Oon käyttänyt niitä messingöityjä. Helpompi sitten availla ja aika usein taitaa vakionakin olla niitä. Mutuja ja pinnapultteja (stud bolt) kannattaa kyllä aina olla hyllyssä kaikkien vaihtamiseen tarvittava määrä Ei niitä joka vuosi tarvitse vaihtaa, mutta ei sitten tarvitse miettiä yrittääkö ruuvata ruvella olevia vai odotteleeko uusien saapumista.
Gsx750f -99 vakiorööreillä
Vetoja löytyy, keskialueella tuntuu olevan hyytymistä. 100 vauhdissa kun vääntää kaasun pohjaan ei kaasuun reagoi heti vaan miettii pienen hetken ennen kuin vetoja löytyy.
Pienemmillä nopeuksilla kaasuun vastaa niinkuin pitääkin. Ongelma on vain 4,5-6krpm kohdilla.
Seosruuvit on vajaa puoli kierrosta tehdasarvoista isommalla kokeilun vuoksi eikä juuri vaikutusta. Alanko nosteleen neuloja seuraavaksi?
Edit; paikallaan kaasuttaessa on huomattavissa jonkin sortin taantumaa keskialueen kierroksissa...
https://youtu.be/UMGeTDQQdoU
Viimeksi muokannut: Jutsku; 20.04.2019 klo 15:06.
Ride like the wind
Mikä olisi helpoin tapa parantaa valoja pyörässä? Lähinnä siis pitkiä valoja? Jotkut lisävalot vaiko parempaa polttimoa vakioumpioon. Pyöränä allekirjoituksessa mainittu mopo.
Bmw f900xr
Vaihdoin alkuperäisen H4:n Osram Night Breaker Laseriin ja kyllä siitä valotehoa tuli lisää mittarin mukaan. Vaikea arvioida käytännössä kun ei sitä valoa ikinä tarpeeksi ole;
Merkitön H4 1100/1700lux
Nightbreaker Laser 1450/2390lux
Noita ei siis tietenkään voi vertailla tuon testin ulkopuolella olleisiin polttimoihin tai muutenkaan kuin keskenään.
Jos pyörässäsi on pyöreä etulyhty niinkuin oletan, niin sittenhän on noita vaihtoumpioita joissa on LEDit. Itse vaihtaisin suoraan sellaiseen vaikka hintaa tulisikin parisataa. Kiinaled-polttimoilla menee todennäköisesti vain rahat hukkaan ja maksaa kokeilukin sen 30€.
https://m.motonet.fi/fi/tuote/430003...ual-beam-2-kpl
Ottaa oikeasti sen 30W sähköä ja ainakin Kotarin umpiossa toi selvästi lisää valoa ja lyhytkin rajautuu järkevän näköisesti.
Laiton tuo on, vähän tuurissaan sanooko sininen setä mitään. Käytän itse vaan talvella.
Sopiiko 1100 gsxr:n jalkatapit 750 malliin? Olen tilaamassa uusia jalkatappeja mutta kaikki 86 vuotiseen sopivat on lueteltu sopivaksi vain 1100 malliin. Mutta kaikki muut suzukit sitten lueteltu myös. Haluaisin vain varmistuksen asiaan ettei tule vääriä tilattua.
Suzuki GSX-R750 1986
Honda CBR 900RR 1996
Kawasaki KX 125 1991
Kawasaki KMX 125 1992
Service manualissa on alkukäyrien muttereille annettu 24Nm joka näytti mun mielestä jo paperilla melkoiselta. Esim. pinnapultitkin joihin nuo kiristetään on vain 15Nm voimalla sylintereissä. Vedin käsituntumalla kireäksi ja testasin momenttiavaimella mihin ne noin niinkuin perstuntumalta tulisi laitettua. Näyttäisi olevan 12Nm
Näyttää että pultit taipuu jo tuollakin, mutta noi ducun laipat on sen malliset että hyvin mahdollista.
Mutta onko tuohon jotain nyrkkisääntöä mihin tuollaiset M8:t tulisi kiristellä ?
Ootteko muuten yleensä sipaisseet uusien tulppien kierteisiin jotain keraamistarasvaa tms ?
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Esimerkiksi täältä: http://nfgab.se/fi/tekniikka-ja-laat...-karkeakierre/
Yleensä pultin lujuus 8.8 (myötölujuus 800 N/mm2, kiristys 80 %:iin myödöstä) on hyvä oletus. Kun kiristys ylittää 25 %:lla ohjearvon, ei teräs vielä murru, mutta siihen alkaa tulla palautumatonta (plastista) muodonmuutosta. 4.8 on puolet heikompi ja 12.9 puolet lujempi pultti kuin 8.8.
Kun pultti kierretään alumiiniseokseen tai muihin pehmeisiin metalleihin, kannattaa käyttää huolto-ohjeen momentteja nyrkkisääntöjen sijaan. Monesti on kyllä pultti tarttunut alumiiniin niin tiukkaan, että kierre rikkoutuu irrotuksen yhteydessä.
Taulukoissa on usein poikkeavat momentit kuivana ja liukastettuna tehtävälle kiristykselle. Kierrelukitteen kanssa käyttäisin liukastetun arvoa.
RSV4 1000 RF, F800GS ja SV650S
www.muoviluoti.fi
^
Hyvä Teemu. Eritoten muistutus alumiiniin kiristämisestä.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Hyvä taulukko. Pistin tulostaen ja lätkäisen tallin seinään kun noita aina silloin tällöin täytyy ihmetellä. Emmä kyllä tuota liitosta uskalla 24Nm painaa, tai edes kahteenkymppiin. En tiedä mitä lujuusluokkaa nuo ovat , mutta eikö 8.8 ole se "normaali" ja oletettavasti sitä.
Joku vanhanliiton äijä sanoi tuosta kierteiden voitelusta, että jos ilmoitettu momentti on kuivana ja kierteisiin pistää jotain rasvaa/lukitetta niin 10% pois momentista ?
Joutessani eksyin MP-purkaamon sivuille ja katselin, että tarjolla olisi 4-1 putkisto omaan Hondaan eli CBR1000F:ään.
Kaiketi joutuisi ottamaan pois keskiseisontatuen jos tuollaisen putkiston laittaisi, mutta pitääkö pyörä säädättää, vaihtaa kaasareihin suuttimia tai tehdä muuta jumppaa jos alkuperäiset putket vaihtaa vapaammin virtaavaan ränniin? Jos ei tee muuta kuin vaihtaa putken, niin häviääkö tehoja tai vääntöä?
Mutkaista tietä näkymättömiin... jollakin?
Älä huoli, meikäläisen manuaali sanoo 27 Nm ja toinen 27.3 Nm (8.8 M8). Ruuvivalmistajien kiristysarvot ovat sellaisia, joissa ruuvi on vedetty tiukemmalle kuin mitä se teoriassa kestää. Se taas johtuu siitä, että osan väännöstä syö kitka. Jos siis jenka on voideltu, ei ole mitään syytä ihan noin tappiinsa kiristää. Ohjekirjan mukaan...
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Täällä esitetyt taulukot ja n. 10% ero öljytylle/kuivalle on riittävän lähellä oikeaa yleisarvoa.
Ruuviliitoksessa kitka menee karkeasti niin että kiristysmomentista 10% siirtyy ruuvin jännitykseksi, kierteen kitkaan hukkuu 40% ja otsapinnan kitkaan 50%. Yhtälö kuvaa lähinnä kitkan osuutta liitoksessa ja taulukkoarvoissa tämä asia on huomioitu, tosin korostaa kitkan merkitystä liitoksissa yleensä.
Alumiinista mainittu varovaisuus on otettu huomioon liitosta suunniteltaessa. Eri aineille on laskettu arvoja, esim. 1,5 -2 x D = kierteen pituus vastakappaleessa, jos se on alumiinia. Tällä on varmistettu se, että liitos voidaan kiristää ruuvin vaatimilla arvoilla, ei sen perusaineen mukaan. Ruuvin kiinnipysyminen perustuu venymään, liian löysä tai yli myötörajan kiristetty ei säilytä venymää mm. pintojen tasaantuessa ja asettuessa, mitä aina liitoksessa tapahtuu. Vrt. kannenpultit alumiinilohkossa.
M8 -ruuvin kiristysmomentti 27 Nm 8.8:lle tarkoittaa teräs vastaan teräs kuivana ilman voitelua tai pintakäsittelyä. Aina puhuttaessa momentista, olisi kerrottava nämä muutkin tekijät. On esimerkiksi vaikea ajatella että öljypropun momentti olisi annettu kuivalle kierteelle, vaikka se Nm-arvo vähän hirvittääkin joskus.
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Kausi on vasta alussa, mutta toki noobina kiinnostaa myös sitten kun pyörä pitää laittaa loppusyksystä talviteloille. Onko merkitystä jos pyörä käy huollossa juuri ennen talviteloille laittoa ja sitten toki pesee sen ja laittaa polttoaineeseen säilöntäaineen vai antaa olla nykyisillä öljyillä talven ylitse ja huollattaa vasta sitten kauden alussa heti? Toki tuossakin vaihtoehdossa pyörä pestään ja polttoaine pidetään kunnossa.
Itse oletan, että kauden alussa huollossa voi olla ruuhkaa, joten mielellään hoitaisin sen sitten ajokauden lopussa alta pois. Olettaen, että sillä ei ole merkittävää väliä kumpana ajankohtana asian hoitaa.
Nykyinen: Bonneville T120 Black Ex: SuperDuke 1290 R, StreetFighter 1098, Speed Triple RS, Duke 790
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Onko tuolla nykyään enää niin väliä kun polttaineetkin ovat lähes rikittömiä. Ennen muinoin suosittelivat vaihtamaan harrastepeleihin seisonta-ajaksi tuoreet öljyt, koska happamat öljyt saattoivat aiheuttaa korroosiota moottorissa. Mutta joo, makuasia vaihtaako kalsarit heti sen jälkeen kun on paskonut housuun vai vasta seuraavana aamuna. ;)
Eikö se nyt sitten ole o.k jättää tohon perstuntumaan ja kiristää sitten jos vuotaa ? Vai voiko löysistä olla jotain muuta haittaa ? En tiedä harittaako mun silmät vai hämääkö tuo laippojen kaarevuus joka suuntaan, mutta ihan kuin pultit jo taipuisivat sivulle tuolla käsimomentillakin.
Tekniikan kannalta ei liene ratkaisevaa eroa miten tekee. Mutta käytännön asioiden hoidon kannalta syksyllä huollattaminen paljo järkevämpää. Kun kelit keväällä taas aukee niin pääsee suorilta myrkyttämään eikä tartte kärsiä huoltojen ruuhkaantumisesta.
No miks kaikki ei sit huollata syksyisin? Se on se ihmisluonto, kun huoltoa ei ole pakko tehdä ihan heti, niin liikenevät rahavarat tahtoo mennä kalareissuihin, laskettelukamppeisiin, moottorikelkkoihin tai mikä kellekin akuutimpaa just sillon.
Att tänka innan man talar är som att torka sej i röven innan man skiter... - Arne Anka
Alumiinin ja teräksen lämpölaajanemiskertoimet on erilaiset, alumiinin lämpölaajeneminen on selkeästi suurempi kun teräksellä. Nyt kun teräspultti kiristetään alumiiniin ylikireälle, kaikki on vielä hyvin kun kappaleet on kylmiä ja pultin voi vielä kiertää auki eikä alumiinissa oleva kierre ole vaurioitunut, ellei pulttia ole vedetty överikireälle.
Kun kone laitetaan tulille ja alumiini alkaa lämpenemään niin alumiini alkaa laajenemaan terästä nopeammin. Tämä aiheuttaa alumiinissa olevan kierteen murtumisen koska pultti on kiristetty alumiinin murtorajalle ja lämmetessä kierteeseen kohdistuva veto lisääntyy. Nyt kun alumiinissa kierre on murtunut niin seuravan kerran kun pultti avataan, kierre tulee pultin mukana, tai seuraavassa kiristyksessä kierre korkkaa totaalisesti ennen kun pultti ehtii edes kiristymään.
Periaatteessa kyse on samasta ilmiöstä kun jäätyvän veden kanssa joka halkaisee kivet ja metallit, joku antaa periksi kun kohtaa suuremmat voimat lämpötilamuutoksen seurauksena.
Momenttiavaimet on halpoja, kierteiden korjaus ei aina välttämättä ole, ainakin siitä on turhaa ja ylimäääräistä riesaa. Moottorissa pultit ja proput aina momenttiin, silloin ne kestää avausta/kiristystä kymmeniä kertoja ilman korkkaamisia
Kylätason kurapyöräilijä.
Alumiinin ja teräksen erilaisen lämpölaajenemisen takia tulpat pitäisi vaihtaa kuumana vai kylmänä?
Mä olen kyllä aina vaihtanut kylmänä ja käyttänyt tulpan valmistajan ilmoittamaa kiristystä. Esim. NGK:lla oli sormitiukkuuteen ja siitä vielä puoli kierrosta räikällä. Jää kyllä selvästi pienemmälle momentille kuin service manualin tulpille ilmoitettu 20Nm.
Paitsi nyt kun menee kertaalleen jo kierretyt tulpat uudelleen kiinni niin ajattelin laittaa momentilla vaikka 18Nm
Niin minäkin, mutta mikäli alumiinikansi laajenee enemmän kuin terästulppa, niin eikö välys olisi suurempi kuumana?
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Niin voisi ajatella, mutta esimerkiksi reikään puristettu holkki irtoaa lämpölaajenemisen takia helposti ( helpommin ) mikäli holkkia ympäröivää metallia lämmitetään.
Toki myös tulppa lämpenee kannen mukana, mutta mutta.....?