Kuva-arvoitus: kumpi jousi on jäykempi?

[killa]

Jouset ovat samanpituisia ja ulkomitta on sama. Vasemmalla olevan (harvemman) jousen langan paksuus on 4,90 mm, oikealla olevan (tiheämmän) 5,10 mm. Vasemmassa jousessa on 17 kierrosta, oikeassa 19.

Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi, eli se on jäykempi? Vaiko eikö?

[Nitrous]

Jouset ovat samanpituisia ja ulkomitta on sama. Vasemmalla olevan (harvemman) jousen langan paksuus on 4,90 mm, oikealla olevan (tiheämmän) 5,10 mm. Vasemmassa jousessa on 17 kierrosta, oikeassa 19.

Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi, eli se on jäykempi? Vaiko eikö?

Jos kertoisit materiaalit mistä jouset on valmistettu, olisi helpompi vastata.

[tttalja]

Periaatteessahan toi oikealla oleva pitäisi olla jäykempi, mutta onko materiaali molemmissa sama?

Paree varmaan mittailla painojen kanssa venymät ...

[Mutkaetana]

Tuo oikeanpuolimmainen tuntuisi olevan jäykempi, koska siinä on enemmän ainestakin, jos vain materiaali on identtinen vasemmanpuoleiseen nähden.

[jr66]

Jos langanpaksuus olisi sama niin vasen olisi jäykempi, mutta: *kun oikeassa on paksumpi lanka niin molemmissa on sama jousivakio eli ovat yhtä jäykät ?

[HooDeeMan]

Jouset ovat samanpituisia ja ulkomitta on sama. Vasemmalla olevan (harvemman) jousen langan paksuus on 4,90 mm, oikealla olevan (tiheämmän) 5,10 mm. Vasemmassa jousessa on 17 kierrosta, oikeassa 19.

Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi, eli se on jäykempi? Vaiko eikö?

Oikean puoleinen on jäykempi koska suurempi jousivakio.
Kierteiden määrää "17 / 19", langan halkaisijaa "paksumpi lanka" tai materialia "koska siinä on enemmän ainestakin" on turha funtsia koska niiden perusteellahan jousivakio määräytyy. * Muutat yhtä noista, niin jousivakio muuttuu.

"sama jousivakio eli ovat yhtä jäykät", ei ole koska jo kysymyksessä annetaan " Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi".

[killa]

Jouset ovat samanpituisia ja ulkomitta on sama. Vasemmalla olevan (harvemman) jousen langan paksuus on 4,90 mm, oikealla olevan (tiheämmän) 5,10 mm. Vasemmassa jousessa on 17 kierrosta, oikeassa 19.

Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi, eli se on jäykempi? Vaiko eikö?

Oikean puoleinen on jäykempi koska suurempi jousivakio.
Kierteiden määrää "17 / 19", langan halkaisijaa "paksumpi lanka" tai materialia "koska siinä on enemmän ainestakin" on turha funtsia koska niiden perusteellahan jousivakio määräytyy. * Muutat yhtä noista, niin jousivakio muuttuu.

"sama jousivakio eli ovat yhtä jäykät", ei ole koska jo kysymyksessä annetaan " Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi".

"Oikealla olevan jousen jousivakio on suurempi" oli tässä tapauksessa siis kysymys, eli jousien jäykkyys ei tosiaan ole tiedossa. En kyllä osaa materiaaleistakaan sanoa mitään, mutta oletettavasti se on molemmissa sama.

Tapaus on siis se, että keulan sisältä löytyi tuo tiheämpikierteinen jousi, jonka pitäisi edellisen omistajan tietojen perusteella olla Öhlinsin 1,0 kg/mm jousi. Mittaustulosten mukaan näin onkin. Harvempikierteinen jousi tuli laatikossa pyörän mukana, mutta nyt ei ole mitään selkoa, mikä kiekura tuo on. Vakiojousi se ei ole, koska on lineaarinen.

Oman järkeilyni mukaan siis kuvalla vasemmalla olevan jousen pitäisi kai olla oikealla olevaa löysempi, koska siinä tosiaan on yksinkertaisesti vähemmän materiaalia. Oletuksena, että ovat samasta materiaalista valmistettuja - silmämääräisesti en ainakaan näe eroa, mutta olenkin metallurgian Stevie Wonder.

[Lion486]

hmmm....josko kuitenkin vasemman puoleinen vähä jäykempi

[killa]

hmmm....josko kuitenkin vasemman puoleinen vähä jäykempi

Miksi näin?

[xx99jkl]

Taidat tietää itte...? No, en minä tosta tolkkua ota, mittaamalla tuon selvittäisin.

Siitä vaan fyssan tai mekaniikan kirjasta selaamaan jousiyhtälöitä. Ja siihen maustetta, että voi olla jouset ei-lineaarisia eli useammalla painolla/lyhentymällä mittaus, niin selviää tuokin.

Sitä en oivalla, että mita nuo kierrokset vaikuttaa jäykkyyteen. Paitsi, että pitää niitä olla. Jos ei ole ollenkaan kierroksia, niin sehän olis suora tanko...

[killa]

Taidat tietää itte...? No, en minä tosta tolkkua ota, mittaamalla tuon selvittäisin.

Siitä vaan fyssan tai mekaniikan kirjasta selaamaan jousiyhtälöitä. Ja siihen maustetta, että voi olla jouset ei-lineaarisia eli useammalla painolla/lyhentymällä mittaus, niin selviää tuokin.

Sitä en oivalla, että mita nuo kierrokset vaikuttaa jäykkyyteen. Paitsi, että pitää niitä olla. Jos ei ole ollenkaan kierroksia, niin sehän olis suora tanko... *

Taidat tietää itte...?

Kun en tiedä

Arvoituksen ajatuksena oli, että jos joku olisi suoraan osannut faktana todeta että "jousi X täytyy olla jäykempi" niin tässä olisi voinut estimoida, että kannattaako tuota toista jousta kokeilla keulaan. Kun siellä nyt on ollut tuo 1,00 kg/mm jousi joka noin laskennallisesti on hiukan turhan jäykkä meikäläisen painolle. Pentele kun ei ole mitenkään merkitty tuota toista jousta...

Kaipa noihin pitää ruveta ripustelemaan jotain punnuksia, tosin edelleen on epsälevöä että miten saisin tarkan jousivakion kalkyloitua tuolle harvempikierteiselle jouselle.

[IlDuce]

Kierrejousi - Wikipedia löytyy kaava jousivakion laskemiseen. Oletat vain että liukumoduli on molemmissa sama.

[vetomies]

Harvempi on jäykempi.

[killa]

Harvempi on jäykempi.

Miksi näin?

Wikipedian laskurin mukaan, näillä vajavaisilla tiedoilla (oletus, että materiaali ja ulkomitat samat, ainoastaan langan paksuus ja kierrosten määrä on eri), harvempi olisi löysempi eli jousivakio olisi pienempi.

[HooDeeMan]

Harvempi on jäykempi.

Harvempi on jäykempi, jos aine ja mitat muuten ovat samat.

Koska täsä tapauksessa ei tiedetä ko. vietereistä mitään muuta kuin ulkomitat, ainoa tapa selvittää jäykkyys on joko a) venyttää tai puristaa niitä puntin avulla ja mitata tai b) tunkea ne paikoilleen (keulaan ?) ja katsoa miltä tuntuu. Ainakin Showan peruskeulassa (mm HD Sportster) 5 minsaa / puoli tuhrautuu tähän. Pehmeämmästäkin saa kovemman esijännitystä lisäämällä mutta pehmeämmäksi taas ei.

Muuten, mihin sitä jousivakiota tarvitaan?. Noin käytännössä. Vaihtovieterien hankintaan?.

[Hells Engineer]

Tuossa kaavassa n (kierrosten lukumäärä) on viivan alla, eli mitä suurempi luku sinne tulee, niin sitä pienempi jousivakio.
Eli harvempi jousi on jäykempi.

[vetomies]

Harvempi on jäykempi.

Harvempi on jäykempi, jos aine ja mitat muuten ovat samat.

Koska täsä tapauksessa ei tiedetä ko. vietereistä mitään muuta kuin ulkomitat, ainoa tapa selvittää jäykkyys on joko a) venyttää tai puristaa niitä puntin avulla ja mitata tai b) tunkea ne paikoilleen (keulaan ?) ja katsoa miltä tuntuu.

Tarkkaan ottaen tässä tapauksessa tiedetään jousien pituus, ulkomitta, kierrosten lukumäärä, langan halkaisija ja materiaali. Tietysti asennus- ja laskutaidosta riippuu, onko näiden tietojen perusteella laskeminen vai kokeileminen pyörään asentamalla nopeampaa.

[killa]

Tuossa kaavassa n (kierrosten lukumäärä) on viivan alla, eli mitä suurempi luku sinne tulee, niin sitä pienempi jousivakio.
Eli harvempi jousi on jäykempi.

Mutta kun langan paksuuksissakin oli eroa (tiheämmässä on paksumpi lanka). Nyt tietysti ei ole mitään haanua minkä suuruusluokan luku tuo kaavan "liukumoduli" on.

[vetomies]

Tuossa kaavassa n (kierrosten lukumäärä) on viivan alla, eli mitä suurempi luku sinne tulee, niin sitä pienempi jousivakio.
Eli harvempi jousi on jäykempi.

Mutta kun langan paksuuksissakin oli eroa (tiheämmässä on paksumpi lanka). Nyt tietysti ei ole mitään haanua minkä suuruusluokan luku tuo kaavan "liukumoduli" on.

Jousien suhteellista jäykkyyttä verrattaessa tuolla ei ole väliä, jos se on molemmissa sama. Todellinen arvo on noin 80 kN/mm^2 kun käytät yksikköinä millimetrejä.

[Hells Engineer]

Sinä tapauksessa jos sulla on nuo jouset käsillä, niin työntömitta käteen ja mittaa nuo kaavassa esiintyvät mitat.
Tuon liukumodulin suhteen lähtisin siitä olettamuksesta, että materiaalit ovat molemmissa jousissa samoja ja silloin myös sama liukumoduli.
Materiaali on todennäköisesti vedetty jousiteräslanka eli ns. pianolanka. Sen liukumoduli on 81500N/mm2.

[IlDuce]

Tuossa kaavassa n (kierrosten lukumäärä) on viivan alla, eli mitä suurempi luku sinne tulee, niin sitä pienempi jousivakio.
Eli harvempi jousi on jäykempi.

Mutta kun langan paksuuksissakin oli eroa (tiheämmässä on paksumpi lanka). Nyt tietysti ei ole mitään haanua minkä suuruusluokan luku tuo kaavan "liukumoduli" on.

Löysin KVG:llä parikin arvoa liukumodulille:
G = liukumoduli N/mm^2 (jousiteräs 78000-85000)

Kaavassa G on raaka-aineesta johtuva tekijä nimeltään liukumoduli. Jousiteräkselle käytetään arvoa 8500 kp/mm2.

[Fobba]

Tuossa naapuripitäjässä Hirvensalmella on firma Meta-Jousi Oy, josta saat varmasti vastauksen kysymykseesi. Laskevat mittojen perusteella jousivakiot, ja jos tarkalle haluat, voivat tehdä sulle myös uudet jouset omien "mittojesi" mukaan.

Työn puolesta teetämme siellä paljon erilaisia jousia....

[HooDeeMan]

Harvempi on jäykempi.

Harvempi on jäykempi, jos aine ja mitat muuten ovat samat.

Koska täsä tapauksessa ei tiedetä ko. vietereistä mitään muuta kuin ulkomitat, ainoa tapa selvittää jäykkyys on joko a) venyttää tai puristaa niitä puntin avulla ja mitata tai b) tunkea ne paikoilleen (keulaan ?) ja katsoa miltä tuntuu.

Tarkkaan ottaen tässä tapauksessa tiedetään jousien pituus, ulkomitta, kierrosten lukumäärä, langan halkaisija ja materiaali. Tietysti asennus- ja laskutaidosta riippuu, onko näiden tietojen perusteella laskeminen vai kokeileminen pyörään asentamalla nopeampaa.

Niihin ulkomittoihin juurikin kuuluu halkaisija, kierteiden määrä, langan paksuus ja jousen pituus. Materiaaliahan ei tiedetä, koska jousiterästä on "miljoonaa" laatua johtuen seosaineista ja lämpökäsittelyistä ja muista valmistusjutuista. *

"Mutta kun langan paksuuksissakin oli eroa (tiheämmässä on paksumpi lanka)".
Jes, tällä yhdessä kierteen tiheyden kanssa saadaan säädettyä jäykkyyttä jos aine pysyy samana. Paksumpi aine = kankeampi koska rautakanki on hankalampi vääntää kuin rautalanka, tiheämpi kierre = pehmeämpi, koska jousto on xx kilolla y millimetriä kierrettä kohti, lineaarisessa jousessa.

Progressiivisen vieterin tutkiminen sitten tarviikin jo testilaitteen pitkääään puristamiseen.

Sillä liukumoduliluvulla ei ole elävässä elämässä mitään tekemistä jos ei sattumalta ole itse tekemässä vietereitä suorasta langasta jonka liukumoduliluvun on jostain valmistajalta saanut kysyttyä. Valmiista jousesta sen saa laskemalla tolla kaavalla ouston mittauksen jälkeen.

Jos etupumput on irti niin laittaisin eri vieterit putkiin sisään ja samalla, tarpeeksi painavalla puntilla mittaisin kumpi painuu enemmän (tai millä kiloilla painuu esim 50mm) ja se siitä.

[IlDuce]

Tuossa naapuripitäjässä Hirvensalmella on firma Meta-Jousi Oy, josta saat varmasti vastauksen kysymykseesi. Laskevat mittojen perusteella jousivakiot, ja jos tarkalle haluat, voivat tehdä sulle myös uudet jouset omien "mittojesi" mukaan.

Työn puolesta teetämme siellä paljon erilaisia jousia....

Mitähän muuta eroa käytännössä tuollaisella teetetyllä vs. esim. Öhlinsin jousella on kuin hinta ?
Yhdet jouset olen teettänyt Jousivesalla ja silloin hinta oli n. 1/3 halvempi kuin Öhlins.
Markku kertoi tehneensä jousi mm. Vehnälle eli luottoa heidän tuotteisiin löytyy ihan SM kärkitasolla.

[killa]

Kyllä laskuri tosiaan tuottaa harvemmalle jouselle pienemmän jousivakion, mutta tulokseksi en kyllä saa mitään normaalia jousivakiota kuvaavaa lukemaa (pitäisi olettavasti olla alueella 8,0-11,0 N/m) joten yksiköissä voi olla jotain pielessä. Tai sitten esim. säde on mitattu väärästä kohtaa (nyt laskettu keskiosan ulkohalkaisijan perusteella). Lisäksi tuo prätkän jousihan ei ole aivan tasainen nousultaan, kun yläpäässä on tihennys esijännityksen säädintä varten (vaikka jousi onkin ominaisuuksiltaan lineaarinen) eikä lankakaan ole tasainen, kun edellä mainitusta syystä molempien päiden langat on työstetty "tasaiseksi". Joka tapauksessa molempien jousien speksit on ripoteltu kaavaan samalla tavoin joten ainakin nyt pitäisi olla selvää, että harvempi jousi on siis löysempi.

Ilmeisesti aiemmin heitetyt pika-arviot siitä, että harvempikierteinen jousi olisi jäykempi, perustuvat oletukselle, että lankakin olisi molemmissa jousissa yhtä paksua (näinhän ei tässä ole)?

Tässä vielä ne mitat, jos joku nohevampi on riittävän kiinnostunut tarkistamaan laskutoimitusta.

Tiheämpi jousi:
d = 5,10 mm
n = 19
R = 19,5 mm

Harvempi jousi:
d = 4,90 mm
n = 17
R = 19,5 mm

Ja olkoon G molemmissa 85000 N/mm^2.

Ainiin, nyt jos joku tätä threadia alkaa lukemaan niin yrittäkää säästyä ketjun aloittajan suuremmalta ruoskimiselta ja keskittykää hänen asiantuntemattomuutensa asemesta vain kuva-arvoituksen ratkaisemiseen. Hän on humanisti, yrittäjä (ei onnistuja), savolainen ja muutenkin kaikinpuolin epäilyttävä. Hän ei ymmärtänyt ainakaan tämän projektin alkaessa iskunvaimennuksesta hevon *tun humppaa, kuten tekstin sisällöstä voi päätellä. Joka tapauksessa mainitussa projektissa on pikku hiljaa päästy päättelyketjussa siihen, että keulaan on edellisen omistajansa huomassa mitä todennäköisimmin asennettu liian lyhyet jouset mikä on luonnollisesti aiheuttanut muutamia eksoottisia ilmiöitä. Asian ratkominen jatkuu ja lähiomaisille onkin jo luvattu, että jos keulasta jonakin kauniina päivänä saadaan toimiva, ehjä ja vielä painumiltaan kuljettajalleen sopiva, ketjun aloittaja riipaisee samantien Aimo Lärvit.

[HooDeeMan]

Tuossa naapuripitäjässä Hirvensalmella on firma Meta-Jousi Oy, josta saat varmasti vastauksen kysymykseesi. Laskevat mittojen perusteella jousivakiot, ja jos tarkalle haluat, voivat tehdä sulle myös uudet jouset omien "mittojesi" mukaan.

Työn puolesta teetämme siellä paljon erilaisia jousia....

Mitähän muuta eroa käytännössä tuollaisella teetetyllä vs. esim. Öhlinsin jousella on kuin hinta ?
Yhdet jouset olen teettänyt Jousivesalla ja silloin hinta oli n. 1/3 halvempi kuin Öhlins.
Markku kertoi tehneensä jousi mm. Vehnälle eli luottoa heidän tuotteisiin löytyy ihan SM kärkitasolla.

Käytännössä: saa juuri tarkalleen sellaisen kuin haluaa ja taatusti huomattavasti halvemmalla.

[Hells Engineer]

Noilla arvoilla laskettuna sain tiheämmän jousen jousivakioksi 6.4 N/mm ja harvemman 6.1 N/mm, eli ei ole suurta eroa noilla.

[HooDeeMan]

"Tiheämpi jousi:
d = 5,10 mm
n = 19
R = 19,5 mm

Harvempi jousi:
d = 4,90 mm
n = 17
R = 19,5 mm"

Saattavat olla joustoltaan liki samat vieterit, toinen orggis ja toinen Öölinssi. Prosentteina tuo 0,20 mm langan halkaisijassa on paljon mutta niin on se 2 lisäkierrettäkin. Kompensoivat toinen toisensa.

Ne oioitut jousenpäät eivät vaikuta olenaisesti käytännössä.

Meiltä kun nyt puuttuu se tärkein, eli tarkka tieto mm/kg/kierre, niin eikun rohkeasti mittaamaan.

Näistä perusjutuista ne alan gurutkin ovat aloittaneet. Ja varmaan Esson baarissa

[vetomies]

Onko laskelmissa tuo R varmasti mitta jousen keskilinjalta langan keskilinjalle? R 19.5 mm tarkoittaa 5.1 mm langalla sitä, että jousen ulkohalkaisija olisi 44.1 mm (ja ohuemmalla langalla R olisi eri)

[killa]

Onko laskelmissa tuo R varmasti mitta jousen keskilinjalta langan keskilinjalle? R 19.5 mm tarkoittaa 5.1 mm langalla sitä, että jousen ulkohalkaisija olisi 44.1 mm (ja ohuemmalla langalla R olisi eri)

Ei, vaan taisin aiemmin mainitakin että säde on ulkohalkaisijasta laskettu. Eli ulkohalkaisija tiheämmässä jousessa on 39,0 mm ja tässä on oletettu (ilmeisesti virheellisesti) että myös harvemmassa jousessa halkaisija olisi sama.