Sivu: 59 / 60:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 94957585960 ViimeinenViimeinen
Tulokset 1741:stä 1770:een 1773:sta
  1. #1741
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Ymmärrän tuon JMH:n massavirta- huomion. Imuboxin imureitin pituudella täytyy kuitenkin olla myös ilmavirtaa nopeuttava funktio, sillä ilman reitin kulkema matka siinä selkeästi pitenee.

    Ajanyksikön pysyessä samana, on ilman nopeuden kasvettava koska kuljettava matkakin pitenee. Vai huidonko mä nyt hutia?
    Pitempi putki-enemmän massaa liikkeessä-suurempi inertia. Pituus ei vaikuta nopeuteen, tai kyllä, liian pitkän putken massa ei ehdi kiihtyä imutahdin aikana. Sitten on oma lukunsa noi paineaallot, mutta arvelen että niiden vaikutus jää pieneksi.
    SF 1098S
    MTS 1200S
    1190R
  2. #1742
    Lainaa Kotarikuski kirjoitti Katso viesti
    Pitempi putki-enemmän massaa liikkeessä-suurempi inertia. Pituus ei vaikuta nopeuteen. Sitten on oma lukunsa noi paineaallot, mutta arvelen että niiden vaikutus jää pieneksi.
    Paino on voimaa, ja ylipaino on ylivoimaa. Hyväksyn ajatuksen tässä kohdin.

    Mr. Yoshima kommenteissaan puhui myös imuilman nopeudesta (velocity). Massavirralla kuitenkin on olemassa nopeus imuputkistossa ja boksissa. Eikö massavirran vaadittu pidempi reitti kuitenkin vaadi myös suuremman massavirran nopeuden (verrattuna lyhempään reittiin)?
    .
  3. #1743
    Herra Heinäkuu JMH:n avatar
    Liittyi Jul 2010
    Paronin Tilukset
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Paino on voimaa, ja ylipaino on ylivoimaa. Hyväksyn ajatuksen tässä kohdin.

    Mr. Yoshima kommenteissaan puhui myös imuilman nopeudesta (velocity). Massavirralla kuitenkin on olemassa nopeus imuputkistossa ja boksissa. Eikö massavirran vaadittu pidempi reitti kuitenkin vaadi myös suuremman massavirran nopeuden (verrattuna lyhempään reittiin)?
    Tää on hauskaa. Elkää siis ottako henkilökohtaisesti. Pistää meinaan ajattelemaan

    Jos mietitään sitä autovertausta puskurista puskuriin, ja olet Hyvinkään rajalla katsomassa montako tonnia peltiä tulee rajan yli idästä, niin autovirran ollessa x m/s yhdellä kaistalla tulee Y tonnia. Kahdella kaistalla tulee 2Y tonnia. Jotta tähän päästään yhdellä kaistalla pitää nopeuden olla 2x m/s.

    Tässä vaiheessa on yhdentekevää ulottuuko autojono Porvooseen vai Haminaan. Tietty Haminasta tulevalle aika on pidempi, mutta se ei vaikuta sinun tonnilaskelmiin.

    Erittäin typerä yksinkertaistus
    02 Mille R
    Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
    Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
  4. #1744
    Lainaa JMH kirjoitti Katso viesti
    Hyvinkään rajalla katsomassa montako tonnia peltiä tulee rajan yli idästä, niin autovirran ollessa x m/s yhdellä kaistalla tulee Y tonnia. Kahdella kaistalla tulee 2Y tonnia. Jotta tähän päästään yhdellä kaistalla pitää nopeuden olla 2x m/s.
    Juuri näin. Mutta kun matka Haminasta Hyvinkäälle pitenee, eli surkea autoilija joutuu ajamaan Haminasta-Kajaaniin ja sieltä Hyvinkäälle (=imuboxin pidempi reitti), on matka ajettava nopeammin, että ollaan ajoissa perillä (koska anoppi Hyvinkään rajalla ei odota ilman kauheaa naputusta). Eikös tonnisto tässä tapauksessa joudu liikkumaan livakammin?
    .
  5. #1745
    Herra Heinäkuu JMH:n avatar
    Liittyi Jul 2010
    Paronin Tilukset
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Juuri näin. Mutta kun matka Haminasta Hyvinkäälle pitenee, eli surkea autoilija joutuu ajamaan Haminasta-Kajaaniin ja sieltä Hyvinkäälle (=imuboxin pidempi reitti), on matka ajettava nopeammin, että ollaan ajoissa perillä (koska anoppi Hyvinkään rajalla ei odota ilman kauheaa naputusta). Eikös tonnisto tässä tapauksessa joudu liikkumaan livakammin?
    Ei.

    Sun esimerkissä joo, tietty, mutta kyse ei ole perille pääsystä, vaan mitä vauhtia massa (tässä tapauksessa auto ylipäänsä liikkuu).

    Tai sit mulla on ajatusvirhe.
    02 Mille R
    Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
    Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
  6. #1746
    Lainaa JMH kirjoitti Katso viesti
    Ei.

    Sun esimerkissä joo, tietty, mutta kyse ei ole perille pääsystä, vaan mitä vauhtia massa (tässä tapauksessa auto ylipäänsä liikkuu).
    Anoppi (moottori) ei odota, joten nopeampaa vauhtia on auton (ilmamassan) mentävä pitkää reittiä käytettäessä (että samassa ajassa ollaan perillä) kun lyhyttä reittiä käytettäessä.
    .
  7. #1747
    Herra Heinäkuu JMH:n avatar
    Liittyi Jul 2010
    Paronin Tilukset
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Anoppi (moottori) ei odota, joten nopeampaa vauhtia on auton (ilmamassan) mentävä pitkää reittiä käytettäessä (että samassa ajassa ollaan perillä) kun lyhyttä reittiä käytettäessä.
    Vieläkin väännän:

    Pää tuotti toisen esimerkin. Kuvitellaan sylinteriin erittäin pieni kirgisialainen, joka haluaa vetää sinne köyttä. Tärkeintä on köyden massa. Köysi sylinteristä pihalle on loputtoman pitkä.

    Köyden paksuus määräytyy imukanavan halkaisijan mukaan.

    Meniköhän tämäkin vituiksi?
    02 Mille R
    Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
    Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
  8. #1748
    Lainaa JMH kirjoitti Katso viesti

    Meniköhän tämäkin vituiksi?
    Big time, (mutta se ei tarkoita etteikö ongelma ymmärryksessä voisi olla täällä päässä).
    Nykyajan mukaisesti, esimerkissäsi etnisyyteen viittaamalla voit myös leimaantua vihapuhujaksi.

    Saattakaa minut pois tästä ymmärtämättömyyden laaksosta, missä kuljettavan matkan pidentyminen aikajakson pysyessä samana ei tarkoita nopeuden kasvua (myös massatilavuuksissa).
    .
  9. #1749
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Ymmärrän tuon JMH:n massavirta- huomion. Imuboxin imureitin pituudella täytyy kuitenkin olla myös ilmavirtaa nopeuttava funktio, sillä ilman reitin kulkema matka siinä selkeästi pitenee.

    Ajanyksikön pysyessä samana, on ilman nopeuden kasvettava koska kuljettava matkakin pitenee. Vai huidonko mä nyt hutia?
    Jos moottori imee yhdellä työkierrolla ilmaa vaikkapa 100g ja kanavan pinta-ala on 10, liikkuu ilma silloin 10 pituusyksikköä. Jos kanavan pinta-ala on 5 liikkuu ilma samassa tapauksessa 20 pituusyksikköä.

    Huom. Hyvin yksinkertaistettu esimerkki hahmottamaan ongelmaa.
  10. #1750
    Lainaa Kotarikuski kirjoitti Katso viesti
    Pitempi putki-enemmän massaa liikkeessä-suurempi inertia. Pituus ei vaikuta nopeuteen, tai kyllä, liian pitkän putken massa ei ehdi kiihtyä imutahdin aikana. Sitten on oma lukunsa noi paineaallot, mutta arvelen että niiden vaikutus jää pieneksi.
    Paineaaltojen merkitys on todella suuri ja imukanavan pituus mitoitetaan niiden mukaan. Halkaisija sittem mitoitetaan niin, että virtausnopeus saadaan sopivaksi.
  11. #1751
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Anoppi (moottori) ei odota, joten nopeampaa vauhtia on auton (ilmamassan) mentävä pitkää reittiä käytettäessä (että samassa ajassa ollaan perillä) kun lyhyttä reittiä käytettäessä.
    Kyllä se moottori odottaa. Ei se kaipaa juuri sitä tiettyä autoa(molekyyliä) vaan sille riittää, että se saa riittävän monta edellä ajavaa autoa(molekyyliä) sillä imutahdilla. Noita autoja kun siinä jonossa meinaan riittää eikä ne lopu kesken, koska niitä tulee koko ajam toisesta päästä putkea siaään.
  12. #1752
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Kyllä se moottori odottaa. Ei se kaipaa juuri sitä tiettyä autoa(molekyyliä) vaan sille riittää, että se saa riittävän monta edellä ajavaa autoa(molekyyliä) sillä imutahdilla. Noita autoja kun siinä jonossa meinaan riittää eikä ne lopu kesken, koska niitä tulee koko ajam toisesta päästä putkea siaään.
    Elikä ilmuilman on liikuttava nopeampaa, koska imuboksin läppien vuoksi imuilman on kierrettävä pidempi matka samassa imuajassa. Pidempi matka/sama aika=nopeampi vauhti. Ellei ilma liikkuisi nopeampaa (pidemmän imuilman matkan vuoksi=imuboxin kierrettävät läpät) imutahdin täytös jäisi vajaaksi=moottori odottaisi ilmaa.

    Matka 10 (suora reitti imusarjaan)
    Aika 2
    Nopeus=matka/aika
    Nopeus=5

    Matka 20 (läppien vuoksi kierrettävä pidempi reitti imusarjaan)
    Aika 2
    Nopeus=matka/aika
    Nopeus=10

    Em. taas hyvin yksinkertaisena. Edelleen olen valmis kuitenkin uskomaan että en asiaa vaan tajua. Onneksi on perjantai.
    .
  13. #1753
    Kun CBR929RR esiteltiin, sanoi MCN seuraavaa :"However in the Fireblade the valve in the exhaust is also linked to a large flap in the air cleaner that opens and closes at preset engine speeds in the aim of maintaining optimal intake velocity over a wide rpm range." Imuilman nopeudesta siis tuossa mainitsivat.

    Tuossa tietysti voi olla kyseessä myös viittaus imuaukon koon muuttumiseen, mutta (ulkomuisista) nuo läpät 929RR ilmaboxissa muuttivat imuilman reittiä lyhyestä reitistä->pidempään reittiin. Muistaakseni systeemi ei vaikuttanut imuaukon kokoon lainkaan.
    Viimeksi muokannut: vma; 10.11.2017 klo 16:07.
    .
  14. #1754
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Elikä ilmuilman on liikuttava nopeampaa, koska imuboksin läppien vuoksi imuilman on kierrettävä pidempi matka samassa imuajassa. Pidempi matka/sama aika=nopeampi vauhti. Ellei ilma liikkuisi nopeampaa (pidemmän imuilman matkan vuoksi=imuboxin kierrettävät läpät) imutahdin täytös jäisi vajaaksi=moottori odottaisi ilmaa.

    Matka 10 (suora reitti imusarjaan)
    Aika 2
    Nopeus=matka/aika
    Nopeus=5

    Matka 20 (läppien vuoksi kierrettävä pidempi reitti imusarjaan)
    Aika 2
    Nopeus=matka/aika
    Nopeus=10

    Em. taas hyvin yksinkertaisena. Edelleen olen valmis kuitenkin uskomaan että en asiaa vaan tajua. Onneksi on perjantai.
    Ongelma sun ajatusmallissa on se, että ajattelet matkaa kun pitäisi ajatella tilavuutta. Sanotaan, että imukanavan tilavuus on 1000 yksikköä, jolloin siihen mahtuu 1000 autoa (molekyyliä). Jokaisella imutahdilla moottori tarvitsee vaikkapa 100 autoa (=molekyyliä). Imukanavan pituus on vaikkapa 100yksikköä, jolloin poikkipinta on 10. Tässä tapauksessa yksittäinen auto liikkuu kanavassa jokaisella imutahdilla 10yksikköä, eli koko imukanavan pituuden 10 imutahdin aikana.

    Jos imukanavavan pituus kasvatetaan 200yksikköön ilman että tilavuus muuttuu, on kanavan halkaisijan siis oltava 5yksikköä. Moottori tarvitsee edelleen 100 autoa jokaisella imulla, joten yksittäinen auto liikkuu imutahdin aikana 20 yksikköä, eli tuplasti nopeammin, mutta edelleen imukanavan alusta moottoriin kestää 10 imutahtia.

    Jos taas imukanavan poikkileikkaus ei muutu, mutta kanavan pituus kasvaa, kasvaa myös kanavan tilavuus. Jos kanavan pituus on 200 yksikkö ja poikkileikkaus ekan esimerkin mukainen 10 yksikköä, mahtuu imukanavaan 2000autoa, jolloin moottorin imiessä 100 autoa per imutahti, liikkuu yksittäinen auto edelleen 10 yksikkö yhdellä imulla. Matka imukanavan alusta moottorin kestää kuitenkin nyt 20 työkiertoa, koska matka on tuplaantunut.

    Josko tämä nyt selventäisi riittävästi?

    Edit. Todellisuudessa tietenkään poikkipinta-ala imukanavistossa ei ole vakio koko matkalla vaan se vaihtelee. Tällöin myös nopeus vaihtelee paikallisesti. MItä isompaa rööriä, sen hitaampi virtaus ja päinvastoin.
  15. #1755
    131572d1185645099-htev-eliminator-hvix.jpg

    Väärin muistin. Tuon kaavion mukaan, siellä on pienempiä ja isompia "imuaukkoja" eri läpän asennolle.
    .
  16. #1756
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Ongelma sun ajatusmallissa on.
    Ei muuten ole ainut ongelma

    Selvityksesi antoi kartan, millä saatan päästä pois tuosta pidempi matka/sama aika= suurempi nopeus- ajattelumallista, mutta pelkkä kartta ei takaa ymmärtämättömyyden laaksosta poispääsyä. Sitä karttaa pitää vielä osata tulkitakin.

    Edit: miksi lehdistötiedotteissa kuitenkin puhutaan imuilman nopeuden säätelystä? Johtuneeko noista eri halkaisijan omaavista "imuaukoista" sitten?
    Viimeksi muokannut: vma; 10.11.2017 klo 16:57.
    .
  17. #1757
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Paineaaltojen merkitys on todella suuri ja imukanavan pituus mitoitetaan niiden mukaan. Halkaisija sittem mitoitetaan niin, että virtausnopeus saadaan sopivaksi.
    Onhan tuo tunnettua erityisesti 2-tahtisten pakoputken osalta. nelareissakin esim. Ducatin koneissa on iso overlap, jolloin rööri on auki putsarista pakoputken päähän, pakoputkea muutettaessa pitäisi tod.näk. muuttaa myös imukurkkuja. Olettaisn kyllä että pakoventtiili on imutahdin loppuvaiheessa jo kiinni? Siinä tapauksessa tuon hetken ajatusmallissa ei pakopuolta tarvitse ottaa huomioon.

    Toki jos imuventtiilillä on painemaksimi juuri ennen sen sulkeutumista, on täytös mahdollisimman suuri. Kuinkahan suuresta paine-erosta imusarjassa voi olla kyse?

    Ajattelen tässä sitä että imukanavassa oleva ilmamassa pitäisi saada vauhtiin imutahdin aikana. Voisi tietysti vertailla imukanavan tilavuutta sylinteritilavuuteen - siitä näkisi kuinka monen täytöksen tavarat ovat putkessa liikkeellä, ja voisi myös arvioida resonanssitaajuuksia (kierroslukuja)...no, tää nyt on tätä rospuuttokauden ajanvietemietiskelyä.

    Sitten lisämaustetta soppaan saadaan vielä muuttuva-ajoituksisella nokka-akselilla.
    Viimeksi muokannut: Kotarikuski; 10.11.2017 klo 17:05.
    SF 1098S
    MTS 1200S
    1190R
  18. #1758
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Ei muuten ole ainut ongelma

    Selvityksesi antoi kartan, millä saatan päästä pois tuosta pidempi matka/sama aika= suurempi nopeus- ajattelumallista, mutta pelkkä kartta ei takaa ymmärtämättömyyden laaksosta poispääsyä. Sitä karttaa pitää vielä osata tulkitakin.

    Edit: miksi lehdistötiedotteissa kuitenkin puhutaan imuilman nopeuden säätelystä? Johtuneeko noista eri halkaisijan omaavista "imuaukoista" sitten?
    Keskimääräinen lehdistötiedote on monesti asiasisällöltään lähinnä suuntaa antava ja siihen on poimittu markkinointiin parhaitem sopivat termit, jotka teknisten innovaatioiden osalta ovat joskus jopa virheellisiä. Mut imuilman nopeuttahan tolla läpällä haetaan, jätetty vain mainitsematta, että myös virtauskanavan koko muuttuu samalla.
  19. #1759
    Lainaa vma kirjoitti Katso viesti
    Ei muuten ole ainut ongelma

    Selvityksesi antoi kartan, millä saatan päästä pois tuosta pidempi matka/sama aika= suurempi nopeus- ajattelumallista, mutta pelkkä kartta ei takaa ymmärtämättömyyden laaksosta poispääsyä. Sitä karttaa pitää vielä osata tulkitakin.
    Koitetaas vääntää yksinkertaisempi rautalanka. Avaat puutarhaletkuun kytketyn vesihanan siten, että siitä tulee vettä 10 litraa minuutissa. Sitä vettä tulee letkun toisesta päästä täsmälleen samalla 10l/min vauhdilla, olipa sen letkun pituus metri tai 10 metriä. Ainoa ero on se, että jos letku on tyhjä, niin silloin vedentulo pidemmästä letkusta alkaa myöhemmin. Tässä on se virhe sun ajatusmallissa... Imuilmakanava kun ei ole koskaan tyhjä, niin sillä ei voi olla tuota pituuden tuomaa "täyttöviivettä" mitä yrität sillä suuremmalla nopeudella "kumota".
  20. #1760
    Ja sama esimerkki vaikka ilmakompurassa, ei täyty prätkän rengas yhtään nopeemmin jos ilmakompuran letku on kaks metriä tai kymmenen metriä. Sama paine-erotilanne on sylinteri-imusarja -systeemissä, missä ilmakehä vastaa kompuran säiliötä ja sylinteriä tyhjä rengas.
    ZX6R-05 (RF900R, XJ600S)
  21. #1761
    Mahtuuko cbr1000rr ABS 2009 pyörimään Dunlop KR108 195/65R17 rengas ongelmitta?
    2009 CBR1000RR
    Ex 2006 ZX10R
    Ex 2006 CBR600F
  22. #1762
    Lainaa JP78 kirjoitti Katso viesti
    Mahtuuko cbr1000rr ABS 2009 pyörimään Dunlop KR108 195/65R17 rengas ongelmitta?
    Jos laitat niin muista ottaa sulake irti jos ei jo ole.
    Honda CBR1000RR ratamopo
  23. #1763
    Lainaa timomarko kirjoitti Katso viesti
    Jos laitat niin muista ottaa sulake irti jos ei jo ole.
    Pyörä on minulle uusi tuttavuus. Pitääkö ABSn takia poistaa jokin sulake jos rengaskoko on muu kuin vakio? Mitä seuraa jos sulaketta ei poista? Entä 190/55 koko vakion 190/50 sijasta, käykö suoraan tilalle?
    2009 CBR1000RR
    Ex 2006 ZX10R
    Ex 2006 CBR600F
  24. #1764
    Lainaa JP78 kirjoitti Katso viesti
    Pyörä on minulle uusi tuttavuus. Pitääkö ABSn takia poistaa jokin sulake jos rengaskoko on muu kuin vakio? Mitä seuraa jos sulaketta ei poista? Entä 190/55 koko vakion 190/50 sijasta, käykö suoraan tilalle?

    Moro.

    Minulla oli samanlainen 2009 abs-blade ja hyvin sopi 190/55 alle ihan suoraan. Taipui mutkiin paremmin tuolla 55-kokoisella kumilla.

    Toni
    Historia opettaa vain sen, ettei historiasta koskaan opita mitään.
  25. #1765
    Lainaa JP78 kirjoitti Katso viesti
    Pyörä on minulle uusi tuttavuus. Pitääkö ABSn takia poistaa jokin sulake jos rengaskoko on muu kuin vakio? Mitä seuraa jos sulaketta ei poista? Entä 190/55 koko vakion 190/50 sijasta, käykö suoraan tilalle?
    Pyörässä on yhdistelmä ABS, jossa jarrukahvan painaminen vaikuttaa myös takajarruun. Järjestelmää ohjaa erillinen ABS ECU, joka poimii dataa renkaiden nopeusantureilta. Oman kokemukseni mukaan 190/55 takarengas mahtuu toleransseihin. Kokemusta 190/55 renkaasta löytyy itseltä n. kymmenen R10 ratarenkaan verran. Itse pohdin ihan samaa asiaa eli rengasprofiilin muuttamista. Kysyin asiaa Holzhauerilta ja he eivät suosittele rengaskoon kasvattamista ilman muita tarpeellisia muutoksia. HRP (Holzhauer) käytti itse kehitettyä jarruecua, jolla ajettiin kilpaa ja vähän pärjättiinkin. HRC:ltä löytyi myös vastaava, jota on käytetty endurancessa ja katuradoilla. Nuo ecut sallii eri rengaskoot ja ovat muutenkin kilvanajoon tehty. Yritin tuollaista haeskella, mutta ei niitä löydä ja jos löytää niin maksavat maltaita.

    Vikatilaan joutuessaan tuolle jarrusysteemille on ominaista pieni viive kun järjestelmä vaihtaa "tavallisille" jarruille sulkiessaan pumppu- ja venttiiliyksiköt pois toiminnasta. Tilanne ilmenee jarruttaessa, joten ei tuota halua itse olla aiheuttamassa. Mulla ei ongelmia koskaan ollut. Päädyin poistamaan koko systeemin, koska mun vessasta ei katupyörää enää tule. Tämän kesän ajoin radalla sulake irti korkeamman kumin kanssa.

    Ihan alkuperäiseen kysymykseen vastaten....mahtuu joo. Riippuu tietysti ratastuksesta ja ketjun pituudesta.

    Edit: typoja
    Honda CBR1000RR ratamopo
  26. #1766
    Lainaa timomarko kirjoitti Katso viesti
    Pyörässä on yhdistelmä ABS, jossa jarrukahvan painaminen vaikuttaa myös takajarruun. Järjestelmää ohjaa erillinen ABS ECU, joka poimii dataa renkaiden nopeusantureilta. Oman kokemukseni mukaan 190/55 takarengas mahtuu toleransseihin. Kokemusta 190/55 renkaasta löytyy itseltä n. kymmenen R10 ratarenkaan verran. Itse pohdin ihan samaa asiaa eli rengasprofiilin muuttamista. Kysyin asiaa Holzhauerilta ja he eivät suosittele rengaskoon kasvattamista ilman muita tarpeellisia muutoksia. HRP (Holzhauer) käytti itse kehitettyä jarruecua, jolla ajettiin kilpaa ja vähän pärjättiinkin. HRC:ltä löytyi myös vastaava, jota on käytetty endurancessa ja katuradoilla. Nuo ecut sallii eri rengaskoot ja ovat muutenkin kilvanajoon tehty. Yritin tuollaista haeskella, mutta ei niitä löydä ja jos löytää niin maksavat maltaita.

    Vikatilaan joutuessaan tuolle jarrusysteemille on ominaista pieni viive kun järjestelmä vaihtaa "tavallisille" jarruille sulkiessaan pumppu- ja venttiiliyksiköt pois toiminnasta. Tilanne ilmenee jarruttaessa, joten ei tuota halua itse olla aiheuttamassa. Mulla ei ongelmia koskaan ollut. Päädyin poistamaan koko systeemin, koska mun vessasta ei katupyörää enää tule. Tämän kesän ajoin radalla sulake irti korkeamman kumin kanssa.

    Ihan alkuperäiseen kysymykseen vastaten....mahtuu joo. Riippuu tietysti ratastuksesta ja ketjun pituudesta.

    Edit: typoja
    ABS ei pitäisi maalaisjärjen mukaan aiheuttaa kyllä mitään ongelmia ellei nyt sitten lähelle rataenkkakyytiä vetele.
  27. #1767
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    ABS ei pitäisi maalaisjärjen mukaan aiheuttaa kyllä mitään ongelmia ellei nyt sitten lähelle rataenkkakyytiä vetele.
    Samaa mieltä tuosta. Ongelmista puhuessani viittasin tuohon ns. vikamoodiin, jonka pääsääntöisesti aiheuttaa järjestelmän puutteellinen ilmaus. Tai se, että muuttaa takarenkaan ympärysmittaa liikaa. Jos asia kiinnostaa enemmän niin ilmauksen hankaluudesta, sen onnistumisen vaikeudesta ja hinnasta on netti täynnä tarinaa
    Honda CBR1000RR ratamopo
  28. #1768
    Lainaa timomarko kirjoitti Katso viesti
    Pyörässä on yhdistelmä ABS, jossa jarrukahvan painaminen vaikuttaa myös takajarruun. Järjestelmää ohjaa erillinen ABS ECU, joka poimii dataa renkaiden nopeusantureilta. Oman kokemukseni mukaan 190/55 takarengas mahtuu toleransseihin. Kokemusta 190/55 renkaasta löytyy itseltä n. kymmenen R10 ratarenkaan verran. Itse pohdin ihan samaa asiaa eli rengasprofiilin muuttamista. Kysyin asiaa Holzhauerilta ja he eivät suosittele rengaskoon kasvattamista ilman muita tarpeellisia muutoksia. HRP (Holzhauer) käytti itse kehitettyä jarruecua, jolla ajettiin kilpaa ja vähän pärjättiinkin. HRC:ltä löytyi myös vastaava, jota on käytetty endurancessa ja katuradoilla. Nuo ecut sallii eri rengaskoot ja ovat muutenkin kilvanajoon tehty. Yritin tuollaista haeskella, mutta ei niitä löydä ja jos löytää niin maksavat maltaita.

    Vikatilaan joutuessaan tuolle jarrusysteemille on ominaista pieni viive kun järjestelmä vaihtaa "tavallisille" jarruille sulkiessaan pumppu- ja venttiiliyksiköt pois toiminnasta. Tilanne ilmenee jarruttaessa, joten ei tuota halua itse olla aiheuttamassa. Mulla ei ongelmia koskaan ollut. Päädyin poistamaan koko systeemin, koska mun vessasta ei katupyörää enää tule. Tämän kesän ajoin radalla sulake irti korkeamman kumin kanssa.

    Ihan alkuperäiseen kysymykseen vastaten....mahtuu joo. Riippuu tietysti ratastuksesta ja ketjun pituudesta.

    Edit: typoja
    Kiitos selkeästä vastauksesta. Pysyn 190/55 koossa ja mietin asiaa uudelleen kun saan runsaat 5s pois kierrosajoista. On hyvä olla optimisti vielä tässä vaiheessa kautta 2018
    2009 CBR1000RR
    Ex 2006 ZX10R
    Ex 2006 CBR600F
  29. #1769
    Kun nyt aihe ABS on avattu, lisäkysymys: estääkö 1000rr ABS kallellaan jarruttaessa eturenkaan alta luistamisen vai voiko siihen luottaa vain kun pyörä on kohtuullisen pystyssä?
    2009 CBR1000RR
    Ex 2006 ZX10R
    Ex 2006 CBR600F
  30.  
  31. #1770
    Lainaa JP78 kirjoitti Katso viesti
    Kiitos selkeästä vastauksesta. Pysyn 190/55 koossa ja mietin asiaa uudelleen kun saan runsaat 5s pois kierrosajoista. On hyvä olla optimisti vielä tässä vaiheessa kautta 2018
    Eipä kestä. Jarrujärjestelmän mukanaan tuoma suurin kiusa on tosiaan se, että tuossa koossa varsinkin slikseissä on valikoimaa aika niukasti. Urarenkaissa vähän enemmän. Aiemmin löytyi 190/55 koossa enemmän sliksejäkin, mutta trendi on ollut korkeampiin profiileihin. Mm. Pirelliltä ei taida olla taakse enää kuin SC2?
    Honda CBR1000RR ratamopo
Sivu: 59 / 60:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 94957585960 ViimeinenViimeinen