Pikagooglella tässä jarrulevyjen sintteripalayhteensopivuudessa tai -sopimattomuudessa on ainakin jonkin verran perää. Mutta tilanne on kai lähinnä se, että ”ihan patarautaa” olevat levyt voivat vetää kieroksi sintteripalojen suuremman lämmöntuoton vuoksi. Muuta selitystä en nähnyt asiasta esitettävän. Arvaamalla voisi tehdä oletuksen, että katukäytössä asialla tuskin on juurikaan merkitystä, radalla ehkä enemmän.
Sintteripalat kuluttaa joitain levyjä enemmän kun orgaaniset palat, riippuen siitä mistä seoksesta levyt on tehty. Sintterit voi myös joissain yhdistelmissä tehdä jarruihin omituisen narahduksen juuri ennen pysähtyessä, siinä rajalla kun liikekitka on muuttumassa lepokitkaksi. Joissain levyissä sintterin jarruteho on kylmänä hieman heikompi kun lämpimillä jarruilla, ei merkittävä ero mutta joskus eron huomaa. Sintterit puree märkänä paremmin kun orgaaniset palat, kestää myös lämpöä paremmin.
Valulevyjä ei moottoripyörissä ole, ei ainakaan nykyaikaisissa ja epäilen ettei niitä ole vanhemmissakaan. Jarrulevyt leikataan tai työstetään eri menetelmillä valssatusta levystä jonka jälkeen tasohiotaan suoraksi ja oikeaan paksuuteen. Viimeisintä ei aina tehdä koska käytöstä riippuen se ei ole aina välttämätöntä. Jarrulevyjen seos voi vaihdella eri levyvalmistajien kesken, toiset levyt kestää kulutusta paremmin kun toiset.
Katukäytössä en ole kokenut tarpeelliseksi käyttää sintteripaloja ja aina on ruuvattu orgaaniset palat paikalleen, niissäkin on eroja kestävyydessä ja jarrutustehossa valmistajien kesken.
Kylätason kurapyöräilijä.
Kiitoksia kaikille vastanneille ja erityiskiitos shyhanderille muistutuksesta. En muistanut tuon ohjekirjan olemassaoloa enää, koska tiedot niissä on yleensä luokkaa; "Jarrulevyt=On" Tuossa kuitenkin luki materiaalityyppi=teräs eikä mainintoja ettei sinttereitä. Service Manualiassakaan ei sitä kielletty niin hain Motonetistä uudet ja sintteriä. Olisin siis mieluummin ottanut ne orgaaniset "varmuuden vuoksi" ja jos se pidentää levyjen ikää, mutta hyllyssä oli vain sintteriä. Otin samalla taakse uuden. Se takajarruhan vinkuu yhä vaikka kaikki kikka kolmoset on koitettu niin josko erimerkkinen ja sintterinen pala vaikka muuttaisi tilannetta. Paikallaan olevat on kaikki Bremboa ja OEM-kamaa niin otin nyt TRW:t. Ei siellä oikeastaan ollut vaihtoehtoja kuin alkuperäiset Brembot tai TRW.
Kiitos tarjouksesta. Oli vähän kiire joten tuo motonet oli nopein ratkaisu.
Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas )
Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Tuota lämmöntuoton eroa en oikein ymmärrä. X painoisessa kappalessa on nopeudessa Y sen verran liike-energiaa kuin siinä on, oli jarrupalat vaikka tähtipölyä. Jarrut sen sitten lämmöksi muuttaa ja silloinkin sitä lämpöenergiaa on se mitä siitä liike-energiasta saa.
Ei lämmontuotto niinkään, mutta kisaisammat jarrulevyt sisältää niitä ilma-aukkoja jotka on leikattu föönimuotoon, jolloin se jarrulevy puskee paljon rajummin lämpöä pois levyltä. Vakiolevy on litteä kiinteä jöötti joten se poistaa paljon huonommin lämpöä ku ilma ei virtaa sen läpi.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Busassa on varmaankin kiinnitetty jarrulevyn materiaaliin enemmän huomiota kun johonkin viiskytheppaiseen katupyörään joka valmistetaan halpamaassa.
Jarrunesteitä kannattaa vaihtaa ratakäytössä usein, ja varsinkin kiehumisen jälkeen hetikohta vaihtoon, viimeistään ennen seuraavaa ratareissua. Jarruneste kerää kosteutta itseensä ja kiehupiste alenee, sama koskee tallin hyllyssä olevaa avattua jarruneste purkkia joka on siellä lojunut pidemmän aikaa avattuna. Jarrunesteiden kiehupisteissä on eroja jopa kymmeniä asteita ja kannattaa katsoa mitä järjestelmään laittaa. Esimerkiksi DOT4 voi korvata DOT5.1 nesteellä ja lämmönkesto kasvaa merkittävästi. Myös saman dotin jarrunesteillä on pieniä eroja kiehupisteessä eri valmistajien välillä.
Tuolla pintaraapaisu jarrunesteistä: http://www.autowiki.fi/index.php/Jarruneste
Kylätason kurapyöräilijä.
Joo oon vaihtanu jarrunesteitä radalla suht tiheään, nyt on vanhat nesteet vielä säiliössä ku ei oo ratapäiviä enää tiedossa.
Todellakin huomaa eron et jos on tummat nesteet pöntössä ni jarrut pettää melkosen nopeesti. Ja tämä pätee kaikkiin pyöriin. Mulla ja kaverilla petti peräkkäisillä kierroksilla jarrut Palmasissa 2016 ku oli vanhat jarrunesteet sisällä
Mulle pääsylkän huollon yhteydessä vaihdettiinki toho busaan astetta rajummat jarrunesteet, olettaisin että se pisti 5.1 sinne (pitää vielä varmistaa) koska se vielä sano että ku ajaa rataa ni ei se vakioneste mitään kestä. Ja on todella iso ero tosiaan noissa nesteiden kiehumisensietokyvyssä. Mutta ei se 5.1 nestekään iha mahdottomia kestä ku on vakio jarrulevy ni se kyllä kerää hirmu määrät lämpöä eikä jäähdy ihan niin hyvin.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Lämmöstä: satula kriittisempi lämmön keräämisen suhteen. Pienempi pinta-ala ja heikompi tuuletus.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Gen1 ?
Onhan siellä palan ja männän välissä vielä tallella ne levyt
mitkä estää lämmön johtumista paloista mäntiin ja sitä kautta nesteesen
usein nähnnyt niiden puuttuvan kun ollut nesteen kiehumis ongelmia
jos ei niin kannatta laittaa
paremin lämpöä kestävää nestettä
FERODO SUPER FORMULA
RACING BRAKE FLUID fsf050 Dot4
Minimum dry boiling point 320c
vaikapa tuolta
https://www.autoracing.fi/ferodo-sup...g-brake-fluid#
2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
2013Joensuu 2X1Maili
2013Lappenranta S7X1Maili
2014Lappenranta S 6X1Maili
2015Halli6X1Maili
2015Lappenranta K 17X1Maili
2015Kauhava17X1Maili
2015Räyskälä27X1/4Maili
2015Lappenranta S 3X1Maili
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Mä en tiedä mitkä välimallin levyt noi mahtaa olla, ei ne meinaa hirveästi kyllä "heilu". No ehkä metalliviivaimella näkee jotain. Taidan mennä vaan ensin testaamaan ja mittailee sitten.
EDIT: Eipä lähteneet nypytykset, mutta sellaisen havainnon tein että kahvoihin/tankoon ei tulee värinää eli olisko sitten levyissä jotain häikkää (lasittunut kohta?) tai jossain laakerissa. Käsittääkseni kierot levyt pitäisi täristää myös vauhdissa. Selvinnee talvella.
Viimeksi muokannut: Vklnuppi; 03.09.2020 klo 13:08.
Manuaalinen jakoketjunkiristin meni ongelmitta paikoilleen ja säätö oli helppoa. Mutta seuraavaan kysymykseen:
Huomasin tuossa että kasigessun vesipumpun vuotoreiästä tiputtaa vähän vettä, joten innostuin tarkistamaan paisuntasäiliön. Ja kas, sehän oli tyhjä. Pistin nyt ihan vettä vaan kun ei muuta ollut, mutta onko mahdollista ettei se syylariin siitä valu, jos siellä on jo pinta sen verran alhaalla ettei neste korkkiin asti yllä? Vesiletkut on kovat kun kone käy, joten on siellä sentään ainakin puolillaan nestettä vielä.
Itse tiputtelu on näköjään "normaalia"
Olisin toki tarkistanut, mutta pitää purkaa katteita että korkin saa irti, ja eipä tullu työkalua reissun päälle mukaan. Kyl mää sitä kotona lähtiessä pöydän kulmalla kattelin, mutta ajattelin että eipä sitä tartte...
Viimeksi muokannut: Kötöstelijä; 07.09.2020 klo 22:21.
Lajin halpuus viehättää.
Ei ole normaalia että tiputtaa nestettä pumpun juorureiästä, akselin stefa tullut tiensä päähän ja vesipumppuun vaihdettava uusi tiivistesarja.
Kylätason kurapyöräilijä.
On, kun purin Motonetin pihassa katteet ja otin syylarin korkin pois. 16 ruuvia, ei paha. Vois kai se helpompaakin olla, mutta joku viisas on keksinyt että noin on hyvä.
Ilmajäähdytteiset on siitä kivoja ettei ole tuollaisia asioita murehdittavaksi.
Edelleen toki kiinnostaisi että onko mahdollista ettei paisuntasäiliöön täyttö auta mitään, jos syylari on jo päässyt niin tyhjäksi, että korkkia vasten on vaan ilmaa.
Lajin halpuus viehättää.
Jos ilmatilaa on syyläriin muodostunut riittävän paljon, niin kyllä on mahdollista, että neste ei enää jäähtyessään imeydy takaisin paisarista. Mutta paljonko on paljon, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se riippuu syylärin ja paisarin korkeuserosta, letkun pituudesta ja halkaisijasta, sekä syylärin korkissa olevan venttiilin tuottamasta vastuksesta. Peukalonpään kokoinen kupla kaulassa tuskin vielä haittaa mitään, mutta jos ilmatilaa on desilitrakaupalla, niin tuskinpa neste enää vetäytyy takaisin.
Varmaan tuon joku osaa laskeakin, että jos järjestelmässä on vaikkapa 5 litraa jäähdytysnestettä, niin montako desilitraa sen tilavuus muuttuu, kun koneen lämmöt nousevat +20 asteesta +100 asteeseen. Jos tilavuusmuutos on vaikkapa yksi desilitra, niin äkkiseltään ajattelisi, että reilun desin vajaus on nopeasti ongelma. Mutta jotta asiat eivät ole yksinkertaisia, niin syylärin painekorkki sotkee hommaa lisää. Jos syylärissä on ilmakupla ja korkki aukeaa vasta vaikkapa 0,5bar paineessa, niin silloinhan ilmakupla ei taas pääse vapaasti nesteen laajenemisen tieltä paisariin päin, vaan toimii ikäänkuin paineenvaraajana suuntaan ja toiseenkin kun sitten syyläri ei taas muutukaan enää alipaineiseksi jäähtyessään.
Tästä näkökulmasta pienikin tiputtelu on riski, mutta toisaalta se lopulta riippuu myös siitä, että päästääkö vuotokohta ilmaa sisään, vai imeekö se vaan paisarista tavaraa lisää järjestelmään ikäänkuin lappoamalla.
Netissä on erilaisia arvoja veden lämpölaajenemiselle, glykolista ei helposti löytynyt tietoa. Yleisin arvo oli 0,00033 % yhtä astetta kohti. Jos lasketaan 20->80 astetta niin 5 litraa x 60 astetta x 0,00033 = 0,1 litraa eli desilitra. Tosin ei ole tiedossa mikä on jäähdytysnesteen laajenmisarvo, voi olla jotain ihan muuta. Perussasia on että neste ei puristu kasaan mutta ilma puristuu. Siksi liika ilma syylarissa puristuessaan kokoon estää paineen nousun ja painekorkin oikean toiminnan. Tosin mp:ssä 5 litraa on aika paljon, esim FJR järjestelmän tilavuus on 3,2 litraa.
Itse asiassa vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä tätä käytetään hyväksi kun siellä on kalvopaisunta-astia jossa säiliössä olevan kumin toisella puolella on vesi ja toisella puolella ilma jolla tasataan painevaihtelua verkoston lämpötilan muuttuessa.
FJR -17
Tuo veden lämpölaajenemiskerroin oli siitä hankalan näköinen laskettava, että se muuttuu lämpötilan mukaan. Eli tilavuusmuutos 20 -> 30C on eri kuin 70 -> 80C. Glykolille en minäkään löytänyt kerrointa, mutta kun miettii, kuinka paljon kylmän ja kuuman ero on paisuntasäiliössä käytännössä, niin epäilen että se on jopa suurempi kuin vedellä, tai ainakin samaa luokkaa.