Sivu: 45 / 46:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 3543444546 ViimeinenViimeinen
Tulokset 1321:stä 1350:een 1357:sta
  1. #1321
    Lainaa PrivateeR kirjoitti Katso viesti
    Miksei se saa olla sintteröity jarrupala? Itellä busassa kadulla sintteröidyt ku en jaksa vaihdella rata vs katu ja hyvin toimii.
    Siis saa (kai), mutta mulle on joskus sanottu (muistaakseni vielä orgin toimesta) että sintteripaloja saa käyttää vain seoslevyjen kanssa. En tiedä oliko se sitten totta vai orgin legendaarista läppää, mutta joku viisaampi varmaan osaa sanoa.
  2. #1322
    Lainaa Vklnuppi kirjoitti Katso viesti
    Siis saa (kai), mutta mulle on joskus sanottu (muistaakseni vielä orgin toimesta) että sintteripaloja saa käyttää vain seoslevyjen kanssa. En tiedä oliko se sitten totta vai orgin legendaarista läppää, mutta joku viisaampi varmaan osaa sanoa.
    Ai? Noh, kai mulla on sitte jarrut jo täysin paskana busassa ku on 2 vuotta ollu sintered palat kii radalla ja kadulla ja stock jarrulevyt kiinni... Ehkä ne ens kesänä sitte hajoaa.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  3. #1323
    Motorg ry, rahastonhoitaja shyhander:n avatar
    Pääylläpitäjä
    Hallitus
    Liittyi Mar 2010
    Vantaa
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa Vklnuppi kirjoitti Katso viesti
    Siis saa (kai), mutta mulle on joskus sanottu (muistaakseni vielä orgin toimesta) että sintteripaloja saa käyttää vain seoslevyjen kanssa. En tiedä oliko se sitten totta vai orgin legendaarista läppää, mutta joku viisaampi varmaan osaa sanoa.
    Itse en jaksaisi vaivata päätäni tuolla ellei mopon ohjekirja jotain mainitse. Olen vähän kyninen kun nämä perusmopot tehdään kuitenkin pääsääntöisesti halvall aniin arvelen olevan samaa kamaa kaikissa.
    RF900R, ZX6R, (XJ600S)
  4. #1324
    Pikagooglella tässä jarrulevyjen sintteripalayhteensopivuudessa tai -sopimattomuudessa on ainakin jonkin verran perää. Mutta tilanne on kai lähinnä se, että ”ihan patarautaa” olevat levyt voivat vetää kieroksi sintteripalojen suuremman lämmöntuoton vuoksi. Muuta selitystä en nähnyt asiasta esitettävän. Arvaamalla voisi tehdä oletuksen, että katukäytössä asialla tuskin on juurikaan merkitystä, radalla ehkä enemmän.
  5. #1325
    Sintteripalat kuluttaa joitain levyjä enemmän kun orgaaniset palat, riippuen siitä mistä seoksesta levyt on tehty. Sintterit voi myös joissain yhdistelmissä tehdä jarruihin omituisen narahduksen juuri ennen pysähtyessä, siinä rajalla kun liikekitka on muuttumassa lepokitkaksi. Joissain levyissä sintterin jarruteho on kylmänä hieman heikompi kun lämpimillä jarruilla, ei merkittävä ero mutta joskus eron huomaa. Sintterit puree märkänä paremmin kun orgaaniset palat, kestää myös lämpöä paremmin.

    Valulevyjä ei moottoripyörissä ole, ei ainakaan nykyaikaisissa ja epäilen ettei niitä ole vanhemmissakaan. Jarrulevyt leikataan tai työstetään eri menetelmillä valssatusta levystä jonka jälkeen tasohiotaan suoraksi ja oikeaan paksuuteen. Viimeisintä ei aina tehdä koska käytöstä riippuen se ei ole aina välttämätöntä. Jarrulevyjen seos voi vaihdella eri levyvalmistajien kesken, toiset levyt kestää kulutusta paremmin kun toiset.

    Katukäytössä en ole kokenut tarpeelliseksi käyttää sintteripaloja ja aina on ruuvattu orgaaniset palat paikalleen, niissäkin on eroja kestävyydessä ja jarrutustehossa valmistajien kesken.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  6. #1326
    Lainaa shyhander kirjoitti Katso viesti
    Itse en jaksaisi vaivata päätäni tuolla ellei mopon ohjekirja jotain mainitse. Olen vähän kyninen kun nämä perusmopot tehdään kuitenkin pääsääntöisesti halvall aniin arvelen olevan samaa kamaa kaikissa.
    Kiitoksia kaikille vastanneille ja erityiskiitos shyhanderille muistutuksesta. En muistanut tuon ohjekirjan olemassaoloa enää, koska tiedot niissä on yleensä luokkaa; "Jarrulevyt=On" Tuossa kuitenkin luki materiaalityyppi=teräs eikä mainintoja ettei sinttereitä. Service Manualiassakaan ei sitä kielletty niin hain Motonetistä uudet ja sintteriä. Olisin siis mieluummin ottanut ne orgaaniset "varmuuden vuoksi" ja jos se pidentää levyjen ikää, mutta hyllyssä oli vain sintteriä. Otin samalla taakse uuden. Se takajarruhan vinkuu yhä vaikka kaikki kikka kolmoset on koitettu niin josko erimerkkinen ja sintterinen pala vaikka muuttaisi tilannetta. Paikallaan olevat on kaikki Bremboa ja OEM-kamaa niin otin nyt TRW:t. Ei siellä oikeastaan ollut vaihtoehtoja kuin alkuperäiset Brembot tai TRW.

    Lainaa köhmä kirjoitti Katso viesti
    Multa löytyis TRW:n uudet jarrupalat. Pistä yv:tä, jos kiinnostaa.
    Kiitos tarjouksesta. Oli vähän kiire joten tuo motonet oli nopein ratkaisu.
  7. #1327
    Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas )

    Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  8. #1328
    Tuota lämmöntuoton eroa en oikein ymmärrä. X painoisessa kappalessa on nopeudessa Y sen verran liike-energiaa kuin siinä on, oli jarrupalat vaikka tähtipölyä. Jarrut sen sitten lämmöksi muuttaa ja silloinkin sitä lämpöenergiaa on se mitä siitä liike-energiasta saa.
  9. #1329
    Lainaa skuikka kirjoitti Katso viesti
    Tuota lämmöntuoton eroa en oikein ymmärrä. X painoisessa kappalessa on nopeudessa Y sen verran liike-energiaa kuin siinä on, oli jarrupalat vaikka tähtipölyä. Jarrut sen sitten lämmöksi muuttaa ja silloinkin sitä lämpöenergiaa on se mitä siitä liike-energiasta saa.
    Ei lämmontuotto niinkään, mutta kisaisammat jarrulevyt sisältää niitä ilma-aukkoja jotka on leikattu föönimuotoon, jolloin se jarrulevy puskee paljon rajummin lämpöä pois levyltä. Vakiolevy on litteä kiinteä jöötti joten se poistaa paljon huonommin lämpöä ku ilma ei virtaa sen läpi.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  10. #1330
    Lainaa PrivateeR kirjoitti Katso viesti
    Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas )

    Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
    Busassa on varmaankin kiinnitetty jarrulevyn materiaaliin enemmän huomiota kun johonkin viiskytheppaiseen katupyörään joka valmistetaan halpamaassa.

    Jarrunesteitä kannattaa vaihtaa ratakäytössä usein, ja varsinkin kiehumisen jälkeen hetikohta vaihtoon, viimeistään ennen seuraavaa ratareissua. Jarruneste kerää kosteutta itseensä ja kiehupiste alenee, sama koskee tallin hyllyssä olevaa avattua jarruneste purkkia joka on siellä lojunut pidemmän aikaa avattuna. Jarrunesteiden kiehupisteissä on eroja jopa kymmeniä asteita ja kannattaa katsoa mitä järjestelmään laittaa. Esimerkiksi DOT4 voi korvata DOT5.1 nesteellä ja lämmönkesto kasvaa merkittävästi. Myös saman dotin jarrunesteillä on pieniä eroja kiehupisteessä eri valmistajien välillä.

    Tuolla pintaraapaisu jarrunesteistä: http://www.autowiki.fi/index.php/Jarruneste
    Kylätason kurapyöräilijä.
  11. #1331
    Lainaa Koheltaja kirjoitti Katso viesti
    Busassa on varmaankin kiinnitetty jarrulevyn materiaaliin enemmän huomiota kun johonkin viiskytheppaiseen katupyörään joka valmistetaan halpamaassa.

    Jarrunesteitä kannattaa vaihtaa ratakäytössä usein, ja varsinkin kiehumisen jälkeen hetikohta vaihtoon, viimeistään ennen seuraavaa ratareissua. Jarruneste kerää kosteutta itseensä ja kiehupiste alenee, sama koskee tallin hyllyssä olevaa avattua jarruneste purkkia joka on siellä lojunut pidemmän aikaa avattuna. Jarrunesteiden kiehupisteissä on eroja jopa kymmeniä asteita ja kannattaa katsoa mitä järjestelmään laittaa. Esimerkiksi DOT4 voi korvata DOT5.1 nesteellä ja lämmönkesto kasvaa merkittävästi. Myös saman dotin jarrunesteillä on pieniä eroja kiehupisteessä eri valmistajien välillä.

    Tuolla pintaraapaisu jarrunesteistä: http://www.autowiki.fi/index.php/Jarruneste
    Joo oon vaihtanu jarrunesteitä radalla suht tiheään, nyt on vanhat nesteet vielä säiliössä ku ei oo ratapäiviä enää tiedossa.

    Todellakin huomaa eron et jos on tummat nesteet pöntössä ni jarrut pettää melkosen nopeesti. Ja tämä pätee kaikkiin pyöriin. Mulla ja kaverilla petti peräkkäisillä kierroksilla jarrut Palmasissa 2016 ku oli vanhat jarrunesteet sisällä

    Mulle pääsylkän huollon yhteydessä vaihdettiinki toho busaan astetta rajummat jarrunesteet, olettaisin että se pisti 5.1 sinne (pitää vielä varmistaa) koska se vielä sano että ku ajaa rataa ni ei se vakioneste mitään kestä. Ja on todella iso ero tosiaan noissa nesteiden kiehumisensietokyvyssä. Mutta ei se 5.1 nestekään iha mahdottomia kestä ku on vakio jarrulevy ni se kyllä kerää hirmu määrät lämpöä eikä jäähdy ihan niin hyvin.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  12. #1332
    Orgin Keulahahmo JMH:n avatar
    Liittyi Jul 2010
    Presidentin naapuri
    MotOrg ry jäsen
    Lämmöstä: satula kriittisempi lämmön keräämisen suhteen. Pienempi pinta-ala ja heikompi tuuletus.
    02 Mille R
    Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
    Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
  13. #1333
    Lainaa JMH kirjoitti Katso viesti
    Lämmöstä: satula kriittisempi lämmön keräämisen suhteen. Pienempi pinta-ala ja heikompi tuuletus.
    Joo toki satulatkin lämpöä kerää. Ja busassakin on vielä vakiona satuloissa sellanen pölysuojalevy siinä palojen yläpuolella. Huollon jätkä sanoi että ehdottomasti radalla veke se levy siitä päältä koska se estää hitosti lämpöä pakenemasta satuloista.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  14. #1334
    Lainaa PrivateeR kirjoitti Katso viesti
    Joo toki satulatkin lämpöä kerää. Ja busassakin on vielä vakiona satuloissa sellanen pölysuojalevy siinä palojen yläpuolella. Huollon jätkä sanoi että ehdottomasti radalla veke se levy siitä päältä koska se estää hitosti lämpöä pakenemasta satuloista.
    Gen1 ?
    Onhan siellä palan ja männän välissä vielä tallella ne levyt
    mitkä estää lämmön johtumista paloista mäntiin ja sitä kautta nesteesen
    usein nähnnyt niiden puuttuvan kun ollut nesteen kiehumis ongelmia
    jos ei niin kannatta laittaa

    paremin lämpöä kestävää nestettä
    FERODO SUPER FORMULA
    RACING BRAKE FLUID fsf050 Dot4
    Minimum dry boiling point 320c

    vaikapa tuolta
    https://www.autoracing.fi/ferodo-sup...g-brake-fluid#
    2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
    2013Joensuu 2X1Maili
    2013Lappenranta S7X1Maili
    2014Lappenranta S 6X1Maili
    2015Halli6X1Maili
    2015Lappenranta K 17X1Maili
    2015Kauhava17X1Maili
    2015Räyskälä27X1/4Maili
    2015Lappenranta S 3X1Maili
  15. #1335
    Lainaa 1340R86 kirjoitti Katso viesti
    Gen1 ?
    Onhan siellä palan ja männän välissä vielä tallella ne levyt
    mitkä estää lämmön johtumista paloista mäntiin ja sitä kautta nesteesen
    usein nähnnyt niiden puuttuvan kun ollut nesteen kiehumis ongelmia
    jos ei niin kannatta laittaa

    paremin lämpöä kestävää nestettä
    FERODO SUPER FORMULA
    RACING BRAKE FLUID fsf050 Dot4
    Minimum dry boiling point 320c

    vaikapa tuolta
    https://www.autoracing.fi/ferodo-sup...g-brake-fluid#
    Joo on kyllä ne takalevyt paloissa kiinni. Tarkoitin niitä pölysuojia jotka on siitä palojen yläpuolella. Ne kun ottaa pois rataillessa ni pääsee kuuma ilma paljon tehokkaammin pois palojen välistä.

    Tota nestettä vois kokeilla ens kesäksi. Kiitoksia!
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  16. #1336
    Lainaa PrivateeR kirjoitti Katso viesti
    Joo siis katukäytössä sintteröidyillä ei taatusti mitään pahaa saa aikaseksi ku jarrutukset on hyvin kevyitä ja hitaasta vauhdista (kyllä, motarivauhti on hidas )

    Radallakaan en oo huomannu vielä toistaiseks että jarrulevyt ottaisi kipeää, joskin varmaan vakiolevyt kuumenee paljon nopeammin kuin rataisat jarrulevyt, josta syystä mul on parikin kertaa kiehahtanut jarrunesteet busassa.
    Juu en usko että mun käytöllä tulee ongelmaksi Lähinnä vaan ajattelin levyjen säästöä kun ovat sen 250-300€/kpl mutta pitäisi tarkistaa samalla nuo levyjen suoruudetkin. Sais nyt vaan sen heittokellon jostain lainaan.
  17. #1337
    Eläkeläinen pupu:n avatar
    Rata & Koulutus
    Liittyi Jul 2005
    Kirkkonummi
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa Vklnuppi kirjoitti Katso viesti
    Juu en usko että mun käytöllä tulee ongelmaksi Lähinnä vaan ajattelin levyjen säästöä kun ovat sen 250-300€/kpl mutta pitäisi tarkistaa samalla nuo levyjen suoruudetkin. Sais nyt vaan sen heittokellon jostain lainaan.
    Kelluvia jarrulevyjä, on ihan turha mitata heittokellolla. Eipä sillä niitten suoruutta/kieroutta saa mitattua.
    "Puput on kyllä suloisia, muttei kovin älykkäitä"
  18. #1338
    Lainaa pupu kirjoitti Katso viesti
    Kelluvia jarrulevyjä, on ihan turha mitata heittokellolla. Eipä sillä niitten suoruutta/kieroutta saa mitattua.
    Mä en tiedä mitkä välimallin levyt noi mahtaa olla, ei ne meinaa hirveästi kyllä "heilu". No ehkä metalliviivaimella näkee jotain. Taidan mennä vaan ensin testaamaan ja mittailee sitten.

    EDIT: Eipä lähteneet nypytykset, mutta sellaisen havainnon tein että kahvoihin/tankoon ei tulee värinää eli olisko sitten levyissä jotain häikkää (lasittunut kohta?) tai jossain laakerissa. Käsittääkseni kierot levyt pitäisi täristää myös vauhdissa. Selvinnee talvella.
    Viimeksi muokannut: Vklnuppi; 03.09.2020 klo 14:08.
  19. #1339
    Manuaalinen jakoketjunkiristin meni ongelmitta paikoilleen ja säätö oli helppoa. Mutta seuraavaan kysymykseen:

    Huomasin tuossa että kasigessun vesipumpun vuotoreiästä tiputtaa vähän vettä, joten innostuin tarkistamaan paisuntasäiliön. Ja kas, sehän oli tyhjä. Pistin nyt ihan vettä vaan kun ei muuta ollut, mutta onko mahdollista ettei se syylariin siitä valu, jos siellä on jo pinta sen verran alhaalla ettei neste korkkiin asti yllä? Vesiletkut on kovat kun kone käy, joten on siellä sentään ainakin puolillaan nestettä vielä.

    Itse tiputtelu on näköjään "normaalia"

    Olisin toki tarkistanut, mutta pitää purkaa katteita että korkin saa irti, ja eipä tullu työkalua reissun päälle mukaan. Kyl mää sitä kotona lähtiessä pöydän kulmalla kattelin, mutta ajattelin että eipä sitä tartte...
    Viimeksi muokannut: Kötöstelijä; 07.09.2020 klo 23:21.
    Lajin halpuus viehättää.
  20. #1340
    Ei ole normaalia että tiputtaa nestettä pumpun juorureiästä, akselin stefa tullut tiensä päähän ja vesipumppuun vaihdettava uusi tiivistesarja.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  21. #1341
    Lainaa Koheltaja kirjoitti Katso viesti
    Ei ole normaalia että tiputtaa nestettä pumpun juorureiästä, akselin stefa tullut tiensä päähän ja vesipumppuun vaihdettava uusi tiivistesarja.
    Eli uusi vesipumppu, koska twineihin ei niitä tiivisteitä erikseen saa. Bemarihan korjasi näissä seuraavaan mallisarjaan tuota sen verran, että juorureiästä lähtee letku. Sen verran vaikea purkaa että toistaiseksi seuraan vaan tilannetta.
    Lajin halpuus viehättää.
  22. #1342
    Lainaa Kötöstelijä kirjoitti Katso viesti
    Huomasin tuossa että kasigessun vesipumpun vuotoreiästä tiputtaa vähän vettä, joten innostuin tarkistamaan paisuntasäiliön. Ja kas, sehän oli tyhjä. Pistin nyt ihan vettä vaan kun ei muuta ollut, mutta onko mahdollista ettei se syylariin siitä valu, jos siellä on jo pinta sen verran alhaalla ettei neste korkkiin asti yllä?
    Tää jäi edelleen mysteeriksi, syylari oli täynnä. 500 kilsaa pysyi ainakin nestepinta paisarissa samana, joten eiku kovaa ajoa vaan
    Lajin halpuus viehättää.
  23. #1343
    Lainaa Kötöstelijä kirjoitti Katso viesti
    Tää jäi edelleen mysteeriksi, syylari oli täynnä. 500 kilsaa pysyi ainakin nestepinta paisarissa samana, joten eiku kovaa ajoa vaan
    Onko varma että kone/syyläri on täynnä ?
  24. #1344
    Lainaa jr66 kirjoitti Katso viesti
    Onko varma että kone/syyläri on täynnä ?
    On, kun purin Motonetin pihassa katteet ja otin syylarin korkin pois. 16 ruuvia, ei paha. Vois kai se helpompaakin olla, mutta joku viisas on keksinyt että noin on hyvä.

    Ilmajäähdytteiset on siitä kivoja ettei ole tuollaisia asioita murehdittavaksi.

    Edelleen toki kiinnostaisi että onko mahdollista ettei paisuntasäiliöön täyttö auta mitään, jos syylari on jo päässyt niin tyhjäksi, että korkkia vasten on vaan ilmaa.
    Lajin halpuus viehättää.
  25. #1345
    Lainaa Kötöstelijä kirjoitti Katso viesti
    Edelleen toki kiinnostaisi että onko mahdollista ettei paisuntasäiliöön täyttö auta mitään, jos syylari on jo päässyt niin tyhjäksi, että korkkia vasten on vaan ilmaa.
    Jos ilmatilaa on syyläriin muodostunut riittävän paljon, niin kyllä on mahdollista, että neste ei enää jäähtyessään imeydy takaisin paisarista. Mutta paljonko on paljon, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se riippuu syylärin ja paisarin korkeuserosta, letkun pituudesta ja halkaisijasta, sekä syylärin korkissa olevan venttiilin tuottamasta vastuksesta. Peukalonpään kokoinen kupla kaulassa tuskin vielä haittaa mitään, mutta jos ilmatilaa on desilitrakaupalla, niin tuskinpa neste enää vetäytyy takaisin.
  26. #1346
    Lainaa sami1024 kirjoitti Katso viesti
    Jos ilmatilaa on syyläriin muodostunut riittävän paljon, niin kyllä on mahdollista, että neste ei enää jäähtyessään imeydy takaisin paisarista. Mutta paljonko on paljon, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se riippuu syylärin ja paisarin korkeuserosta, letkun pituudesta ja halkaisijasta, sekä syylärin korkissa olevan venttiilin tuottamasta vastuksesta. Peukalonpään kokoinen kupla kaulassa tuskin vielä haittaa mitään, mutta jos ilmatilaa on desilitrakaupalla, niin tuskinpa neste enää vetäytyy takaisin.
    Nonni, sehän käy täysin järkeen. Tuon nyt varmaan huomaa sitten viimeistään siitä kun kansipahvi palaa
    Lajin halpuus viehättää.
  27. #1347
    Lainaa Kötöstelijä kirjoitti Katso viesti
    Nonni, sehän käy täysin järkeen. Tuon nyt varmaan huomaa sitten viimeistään siitä kun kansipahvi palaa
    Varmaan tuon joku osaa laskeakin, että jos järjestelmässä on vaikkapa 5 litraa jäähdytysnestettä, niin montako desilitraa sen tilavuus muuttuu, kun koneen lämmöt nousevat +20 asteesta +100 asteeseen. Jos tilavuusmuutos on vaikkapa yksi desilitra, niin äkkiseltään ajattelisi, että reilun desin vajaus on nopeasti ongelma. Mutta jotta asiat eivät ole yksinkertaisia, niin syylärin painekorkki sotkee hommaa lisää. Jos syylärissä on ilmakupla ja korkki aukeaa vasta vaikkapa 0,5bar paineessa, niin silloinhan ilmakupla ei taas pääse vapaasti nesteen laajenemisen tieltä paisariin päin, vaan toimii ikäänkuin paineenvaraajana suuntaan ja toiseenkin kun sitten syyläri ei taas muutukaan enää alipaineiseksi jäähtyessään.

    Tästä näkökulmasta pienikin tiputtelu on riski, mutta toisaalta se lopulta riippuu myös siitä, että päästääkö vuotokohta ilmaa sisään, vai imeekö se vaan paisarista tavaraa lisää järjestelmään ikäänkuin lappoamalla.
  28. #1348
    Netissä on erilaisia arvoja veden lämpölaajenemiselle, glykolista ei helposti löytynyt tietoa. Yleisin arvo oli 0,00033 % yhtä astetta kohti. Jos lasketaan 20->80 astetta niin 5 litraa x 60 astetta x 0,00033 = 0,1 litraa eli desilitra. Tosin ei ole tiedossa mikä on jäähdytysnesteen laajenmisarvo, voi olla jotain ihan muuta. Perussasia on että neste ei puristu kasaan mutta ilma puristuu. Siksi liika ilma syylarissa puristuessaan kokoon estää paineen nousun ja painekorkin oikean toiminnan. Tosin mp:ssä 5 litraa on aika paljon, esim FJR järjestelmän tilavuus on 3,2 litraa.

    Itse asiassa vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä tätä käytetään hyväksi kun siellä on kalvopaisunta-astia jossa säiliössä olevan kumin toisella puolella on vesi ja toisella puolella ilma jolla tasataan painevaihtelua verkoston lämpötilan muuttuessa.
    FJR -17
  29. #1349
    Lainaa Tinde kirjoitti Katso viesti
    Netissä on erilaisia arvoja veden lämpölaajenemiselle, glykolista ei helposti löytynyt tietoa. Yleisin arvo oli 0,00033 % yhtä astetta kohti. Jos lasketaan 20->80 astetta niin 5 litraa x 60 astetta x 0,00033 = 0,1 litraa eli desilitra. Tosin ei ole tiedossa mikä on jäähdytysnesteen laajenmisarvo, voi olla jotain ihan muuta. Perussasia on että neste ei puristu kasaan mutta ilma puristuu.
    Tuo veden lämpölaajenemiskerroin oli siitä hankalan näköinen laskettava, että se muuttuu lämpötilan mukaan. Eli tilavuusmuutos 20 -> 30C on eri kuin 70 -> 80C. Glykolille en minäkään löytänyt kerrointa, mutta kun miettii, kuinka paljon kylmän ja kuuman ero on paisuntasäiliössä käytännössä, niin epäilen että se on jopa suurempi kuin vedellä, tai ainakin samaa luokkaa.
  30.  
  31. #1350
    Lainaa sami1024 kirjoitti Katso viesti
    Tuo veden lämpölaajenemiskerroin oli siitä hankalan näköinen laskettava, että se muuttuu lämpötilan mukaan. Eli tilavuusmuutos 20 -> 30C on eri kuin 70 -> 80C. Glykolille en minäkään löytänyt kerrointa, mutta kun miettii, kuinka paljon kylmän ja kuuman ero on paisuntasäiliössä käytännössä, niin epäilen että se on jopa suurempi kuin vedellä, tai ainakin samaa luokkaa.
    Joo netin mukaan esim. bensalla jopa kolminkertainen.
    FJR -17
Sivu: 45 / 46:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 3543444546 ViimeinenViimeinen