Mulla kans jäi enkka alle 1.40 ja sitten kaato ja seuraava kesä väliin, pyörän vaihto 636 Ninjaan ja ajoissa +15sekkaa.
Aloin sitte pelkällä kolmosvaihteella ajaa ja saa hyvin taas ajamisesta kiinni ja ollaan jo "huimassa" 1.46 köröttelyssä mihinkään ei lähde mutta jättää aikaa "fundeerata".
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Matka taloyhtiön nopeimmaksi on alkanut. Eiköhän alakerran skootteriteini ja naapurin rollaattorimummo vielä jossain kohtaa taas päihitetä.
Vauhtia oli vähän enemmän kuin eilen ja alko tuntumaan semi-ookoolta. Kierrosaikaan kuitenkin tullu sekunteja sen verran lisää, että pitänee nöyrästi siirtyä takaisin hitaaseen ajoryhmään.
Kovasti koitin miettiä ja toteuttaa vinkkejä, joita sain. Osassa onnistuttiin huonommin kuin toisissa :P. Vetelin 2+3 vaihteella pelkästään. Kaasua pyrin avaamaan selkeästi myöhemmin ja ajamaan esim 2 - 3 mutkien välin suoremmin samoin kuin lemminkäisen ja kikkamutkan välin.
Varmaan pitäisi moneen mutkaan alottaa taitto paljon myöhemmin... Ei vaan uskalla prkl . En uskalla/osaa tehdä siinä mutkan alussa sellaista tiukkaa kääntöliikettä, jotta voisi kääntyä myöhemmin. Ellen sitten lähestulkoon pysähdy enne sitä käännöstä .
Kiitoksia kaikille vinkeistä ja jeesistä. Paitsi niille perkeleen perheen isille, jotka tuo sinne jotain 12-vuotiaita pieniä poikia ja tyttöjä ajamaan pienillä tehottomilla pyörillä nii saakutin kovaa et tekis mieli itte vaa lopettaa koko homma ennen ku on alottanukkaan!
Laspalmasissa katselin lippupisteeltä loppuiltapäivällä luullakseni ajoasi(kin), niin oli ekakienalla vähän huonon näköistä mutta loppupäässä settiä jo parempaa. Tavallaan näin huumoristisesti voisi sanoa että onnistuit ajaan palmasin usein ilman että kallistit pyörää ollenkaan Mulla vähän samaa vikaa vissiin ittelläkin. Ajokierroksia vaan ja rentoutta ja luottamusta renkaaseen. Anna pyörän tehdä työ.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
En tiä.. Mulle moottoripyöräily on ihan jotain muuta Viimeiset parikymmentä vuotta ja ~200 tkm ilman kaatoja - tosin odottaahan se kaatokin nurkan takana. Tai viikatemies, se pitäisi aina muistaa..
Ketä vastaan pitää hakata päätä seinään ja mitä jollain hiton kierrosajoilla pitää todistaa ja kenelle? En vaan ymmärrä. Vallankaan, kun ei ole kyse kilpailusta, eikä edes sellaisen harjoittelusta
Sorry. liian vanha kai vaan..
Ps. Onhan mielettömän upeat fiilikset tämän kesän reissujen jälkeen Muista syistä johtuen XR taitaa vaan jäädä talliin odottelemaan ensi kesää..
Viimeksi muokannut: J@ck; 17.07.2017 klo 02:02.
S1000XR ja Winha 340. Aiempia K1300S, K16GT, K1200S, K1200RS x 2, Virago 1100, Kawasaki Mach III, Suzuki T250, Yamaha DT125, Mz 125 jne..
Route 66 - 2006.
Kovasti epäilen, että kenellekään se kaatuminen ei ole se juttu tässä lajissa, mutta kuuluu pidemmän päälle lajiin vähän samalla tavalla kuin nyrkkeilyssä tulee varmasti nenä kipeäksi ennen pitkää.
Mulla olis todennäkösesti tullut se viikatemies vastaan jo useempi vuosi sitten jos en olis siirtynyt kadulta radalle harrastamaan. Onneksi älysin asian ennen kuin se kovavauhtinen kaato tuli kadulla.
En kyllä yhtään ymmärrä tuota sun ajatuksen kulkua, että harrastellessa pitäisi todistaa kenellekään yhtään mitään. Ainakin minä harrastan tätä lajia siksi, että se on helvetin kivaa. Ja kun joku on kivaa, haluaa siinä kehittyä koko ajan paremmaksi, ja tässä lajissa tuo kello nyt sattuu olemaan aika armoton mittari kehitykselle. Ja koskaan ei ole päätä tarvinnut seinään hakata tämän lajin takia. Joskus on himpan kyllä v*tuttanutkin, mutta onhan tää kertakaikkisen hieno laji, jota harrastaa melkonen joukko hienoja ihmisiä.
Ja jos ajatukseni kulkisivat samaa rataa kuin sulla, tähän voisi sanoa, että en yhtään ymmärrä jotain matka-ajoa tai reissaamista moottoripyörällä. Helvetin tylsää puuhaa, jossa on suurinosa ajasta joko liian kuuma/kylmä/märkä/muuten kurja olotila. Miksi hakata päätä väkisin seinään, kun voisi mukavasti istua ilmastoidussa/lämmitetyssä/kuivassa autossa? Mitä sillä pitää todistaa, että matkustaa epämukavasti tuhansia kilometrejä? Jos ihminen haluaisi matkustaa epämukavasti, ei hevosvankkureista olisi vieläkään luovuttu.
Mutta en sano, koska ymmärrän, että ihmiset pitävät erilaisista asioista. Vaikka minä en tykkäisi jostain mitä joku toinen tekee, ei se tarkoita, että se olisi pään seinään hakkaamista tai jotenkin muuten typerää puuhaa.
Superbike #7
Ilman erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä eivät keskustelutkaan olisi kovin rakentavia. Vai mitä?
Mun mielestä se varma kaatuminen kuuluu lajiin yhtä vähän, kuin vaikka varma kolarointi autolla. Tai sanoisinko niin, että jätän mieluusti väliin kuitenkin sen varman kaatumisen radalla..
Varmaan pari mkm liikenteessä ilman vahinkoja, jos 16-19 v mp:llä hölmöilykonttauksia ja paria parkkiksella sattunutta kotilokolhua ei lasketa. Kuitenkaan koskaan en ole kolaroinut, kortit sain 16 ja 18 v syntymäpäivinäni. En sillä mitenkään kehu, joskushan se vahinko sattuu minullekin..
Se siitä.
Viimeksi muokannut: J@ck; 19.07.2017 klo 00:12.
S1000XR ja Winha 340. Aiempia K1300S, K16GT, K1200S, K1200RS x 2, Virago 1100, Kawasaki Mach III, Suzuki T250, Yamaha DT125, Mz 125 jne..
Route 66 - 2006.
Tämä nyt ei ehkä just tähän säikeeseen suoraan kuulu, mut kysynpä huvikseni. Meneeköhän blacbird yoshin putkistolla ilman killeriä läpi Ahveniston 95dB melurajasta? Eli jääneekö alle?
En ole töiden takia ehtiny radalle kurvailee ja Ahvenisto näyttäis sopivan muuten aikatauluihin.
mun mielestä vaikka onkin takana kymmeniä vuosia ja muutama miljoona niin työ kuin harrastus kilometriä
2-40 pyöräisil mopollla ja erikoiskuljetus leluilla...
radat ja muut suljetut paikat on hyviä rajojen hakemiseen ja taitojen hiomiseen ei sit kämmet hikoa ja hartiat jäädy tosipaikkassa niin nopsaan... kuin monesti näkee tapahtuvan... vaan voi vedellä rennosti menemää....
tilanteet tulee liikenteessä arvaamatta itsestä riippumatta ... joskus on hyvä niitä äärinmäisiä taitoja kartoitaa...
niin ei sit lopeta aktiivista ajamista pienen luistonkaaan aiheuttamasta oho tilanteessa..
joskus joutuu ääritilanteeseen vaikka kuinka ennakois ittes pois vaaroista tietoisesti...se on sitten helppo selvitää
vaikka radalta automaattisesti toimivalla aistilla.... tilanteessa ei auta se että tietää kuljettajan käsikirjassa sivulla
14 kohdas c olevan oikean teorian tähän hetkeen......toiminnan tultava automaattisesti
liikenteessä ei olla vain omien taitojen varassa... vaikka ne auttaakin
Osa papparaisista on tyytyväisiä siihen omaan täydelliseen suoritukseen vaikkapa sen touringin parissa ja tottakai ihmettelee (ja välillä jopa paheksuu) sitä kaikkea muuta "nuorison" esittämistä ja vouhottamista. Ja sitten on ne papat jotka löytää varikolta nahkapuku päällä ja leveä hymy huulilla. Eli eiköhän tämä ole ihan normi kuvio aivan joka elämän alalla...
Iso peukku kaikille hymyssä suin veivaaville papoille joilla se ymmärrys on kilometrien myötä vaan kasvanut. Kovimpia kavereita mitä löytyy ja teitä tarvittaisiin varsinkin suomessa enemmän. Ahdasmielisiä murjottajia löytyy aivan liikaa. (ihan ikään katsomatta)
Supermoto
Varma kaato radalla / melkoisen epätodennäköinen hirvikolari maantiellä?
En saa kiinni - miten nuo liiittyy toisiinsa? Ok, valintani on mahdollinen hirvikolari.
No joo.. Sorry oikeesti pikku provosta, harrastakaa ja tehkää ihan mitä haluatte. Kunhan kirjoittelin, ymmärrän kyllä.. Kaikki on ok - paitsi kännissä, huumeissa, kylmissään ja väsyneenä ajaminen
S1000XR ja Winha 340. Aiempia K1300S, K16GT, K1200S, K1200RS x 2, Virago 1100, Kawasaki Mach III, Suzuki T250, Yamaha DT125, Mz 125 jne..
Route 66 - 2006.
VARMA kaato on yhtä VARMA kuin VARMA hirvikolari...
Voin kuule aika monta jannua listata sulle vaivatta 10 vuoden ajalta jotka on ahkerasti jyystäny rataa ympäri satoja kierroksia eivätkä kertaakaan ole lipanneet.... vastaavasti voin kuule listata sulle pari jannua joille on käyny pahat lipat/hirvikolari/autokolari heti ekana ajopäivänä julkisella tiellä.
Ei sellasta olekaa kuin VARMA kaato sen paremmin ku VARMA hirvikolari.
Yritin vähä niinku käänteisellä psykologialla saada ton sulle auki mutta taitaa mennä kelohonkaan tää yritys...
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
S1000XR ja Winha 340. Aiempia K1300S, K16GT, K1200S, K1200RS x 2, Virago 1100, Kawasaki Mach III, Suzuki T250, Yamaha DT125, Mz 125 jne..
Route 66 - 2006.
Kaatohommista sen verran että muistan vieläkin että tässä varmaan osalle porukkaa tutussa kirjassa kehotettiin harjoittelemaan kaatumista. Ei tullut tietoisesti harjoiteltua, mutta mopolla kaatuminen sujui varsinkin talvella ja ensi alkuun ihan automaattisesti. http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1701464 Tälläisia pelejä oli silloin muinaisuudessa: https://mrdavidson.kuvat.fi/kuvat/Ha...pg?img=img2048
Onko liikaa painetta renkaassa? Pilot Power 2ct ja n. 2.4bar lämpimänä.
OuluZonen pitkässä (ja ainoassa) vasurissa
IMG_20170720_184951.jpg
Olin 5.8. Botniaringillä "AT2-tiimissä", ja kyllä tuli vanhalle vasta-alkajalle semmonen pläjäys oppia motukalla ajamisesta, että on ison kiitoksen paikka kouluttajille. Ensin osittainen sade harmitti, mutta sekin kääntyi plussan puolelle, kun ei tule sateella maantielle lähdettyä, niin saipahan ajaa vähän rohkeammin vesikelillä. Siitä viikko eteenpäin oli hyvä fiilis ja tatsi alastarolla Heinon ratapäivillä.
Böödi-05
900BoldooriF2-81
Rykkönen -98
Parempi myöhään kun ei milloinkaan
Jokohan sitä kehtaisi ostaa liput keskiryhmään?
Alastaro 1:52.22 (keskihitaan raja 1:50)
Kemora 1:36:67 (keskiryhmän raja 1:35)
Kuten tuosta näkyy ajat eivät nimellisesti riitä mutta uskoisin että mutkanopeus olisi keskiryhmän tasolla koska annan suorilla "hieman" tasoitusta 35hp mopollani. Hitaassa on hieman tuskaista koittaa kehittyä kun ohittaminen näillä tehoilla on vähintäänkin haastavaa ja välillä ei saa yhtäkään puhdasta kierrosta settiin.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Josko sitä uuden asfaltin jälkeen pääsee myös keskihitaaseen, nyt 1.54 parin vuoden hitaassa ajelun jälkeen alastarolla.
On se välillä tuskastuttavaa ohitella joka kierroksella väkeä kuussatasella nakulla, mutta kun vaihtaa ajattelutavan siihen että on kiva vähän ohitellakin niin on sekin kivaa.
Gsx-r 1000 k8
Kamat pakattu ja huomenna Ahvenistolle ekaa kertaa kaksipyöräisellä radalle... Tuli kyllä melko nostalginen fiilis ja vanhat hyvät ajat mieleen ajokamppeita pakkaillessa.
Mikä avuksi kun tuntuu että riskitasot nousee ja tulee ajettua enemmän repivästi? Kokemusta n. 8 ratakäyntiä josta yli puolet Ahvenistolla. Tänä kesänä kerta Ahvenistolla, pari kertaa Alastarossa. Ensi lauantaina kolmannen kerran Alastarolle, ja nyt riskien vähentämiseksi päätin pistää viestiä, josko olisi vinkkejä turhan kaadon välttämiseksi.
Erityisesti Alastarolla nopeampana ratana huomasin viimeistään toisella kerralla tekeväni paikoitellen kaikkia perusvirheitä: liikaa kaasua, liikaa jarrua ja väärässä paikassa. Mutkiin joskus lievällä kammolla kun ei jarru osunutkaan ihan kohdilleen ja tuntui että vauhtia on liikaa. Eli "puristus" ja riskitasot kasvaneet ja ihan turhaan. Viime Alastaron-reissulta lähdin aiemmin kotiin osaksi siksi, kun tuntui keulassa olevan erikoista eloa esim. Las Palmasissa. Veikkaan että keula pohjasi ja rengas eli, jolloin ollaan käsittääkseni jo melko lähellä lowsideriä?
Keulaan olen tilannut uudet lineaariset, jäykemmät jouset ja uudet öljyt, mutta se ei poista kuskin virheitä. Katseen ja yläkropan käyttö osuu ainakin paikoitellen kohdilleen, ja niihin olen keskittynytkin. Repivässä ajossa kuitenkin pieni virhe vaikka suoravauhdissa tai jarrussa saattaa tuplaantua siten, että katse laskeutuu lähelle etupyörää jne jne. Summa summarum oma perstuntuma on se että kuskin resurssit ja maltti loppuu nyt kesken ja riskitasot alkaa lähestyä punaista. Vaikka makrotasolla maltti riittää opetella oikeita juttuja, niin mikrotasolla alkaa alitajuisesti vaan puristaa "kovempaa". Alastaron aika on parin minuutin pintaan (2:03:xx), eli nopeasta menosta ei kuitenkaan puhuta.
Voisiko jarruttomasta ajosta olla apua? Tai pitäisikö vaan ajella suorat hiljempaa, tai jarrutella aiemmin ja kevyemmin? Nämähän on melko perusongelmia, ja olen aika paljon olen lukenut tätä threadia ja muita aloittelijoiden ongelmia, mutten oikein keksinyt mitä pitäisi yrittää. Jarruton ajo tuli ensimmäisen mieleen, sitä kun harjoiteltiin Ajotaito 2:lla ja vähän sen jälkeenkin. Alastarolla en ole vielä kokeillut.
Tekniikasta sen verran että pyöränä sigin Suzuki GSX 750 F 2003. Erityisesti keula on liian löysä (nipparitestissä pohjaa kadulla vähän kovemmassa jarrussa, ja ilman kovempaa jarrutustakin jää arviolta 10 milliä varoja käytettäväksi). Eteen tilasin jo jäykemmät lineaariset jouset (1.0 kg Race Tech) ja uudet jäykemmät litkut (15W vakio 10W tilalle). Itse en ole alustaa huoltanut 3v aikana, ja todennäköisesti teetätän ensi kesäksi molempiin päihin kunnon huollon ammattilaisella. Takapään painumat katson kohdilleen etujousien vaihdon yhteydessä. Ne säädin 2016 mutten ole tarkistellut sen jälkeen. Uskon että keulajouset parantaa asiaa jossain määrin, mutta varsinaiset viathan on kuitenkin kuskissa. Renkaina Pilot Road 4:t ja ajan katukylmäpaineilla paitsi jos lämmöt on lähemmäs +30 niin pudotan hieman.
Suzuki GSX 750 F 2003
Honda CB 750 K 1977
Paha tässä on muita neuvoa, mutta onko AT2 jo alla? Mikäli ei, niin sinne katselemaan kouluttajien kanssa, kuinka mennä turvallisemmin kovempaa.
Jarruton ajo voi olla kokeilemisen arvoinen. Sinunkin pitäisi päästä helposti alta kahden minuutin ilman jarruja, sitten kun on juonen päästä saatu kiinni.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.