Sivu: 24 / 24:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 14222324
Tulokset 691:stä 698:een 698:sta
  1. #691
    Lainaa Tinde kirjoitti Katso viesti
    Varmaan toi on hyväksytty nykyään tuo liukuva valo kun ainakin Audeissa noita näkee. Jossain jenkissä oli aikanaan liukuvat vilkut ja ne piti Suomessa poistaa sivuvalojen lisäksi.
    Lainaa jr66 kirjoitti Katso viesti
    Ensiasennuksena varmaankin tyyppihyväksytty, uusi tarvike tai vanha suomeen tuotuhan on viranomaiselle automaattinen kiellon paikka...
    Joo, nykyään on sallittuja ja monessa autossa tehtaalta asti, itsellänikin näin. Ei välttämättä kiinnitä viranomaisten huomiota, vaikka ei olisikaan hyväksytyt, kun vastaavien näkeminen on arkipäivää.
    Yamaha FZ6(N) -04
  2. #692
    Lainaa marwec kirjoitti Katso viesti
    Toi HAA:n mittahan oli oikein, eli kun lämpökerroin on noin kaksinkertainen alumiinilla verraten teräkseen.
    Tositilanteessa krymppiä on pari satkua ja kun alumiini hävittää lämpöä nopeammin, eikä puhuta ns. vapaassa tilassa olevasta raudan pätkästä, niin todellisuus on vähän ihmeellisempi.
    Mikäli laakerin ja pesän väliin syntyis tollanen välys joka tilanteessa, niin eihän tuolla tien päällä olis yhtään hiljaista moottoria. Eli laakerit pyöris pesissään
    Aika monessa moottorissa on kuulalaakeri prässätty kampiakseliin eikä laakerin ulkokehä liity lohkon laakeripesään krympillä vaan menee sinne nätisti painamalla, laakeripesä on satkun-pari suurempi kun laakerin ulkokehä koska muuten ei saa lohkoja kasaan, eikä purettua ilman väkivaltaa. Siitä huolimatta laakerin ulkokehä ei pääse pyörimään lohkon laakeripesässä vaikka lämmetessään välys kasvaa entisestään.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  3. #693
    melkein jokainen juttu on suomessa ensin kielletty ja sitten se on sallittu ja kohta pakollinen.
    we cannot tolerate zero tolerance!
  4. #694
    Lainaa Koheltaja kirjoitti Katso viesti
    Aika monessa moottorissa on kuulalaakeri prässätty kampiakseliin eikä laakerin ulkokehä liity lohkon laakeripesään krympillä vaan menee sinne nätisti painamalla, laakeripesä on satkun-pari suurempi kun laakerin ulkokehä koska muuten ei saa lohkoja kasaan, eikä purettua ilman väkivaltaa. Siitä huolimatta laakerin ulkokehä ei pääse pyörimään lohkon laakeripesässä vaikka lämmetessään välys kasvaa entisestään.
    Tässähän on nyt käsitelty vasta "yhtä ulottuvuutta" materiaalien lämpöliikkeiden suhteen .
    Racin`with the wind....
    Freedom !
    That`s what it all about.
    Life is a Bitch... but god, i love how she Rock me.
    http://www.youtube.com/watch?v=_7VsoxT_FUY
  5. #695
    Tästäkään en mitään tiedä, mutta noita moottorisahoja huoltaneena olen tehnyt aina niin että laitan kampiakselin laakereineen päivineen pakastimeen ja lämmitän lohkonpuolikkaat kuumailmapuhaltimella sopivaan johonkin 150°C lämpötilaan, tarkastan sen infrapunamittarilla jos käsi ei kerro, tai kertoo se, mutta kun joku haluaa aina mitattua dataa.

    Sitten vanhana sorvarina, ajalta ennen kuin oli appeja tai edes tietokoneita, suunnittelijana piirsin laudalla, laskin ruutupaperilla, laskutikulla tai valonumeronäyttöisellä laskimella, jossa patterit kesti maksimissaan 10 tuntia, oli Canon Palmtronic -funktiolaskin ja hienoin mitä oli silloin saatavilla.

    Sorvarin muuten piti aina osata tehdä krymppisovite, kutisteliitos, liuku- ja laakerisovite ihan omasta päästään lukien. No, ajattelen tai kerron sen yksinkertaisessa muodossa, miten metallit lämpölaajenevat ja silloin opetettiin nuoret miehet työhönsä kisälliperiaattella, kädestä pitäen. Ajattelisin siis ihan karkeasti näin, että teräs laajenee 1,2 mm metrille aina sataa astetta kohden ja alumiini vastaavasti 2,3 mm. Siitä sitten vain päässä laskien työn ohessa.

    Tietysti pitää tietää että paljonko jotain kappaletta voi lämmittää, missä alkaa päästyminen tai aineelle tyypilliset faasi- ym. muutokset, yleensä, ajan funktiona ja paljonko sellaista ehkä sallitaan jonkun muun asian vastapainoksi, se aina arvioidaan. Tietysti töissä käytetään nyt induktiokuumentimia, uuneja ja laakerinvalmistajien ohjeita ym. välineitä ja softia. Hitsauksessa reunahaavojen piikkaukseen ultraäänivasaroita entisten paineilmalaitteiden sijaan jne. Mutta harvalla sellaisia on kotona, että ohjeet foorumeille pitää laatia aina vähän olosuhteet huomioon ottaen.

    Aikanaan autokorjaamossa ja koneistajana kun aloitin 70-luvulla, ei ollut nettejä mutta osaamista ja kirjatietoa oli enemmän kuin nykyään ja osaamista arvostettiin ja koettiin ammattiylpeyttä, onko sitä esim. autokorjaamoiden asentajilla enää, yleensä, poislukien tietysti poikkeukset! Kuka tuntee Oton taustat ja toimintaperiaatteet, entä Dieselin, akselistot, Wattsit ja Pannhardit, onko tämä enää ylisesti autonasentajien tuntemaa teoriaa, niin kuin oli ennen ja opetettiin?

    Ennen osattiin enemmän, arvostettiin omaa työtä, osaamista, ammattiylpeyttä, oli kunnia-asia palvella ja tehdä hyvin. Nyt osaaminen on pinnallista, appeja on, osien vaihtoa, rahastamista, mutua, harjoittelua, asiakas maksaa, mutta mistä! Ei osata, vaihdetaan ehjät osat uusiin, asiakas maksaa, ehjät osat roskiin, hävettäisi itseäni olla tuolla töissä.

    Kyllä, minullakin on kotona manuaalikoneet, puikkohitsit, kynää ja paperia, laskutikku, mopo Simson -56. On kyllä AutoCad, SolidWorks, Catia, CNC, TIG, nämäkin osaan, mutta en arvosta samalla tavalla kuin oikeita esim. TIG-osaajia, joita on, nuoriakin ja harvassa. Opetan, teen ja koulutan työkseni, lähinnä suunnittelu, laskenta, Cad/Cam, mutta asennus, koneistus ja perinteinen osaaminen, arvostus ja työntekijälle - kokea onnistumisen tunnetta työssään! Jokaisen suunnittelijan vien pajalle, työelämään, pois tietokoneen vierestä, oikeaan elämään, oppimaan.

    Mutta siis kyllä, moottorisahan lohko menee kasaan, vaan en muista hetkeen enää sellaista moottoripyörän lohkoa jossa olisi vierintälaakerit olleet.
    Viimeksi muokannut: HAA; Eilen klo 01:05.
  6. #696
    Eipä sittenkään mitään🤣
    .
    Viimeksi muokannut: tl72; Eilen klo 09:58.
    tl1000s >zx12r 03
  7. #697
    Lainaa HAA kirjoitti Katso viesti
    Mutta siis kyllä, moottorisahan lohko menee kasaan, vaan en muista hetkeen enää sellaista moottoripyörän lohkoa jossa olisi vierintälaakerit olleet.
    Yksipyttyisissä koneissa läytyy vierintälaakereita jotka on prässätty kampiakselille ja ulkokehä menee lohkon pesään ilman voimankäyttöä normaali asennuslämpötilassa. Esimerkkinä vaikka Minarelli WR 125 kampiakseli missä kampuran laakeri on limpun ja ketjuhammaspyörän välissä, monesta muustakin löytyy vastaavia ratkaisuja.

    Ei tässä kannata alkaa meriiteillä retostelemaan koska se ei muuta faktoja mihinkään, ei ne laakerien ulkokehät pyöri lohkoissa vaikka ei olisi puristesovitteella kiinni.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  8.  
  9. #698
    Itte tarkoitin sitä aiemmin, että teoriatasolla minkään ei pitäis toimia kunnolla kun välyksiä mietitään.
    Kuten HAA mainitsi, niin kokemuksen kautta oppii paljon paremmin kuin paperilla/koneella.

    Nykyään uudet inssit osaa 3d-mallinnuksen ja teoriassa kaiken, mutta harvalla on sitä ”kädet paskassa” kokemusta. Lisäksi kun suunnitellaan uusia juttuja kysymättä koneistajan tai hitsarin mielipidettä, niin lopputulos on jotain mitä pitää korjata että se toimii.

    Harrikan kampuran laakerointi vetopuolella on muuten paras kaikista. Siellä on kartiorullalaakeri. Olen avoin väittelylle asiasta, mutta mieleni ei muutu.
    Viimeksi muokannut: marwec; Eilen klo 10:44.
    "Kun mä mopolla ajelen, tai telkkaa kattelen, silloin mun päässä nykii"
    (Maho Neitsyt - Mikä mun päässä nykii)
    Harley Davidson FXR 1983
    Honda CB900F Hornet 2004
Sivu: 24 / 24:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 14222324