Mikä aiheuttaa puusilmäisyyden?

[Masa]

Puusilmäisyyden aiheuttaa yleensä se, ettei keskitytä kunnolla ajamiseen tai ollaan liian itsekkäitä liikenteessä ja välinpitämättömiä muita kohtaan.

Eikohan se aika pitkalti ole siina. Minamina, mina osaan ja olen paree, muut on...

Onhan sita luettu taltakin foorumilta, miten jotkut aika selvasti tuovat esiin oman ylivertaisuutensa tuolla liikenteessa.

En edelleenkään oikein usko tuohon itsekkyyteen ja välinpitämättömyyteen. Vaikka se "Minamina, mina osaan ja olen paree, muut on..." onkin varmasti usein vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin johtava asenne, niin ei sellainen henkilö varmaankaan ja ainakaan pääsääntöisesti aja tahallaan risteyksessä toisen eteen.

Oletteko muuten huomanneet, miten paljon liikenteessä on ihmisiä, jotka eivät oikeasti edes kuuluisi auton rattiin. Näitä on melkoinen määrä, osa vanhuksia, mutta paljon myös nuorempia ns. sunnuntaiautoilijoita. Tällaiset on just niitä, joiden kaikki keskittyminen menee kotilon ajamiseen ja liikkeelle saamiseen.
Myöskään kaikilta se auton ajaminen ei vaan käy ja on vähintäänkin niin kamalan vaikeaa.. Sellaisen henkilön kyydissä on aika epämiellyttävä olo, meinaa mennä kyydissä olijalta jarrujalka lattiasta läpi..

Eikös tässä säikeessä ollutkin kysymys siitä, että mikä aiheuttaa puusilmäisyyden, eikä se että vahinkoja sattuu kaikille.

Jos edelleen pysytään asennoitumisessa liikenteessä, niin puusilmäisyys on todellakin em. kuvaelma ihmisten välinpitämättömyydessä liikenteen vaatimuksia kohtaan. Se, että risteysonnettomuuksia ja muita luokiteltuja onnettomuuksia sattuu ylipäätään kaikille, on pelkkä piittaamattomuus osatekijä monissa onnettomuuksissa. Juuri näihin onnettomuuksiin, joita sattuu "puusimille", voisi vähentää niiden määrää ilmailussa opitun optettajajärjestelmän avulla.

Piittaamattomuuteen liikenteen vaatimuksia kohtaan oleva rangaistusjärjestelmä on sitten koko juttu erikseen. Valtiovalta, eli ministeriö ja edusikunta, on minun mielestäni pahasti epäonnistunut laatiessaan käytäntöä, jolla puusilmäisyys kuritetaan pois ihmisistä. Lisäksi tämä suomalainen kansalaisten tasa-arvoistaminen ja sakotuskäytännön sosialinen tasavertaistaminen on onnen omiaan rakentamaan ihmisten mielissä uhoa ja vastustusta sitä kohtaan. Tästä saamme kiittää myös eduskunnassa vaikuttavaa ja kovasti epäkohtia etsivässä puolueessa, jonka tehtävänä on saada duunarille hyvä tunne siitä, että herraa saatiin sittenkin rangaistua.

-M

[sarkka]

Paljon on tästäkin peistä käännetty.
En valitettavasti jaksanut kaikkia käänteitä lukea kovin tarkasti. Kirjaan omat lyhyet ajatukseni.

Puusilmäisyyden liikenteesssä aiheuttaa (kaikille kulkijoille) mielestäni lähtökohtaisesti keskittymisekyvyn hetkellinen herpaantuminen syystä tai toisesta.

Syitä tähän on olemassa varmasti varsin loputon lista ja väitän että niitä sattuu aivan kaikkien tielläkulkevien ajoneuvojen kuljettajille, valitettavasti.

Itselle tulee seuraavia syitä mieleen, eivät ole tärkeys tms. järjestyksessä:
- motivaation puute (ei ymmärretä tauottoman keskittymis- ja havainnointikyvyn jakamattomuuden merkitystä liikenneturvallisuudelle. Mielestäni lähes kaikissa puusilmäisyyteen johtavissa syissä on pohjimmiltaan kyse motivaation puutteesta, eli sisäisestä halusta, sielun palosta tehdä asia aina tinkimättömän hyvin.)

- väsymys (väsynyt mieli ei jaksa keskittyä riittävästi)
- sairaus (kaikki nytkin tiellä liikkujat eivät ansaitse ajo-oikeuttansa)
- alkoholi (voi h€lv€tti, niitäkin riitttää)
- kiire (kun ei ymmärretä keskittymiskyvyn tarvetta, annetaan näennäisille kiiretilanteille periksi ja hosutaan)
- Koheltaminen, kaahaaminen (ei ymmärretä omaa vastuuta liikennesuorittajana. Liian suurissa tilannenopeuksissa havainnointikyky laskee tuntuvasti)
- Liikenteeseen kuulumattomat oheistoiminnot (Tehdään kaikenlaista liikenteeseen kuulumatonta. Ei tajuta, että ajoneuvo kulkee 100km/h vauhdissa lähes 30m joka sekunti + havainnointiajan matkan)
- kokemattomuus (Epäilen tämän olevan melko harvinaista, mutta periaatteessa jollain hyvin kokemattomalla voi olla yllätys, kuinka nopeasti päätietä lähestyvä ajoneuvo saavuttaa risteyskohdan. Jos näitä on *olemassa, on kyse mielestäni myös autokoulun/inssiajon haasteista)
- länsimaisen haavoittumattomuuden illuusio (Yllättävän monelle länsimaisella, myös Suomalaisella ihmisellä on vallalla käsitys itsestään haavoittumattomana. Eletään illuusiossa, jossa ajatellaan, ettei tässä turvallisessa maailmassa mitään pahaa voi juuri minulle sattua. Auto ajoneuvona kieltämättä ruokkii tätä illuusiota, etenkin nykyiset viimeisen päälle turvavarustellut mallit. Tämä sama illuusio on todettavissa mm. julkisten rakennusten evakuointilanteissa. Tutkitusti ihmiset tarvitsevat enemmän kuin yhden syyn lähteä pois palavasta rakennuksesta. Ei riitä pelkkä hälytys, useimmin ei riitä myöskään edes savun haju, joskus ei riitä edes liekkien näkeminen, vaan olen itsekin joutunut voimakkain äänenpainoin ihmisiä rakennuksesta tulipalotilanteessa ulos ohjaamaan. Tämä haavoittumattomuuden illuusio voi ruokkia motivaation puutetta. Eli vähentää halua olla riittävän tarkkana jokaisessa liikennetilanteessa aina.)


Joo, näitä varmasti olisi vaikka kuinka pitkään lisää.

t. Sarkka

[vetomies]

- kiire (kun ei ymmärretä keskittymiskyvyn tarvetta, annetaan näennäisille kiiretilanteille periksi ja hosutaan)
- Koheltaminen, kaahaaminen (ei ymmärretä omaa vastuuta liikennesuorittajana. Liian suurissa tilannenopeuksissa havainnointikyky laskee tuntuvasti)
- Liikenteeseen kuulumattomat oheistoiminnot (Tehdään kaikenlaista liikenteeseen kuulumatonta. Ei tajuta, että ajoneuvo kulkee 100km/h vauhdissa lähes 30m joka sekunti + havainnointiajan matkan)

Jos ajoneuvo kulkee kolmion takaa tultaessa 30 metriä sekunnissa, loppuvat liikenteeseen kuulumattomat oheistominnot kyllä itsekseenkin aika nopeasti (ellei kyseessä ole moottoritien ramppi). Joku 80 km/h alkaa olla jo maksimivauhti, jolla T-risteyksestä voi päästä läpi.
En muista tapausta, että puusilmä olisi koskaan tullut kolmion takaa edes suurinta sallittua nopeutta, ylinopeudesta puhumattakaan. Siitä huolimatta ylinopeutta kannattaa aina tarjota syyksi.

[sarkka]

- kiire (kun ei ymmärretä keskittymiskyvyn tarvetta, annetaan näennäisille kiiretilanteille periksi ja hosutaan)
- Koheltaminen, kaahaaminen (ei ymmärretä omaa vastuuta liikennesuorittajana. Liian suurissa tilannenopeuksissa havainnointikyky laskee tuntuvasti)
- Liikenteeseen kuulumattomat oheistoiminnot (Tehdään kaikenlaista liikenteeseen kuulumatonta. Ei tajuta, että ajoneuvo kulkee 100km/h vauhdissa lähes 30m joka sekunti + havainnointiajan matkan)

Jos ajoneuvo kulkee kolmion takaa tultaessa 30 metriä sekunnissa, loppuvat liikenteeseen kuulumattomat oheistominnot kyllä itsekseenkin aika nopeasti (ellei kyseessä ole moottoritien ramppi). Joku 80 km/h alkaa olla jo maksimivauhti, jolla T-risteyksestä voi päästä läpi.
En muista tapausta, että puusilmä olisi koskaan tullut kolmion takaa edes suurinta sallittua nopeutta, ylinopeudesta puhumattakaan. Siitä huolimatta ylinopeutta kannattaa aina tarjota syyksi.

Jep, näinhän se on, kuten Vetomies kirjoitat. Toivottavasti kukaan ei tule kolmion takaa koskaan edes 80km/h muuta kuin kuvaamissasi rampeissa.

Tarjosinko minä ylinopeutta jotenkin yksipuoleisesti syyksi johonkin? Jos tarjosin, pahoittelen. Tämä ei ollut tarkoitukseni, vaan korostaa syiden moninaisuutta.

t.Sarkka

[Masa]

Puusilmäisyyden liikenteesssä aiheuttaa (kaikille kulkijoille) mielestäni lähtökohtaisesti keskittymisekyvyn hetkellinen herpaantuminen syystä tai toisesta.

Moi,

eiköstä vaan, että kuljettaja on aina vastuussa liikkuvasta ajoneuvosta. Mitäpä, jos homman ajattelisi niin, että lentokoneen kapteeni keskittymiskyvyn puutteesta vetäisi esim. 200 matkustajaa ja itsensä hengiltä... Miten ihmeessä väsynyt tai herpaantunut pilotti saa kuljettaa ihmisiä, heräisi heti kysymys julkisessa keskustelussa. Miksi pilotti ei tajunnut tilannetta, miksi hän oli välinpitämätön matkustajien hengestä... Olisiko niin, että hän olisi väsynyt tai hänen terveytensä ei ollut kunnossa. Miksi hän herpaantui, miksi...? Eikö hän tajunnut tilanteen vakavuutta...?

Aivan sama toistuu liikenteessä ja mm. ulosajoissa sekä risteyskolaressa. Miksi ei kuljettaja, joka on yksiselitteisesti vastuussa, tehnyt toisin. Miksi hän ajoi ulos, vaikka oli suora tie. Nukahtiko hän väsyneenä, tai miksi ei piitannut renkaiden kunnosta ennen lähtöä...?

Kaikki ajatusviivat johtaa kuljettajaan, joka liikennöi ao. ajoneuvoa. Hän on aina keskeisesä roolissa, kun pohditaan syitä. Eikö hän todella välittänyt, kun oli väsyksissä, kun oli suuressa mielen liikutuksessa ja pois tolaltaan, ei tuntenut teknisiä rajoituksi, miksi ihmeessä hän lähti liikkeelle. Lähtikö hän liikkeelle osaamattomuuttaan ja unohdettuaan liikenteen vaatimukset tai eikö hän vaan välittänyt niistä. Osaamattomuuskaan ei ole selitys millekään, koska laki vaatii kaikkien ajokortin omaavien henkilöiden pitävään tieto-taidon riittävällä tasolla.

"Puusilmäisyys" on aina ihmisen välinpitämättömyyttä, oli se sitten unohdettua tai osaamattomuutta. Se on aina kuljettajan vastuulla, kun vehkeet liikkuu, vastuuta ei voi kiertää mitenkään. Jos vastuuta kietää, se on aina välinpitämättömyyttä.

Tunnustan rehellisesti itse, etten aina itsekään ole väsymyksen takia ollut ajokuntoinen, tieten sen vaarat. Nuorempana ajettiin yötä myöden, ilman että hälyytyskellot olisi soinut. Onneksi silloin ei sattunut mitään. Nykyään hyvin tietää, että mm. väsyneenä on alentunut arvioimaan omaa kykyään kuljettaa ajoneuvoa. Olisin siis tietoisesti välinpitämätön, jos siitä huolimatta lähtisin puikkoihin. Nuorempana se oli osaamattomuuden aiheuttamaa välinpitämättömyyttä kuljettaa ajoneuvoa.

Oh hoijjaa, alkaa väsyttämään...

Sorry pitkät jorinat.

-M