gsx-r1000

Vaihdoin Alastarolle takarattaan 43:sta 45:ksi. Perä alkoi luikertelemaan jarruissa kytkintä nostaessa kakkosvaihteella. Kytkimen luistoa voi kuulemma säätää. Kannattaako siihen ryhtyä vai opetella käyttämään välikaasua?

Vaihdoin muutaman viestin Nitrouksen kanssa K9:n Big Piston Fork -keulasta. Muutamia asioita selvisi, mutta vielä jäi epäselvääkin.

Youtubessa on Big Piston Forkin toimintaa havainnollistava video, josta kuvakaappauksessa näkyy keulaöljyn virtausten suunnat puristuvassa ja ojentuvassa teleskoopissa. Huolto-ohjeen mukaan öljyn pinnan taso tulee olla 75 mm sisäputken yläpään alapuolella. Öljystä suurin osa on sisäputken sisällä, missä mäntä venttiileineen on. Öljyä on myös sisä- ja ulkoputken välisessä tilassa. Sisäputken yläpäässä on 11 cm syvä alumiiniholkki, jonka pohjan läpi menee mäntää liikuttava varsi. Holkin pohjassa on venttiili alaspäin virtaavalle öljylle ja pohjan tuntumassa on myös noin 3 mm reikä, josta öljy pääsee virtaamaan kuppimaiseen holkkiin.



Lueskelin jousista Racetechin sivuilta, jossa mainittiin keulaöljyn pinnan tasoksi 115 mm sisäputken yläpäästä mitattuna. Jos pyörällä ajetaan yleisellä tiellä ja varsinkin matkustajan kera, on varmasti parempi käyttää huolto-ohjeen mukaista 75 mm. Selvittäessäni itselleni miten keula oikein toimii, otin keulan osista tarvittavat mitat ja piirsin teleskoopista kuvat. Racetechin suosittama öljynpinnan taso on kokoonpuristetussa teleskoopissa pari milliä sisäputkessa olevien 8-millisten reikien, joiden läpi öljy virtaa sisä- ja ulkoputken välillä, yläpuolella. Kun teleskooppi on ojentuneena, jää öljyn pinnan taso juuri ja juuri sisäputken yläpäässä olevan alumiiniholkin alapuolelle. Racetechin suosituksella siis vaimennusta tekee vain männän liike ja siinä olevat meno- ja paluuvaimennuksen venttiilit.



Viimeisessä kuvassa näkyy teleskoopin alapää. Kun teleskoopin korkit ovat paikoillaan, näkyy sisäputken liukupintaa 126 mm. Sisäputkea saa "top-out" jousta vasten vetämällä alemmas, jolloin liukupintaa näkyy 135 mm. Kun teleskooppi on täysin kokoonpuristettu, jää liukupintaa näkyviin 20 mm. Kokonaisjousto on siis 115 mm vaikka pyörän speksien mukaan se olisi 125 mm.



En ole vielä ajanut tuolla matalammalla 115 mm öljyn pinnalla, jolloin vaimennuksesta jää pois sisäputken yläpään holkkiin ja sieltä poispäin oleva virtaus. Täytyy ennen seuraavaa ratapäivää tarkistaa vielä painauma ja palauttaa meno- ja paluuvaimennus oletusasetuksiin, jotta radalla voi hakea uudet säädöt.

Kävin perjantaina Alastarossa kokeilemassa öljypinnan laskun vaikutusta. Ainoa havaittavissa oleva vaikutus oli sillä, kun laitoin menovaimennuksen oletusasetukseen - sillä keula alkoi pompottamaan - löysääminen aiempaan teki menosta taas vakaata.

Keulan kokoonpuristumiseen jarrutuksissa ei öljypinnan laskemisella ollut havaittavissa olevaa vaikutusta. Laskin juuri, että alemmalla pinnalla teleskooppi puristuu kokoon vain noin 2,3% pienemmällä voimalla - olisi kannattanut laskea jo ennen muutosta. Sen sijaan öljyn pinnan nostaminen ohjearvon mukaisesta kasvattaisi kokoonpuristuksen vaativaa voimaa voimakkaasti. Eri kierrosten jarrutuksissa on jo paljon enemmän hajontaa kuin tuo pari prosenttia.

Tulipahan kokeiltua.

Kuinkahan kauan kestää Suzuki GSX-R 1000 jakoketju? Pyörä on vm 2009 ja ajettu 85 500. Pitää käynnistyksen jälkeen vähän aikaa kovaa naputusta ja ajossa ja tyhjäkäynnillä hiljaisempaa ääntä. Mitä tapahtuu jos ketju katkeaa esim. 160 vauhdissa?

Honukka sanoi:

Kuinkahan kauan kestää Suzuki GSX-R 1000 jakoketju? Pyörä on vm 2009 ja ajettu 85 500. Pitää käynnistyksen jälkeen vähän aikaa kovaa naputusta ja ajossa ja tyhjäkäynnillä hiljaisempaa ääntä. Mitä tapahtuu jos ketju katkeaa esim. 160 vauhdissa?

Napsauta laajentaaksesi...

Mutulla joudun auttaa, mut olettaisin että hyvää tekis ketju ja kiristin vaihtaa 48 tkm kohdalla? Asia varmaan kävisi ilmi lontoon kielisestä manuaalista, mutta ei sitä tähän hätään ole käden ulottuvilla. Ainakin aikoinaan edellisen ninjani ketju oli melkoisesti virunut 50 tkm kohdalla! Asia helppo tarkistaa, irroita kiristin ja laske monta naksausta on jäljellä kun vedät kiristintä ulos. Tämän jälkeen laske naksauksien määrä alusta alkaen. Näin saat selville, että kuinka lopussa kiristimen ulostulovara on. Mikäli kiristimestä loppuu vara, ketju pääsee löystymään jolloin jossain vaiheessa nokka-akselin päässä olevalta rattaalta pomppaa ajoitus vituiks ja sitten paukkuu.

Itse ajattelin, että ehkä voisi talvella päästää motin rungosta ja vaihtaa uuden nokkaketjun ja kiristimen. Mistähän hankkisi hyvän, jos ei marmoritiskiltä...?

Jyti sanoi:

jolloin jossain vaiheessa nokka-akselin päässä olevalta rattaalta pomppaa ajoitus vituiks ja sitten paukkuu.

Itse ajattelin, että ehkä voisi talvella päästää motin rungosta ja vaihtaa uuden nokkaketjun ja kiristimen. Mistähän hankkisi hyvän, jos ei marmoritiskiltä...?

Napsauta laajentaaksesi...

Itellä ei ole tuo tekniikka niin hallussa että osaisin tuon aukaista. Onko siinä vaaraa että jos katkeaa esim. tuossa 160 vauhdissa tapahtuisi jotain muuta vakavaa kuin kone hajoaisi, esim. takapyörä lukkoon tai vastaavaa.

Honukka sanoi:

Kuinkahan kauan kestää Suzuki GSX-R 1000 jakoketju? Pyörä on vm 2009 ja ajettu 85 500. Pitää käynnistyksen jälkeen vähän aikaa kovaa naputusta ja ajossa ja tyhjäkäynnillä hiljaisempaa ääntä. Mitä tapahtuu jos ketju katkeaa esim. 160 vauhdissa?

Napsauta laajentaaksesi...

Jos ketju katkee on tuloksena suurella todennäköisyydellä koneen täystuho. Noilla kilsoilla olis hyvä vaihtaa ketju ja mahdollisesti myös kiristin.

Honukka sanoi:

Itellä ei ole tuo tekniikka niin hallussa että osaisin tuon aukaista. Onko siinä vaaraa että jos katkeaa esim. tuossa 160 vauhdissa tapahtuisi jotain muuta vakavaa kuin kone hajoaisi, esim. takapyörä lukkoon tai vastaavaa.

Napsauta laajentaaksesi...

Riippuu vähän tuurista, että lyökö koneen jumiin vai ei. Onhan siellä jonkinlainen luistokytkin, joka vähän jeesaa, mutta mutkassa on kuski suurella todennäkösyydellä katollaan.

Kuinmonella on jakoketju ikinä katkennut? Ja kertooko kiristimen asento enemmän laahaimien kuluneisuudesta kuin ketjun kuluneisuudesta.

shyhander sanoi:

Kuinmonella on jakoketju ikinä katkennut? Ja kertooko kiristimen asento enemmän laahaimien kuluneisuudesta kuin ketjun kuluneisuudesta.

Napsauta laajentaaksesi...

Harvemmin se poikki räpsähtää, mutta kun venyy tarpeeksi, pomppaa rattaalla yli ja taas kolisee.

teemu.k.anttila sanoi:

Keulan kokoonpuristumiseen jarrutuksissa ei öljypinnan laskemisella ollut havaittavissa olevaa vaikutusta. Laskin juuri, että alemmalla pinnalla teleskooppi puristuu kokoon vain noin 2,3% pienemmällä voimalla - olisi kannattanut laskea jo ennen muutosta. Sen sijaan öljyn pinnan nostaminen ohjearvon mukaisesta kasvattaisi kokoonpuristuksen vaativaa voimaa voimakkaasti.

Napsauta laajentaaksesi...

Tämäpä oli erittäin mielenkiintoinen tutkimus.
Sen verran pisti silmään, että voima jota tarvitaan putken puristamiseen on progressiivinen. Eli pitkän aikaa keula puristuu kasaan jousivoiman sekä menovaimennuksen mukaisesti. Loppupätkä ja varsinkin täysin kokoon puristaessa pistää keulan sisällä oleva ilmatila myös hanttiin.

Keulaöljyn määrällä säädellään pääosin tuota loppuosaa, eli kuinka kauas keula jää pohjaamisesta, kun jarruttaa oikein kovaa.

Omaan korvaan kuulostaa suurelta erolta tuo 75 mm ja 115 mm.
Vähän huonosti löytyi hyviä kuvia, kuinka pinnan korkeus vaikuttaa ilmatilaan ja sitämyöden keulan painumiseen. Mutta tässä nyt joku kuva. Eli kauhea ero noiden kahden arvon välillä. Suosittelen tarkistamaan, onko tuo 75 mm ihan oike arvo...

Jos varikolla säätää öljyn pinnankorkeutta, niin hiha-arvo on ollut "korkillinen", mikä tarkoittaa noin 10 mm. Tuommoisilla stepeillä on tehty hienosäätöjä.

Jos jotain positiivista hakee, niin olet ilmeisesti saanut tuolla 115 mm pinnankorkeudella keulan toimimaan oikein hyvin?

edit. Laitampa nyt infoksi noviiseille, jotka kuvaa tutkii. Eli öljyn korkeus on millimetrimäärä, joka on tyhjää tilaa, kun keula on täysin kokoon puristunut. Mitä pienempi luku, sitä vähemmän on ilmatilaa ja samalla enemmän öljyä.

Ennen kuin joku alkaa tulkita tuota taulukkoa absoluuttisena totuutena, niin oliko se siis oikeasti kyseisen pyörämallin keulaa koskeva kaavio? Meinaan ottaen huomioon eri keulaputkien rakenteet, halkaisijat yms muuttujat, tuo ei suinkaan ole suoraan 1:1 sovellettavissa mihin tahansa pyörään edes siltä osin paljonko esim 10mm öljymuutos tietyssä iskussa vaikuttaa.

sami1024 sanoi:

Ennen kuin joku alkaa tulkita tuota taulukkoa absoluuttisena totuutena, niin oliko se siis oikeasti kyseisen pyörämallin keulaa koskeva kaavio? Meinaan ottaen huomioon eri keulaputkien rakenteet, halkaisijat yms muuttujat, tuo ei suinkaan ole suoraan 1:1 sovellettavissa mihin tahansa pyörään edes siltä osin paljonko esim 10mm öljymuutos tietyssä iskussa vaikuttaa.

Napsauta laajentaaksesi...

En nyt mitenkään tarkottanut, että tuosta voi suoraan ottaa mallia - vaan että siitä saa ajatusmallin. Keula on 43mm Ducati monsterin keula. Rakenne poikkeaa melkoisesti Showan BPF keulasta.

Jos nyt pikkusen kritisoin kommenttiasi; mitä teet tiedolla, kuinka suuren voiman keula tarvitsee pohjatakseen, jos öljynmäärä on suurempi tai pienempi?
Itse tarvitsen vain tiedon, että näin se toimii ja kun joskus täytyy tehdä muutoksia pinnankorkeuteen, niin tiedän suurinpiirtein miksi ja kuinka paljon ja enemmän vai vähemmän. Sit kokeilemaan tuliko parannusta.

T1mppa sanoi:

Omaan korvaan kuulostaa suurelta erolta tuo 75 mm ja 115 mm.
Vähän huonosti löytyi hyviä kuvia, kuinka pinnan korkeus vaikuttaa ilmatilaan ja sitämyöden keulan painumiseen. Mutta tässä nyt joku kuva. Eli kauhea ero noiden kahden arvon välillä. Suosittelen tarkistamaan, onko tuo 75 mm ihan oike arvo...

Napsauta laajentaaksesi...

Mulla on Ö:n cartridge, ja sen kanssa öljyn pinta viime kaudella 165mm ja tälle kaudelle nostettiin Ö:n suositukseen 155mm.

T1mppa sanoi:

Sen verran pisti silmään, että voima jota tarvitaan putken puristamiseen on progressiivinen.

Napsauta laajentaaksesi...

Totta, tuota en ollut laskelmissani ottanut huomioon. The Racing Motorcycle -kirjasta löytyi progressiolle kaava p2 = p1 * (V1 / V2) ^ 1.4, missä potenssiluku 1,4 on kokemusperäinen. Laskelmassani oli myös toinen virhe - laskin paineen aiheuttamaa voimaa kertoen väärää pinta-alaa. Tilavuuden muutokset laskin niin tarkasti kuin osasin mittaamistani osista ja öljyn pinnan muutoksesta kokoonpuristumisen aikana.

Korjattu laskelma näyttää järkeviä tuloksia. Suzukin huolto-ohjeen mukainen öljyn pinta on tosiaan 75 mm.

Tässä korjatun laskelman tulokset voimalle, joka tarvitaan keulan puristamiseksi kokonaan kasaan (jousien jäykkyys 1,1 kg/mm):

Huolto-ohjeen mukaisella öljypinnalla (-75 mm):
- ilmatilavuuden pienenemiskerroin 2,8
- paineen kasvumuutoskerroin 4,3
- ilmanpaineen osuus kantavuudesta lopputilanteessa 28%
- kokonaan kokoonpuristava paino 353 kg (pyörä 200 kg, kuski + matkustaja 150 kg)

Lasketulla öljypinnalla (-115 mm):
- ilmatilavuuden pienenemiskerroin 2,2
- paineen kasvukerroin 3,0
- ilmanpaineen osuus kantavuudesta lopputilanteessa 19%
- kokonaan kokoonpuristava paino 316 kg
(pyörä 200 kg + kuski 115 kg tai kevyempikin kuski, jos on jarrussa pomppuinen rata)

Jos vaihtaisi jouset 1,0:ksi ja pitäisi öljypinnan -115 mm:ssä, olisi kokonaan kokoonpuristava voima laskennallisesti 293 kg (pyörä 200 kg + kuski 93 kg).

Edellisessä ZX-10R:ssäni oli 1,0 jouset ja Koitto Motorin huollossa laittama öljynpinta -120 mm. Sen keulan rakennetta en tarkemmin tutkinut, mutta siinä jäi joustosta käyttämättä pienimmillään viitisen milliä.

T1mppa sanoi:

mitä teet tiedolla, kuinka suuren voiman keula tarvitsee pohjatakseen, jos öljynmäärä on suurempi tai pienempi?

Napsauta laajentaaksesi...

Alunperin lähdin selvittelemään miksi keulan joustosta jää niin paljon käyttämättä. Pyörän kääntyvyys on parempi, mitä enemmän keula on painuneena kokoon kaarteessa. Jos taas keula pohjaa jarrutuksissa, niin siitä tulee ylimääräistä ohjelmaa kuljettajalle.

T1mppa sanoi:

Jos jotain positiivista hakee, niin olet ilmeisesti saanut tuolla 115 mm pinnankorkeudella keulan toimimaan oikein hyvin?

Napsauta laajentaaksesi...

Paremmin nyt toimii sillä perusteella, että jarruissa keula painuu enemmän kasaan. Tosin kaarrenopeuden vaihtelu vaikuttaa niin paljon enemmän, etten tuota kääntyvyyden paranemista suoraan ajaessa havaitse.

Vieläkin jää joustoa käyttämättä, eilenkin Alastarossa yli 10 mm. Ajan keskiryhmässä melko löysällä jarrutuksella eli nyt pitää lisäsäätämisen sijaan opetella ajamaan.

Eturatas olisi tarkoitus vaihtaa. Kuusiokoloruuvi akselin päässä pitää paikoillaan nopeusanturin roottoria (jonkun sortin kruunumutteri). En saanut ruuvia auki vaan kanta meni pyöreäksi. Kuuluisiko sen aueta normaaliin suuntaan? Pirun tiukassa.

teemu.k.anttila sanoi:

Eturatas olisi tarkoitus vaihtaa. Kuusiokoloruuvi akselin päässä pitää paikoillaan nopeusanturin roottoria (jonkun sortin kruunumutteri). En saanut ruuvia auki vaan kanta meni pyöreäksi. Kuuluisiko sen aueta normaaliin suuntaan? Pirun tiukassa.

Napsauta laajentaaksesi...

Oikeekätinen kierre ja saattaa olla lukite välissä, eli tarttee lämpöö reilusti.

teemu.k.anttila sanoi:

Eturatas olisi tarkoitus vaihtaa. Kuusiokoloruuvi akselin päässä pitää paikoillaan nopeusanturin roottoria (jonkun sortin kruunumutteri). En saanut ruuvia auki vaan kanta meni pyöreäksi. Kuuluisiko sen aueta normaaliin suuntaan? Pirun tiukassa.

Napsauta laajentaaksesi...

Muuten vastaus tuossa jo tulikin, mutta muistutetaan siitä kikasta, että pyöristyneen kuusiokolon avauksessa sopivan torx-kärjen ja vasaran yhdistelmä tuottaa usein tulosta.

Sitä "speed sensoria" ei kai ole millään lukittu akseliin, niin siitä sensorista kääntämällä samalla luulisi ruuvin aukeavan helpommin jos ei ole laitettu kovaa lukitetta mikä vaatii lämpöä.

Ensin kokeiltiin kolosta vastakierretapilla, josta meni kierteet rikki.

Dremelillä sensorin roottorista "nastat" poikki. Kuusiokoloruuvin kannan ulkopuolelle pureutuvalla hylsyllä lähti auki.

Eturatas on nyt vaihdettu, mutta täytyy tilata vaurioituneiden osien tilalle uudet.