Luistokytkimen säätö

[IlDuce]

Asentelin tuossa talven aikana itselleni uuden luistokytkimen (MPL-Tuningparts) ja sen asennusohjeessa vaadittu välys kannen ja rummun välillä on 0,6 - 1,2 mm. Ihanne tietysti keskivaiheilla 1 mm.
Miten tuo välys vaikuttaa ja miten se muuttuu levyjen kuluessa ?
Jos ei pääse ihannevälykseen, kannattaako laittaa lähemmä min. vai max. välystä ?
Eilen vähän kokeilin, moottorijarrutus toimii, mutta ei kuitenkaan ihan helposti ala perä pomppimaan. Tosin näillä keleillä ei paljon uskalla testailla.

[vtwin]

Me kanssa kaverin kanssa tätä minun pyörästä pähkäiltiin ja mittailtiin toissa talvena. Taidettiin juurikin päätyä sinne millin nurkille. jos se on paljon alle, se kytkin ei luista, tai ei luista tarpeeksi. levyt kun kuluu, niin se välyshän kasvaa.

Minä ajattelin kokeilla tänä kesänä niin, että otan kaksi jousta pois painelevyä painamasta. Väittävät että 4 jousta riittää ihan hyvin. Varsinaista syytä ei ole, kunhan kokeilen.

[IlDuce]

Pitää näköjään kaivaa piirustukset esiin, koska itse pähkäilin juuri päinvastoin.
Painelevyhän makaa levyissä kiinni ja kun levyt kuluvat, rummun ja painelevyn välys pienenee ?
Luisto tapahtuu, kun rumpu nousee painelevyyn kiinni ja painelevy irtoaa levyistä ?
Jos välys on suuri, kytkin on tiukempi ja jos pieni, löysempi ?
Jos välystä ei ole ollenkaan, kytkin luistaa koko ajan ?

Jokin tuossa päätelmässä on pielessä ?

No, paljastanpahan tyhmyyteni kun en huolella tutustunut rakenteeseen ennen asennusta.

[vtwin]

jaahas, kuumehouruinen pääni puhuu ihan palturia. Eli, olet oikeassa, se välys tosiaan pienenee.

[Chris]

Lainaan törkeesti tätä ketjua ja utelen, mites mahtaa onnistua 620 Monsterissa kytkimen säätö? Kytkin ottaa kiinni vasta ihan "lopussa" kun kahva on melkeen irti. Kilometrejä pyörässa noin 12tkm. Eikai kytkin vielä voi olla ihan finaalissa?

[IlDuce]

Aloita ilmaamalla. Todennäköisesti järjestelmässä on ilmaa. Kytkin on nestevälitteinen.
Samalla kannattaa sitten vaihtaa myös jarrunesteet, jollet ole niitä jo vaihtanut.
Kaikkien foorumilla olevien ohjeiden lisäksi neuvon laittamaan ilmausruuvin kierteisiin putkiteippiä. Minulla ainakin fuskaa kierteistä ilman teippiä.

[JuhaV]

Kytkimessä (sekä luisto- että tavallisessa) on siis keskiö, kori, pohjalevy ja kansilevy. Pohja- ja kansilevyn välissä on levypakka, jonka joka toinen levy on kytkeytynyt keskiöön ja joka toinen levy vastaavasti koriin. Nämä ovat siis ne kitka- ja metallilevyt jotka vuorottelevat siinä pakassa. Kun levypakka on kiinni, eli puristunut tiukasti pohja- ja kansilevyn väliin, niin levypakka siirtää voimaa keskiön ja korin välillä eli kytkin "pitää". Kun kansilevyä painetaan ulospäin, niin levypakka ei ole enää puristunut kasaan ja kitka- ja metallilevyt pääsevät pyörimään toisiinsa nähden.Tällöin keskiö ja kori alkavat myös pyöriä toisiinsa nähden ja kytkin "irrottaa/luistaa".

Kytkinkahvaa painettaessa kansilevyä nostetaan hydraulisesti työntötangon avulla.

Mekaanisessa luistokytkimessä kansilevyä back-torque tilanteessa (moottorijarrutuksessa) nostaa keskiö, joka kiertyy ja nousee ramppien (kuulilla tai ilman) varassa jousia vastaan ja painautuu kansilevyä vasten. Tässä tapahtuu näppärä itsesäätöilmiö eli kun kytkin alkaa luistaa -> back-torque vähenee -> keskiö laskeutuu -> back-torque lisääntyy -> keskiö nousee jne. Eli kytkimen luisto vakioituu tietyllä tavalla riippuen jousivoimista jne.

Alipaineohjatussa luistokytkimessä (esim. Aprilia Mille, Buell:in uusi mikä-se-nyt-olikaan 10XXR), keskiötä nostetaan moottorijarrutuksessa imukanavaan generoituvalla alipaineella.

Jotta luistokytkin toimisi ok, pitää levypakan olla siis oikean paksuinen suhteessa pohja- ja kansilevyn väliseen rakoon. Ajatellaanpa että kun kansilevy on painettu keskiöön kiinni ilman levypakkaa niin pohja- ja kansilevyn välinen etäisyys olisi vaikkapa 50 mm. Jotta kytkin voi ylipäätään pitää ollenkaan, niin levypakan paksuuden pitää olla hieman enemmän kuin tuo eli esim. 51 mm. Esim. JTR Corse mekaanisessa ramppi-tyyppisessä luistokytkimessä keskiö voi nousta moottorijarrutuksessa maksimissaan n. 2 mm ja sitten ramppien kiertovara (= keskiön nosto) yksinkertaisesti loppuu. Eli siis jos pakka on tässä esimerkissä yli 52 mm paksu, niin luistokytkin ei voi moottorijarrutuksessa luistaa lainkaan. Tässä tapauksessa pakan paksuus n. 51 mm olisi siis hyvä. Jos se on enemmän luisto moottorijarrutuksessa vähenee koska rampin nostovara loppuu, jos se on vähemmän niin vaarana alkaa olla että kytkin rupeaa luistamaan myös kiihdytyksissä.

Mekaanisen luistokytkimen toimintaan voi periaatteessa vaikuttaa a) pakan paksuudella, eli paljonko tarvitaan keskiön nostoa ennenkuin luisto alkaa b) nosto ramppien kulmilla, eli kuinka agressiivinen nosto on moottorijarrutuksessa ja c) vastajousien jäykkyydellä eli kuinka kovaa jousivoimaa vastaan ramppi noston tekee.

Toivottavasti tämä vähän selvensi asiaa. Tällä tavalla vtwin:in kanssa tätä pähkäilimme. Molemmilla on pyörissä JTR Corse:n kytkimet, mulla märkänä ja hänellä kuivaversiona.

Joidenkin kytkinten kansilevyissä on näppärästi pienet reiät, joista työntömitalla voi mitata etäisyyttä sinne keskiön yläpäähän. Tuosta voi helposti tutkia pakan kuluneisuutta ja tarkistaa että nosto alkaa esim. n. 1 mm keskiön liikkeen jälkeen.

Noi millimetrit tuossa yllä ovat vain esimerkkejä. Todelliset arvot pitää tutkia pyöräkohtaisesti. Termistökin on ihan oma noille kytkimen osille, joten vastuu on lukijoilla

- JuhaV

[apf]

vuosien varrella huomioituja

-kierrejousimallisissa luistokytkimissä säädön vaikutus aika marginaalinen ja epätarkka.
nyrkkisääntö melkein luokkaa paljon moottorijarrua tai vähän

- jos käytetään lautasjousimallista kytkintä on lautasjouset tarkkuusmitattuja jousivoimaltaan 110kg-240kg , jolloin moottorijarrua ja kytkimen agressiivisuutta voidaan helposti ja tarkasti säätää vaihtamalla jousta
2008 STM päivitti Ducati kytkimet korvaamalla ns. hämähäkijousen (3 tai 6 jalkaa), toisiojousella (lautasjousi 30-80kg)
toisiojousen tarkoitus on antaa tarkka säätö kytkimen avautumiselle => luiston määrä ja alkamisajankohta

- eli yht veto moottorijarrunmäärä on summa pääjousi ja toisiojousi kuormasta. (jos levypakanpaksuus vakio)

norm org tyyppisissä 4-6 kierrejousta viim massalevyn ja painelevyn välys vähän välystä korkeampi jousikuorma vähemmän moottorijarrua
jos välys liian pieni saattaa ilmetä että kytkin jää ns. kantamaan eli pieni veto päällä

alipaine ohjattujen kytkimien ongelma piilee imukanavan alipaineessa josta johtuen jos ajaa mutkaan esim. 7000rmp luisto toimii ok jos pudottaa 5000rmp luiston määrä onkin pienempi, jolloin muutettaessa alipaine esim STM malliseen kytkimeen Aprilia, Buell/HD voidaan saavuttaa tasaisesti toimiva luisto koka ei muutu

muistelisin et M620 tehdas päivitti kytkintä noihin malleihin ja haki pehmeyttä ja keveyttä kytkimen toimintaan (NIXU vois vahvistaa). josta johtuen kytkin ottaa norm aika ylhäältä kiinni kahvan säädöllä (tai itse kahvan mallin vaihto) ja työsylinterin muutoksella on tuokin korjaantunut

[IlDuce]

JuhaV ja apf, kiitos.

Nuo selvensivät asiaa sekä minulle että muillekin. Tuli samalla apf:n toimesta selvitettyä miksi nykyisin "paremmissa" luistokytkimissä käytetään lautasjousta kierrejousten sijaan.

Omat päätelmät olivat siis oikeat sittenkin. Välys keskiön ja painelevyn välillä on nyt ylärajalla ja vaatii siis keskiön kiertymistä enemmän verrattuna pieneen välykseen. Kytkin on siis tiukempi. Levyjen kuluessa välys pienenee

Tarvittavaa voimaa voi todella pienentää käyttämällä vain neljää jousta. Pitääpä kokeilla.