Keskiryhmän kuskit

[JMH]

Kyllä se käytännössä keskiryhmässä on juuri noin, mutta lauantain AT4:lla Tumppi ansiokkaasti opasti ohituksen saloissa niin, että kumpikin voi pitää oikean ajolinjan.

Syytetään Tumppia! Ei tarttunut näköjään meikäläiseen kurssilla

[JackP]

Syytetään Tumppia! Ei tarttunut näköjään meikäläiseen kurssilla

Näin exreksinä tiedän, että kouluissa on aina sekä tarkkaavaisia että sitten hieman vähemmän tarkkaavaisia oppilaita

[Tylyttäjä]

Heh, joo kyllähän se potkii. Se on hotkassu Yoshin nokat, ylikoon männät ja vähän nenäonteloita avarrettu kansipajalla. 189 hp laput taisi olla takikselta, jos en ihan väärin muista

Eilen tuli 80tkm mittariin, tosin koneella vasta alle 30 tkm ja rakennettuna alle 10 tonnia...

Tuo taitaa olla edelleen se sama kone, jonka tehtiin oliko vuonna 2007. Myin sen pelkän koneen pari-kolme vuotta sitten kaverille ja se taisi myydä sinulle.

Tuohan oli ensimmäinen tonniluokan vaparilaite Suomessa, jolla vedettiin maililla yli 200 mph/322 km/h. Sen jälkeen en ajanut sillä kuin muutaman tonnin ja se seisoi yli 10 vuotta lähinnä tallissa. Siinä on käytetty kyllä laatukamaa, esim. Ruotsissa isommaksi porattu ja pinnoitettu ryhmä, Wisecon korkeapuristeiset männät, Carrillon H-profiili veivit, Yoshin ST-R Type R nokat, jouset ja lukot, kansi ja seetit tehty jne.. 195 heppaa oli parhaimmillaan takiksella Dynojetin penkissä.

[JMH]

^
Onpa aarre!

[SLP]

Tuo taitaa olla edelleen se sama kone, jonka tehtiin oliko vuonna 2007. Myin sen pelkän koneen pari-kolme vuotta sitten kaverille ja se taisi myydä sinulle.

Tuohan oli ensimmäinen tonniluokan vaparilaite Suomessa, jolla vedettiin maililla yli 200 mph/322 km/h. Sen jälkeen en ajanut sillä kuin muutaman tonnin ja se seisoi yli 10 vuotta lähinnä tallissa. Siinä on käytetty kyllä laatukamaa, esim. Ruotsissa isommaksi porattu ja pinnoitettu ryhmä, Wisecon korkeapuristeiset männät, Carrillon H-profiili veivit, Yoshin ST-R Type R nokat, jouset ja lukot, kansi ja seetit tehty jne.. 195 heppaa oli parhaimmillaan takiksella Dynojetin penkissä.

No niin! Sama peli ja edellisen kanssa törmäiltiinkin tuossa Malmilla muutama viikko sitten. Oli hankkinut sen loppuosan koneen ympäriltä ja tästä mun rungosta jääneen koneen laittanu siihen.

Hyvä peli edelleen!

[Anaconda]

Heimoi,

Sorry jos nyt tulee väärään paikkaan, mutta muutama kyssäri olisi ihmeteltäväksi. Modet voi poistaa tai siirtää toisaalle niin kokiessaan.

Aluksi hiukan taustaa itsestäni, jos se nyt ketään kiinnostaa. Toimikoon se vaikka pohjustuksena kysymyksille. Aikanaan mulle siis opetettiin ettei ole tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä kysyjiä.

Historiankirjoista voimme todeta, että oma rataintoilu alkoi vasta viime vuonna yhden kerran saattelemana AT2 kurssilla Alastarolla. Tänä kesänä tuli käytyä radalla nelisen kertaa, paikkana samainen Alastaro. Eli hitaasta, n.2min ajoista veistettiin tänä vuonna aikaan 1.37.78 ja ryhmäksi keskihidas. Riippuen kuinka puhtaalla sai ajaa, ajat oli keskim. )+/- 2s)1.39 luokkaa. Painotus ajamisessa ollut lähinnä ajolinjoissa ja jarrun opettelussa. Kameran sain vasta vikalle kerralle, joten ajoasentoa tarkoitus viilata ensi vuonna sitten sen avulla paremmaksi. Kehitettävää löytyy toki muustakin. Youtuben life at lean sivusta ja parista muusta oon koittanut näiden forumeiden lisäksi ammentaa tietoa.

Simuja oon ajanut joku 20 vuotta, joten linjojen ja kaasun käytön on jotenkin osannut tuohon soveltaa oikeaan ajoon ettei nyt ihan typerää pyörän päällä tee kaasun kanssa tvs. Toki oikea ratailu pyörällä on ratailua, mutta jotain pohjaa kuitenkin ettei ihan pystymetsästä tätä alkanut harrastamaan.

Pyöränä vallan mainio naku, Street Triple 675 R, -14. Nakkeina Rosso Corsa 2. Tehoa henkeäsalpaavat 106Hp. Alusta säädettävä.

Kuten arvata saattaa, homma lähtee lapasesta, uteliaisuus ja kehittyminen kiinnostaa ja AT3 on toivottavasti luvassa ensi vuonna.

Sitten ne kysymykset joita tänä vuonna heräsi.

- Rengasta tuli käytettyä kyllä koko matkalta ja kuluminen aika huiman näköistä. Uudet kun laitoin Heinäkuussa. Millainen kynnys tai muutos on siirtyä ratarenkaisiin ja lämppäreihin? Onko renkaiden kestolla tai tuntumassa millainen ero? Kadulla tulee jonkun verran ajettua jatkossakin. Nyt ainakin renkaan ulkoreuna on sormituntumalla sanalla sanoen tahmea kylmänäkin. Mutta ratailu jatkuu kuitenkin.

- Rengasvalmistajan suositukset Corsa II:ssa oli radalle lämpimänä eteen 2.5 ja taakse 2.3. Sen mitä lueskellut niin paineet ovat suht korkeat vs. muut valmistajat. Ketä näissä kannattaa uskoa? Valmistajaa, persetuntumaa, jotain muuta? Tuntui ainakin ettei rengas mitään yllättävää tehnyt ja luottoa tuntui olevan. Tosin kokemusta ei ole vielä kovin paljoa, että osaisi muutakaan sanoa. Liian kovat paineet kyllä huomaa epämääräisenä vatkaamisena tvs.

- Kuinka tarkka tai luotettava tuo Racechrono oikein on? Kännykkä oli "takahutlaarissa" ja siinä ei GPS pätkinyt vs. se olisi ollut ajoasun sisällä. Samaten ajolinjat tvs. jotka näkyvät softassa, joskus mentiin metsikössä sen mukaan. Vai onko siihen saatavilla joku erillinen GPS mokkula? Lähinnä se, että kuinka luotettava tuo ajanotto siinä on? Jollain setillä optimaalisin aika oli 1.27, mutta en nyt ihan purematta tuota niele, vaan epäilen että GPS teki omiaan sillä setillä.

- Keskihitaasta keskinopeaan siirtyminen. On selvää, ettei tuolla pyörällä, omalla painolla kelata Alastaron pääsuoralla kuin jotain max.180km/h vauhteja, joten suoraluukuttajat painaa ohi. Mutkissa ajaa keskihitaassa aika helposti tonnarit kiinni (joskus jopa ohi) ja suoran alussa rinnalle, mutta paukut loppuu pyörästä. Millaisissa ajoissa on syytä keskim. setin kierrosaika olla?

- Onko ajoasennon opettelussa tai AT3:ssa jotenkin "eritelty" miten ollaan nakupyörän vs. kyykyn päällä? Saattaa olla että kyykkyyn tulee vaihdettua, mutta pyörä on muuten kyllä niin mainio ajaa että ehkä jää sitten käyttöpyöräksi.

- Jarrut täristi kovissa jarrutuksissa, vaikka kuinka herkistelin jarrumännät ja levyjen niittauksia koitin pyöritellä. Palat vaihdoin viime vuonna ja tasaisilta vaikutti lasia vasten. Missä mahtaa se raja mennä, jossa jarru täristää liikaa? Vai saako ollenkaan.Tuossa on ABS:t, onko sillä jotain vaikutusta? Varmaan parisen sekkaa saisi helposti pois jos jarruun voisi luottaa. Toki nyt talvella täytyy käydä katsomassa onko levy kiero. Mut tosiaan, tuo tärinä nyt vähän ihmetyttää, kuuluuko asiaan mitenkään?

Mitään ihmeempiä tavoitteita ei tässä ole, muuta kuin nauttia vauhdeista turvallisesti ja varmasti, mahd. puhtaasta ratakierroksesta, mielellään oman tasoisten ja parempien/kokeneimpien kuskien kanssa ja heiltä lisää oppien. Toki aina sekuntien nipistäminen on mielessä, mutten voi sanoa että se olisi varsinainen "tavoite".


No jo oli epistola. Mutta tuollaista nyt tuli mieleen.

T:Antti

[itl]

- Jarrut täristi kovissa jarrutuksissa, vaikka kuinka herkistelin jarrumännät ja levyjen niittauksia koitin pyöritellä. Palat vaihdoin viime vuonna ja tasaisilta vaikutti lasia vasten. Missä mahtaa se raja mennä, jossa jarru täristää liikaa? Vai saako ollenkaan.Tuossa on ABS:t, onko sillä jotain vaikutusta? Varmaan parisen sekkaa saisi helposti pois jos jarruun voisi luottaa. Toki nyt talvella täytyy käydä katsomassa onko levy kiero. Mut tosiaan, tuo tärinä nyt vähän ihmetyttää, kuuluuko asiaan mitenkään?

Levyn tai levyjen kierouden puolesta pistäisin rahat likoon. Toki joissakin tapauksissa eturengas voi aiheuttaa jänniä värinöitä jarrutuksessa. Tarkista kuitenkin ihan ensiksi molempien levyjen suoruus mittakellolla. Paha nyt sanoa miten iso heitto tuntuu jarrutuksessa ja siihenkin vaikuttaa kovasti se, onko levyt aidosti kelluvat vai ns. semikelluvat.

Levyjen kieroutuminen yleensä aiheutuu niiden ylikuumenemisesta ja/tai levyjen epätasaisesta jäähtymisestä joka voi aiheutua siitä, että pyörä jätetään jarrut hehkuvina seisomaan tai ajetaan levyt kuumina vesilätäkköön tms. Myös jumiva jarrusatulan mäntä, joka aiheuttaa jarrujen laahaamista, on aika tyypillinen syypää levyn kieroutumiselle.

Rata-ajossa jäähdyttelykierros kovan ajon jälkeen on yleensä aina hyvästä pyörän tekniikalle. Ehtii paikat jäähtyä tasaisesti ennen pyörän pysäyttämistä.

[Tumppi]

Kyseinen pyörä riittää hyvin keskinopean vauhtiin, sitten kun aika alkaa olla lähempänä 1:30 alastarolla, niin pyörä saattaa alkaa rajoittamaan ajamista. Tänäkin kesänä oli AT4 kurssilla nakupyörä katurenkailla mukana, joten AT3:lle voit osallistua hyvin. Kouluttaja sitten neuvoo sinulle asiat mitä pitää nakupyörässä huomioida.

Ajamisessa kannattaa keskittyä eniten mutkan sisäänmenovauhtiin ja mutkan ajolinjaan. Niissä on selkeästi kehitettävää jos tuolla pyörällä noilla kierrosajoilla joutuu mutkiin kovasti jarruttamaan. Toki tärisevät jarrut ovat ärsyttävät jarrutti niillä miten vähän hyvänsä.

Puhelimen omalla gepsillä saadut optimikierrosajat eivät pidä paikkaansa. Siellä on yleensä noita virheellisiä sektoreita mukana missä gps oikaisee jonkun kohdan. Erillinen gps-vastaanotin parantaa tilannetta, tosin välillä nekin saattaa antaa virheellisiä aikoja. Joskus vertasin kisaponderin ja racechronon (erillisellä vastaanottimella) näyttämää keskenään yhden aika-ajon ajan, niin 0,1s sisällä oli kaikki kierrosajat. Eli pääsääntöisesti tuohon voi luottaa.

Edit: renkaaksi voit koittaa jossain vaiheessa noita SP/K3 luokan renkaita. Ne eivät ole varsinaisia seosrenkaita, mutta toimivat radalla ja kadulla kohtuullisesti. Ne eivät tarvitse lämppäreitä, mutta pitoa ja suorituskykyä löytyy paremmin kuin normaaleista katurenkaista.

[Anaconda]

Okei, kiitoksia tiedosta.

AT2:ssa ei jarrun käyttöä juuri opeteltu ja syy tietysti ihan hyvä. Jarrun käytöstä tuli vaan puhetta yhden nopean ryhmän kuskin kanssa kun juteltiin niitä näitä yksillä ratapäivillä. Häneltä vähän kyselin aiheesta uteliaisuuden vuoksi ja miten se tehdään oikeaoppisesti jne. Tietyllä tapaa se helpotti ajamista itsellä kun sain sovitettu mutkaan sisäänmenovauhtia vielä paremmin kuin mitä pelkän moottorijarrun kanssa. Tiedä sitten oliko fiksua alkaa sitä kokeilemaan ilman AT3:sta, mutta ei se kuitenkaan nyt mitenkään tuntunut muuta ajoa häiritsevän tai tullut oloa, että nyt on liikaa tekemistä pyörän päällä. Toki tuo ajoasento on nyt se ykkösjuttu ensi vuonna ja katsoo tuota jarrun käyttöä kun ajoasento alkaa olla paremmin hanskassa.

Jarrua en käyttänyt kuin takasuoran ja nopean vasurin päässä. Tärinä ei tullut edes missään kammojarrussa, mutta kuitenkin suht. reippaassa käytössä noissa parissa kohtaa. Katuajossa huomasin saman kun testailin viime kerran jälkeen. Mutta täytyypä mitata levyt.

Millaisiin kierrosaikoihin sitten tuolla jarrutta ajamisella Alastarolla sitten olisi mahdollista päästä? Jos nyt aatellaan vaikka sitä, että hieroo jarrutta ajoa tarpeeksi kauan ennenkuin siirtyy jarrun käyttöön. Lähinnä nyt kyselen "oikeaa tapaa" kehittää ajamista, ilman että ahnehtii liikaa asioita opittavaksi.








Ajamisessa kannattaa keskittyä eniten mutkan sisäänmenovauhtiin ja mutkan ajolinjaan. Niissä on selkeästi kehitettävää jos tuolla pyörällä noilla kierrosajoilla joutuu mutkiin kovasti jarruttamaan. Toki tärisevät jarrut ovat ärsyttävät jarrutti niillä miten vähän hyvänsä.

[scuuba]

Pyöränä vallan mainio naku, Street Triple 675 R, -14. Nakkeina Rosso Corsa 2. Tehoa henkeäsalpaavat 106Hp. Alusta säädettävä.

- Rengasta tuli käytettyä kyllä koko matkalta ja kuluminen aika huiman näköistä. Uudet kun laitoin Heinäkuussa. Millainen kynnys tai muutos on siirtyä ratarenkaisiin ja lämppäreihin? Onko renkaiden kestolla tai tuntumassa millainen ero? Kadulla tulee jonkun verran ajettua jatkossakin. Nyt ainakin renkaan ulkoreuna on sormituntumalla sanalla sanoen tahmea kylmänäkin. Mutta ratailu jatkuu kuitenkin.

- Rengasvalmistajan suositukset Corsa II:ssa oli radalle lämpimänä eteen 2.5 ja taakse 2.3. Sen mitä lueskellut niin paineet ovat suht korkeat vs. muut valmistajat. Ketä näissä kannattaa uskoa? Valmistajaa, persetuntumaa, jotain muuta? Tuntui ainakin ettei rengas mitään yllättävää tehnyt ja luottoa tuntui olevan. Tosin kokemusta ei ole vielä kovin paljoa, että osaisi muutakaan sanoa. Liian kovat paineet kyllä huomaa epämääräisenä vatkaamisena tvs.

Jos ajotyyli on agressiivinen, niin renkaiden pinta kertoo hyvin nopeasti, jos alustan säädöt ja/tai rengaspaineet ovat renkaan mielestä väärät.
Jos ajotyyli on pehmeä, niin renkaiden pinta voi pysyä nättinä vaikka säädöt ja paineet olisi hieman väärät.
Eturenkaan paine kuulostaa ihan suht järkevältä.
Takarenkaan painekkin ollee ihan ok, varsinkin noilla kierrosajoilla. Jos takarenkaaseen alkaa tulemaan peukalon levynen repeämä, niin se on yleensä ensimmäinen merkki siitä että painetta on liikaa.

Eri asia on sitten rungoltaan erilaiset matalapaine takarenkat joiden lämminpaine on jotain 1.X.

Millä tavalla jarrut täristää?

[scuuba]

Millaisiin kierrosaikoihin sitten tuolla jarrutta ajamisella Alastarolla sitten olisi mahdollista päästä? Jos nyt aatellaan vaikka sitä, että hieroo jarrutta ajoa tarpeeksi kauan ennenkuin siirtyy jarrun käyttöön. Lähinnä nyt kyselen "oikeaa tapaa" kehittää ajamista, ilman että ahnehtii liikaa asioita opittavaksi.

Ei sitä jarrutonta ajoa kannata tolkuttomasti hinkata, jos mopo on hanskassa ja pystyy keskittymän ajolinjaan.
Toki välillä voi ajaa esim setin tai pari jarrutonta eli käyttää sitä vain yhtenä harjoittelumuotona muiden ohessa.

[Tumppi]

Millaisiin kierrosaikoihin sitten tuolla jarrutta ajamisella Alastarolla sitten olisi mahdollista päästä? Jos nyt aatellaan vaikka sitä, että hieroo jarrutta ajoa tarpeeksi kauan ennenkuin siirtyy jarrun käyttöön. Lähinnä nyt kyselen "oikeaa tapaa" kehittää ajamista, ilman että ahnehtii liikaa asioita opittavaksi.

Jarrutta ajo on hyvä keino perusteiden harjoitteluun, mutta kun ajolinja alkaa olla hallussa niin on syytä opetella käyttämään jarrua. Jarrua voi käyttää jokaisessa mutkassa jos haluaa, tärkeintä on se miten sitä käyttää. Eli ei niin että jarruttaa maksimilla vauhdin pois ennen mutkaa pyörä pystyssä, vaan että jarruttaa etujarrulla ainoastaan sen verran että saa alustan menemään kasaan joka helpottaa pyörän kääntymistä mutkassa. Siinä samalla saa passattua mutkaan sisäänmenovauhdin sopivaksi eikä tarvitse rullata moottorijarrulla puolesta suorasta.

Itse keräsin viime kesänä dataloggerilla materiaalia AT4 koulutukseen, jossa ajoin muutaman kierroksen jarruttamatta kovaa ja avaamatta kaasua rajusti. Eli jarrua yhdellä sormella sen verran, että alusta menee kasaan ja kaasun avaus 0-100% luokkaa 2-3 sekuntia. Kierrosaika oli muistaakseni 1:31. Tätä dataa siis vertailtiin koulutuksessa nopean kierroksen dataan circuit tools ohjelmalla. Asialla oli tarkoitus havainnollistaa kurssilaisille se, että rajulla kaasun ja jarrun käytöllä ei kannata yrittää tehdä väkisin sitä kierrosaikaa vaan keskittyä ajolinjaan ja mutkanopeuteen.

[marko.fzs]

Okei, kiitoksia tiedosta.

AT2:ssa ei jarrun käyttöä juuri opeteltu ja syy tietysti ihan hyvä. Jarrun käytöstä tuli vaan puhetta yhden nopean ryhmän kuskin kanssa kun juteltiin niitä näitä yksillä ratapäivillä. Häneltä vähän kyselin aiheesta uteliaisuuden vuoksi ja miten se tehdään oikeaoppisesti jne. Tietyllä tapaa se helpotti ajamista itsellä kun sain sovitettu mutkaan sisäänmenovauhtia vielä paremmin kuin mitä pelkän moottorijarrun kanssa. Tiedä sitten oliko fiksua alkaa sitä kokeilemaan ilman AT3:sta, mutta ei se kuitenkaan nyt mitenkään tuntunut muuta ajoa häiritsevän tai tullut oloa, että nyt on liikaa tekemistä pyörän päällä. Toki tuo ajoasento on nyt se ykkösjuttu ensi vuonna ja katsoo tuota jarrun käyttöä kun ajoasento alkaa olla paremmin hanskassa.

Jarrua en käyttänyt kuin takasuoran ja nopean vasurin päässä. Tärinä ei tullut edes missään kammojarrussa, mutta kuitenkin suht. reippaassa käytössä noissa parissa kohtaa. Katuajossa huomasin saman kun testailin viime kerran jälkeen. Mutta täytyypä mitata levyt.

Millaisiin kierrosaikoihin sitten tuolla jarrutta ajamisella Alastarolla sitten olisi mahdollista päästä? Jos nyt aatellaan vaikka sitä, että hieroo jarrutta ajoa tarpeeksi kauan ennenkuin siirtyy jarrun käyttöön. Lähinnä nyt kyselen "oikeaa tapaa" kehittää ajamista, ilman että ahnehtii liikaa asioita opittavaksi..

Tärinä jarruttaessa voi myös johtua siitä että ohjauslaakeri on löysällä. Eli tarkista se myös.

Jos ajolinja on järkevä ja pää riittää riittävän nopeaan mutkan sisään menoon. Kaasun avaus mutkasta on oikean aikainen niin 1.35. 00 ei pitäisi olla temppu eikä mikään.

Ajoasennon harjoitteluun:

Jos jarrulla ei sekoita omaa tekemistä tai tapa vauhtia liika mutkaan niin ei siitä varmaan mitään haittaa ole, mutta ei varsinaisesti mitään hyötyäkään noissa vauhdeissa.

Uuden opettelussa kannattaa aina asiat pelkistää eli jos reenaa ajoasentoa niin keskittyy siihen. Kaikki muu turha pois. Eli yhdellä vaihteella ilman jarruja jos mahdollista jne.

Ensi kesänä jos aikataulut natsaa niin tervetuloa AT3:lle siellä pyritään enemmän oppilaan mukaan kehittämään mutka ajamista.

[Anaconda]

Jos ajotyyli on agressiivinen, niin renkaiden pinta kertoo hyvin nopeasti, jos alustan säädöt ja/tai rengaspaineet ovat renkaan mielestä väärät.
Jos ajotyyli on pehmeä, niin renkaiden pinta voi pysyä nättinä vaikka säädöt ja paineet olisi hieman väärät.
Eturenkaan paine kuulostaa ihan suht järkevältä.
Takarenkaan painekkin ollee ihan ok, varsinkin noilla kierrosajoilla. Jos takarenkaaseen alkaa tulemaan peukalon levynen repeämä, niin se on yleensä ensimmäinen merkki siitä että painetta on liikaa.

Eri asia on sitten rungoltaan erilaiset matalapaine takarenkat joiden lämminpaine on jotain 1.X.

Millä tavalla jarrut täristää?

Oiskohan oikea vertaaminen siihen, että tulee yht.äkkiä liian kovalla vauhdilla mukulakivikadulle? Jotenkin ihan hämärän tuntuiselta se tuntui. Jonkun verran auttoi kun sain levyjen niitit pyörimään, ne siis olivat kyllä ihan jumissa pyörässä. Mutta kokonaan vaiva ei hävinnyt.
Ja tosiaan vain silloin kun vauhtia otti enemmän pois, kevyellä käytöllä ei ongelmaa ollut.

Jarrun käytöstä muuten, niin siihen juuri pyrin ettei mene kuten Tumpin esimerkissä. En nyt sano että meni heittämällä oikein (kellä nyt ekalla kerralla menisi), mutta kuitenkin pyrkien juuri tuohon jarrun keventämiseen ja siihen, että pyörä hitusen paremmin kääntyy siihen mihin haluaa. Kyseessä kuitenkin vasta ensimmäinen kerta kun jarrua alkoi kokeilemaan.

Niin tai näin, opittavaa on jokaisella osa-alueella

[Anaconda]

Tärinä jarruttaessa voi myös johtua siitä että ohjauslaakeri on löysällä. Eli tarkista se myös.

Jos ajolinja on järkevä ja pää riittää riittävän nopeaan mutkan sisään menoon. Kaasun avaus mutkasta on oikean aikainen niin 1.35. 00 ei pitäisi olla temppu eikä mikään.

Ajoasennon harjoitteluun:

Jos jarrulla ei sekoita omaa tekemistä tai tapa vauhtia liika mutkaan niin ei siitä varmaan mitään haittaa ole, mutta ei varsinaisesti mitään hyötyäkään noissa vauhdeissa.

Uuden opettelussa kannattaa aina asiat pelkistää eli jos reenaa ajoasentoa niin keskittyy siihen. Kaikki muu turha pois. Eli yhdellä vaihteella ilman jarruja jos mahdollista jne.

Ensi kesänä jos aikataulut natsaa niin tervetuloa AT3:lle siellä pyritään enemmän oppilaan mukaan kehittämään mutka ajamista.

Täytyy ilman muuta tulla. Ne "parhaimmat" ajat tulivat yleensä ilman ruuhkaa ja omasta mielestä kuitenkin aika rennosti ja ajolinjoihin panostaen ja pahimpia virheitä vältellen. Tosin kun kun kokemus on vielä vähäistä (5 ratapäivää) ja vasta yhdestä setistä vähän kuvaa niin parempaan analyysiin on vasta saatu työkalut. Eli meikän omiin "analyyseihin" kannattaa kuitenkin suhtautua pienellä varauksella

Et ensi kesänä sitten viisaammat ja kokeneemmat saavat opastaa ajoasennon ym. saloihin paremmin.

[IlluH]

Kävinpä vielä tuossa keskiviikkona Ahvenistolla ajelemassa vähän höntsää kauniin syyspäivän ratoksi kun tuntui, että kausi jäi hieman kesken ja vaati jonkinlaisen lopetuksen, sekä äskettäin hommattu Racechrono + GPS-mokkulakin oli vielä kokeilematta. Kamat siis kasaan ja Hämeenlinnaan, 95 db hieman arvelutti vaikka ruuvasin killerinkin pönttöön, joten nakkasin vielä vakioputkenkin autotallin nurkasta kyytiin. Onneksi nakkasin, sillä, eihän se killeri ihan riittänyt, vaan putken vaihtohommiksi meni, tosin eipä siinä puuhassa viittä minuuttiakaan tuhlaantunut, joten pikku juttu. Uusi mittaus ja tervemenoa radalle. Pilvisen aamupäivän jälkeen ei keli enää parempi olisi voinut olla, aurinko paistoi ja parikymppiä lämmintä. Dunlop GP213 MS3/4 -setti toimi hyvin lönköttelyssäkin, ei mitään ongelmaa, joten väite seosrenkaan sopimattomuus hitaaseen kurvailuun tuli taas todistettua vääräksi.

[IlluH]

Koska comebackit ja lopettamispäätösten pyörtäminen on muotia, niin ratakauden päätöskin piti ottaa vielä uusiksi. Sää suosi eilen Motoparkissa ja porukkaa oli mukavasti paikalla. Kameroiden kanssa meni vähän säätämiseksi, mutta sen verran sain kuvaa ja RaceChrono -dataa kasaan, että pääsi kokeilemaan Race Renderiä ja miten data ja video yhdistyy. Tuossa yksi kokeilu, olikohan kolmas setti jonka kuivalla kelillä olen tuolla päässyt ajamaan, ykkösmutka ainakin liian aikaisin sisään ja pari seuraavaakin sen seurauksena vähän plörinäksi sekä vähän muutakin, mutta hierotaan sitten ensi kesänä linjat paremmin kohdalleen.

[PrivateeR]

Hienoa että kelit suosii

Nauttikaa nyt niin kauan ku mulla on rahat loppu koska keväällä sit taas ku mulla on rahaa, ni keli on täyttä paskaa niin kauan kunnes rahat on loppu, ja sit alkaa taas intiaanikesä Joulukuuhun asti

[IlluH]

Hienoa että kelit suosii

Nauttikaa nyt niin kauan ku mulla on rahat loppu koska keväällä sit taas ku mulla on rahaa, ni keli on täyttä paskaa niin kauan kunnes rahat on loppu, ja sit alkaa taas intiaanikesä Joulukuuhun asti

Olihan tuo aika hämmentävää ajaa lokakuussa noin upeassa säässä, pikkusen alkoi tauoilla tuntua syksyn viileys tuulessa ja viimeisellä setillä jo vähän hämäräkin tummalla visiirillä ajaessa.

[Starbringer]

Alastaron kaato heinäkuun alusta. 6:30 alkaa tapahtua.
Ajo meni mielestäni hyvin, yritin ehkä vähän liian hanakasti ajaa lujempaa 1:33 tuntumaan, kun ajat pyöri 1:35-1:37 välilä. Kaatoa edellisellä kierroksella ykkösessä polvipalan kosketus maahan sai vähän heilauttamaan pyörää pystympään. Tällä kaatokierroksella en mielestäni heilauttanut pyörää pystympään, kun osasin varautua polvipalan ryykkäämiseen uudessa paikassa. Mutta nutulleen mentiin komeasti. En hiplannut jarrua, en hiplannut kaasua, ajolinja oli normi, ei ollut mitään oho-oho-tilannetta. En edelleenkään tiedä mikä meni vikaan. Kanttasinko eturenkaan yli vai mitä? Eturengas oli jo aika kulunut Rosso corsa 2.

Aloin nyt pienen vitutustauon jälkeen purkamaan pyörää ja tekemään ebay-korjauslistaa pyörästä ja huomasin samalla, että molemmat etujarrulevyt ovat violetin sinertäviä? Onko molemmat levyt voineet alkaa laahaamaan? Vai mistä tuo tuo levyjen sinerrys voi johtua? Tai onko sillä mitään tekemistä kaadon kanssa, tiedä häntä.

[T1mppa]

... 6:30 alkaa tapahtua.

Oot ilmeisesti toi edessä kaatuva?
Onko mahdollista, että kallistit liikaa? (yliyrittäminen)
Eli jalkatappi tai pakoputki tai moottorinposki tai kate otti kiinni ja se kevensi eturengasta ja pito hävisi?

Tuossa kohtaa mutkaa, etu- ja takaiskarit on aika länässä ilman jarrutuksiakin.

Videota kun katsoin, niin jotenkin tuntu siltä, että pyörän oikealta puolelta, jostain keskeltä lähtee tulemaan valkoista savua/pölyä juuri kaadon alkuvaiheessa.

Jarrujen laahaaminen tuon kaadon syynä kuulostaa musta jotenkin epätodennäköiseltä.

[PrivateeR]

Alastaron kaato heinäkuun alusta. 6:30 alkaa tapahtua.
Ajo meni mielestäni hyvin, yritin ehkä vähän liian hanakasti ajaa lujempaa 1:33 tuntumaan, kun ajat pyöri 1:35-1:37 välilä. Kaatoa edellisellä kierroksella ykkösessä polvipalan kosketus maahan sai vähän heilauttamaan pyörää pystympään. Tällä kaatokierroksella en mielestäni heilauttanut pyörää pystympään, kun osasin varautua polvipalan ryykkäämiseen uudessa paikassa. Mutta nutulleen mentiin komeasti. En hiplannut jarrua, en hiplannut kaasua, ajolinja oli normi, ei ollut mitään oho-oho-tilannetta. En edelleenkään tiedä mikä meni vikaan. Kanttasinko eturenkaan yli vai mitä? Eturengas oli jo aika kulunut Rosso corsa 2.

Ainakin se virhe omaan silmään osuu heti, että pyörä on niin kallellaan ku ikinä voi mutta mies istuu pystyssä... joudut kallistamaan pyörää suhteettoman paljon ku et uskalla nojata kurviin kropalla.

Olen aika samalla kannalla että jalkatappi tai joku muu pyörän osa tosa keskeltä/takaosasta ottaa kii asfalttiin koska tulee valkoista pölyä tappien kohdalta just ennenku pyörä kellahtaa. Jos näin on, ni ihan tekniikkavirheeseen tuo johtaa. Vähemmän tarttee kallistaa pyörää ku viet kropan sinne mutkaan ensin.

Toki joillakin pyörillä on kallistusvarat vähäisiä ni se saattaa yksistään aiheuttaa ongelmia. Itellä Hayabusaan tulossa ens kevääksi korotussarja juuri siitä syystä että Botniaringillä mulla osui koneen poski asfalttiin ja lähti sen takia etunen hetkeksi alta. Sen saa kopattua ku nopeasti reagoi ja työntää polvella jeesiä, mutta tossa sun tilanteessa kokonaisuuden painopiste oli sellaisessa paikassa että ei tosta enää ihmeitä pysty tekemään.

Loppukesästähän jonku muunki omassa kierrosaikavideossa oli "ohimennen" esillä vastaava tilanne jossa jannu ajaa kroppa pystyssä kikkamutkaan ja kallistaa pyörää niin maa pirusti ja sitte vielä repi kaasun auki liian aikasin, ni oli hyvin lähellä sama lopputulos ku sinulla nyt kävi.

Toivottavasti vauriot jäi vähäisiksi. Tässä lajissa on välillä kalliit opit, mutta sen muistaa sitte sitäki paremmin ens kerralla radalla.

Aloin nyt pienen vitutustauon jälkeen purkamaan pyörää ja tekemään ebay-korjauslistaa pyörästä ja huomasin samalla, että molemmat etujarrulevyt ovat violetin sinertäviä? Onko molemmat levyt voineet alkaa laahaamaan? Vai mistä tuo tuo levyjen sinerrys voi johtua? Tai onko sillä mitään tekemistä kaadon kanssa, tiedä häntä.

Saattaa olla vain riittämättömät jarrulevyt ratailuun, tai sitte saattaa laahata pahemman kerran. Tosin noin pahan laahaamisen kuulee sitte jo työntäessäkin että jarrulevy suhisee niin maa pirusti. Jos jarrulevyn rakenne ei riitä poistamaan tarpeeksi lämpöä levyiltä, ni alkaa tulemaan purppuraa. Tosin siinä ohessa kiehuu sitte yleensä myös jarrunesteet, ja sitte katoaa jarrut.

[Kerberos]

Koitin tuolta videolta katsoa kumpi alkaa aiemmin, musta viiva vaiko vaakeat raapimisjäljet ja omaan silmään näyttäisi että ehkä metrin verran ennen mustan viivan näkymistä alkaisi vaalea raapimisjälki näkyä. Toisaalta voihan se rengas ehtiä aavistuksen luistaa alta enne kuin alkaa piirtää mustaa?
Voisi hyvinkin olla pakoputki, jalkatappi tms joka ottaa kiinni rataan.
Kallistuskulma näyttää kyllä sen verran rajulta ettei olisi mitenkään poissuljettu vaihtoehto.

[itl]

Loppukesästähän jonku muunki omassa kierrosaikavideossa oli "ohimennen" esillä vastaava tilanne jossa jannu ajaa kroppa pystyssä kikkamutkaan ja kallistaa pyörää niin maa pirusti ja sitte vielä repi kaasun auki liian aikasin, ni oli hyvin lähellä sama lopputulos ku sinulla nyt kävi.

By the way. Mikä tämä (Alastaron) Kikkamutka on, onko se joku Lemminkäisen ja kahvilanmutkan välisistä?

[PrivateeR]

By the way. Mikä tämä (Alastaron) Kikkamutka on, onko se joku Lemminkäisen ja kahvilanmutkan välisistä?

Juuri se oikea mutka Lemminkäisen jälkeen. Siinä on tavallisuudesta poikkeava lähestymistapa, siitä syystä ihmiset sitä kutsuu kikkamutkaksi.

[scuuba]

Ajo meni mielestäni hyvin, yritin ehkä vähän liian hanakasti ajaa lujempaa 1:33 tuntumaan, kun ajat pyöri 1:35-1:37 välilä.

Väittäisin että toi johtuu siitä että kuskille on opetettu, tai kuski on opettanut itselleen, että apeksien kiinni saaminen on erittäin tärkeää. Ja sitten kun se apeksien kiinni saaminen on itseisarvona prioriteettilistalla korkeimpana, niin kaikki muu ajamisessa kärsii/ kuskin kapasiteetti kuluu siihen pakonomaiseen apeksien metsästämiseen/ muuhun ei jää kapasiteettia.

Sitten kun vielä lisää nopeutta ihan vaan nopeutta lisäämällä, niin nopeuden lisäys tapahtuu vain riskikerrointa nostamalla. Ja sitten kun ihan hieman vielä lisää nostaa nopeutta, niin riskikerroin onkin ihan tapissa, ja kuski ei sitä tajua, koska luulee toimivansa viisaampien/ nopeampien kuskien neuvojen mukaan.

Videolta näyttäisi siltä että swizz cheese -teoria toteutuu jälleen kerran, eli kaato tarvi jonkun 5-10 palasta kohilleen. Mutkiin mennään vaihtelevilla ajolinjoilla ja ajoasento vaihtelee mutkasta toiseen. Ja sitten yhteen mutkaan sattuu pienen pieni käpy, koska ajolinja ei oikein osu, ja kuski keskittyy kääntämään mopoa väkisin/ osumaan apeksiin mopoa kallistamalla, ja unohtaa yläkropan aavistuksen liian pystyyn (tuliko kiire jarrun jälkeen). Niin kuski yksinkertaisesti kaataa mopon alleen/ renkaasta/ renkaista loppuu pito/ takarekaasta loppuu pito ensin koska moottorijarru syö karvan verran pitoa.

Ja noin muutoinkin näyttäisi siltä että aina kun ajolinja ei osu, tai jarru menee pitkäksi, niin yläkroppa jää pystympään, ja kuski kääntää mopon väkisin painamalla mopon alas. Ja jos mopon ja apeksin väliin jää metri/ plus, ja/ tai kuski saa jarrutettua ajoissa vauhdin pois, niin kuski painaa pään ja yläkropan alas, ja mopo pysyy pystymmässä.

Avauksetkin näyttäis olevan ihan tyypillisiä eniten täysiä, kun takarengas piirtää paikon pitkää mustaa jälkeä. Ihan turhaa touhua noilla keskiryhmän kierrosajoilla.

Joka tapauksessa se kaikkein tärkein, eli ajolinja, varsinkin jarrumerkin ja apeksin välillä unohtuu käytännössä ihan täysin. Kun prioriteetti on jossain aivan muulla; apeksiin osumisessa ja avauksissa/ kaasun vääntämisessä. Todennäköisesti kuski luulee että kaasun vääntäminen = hyvä kierrosaika. Kun taasen todellisuudessa tuolla kokonaispaketilla kaasun vääntämiseen keskittyminen tarkoittaa vain riskikertoimen nostamista.

Jos kuski olisi keskittynyt ajotekniikkaan, ajolinjaan, ja yksittäisten/ toistuvien virheiden korjamiseen ajosta, niin kierrosaika olisi parantunut ilman että riskikerroin nousee, ja tuokin kaato olisi jäänyt tekemättä.

Jos ajolinja on kunnossa jarrumerkin ja apeksin välillä, niin mopo osuu apeksiin, ja mopo osuu apeksiin oikeassa suuntakulmassa, joten avauskin lähtee oikeeseen suuntaan ja nopeasti vaikka ei juurikaan edes väännä kaasua sen kummemmin. Ja noihin priorittetteihin keskittymällä kierrosajasta tolla vehkeellä tippuu helposti joku 10 sekunttia, riskikerrointa juurikaan nostamatta.

Se (keski)nopeus vaan kertautuu ihan maagisesti, jos ajolinja osuu. Jos taasen ajolinja ei osu, ja vääntää mopon väkisin apeksiin ja avaa väkisin, niin se (keski)nopeus ei vaan kertaudu ja kierrosaika on mitä on.

Jos sulla sattuu olemaan 10Hz gepsidataa tuosta kaatosetistä, niin pistä jakoon. Siitä datasta näkee kaikkea kivaa.

[itl]

Juuri se oikea mutka Lemminkäisen jälkeen. Siinä on tavallisuudesta poikkeava lähestymistapa, siitä syystä ihmiset sitä kutsuu kikkamutkaksi.

Kiitos tiedosta. Selvisi tämäkin mysteeri

Onkos Alastarolla muitakin yleisessä tiedossa olevia nimettyjä mutkia?

Jos pääsuoran jälkeen lähdetään numeroimaan mutkia niin niitä löytyy 11kpl ja olen ymmärtänyt niillä olevan seuraavat nimet (? = ei tiedossa olevaa nimeä):

1. ?
2. ?
3. ?
4. ?
5. Las Palmas
6. ?
7. Lemminäkäinen
8. Kikkamutka
9. ?
10. ?
11. Kahvilanmutka

[JMH]

Ykkös-, kakkos- ja kolmosmutka.

4. Nopea oikea
6. Vauhtivasuri/ nopea vasen.
10. Vika vasuri?

[Tumppi]

Jos pääsuoran jälkeen lähdetään numeroimaan mutkia niin niitä löytyy 11kpl

Itse en kyl löydä kuin kymmenen. Hippi täydensi jo nimet, ysi on vika vasuri.

[itl]

Itse en kyl löydä kuin kymmenen. Hippi täydensi jo nimet, ysi on vika vasuri.

No se on vähän siitä kiinni tulkitaanko 8. mutka ja sitä seuraava melko loiva oikea yhdeksi vai kahdeksi mutkaksi.

https://www.google.fi/maps/@60.97616...!3m1!1e3?hl=en