pyörän otantaan.

Kun tuen jalat runkoa/tankkia vasten tiukasti, pystyn jarrutuksessa pitämään selkälihasten avulla yläkropan paremmin ruodussa, koska saan jalkojen avulla tankista tukipisteen. Tällöin suurempi osa jarrutuksen aikana minun mopoon siirtämästä voimasta siirtyy penkin kautta (= lähempänä painopistettä), jolloin takapäätä nostava vaikutus ei ole niin suuri. Lisäksi käsivarsia ja hartioita pystyy pitämään näin rennompana.

Vrt. tilanteeseen, jossa antaa kropan heilahtaa eteen ja käsille, jolloin painopisteeseen vaikuttaakin ohjaustangon päistä jo melkoisen suuri vipuvarsi voimallaan.

[vetomies]

Massakeskipiste ei siirry, jos massa ei siirry. Tukipisteiden sijainti ei vaikuta massakeskipisteeseen, eikä sen tuottamaan pyörää kaatavaan momenttiin. Vaikka tukipiste olisi ajoradan alapuolella, pyörä kaatuisi eteenpäin, kun hidastuvuus kasvaa riittävän suureksi.

[villho]

Jaajuujoo. Eihän se painopiste tosiaan siirry, vaan siihen vaikuttavat voimat muuttuvat (= suuruus ja etäisyys painopisteestä) riippuen sitten siitä, mistä kohdasta kuski mopossa jarrutuksessa roikkuu.

Korjaan tuota edellistä viestiäni.

[designet]

Kyllä se itelläkin pystyssä on pysynyt, kun etusen lukkoon lyö. Joskus se takapyörä nousee aika vinhasti ja varsinkin, jos siihen ei ole varautunut, niin voi aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

e: siis nämä suoritukset ihan suoralla. Mutkassa tulos olisi varmaan eri luokkaa.

[vetomies]

Jaajuujoo. Eihän se painopiste tosiaan siirry, vaan siihen vaikuttavat voimat muuttuvat (= suuruus ja etäisyys painopisteestä) riippuen sitten siitä, mistä kohdasta kuski mopossa jarrutuksessa roikkuu.

Korjaan tuota edellistä viestiäni.

Oletetaan, että mopossa olisi jalkatapit tien pinnan tasalla ja rekkitanko 2 metrin korkeudessa. Jos pidät jalat jalkatapeilla ja kädet rekkitangossa, on pyörää jarrutuksessa kaatava momentti täsmälleen yhtä suuri, oli painosi sitten käsien tai jalkojen varassa. Muutosta voi syntyä vain, jos painopiste siirtyy korkeus- tai pituussuunnassa, mutta sitä ei tapahdu puristamalla perseellä tai käsillä. Muutosta voi syntyä käytännössä niin, että penkistä puristettaessa keho on taempana kuin silloin, jos nojaa tankoon.

[trj]

Paras tapa selvittää asia on minun mielestä tällainen:

Pitkä suora, tasainen 100 km/h vauhtia, etujarru lukkoon viivojen välillä joka on 30 m., ja katsotaan lopputulos.
Eli ne kenen mielestä se ei kaadu, niin ovat varmaankin valmiita koittamaan tätä harmitonta jarrutestiä?

Itse en viitsi koittaa kun oon abs:ttomana henkisesti enempi kallistunut lippojen kannalle. Kun en ole mikään Rossi ja mopokin on tuommonen touring-naku, niin saatta tulla vain pipi ja mopoon ruttuja.

Ja mielummin sitten niitä testivideoita siitä jarru-spektaakkelista sinne JuuTuuppiin todisteeksi.

Sillein tämäkin vääntö on saanut pisteen, ja pulinat pois? *

[pepper]

Vai täällä vedetään kesken mutkan endoja, etunakki lukossa ja pysytään pystyssä Videoo jakoon tuosta suorituksesta

[trj]

Vai täällä vedetään kesken mutkan endoja, etunakki lukossa ja pysytään pystyssä * Videoo jakoon tuosta suorituksesta *

Niin näköjään.

Nyt vaan reippaasti ilmoittautujia ja kamerat käymään, tai tämä jarru-aihe voidaan kohta katsoa muuten loppuunkäsitellyksi? Se on nähkääs pojat sillä tavalla että miehet tekee ja akat puhuu.

Saa osallistua delvacilla tai vaikka ihan ilman öljyjä?

[-JuhaK-]

6min kohdalla taitaa rengas olla hetken lukossa -suntuubi-, mutta en kyllä itse lähtisi yrittämään pidempiä siivuja vaikka kirjoitusten perusteella se kuluu motoristin perusjippoihin

[vetomies]

6min kohdalla taitaa rengas olla hetken lukossa -suntuubi-, mutta en kyllä itse lähtisi yrittämään pidempiä siivuja vaikka kirjoitusten perusteella se kuluu motoristin perusjippoihin

Kokeile vaikka talvella mopolla. Sillä voi ajaa, vaikka eturenkaan tilalla olisi suksi. Homma helpottuu, kun kitkataso pienenee ja kun ohjausgeometria muuttuu loivemmaksi.

[pepper]

6min kohdalla taitaa rengas olla hetken lukossa -suntuubi-, mutta en kyllä itse lähtisi yrittämään pidempiä siivuja vaikka kirjoitusten perusteella se kuluu motoristin perusjippoihin

Kokeile vaikka talvella mopolla. Sillä voi ajaa, vaikka eturenkaan tilalla olisi suksi. Homma helpottuu, kun kitkataso pienenee ja kun ohjausgeometria muuttuu loivemmaksi.

Ei pysty ton suksen kans tekeen endoo

[vetomies]

6min kohdalla taitaa rengas olla hetken lukossa -suntuubi-, mutta en kyllä itse lähtisi yrittämään pidempiä siivuja vaikka kirjoitusten perusteella se kuluu motoristin perusjippoihin

Kokeile vaikka talvella mopolla. Sillä voi ajaa, vaikka eturenkaan tilalla olisi suksi. Homma helpottuu, kun kitkataso pienenee ja kun ohjausgeometria muuttuu loivemmaksi.

Ei pysty ton suksen kans tekeen endoo *

Et ole sitten ikinä laskenut mäkeä sellaisella jäisellä tiellä, josta osa on suolattu?