Juttu YLEllä:
Lahti Events rämpii syvällä Kymiringin romahduksen takia – kaupungin tapahtumayhtiö uhkaa kaatua veronmaksajien syliin
https://yle.fi/uutiset/3-12656558
Kymi Ring oy on hakenut lisäaikaa saneerausohjelmaehdotuksen laatimiseksi. Alun perin saneerausohjelma piti toimittaa käräjäoikeudelle viimeistään 28.10.2022.
Saneerausohjelman selvitysmies Klaus Majamäen mukaan merkitykselliset selvitykset ja neuvottelut asiaan osallisten kanssa ovat vielä jonkin verran kesken.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus myönsi torstaina määräajan pidennyksen. Saneerausohjelma ehdotus on toimitettava viimeistään 18.11.2022.
https://yle.fi/uutiset/74-20002625
Positiivinen näkemys Kymi Ringistä
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...radan-raakkia/
FJR -17
Kymi Ringin tytäryhtiö on asetettu konkurssiin
Kymi Ring Events oy jätti maksamatta Moto GP:n omistavan Dorna Sportsin vaatimat miljoonat.
https://yle.fi/uutiset/74-20003322
Tuolla hieman uutta tietoa KR Eventsin ja Dornan puuhista: https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a...f-9f1443f8bdef
Dorna karhusi siis 6,4 M€ summaa. Ei ole tarkempaa tietoa onko summa ensimmäisen kisan lisenssimaksu vai koostuuko se muistakin eristä. Maksu oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisen eräpäivä oli 11.5. Tuosta meni sitten tasan 2 vkoa kunnes Dorna ilmoitti kisan perutuksi, minkä jälkeen alkoi selittely puuttuvista pulteista ja muttereista.
Oli tietysti täysin odotettavissa ettei Dorna lähde rahtuuttamaan kisatalleja Suomeen mikäli se ei saa lisenssimaksua tililleen.
Tänään on Kymiringin yrityssaneerausohjelmaehdotuksen viimeinen jättöpäivä, joten ehkäpä tässä lähiviikkoina saamme käräjäoikeuden ratkaisun siitä meneekö KR konkkaan vai leikataanko velkoja ja KR nilkuttaa etiäpäin.
Kouvolan Sanomat raportoi:
Iittiläisen ratayhtiö Kymiringin on mahdollista välttää konkurssi esimerkiksi keräämällä kolme miljoonaa euroa lisärahoitusta jo tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi edessä olisi varikkorakennuksen myynti sale and lease back -järjestelyllä (myynti- ja takaisinvuokraus) vuoden 2024 loppuun mennessä.
Yhtiön saneerausohjelmaehdotus valmistui perjantaina. Kymiring oy:n saneerausohjelman selvittäjä Klaus Majamäki kertoo, että yhtiöllä on kaksi vaihtoehtoa.
– Ensisijainen latu on se, että yhtiön täytyy hankkia rahoitusta, jotta se voi toteuttaa investointisuunnitelmansa. Tällä ladulla kun mennään ajassa eteenpäin, vuoden 2024 kauden jälkeen tulisi varikkorakennuksen sale and lease back -järjestely. Niin yhtiö voisi suorittaa vakuusvelat, jotka erääntyvät vuoden 2024 lopussa, Majamäki kertoo.
Perjantaina julki tulleessa saneerausohjelmaehdotuksessa sanotaan, että ilman saneerausohjelmaa ja sen vahvistamista yhtiö ajautuu todennäköisimmin konkurssiin.
Rönnholm: Ykkösvaihtoehdolla eteenpäin
Kymiring oy:n toimitusjohtaja Riku Rönnholm sanoo, että yhtiö pyrkii hankkimaan rahoituksen.
– Tavoite on se, että rahoitus saadaan ja ykkösvaihtoehdolla mennään eteenpäin.
Mitkä ovat tunnelmat nyt, kun saneerausohjelmaehdotus on saatu valmiiksi?
– Ei tässä ole kummempia tunnelmia. Nyt on selvät stepit, joiden mukaan edetään. Niiden eteen tehdään toimivassa johdossa ja hallituksessa hommia.
Rakennusten myynnillä ja takaisinliisauksella pyritään kattamaan kuuden miljoonan euron velka.
– Ainakin selvittäjälle on selvää, ettei yhtiön kassavirroista ei tule tällaista summaa. Se pitää tulla yhtiön ulkopuolelta. Mielestäni ensisijainen keino on se, että varikkorakennus myydään, Majamäki sanoo.
Peräti kolmen miljoonan euron potti omaa pääomaa pitäisi haalia jo kahdessa ja puolessa kuukaudessa. Jos rahaa ei saada hankittua tarpeeksi, yritys joutuu realisoimaan omaisuuttaan.
– Tällöin yhtiöön ei jää omaisuutta eikä toimintaa. Tämä kakkoslatu on perälautana. Se on realisaatio, saneeraus, jossa päästään parempaan lopputulokseen kuin konkurssissa, Majamäki kertoo.
Ratayhtiön realisoitava omaisuus on lähinnä kuuden miljoonan euron arvoinen varikkorakennus.
Kymiring-yhtiön suurimmat velkojat ovat A. Ahlström Kiinteistöt ja Nordea-pankki yli neljällä miljoonalla eurolla kummatkin, Lahti Events, Finnvera ja Mobility Properties kahdella miljoonalla sekä WS Finance noin miljoonalla eurolla. Kaikkiaan velkojia on useita kymmeniä. Velkaa on noin 22 miljoonaa euroa.
Kymiring joutui vaikeuksiin, kun ratamoottoripyöräilyn Moto GP -kilpailu peruttiin keväällä jo kolmannen kerran. Syynä olivat keskeneräinen rata ja Ukrainan-sodan vaikutukset.
Lisäksi tapahtumia järjestämään perustettu tytäryhtiö Kymiring Events on asetettu Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa konkurssiin. Moto GP:tä pyörittävä Dorna Sports on perinyt yhtiöltä 6,4 miljoonan euron saatavia.
Rahoitusta ei saatu radan viimeistelyyn ajoissa
Selvittäjä Majamäki katsoo, että Kymiringin taloudellisten vaikeuksien syyt ovat lähtöisin siitä, ettei yhtiö kyennyt hankkimaan moottoriurheiluradan ja varikkorakennuksen rakentamisen loppuunsaattamiseen tarvittavaa rahoitusta riittävästi ja oikea-aikaisesti.
– Rahoituksen puuttuminen aiheutti sen, että rakennushankkeita ei saatu valmiiksi suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa. Viiveet rakennushankkeissa johtivat puolestaan siihen, että Kymiring-rata ei saanut ratatarkastuksessa hyväksyntää vuoden 2022 moottoripyörien MM-sarjan Moto GP-osakilpailun järjestämiseen, saneerausohjelmaehdotuksessa sanotaan.
Yhtiön taloudellisten vaikeuksien taustalla mainitaan olevan myös koronaviruspandemia ja siihen liittyvät laajat kokoontumisrajoitukset.
– Esillä on ollut myös tieto siitä, että kansainvälisen tason moottoriurheilukilpailuja varten edellytettyjen Kymiring-radan turvallisuutteen vaikuttaneiden teknisten ratkaisuiden toteuttamisessa oli rakennusvaiheessa tehty eräitä virheitä, joiden korjaaminen on kallista ja aikaa vievää, lukee ehdotuksessa
Jutussa oli kuva liitteenä:
8228465.jpg
Aika suoraan ulkopuolinen sanoo:
Selvittäjä Majamäki katsoo, että Kymiringin taloudellisten vaikeuksien syyt ovat lähtöisin siitä, ettei yhtiö kyennyt hankkimaan moottoriurheiluradan ja varikkorakennuksen rakentamisen loppuunsaattamiseen tarvittavaa rahoitusta riittävästi ja oikea-aikaisesti.
Onhan tuo esitys melkoista toivotaan-toivotaan -tasoa.
Kun rahaa ei ole enää mistään irronnut, niin nyt sitten sitä löytyisi 3 M€ verran tammikuun loppuun mennessä. Sitten löytyisi joku taho ostamaan varikkorakennus 6 millin hintaan ja uskomaan, että konkurssin partaalla hoippuva KR pystyisi tulevien vuosien aikana maksamaan riittävästi vuokria. Jos oletetaan ostajan haluavan 10% vuotuisen tuoton ja poistavan hankintakulut 15 v aikana, niin alkuvuosina pitäisi saada vuokratuloa 1 M€/v.
Ei varmaan pitkää jonoa oo varikkorakennusta ostamas.
Täällä on parasta osaamista rakentamisessa ja kaikessa muussakin, niin eihän mistään kansainvälisistä vaatimuksista tarvitse mitään ymmärtää. Muistellaanpa sitä, kun Kymiringin edustaja (en muista kuka, jeesatkaa kun joku muukin muistaa) totesi 4-5 vuotta sitten kuljettajien turvallisuushuoliin että "Tämä on miesten rata".
Turvallisuusasiat jos jätetään ulkopuolelle, niin eihän ratoja suunnitella luokkia varten, mutta onhan se hupaisaa kuulla vielä 2019 toive siitä, että "olispa vähän suoria mutkien välissä".
https://www.motorsport.com/motogp/ne...nland/4515608/
Kawasaki Gpz900R '86, ZL1000 Eliminator '87, ZZR1100C '90, Ltd454 '88, KZ440D '75
H#nda CR 250R '96 (viimein valmis)
Aprilia RSV Tuono '03, RS250 '97
ex: Kawasaki Z750 LTD Twin '83, ZZR1400 '09, Aprilia RSV Mille '03, Tuareg 125 '88
Varikkorakennuksen hinta on voinut olla 6M€ mutta vaikea nähdä miten sen arvo voisi olla lähimainkaan tuota. Jos pittiboxit vuokrataan sulan maan aikaan joka vkl täyteen esim. prätkille 50kpl * 100€/kpl ja autoille 25kpl *300€ niin eihän tuosta tule vuodessa tulovirtaa kuin +100 000€. Sitten jos arkena saa vuokrattua murusia, järjestää vähän firmoille kalja+sauna-kokouspaketteja ja hinnat vetää tappiin niin voisiko liikevaihtoa syntyä toivotaan toivotaan periaatteella 300 000€ josta katetta korko- ja ylläpitokulujen jälkeen vaikkapa puolet 150 000€. Takaisinmaksuaika 6M€ sijoitukselle olisi tällöin 40 vuotta. Vaatii siis aika paljon motorsporthenkeä maksaa tuosta 6M€. Miljoonakin tuntuisi olevan liikaa, huomioon ottaen ainoan mahdollisen vuokralaisen taloudellisen tilanteen, rakennuksen sijainnin ja muuntojoustavuuden muuhun käyttöön.
Tämä laskeskeltuna ihan talonpoikaissijoitusosaamisella ja voin olla toki aivan väärässäkin. Toivottavasti olen.
Mielestäni perusvirhe hankkeessa on ollut alusta lähtien, että ei ole tunnistettu todellisia asiakkaita, heidän tarpeitaan ja maksukykyään. Minä käsitän, että pääosa asiakkaista on suomalaisia mp- ja autokerhoja ja yhdistyksiä ja näiden harrastelijaporukoiden maksukyky on varsin rajallinen. Joku yksittäinen massatapahtuma voi toimia kirsikkana liikevaihtokakussa mutta ei se taida tuoda leipää pöytään koko vuodeksi.
Aprilia Tuono V4R aprc, ex. FZ2-N, FZ1-N
Tuo kommentti miesten radasta oli Pohjolan vastine Kallion Mikan kritiikkiin siitä, että rataprofiilista tehtiin niin jumalattoman hidas. Ei siis liittyny turvallisuusasioihin.
Rengasvallien kokoamisessa tehtyä virhettä lukuunottamatta tuo rata on turva-alueiden puolesta moderni. Suomen radoista vain Alastarolla on yhtä hyvät turva-alueet.
Superbike #7
Onko nuo saunaillat siellä samassa paikassa, missä suihkussakin on käyty?Starbringer;6737704... kirjoitti
Viimeksi muokannut: SuzukiV2; 20.11.2022 klo 17:07.
Onhan noita laskelmia tällä palstalla nähty ja aika usein ne on olleet tuon suuntaisia, että aina sieltä pilkun vasemmalta puolelta puuttuu vähintään yksi numero...
Mutta hienoa on se, että joku on ostanut tämän suunnitelman, että on päästy näinkin pitkälle numeroilla, jotka on vailla minkään näköistä onnistumisen mahdollisuutta.
^ Ainakin selvittäjälle on selvää, ettei yhtiön kassavirroista ei tule tällaista summaa.
Liiketaloudellisesti aivan mahdoton yhtälö.
Eihän yksikään iso rata elä millään harrastekerhon pennosilla. Ehkä juuri ja juuri jotain Motoparkkia tai Alastaroa voi sen konkurssin tai parin jälkeen pyörittää näillä rahoilla, mutta ei muuta. Täten joku harrastajien maksama vuokra pitboxeistakin on lopulta aika triviaali asia. Jos ison rahan tapahtumia ei ole, niin tällöin ei ole myöskään minkäänlaisia merkittäviä tulovirtoja.
Se on sitten eri asia miten tätä vyyhtiä selitellään saneeraushakemuksessa. Mitään näyttöä mistään kannattavasta liiketoiminnasta ei tietystikään ole. Jotain pientä liikevaihtoa meidän ratapäivistä ja parista muusta vuokralähteestä, mutta ei mitään millä perustella saneerausmenettelyä. Toki koko saneerausmenettelykäsittely on jonkinlainen vitsi ja kaikki menee yleensä läpi, joten nähtäväksi jää.
Henkilökohtaisesti toki toivon, että velkojat (raksafirmat) saavat rahansa täysimääräisenä ja se puuttuva rahasäkki kaivetaan naftaliinista.
Aprilia RSV4 1100 Factory (sold), Ducati 999X, KTM 350 SX-F, Vespa Primavera 50.
Uusi Lahti tiedottaa:
”En ole koskaan ymmärtänyt, miksi sinne suunniteltiin rataa” – Moto GP -sarjan ykköspomolta tyly kommentti Kymiringistä, Lahdessa jälkipyykki jatkuu
Moottoriurheiluun keskittyvällä Speedweek.com-sivustolla julkaistiin 4.12. laaja Carmelo Ezpeletan haastattelu. Aiheena oli moottoripyöräilyn kuninkuusluokan Moto GP:n tulevan kilpailukauden ohjelma, johon Ezpeletalla on paljon vaikutusvaltaa Moto GP:n kaupalliset oikeudet omistavan Dorna Motorsportsin toimitusjohtajana eli käytännössä koko sarjan ykköspomona.
Lopuksi hän vastasi myös lahtelaisittain mielenkiintoiseen kysymykseen.
– Kymiringin GP on lopullisesti kuollut? totesi haastattelija.
– Kyllä, siltä näyttää. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi sinne suunniteltiin GP-rataa, Ezpeleta kommentoi.
Kauas on tultu niistä päivistä, kun Dornan edustajat vierailivat Lahdessa lokakuussa 2019 ja hehkuttivat Lahti Eventsin tiedotteen mukaan kaikkea mahdollista kaupungin raikkaasta ilmasta alkaen.
Jälkikäteen on helppo sanoa, että lahtelaisilta olisi säästynyt euro jos toinenkin, jos Ezpeleta olisi ilmaissut nyt esittämänsä näkemyksen selkeästi vuosia sitten ja laittanut stopin Suomeen suunnitellulle Moto GP -kilpailulle.
Nythän jäljellä on vain iso sotku, jonka selvittely jatkunee vielä pitkään.
Pikakertaus tähän mennessä tapahtuneesta. Ensin Kymiringin Moto GP lykkääntyi koronan vuoksi ja lopullisesti Suomen osakilpailu jouduttiin hautaamaan tänä vuonna, kun ratayhtiö ei koskaan onnistunut rakentamaan rataa vaatimusten mukaiseksi. Heinäkuussa ratayhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen.
Lahtelaisten veronmaksajien kannalta tilanne on ankea, koska Kymiringin tapahtumatuottajana toiminut kaupungin tapahtumayhtiö Lahti Events oli ehtinyt käyttää paljon rahaa ja aikaa peruuntuneiden Moto GP -kisojen järjestämiseen.
Lahti Eventsin asioihin tarkasti perehtynyt kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Jorma Ratia (ps.) arvioi näppituntumalta, että Lahti Eventsin Kymiring-toiminnoista aiheutuneet tappiot ovat 3–4 miljoonan euron luokkaa.
Arviolle löytyy tukea Kymiringin ratayhtiön saneeraushakemuksesta. Sieltä ilmenee, että Lahti Eventsillä on Kymiringiltä saatavana kahden miljoonan euron vakuudeton rahoitusvelka. Summa täsmää julkisuudessa usein esillä olleeseen tietoon, jonka mukaan tuon suuruinen raha on maksettu Lahti Eventsiltä Kymiringille rata-alueen ennakkovuokrana.
Lisäksi saneeraushakemuksen liitteissä on maininta, jonka mukaan Lahti Events on tehnyt Kymiringille 1,8 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksen Moto GP -kilpailun peruuntumisen johdosta. Vahingonkorvausvaatimuksen tarkempi peruste ei selviä asiakirjasta, mutta mitä todennäköisimmin kyse on muun muassa tapahtuman järjestelyihin ja markkinointiin käytetyistä kuluista.
Kymiringin talouspapereita lukiessa ei voi välttyä vaikutelmalta, että edellä kuvatut yhteensä 3,8 miljoonan euron rahat on isolla todennäköisyydellä lopullisesti menetetty. Ratayhtiöllä on pelkästään vakuudellista velkaa 11 miljoonaa euroa ja yhteensä velkoja lähes 25 miljoonaa euroa.
Kommenttipalstoilla on usein esiintynyt sellainenkin näkemys, jonka mukaan Kymiring-seikkailu olisi tullut maksamaan Lahdelle 10 miljoonaa euroa.
Edellä kuvattujen tietojen perusteella arvio vaikuttaa muutaman miljoonan ylimitoitetulta. Todennäköisesti tällaisessa laskelmassa on otettu huomioon kaikki mahdolliset riskit, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet kokonaisuudessaan kisojen peruuntuessa.
Oli miten oli, isoista rahoista joka tapauksessa puhutaan: käytettiinhän Lahden valtuustossakin äskettäin lukuisia puheenvuoroja yhdestä miljoonasta, kun puhe oli koulujen rahoista.
Kymiring-tappioiden tarkkaa summaa tosin on asiaan perehtyneen poliitikonkin vaikea sanoa varmuudella.
– Tämä on aito ongelma: poliittisille päättäjille ei ole kerrottu kaikkea liikesalaisuuteen vedoten, Ratia toteaa lehdellemme
Meidänkin tuppukylässä menee kivasti rahaa kaikenlaiseen harrastukseen. Pesäpallon uudet puitteet vievät lopulta varmaan 10M€, jalkapallon 20M€, vain pari mainitakseni. Sairaalakin taisi maksaa 100-150M€ enemmän kuin piti. No yllätyksiä sattuu ja joku maksaa.
https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/202...ustannusarvion
https://yle.fi/a/3-12650877
Hyvähän se on että saadaan nuorisolle aktiviteetteja joissa opetetaan nuuskaamaan ja kaljanjuontiin. Mutta toi jyväsjärvi pitäis kyllä kattaa ja lämmittää että.saataisiin soutajillekin ympärivuotinen harjoituspaikka, rahaahan on. Jos käy vähiin niin nostetaan vaikka sadeveroja (hulevesimaksuja).
SF 1098S
MTS V4S Sport
Ezpeleta tuossa nostaa kissan pöydällä ja vastaushan on laajasti katsottuna kepu-henkinen aluepolitiikka, jossa muut kuin liiketaloudelliset syyt ohjaavat esim. moottoriradan sijoituspaikkaa. Kymiringin taustalla ei toki kepulaisia mitenkään merkittävissä määrin liene, vaan ajatus radasta juuri noilla main menee sinne Pohjolan mainitsemaan Voikkaan paperitehtaan sulkuun ja valtiovallan mahdollisesti lupaamaan paikalliselvytykseen. Pohjolahan mainitsi silloin MotoGP testien livehaastattelussa, että valtion puolelta sanottiin tuolloin (hänen näkemys), että keksikää niitä investointeja, niin rahaa kyllä tulee. En nyt muista mitä tuolloin tarkalleen esim. julkisuudessa sanottiin, mutta poliitikot tuntien ja paikallispaniikin ollessa kuumimmillaan jotain tällaistahan ne aina sanovat. Pohjola et co. sitten haistoivat veren ja vuosien unelma moottoriradasta Pohjois-Kymenlaaksoon sai jonkinlaisen boostin eteenpäin. Myöhemmin toki sitten käynyt selväksi, että ihan 100%:sesti valtion varoilla tällaista ei rakenneta ja se liiketaloudellinenkin perusta on sitten vähän niin ja näin.
Veronmaksajana ehkä suurin harmitus koskee sitä +15m euron tieremppaa, joka tällä hetkellä ainakin täysin yliampuva ja turha. Rataharrastajanakin melkein olisin laittanut tuon rahan itse rataan -> olisi ainakin se saatu valmiiksi.
Aprilia RSV4 1100 Factory (sold), Ducati 999X, KTM 350 SX-F, Vespa Primavera 50.
https://yle.fi/a/3-12611087
Melkein uskaltaisin väittää radalla olleen enemmän käyttäjiä kuin tuolla Kimolan kanavalla, joka sekin söi 21M€ ei niin yksityistä rahaa.
Superbike #7
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Totta...rata olisi ollut järkevää heti alusta alkaen tehdä julkisilla varoilla valmiiksi asti niin, että omistajina olisivat esim. Lahden ja Kouvolan kaupungit ja ympäristökunnat. Tällöin myös ylläpitokustannukset voisi näppärästi jyvittää kunnallisveroprosenttiin sen sijaan, että joutuu turhaan miettimään erilaisia mahdollisesti kannattamattomia liiketoimintamalleja.
Superbike #7
Kimolan kanavasta tulee Kouvolan kaupungille ikuinen rahareikä joka ei koskaan tule tuottamaan siihen sijoitettuja varoja. Saati voittoa.
Kuten ei Kymi-ringkään, no ehkä parin, kolmen konkurssin jälkeen mutta sitä ennen joku tekee isosti tappiota.
Paikallistasolla tiedettiin jo kanavan ollessa rakennusvaiheessa ettei se tule kiinostamaan Päijänteen ja Ruotsalaisen veneilijöitä kuin kesän, ehkä kaksi. Ja näin näkyy käyvän, kulku ainoastaan moottoriveneillä, rajusti kohonnut polttoaineen hinta ja se ettei reitin Kouvolan päässä ole mitään (veneilijöille) järkevää nähtävää pitävät huolen siitä ettei kauempaa tulla kuin kerran.
Ja tähän vielä satunnaista matkailijaa rasittava risteilyjen tolkuton hinta, esimerkiksi 35 euroa Vuolenkoskelta Kimolaan ja takaisin. Vaikka kanava onkin tyylikkäästi rakennettu ei se niin tyylikäs ole että moista hintaa risteilystä maksaisin.
Viimeksi muokannut: Patukka; 21.12.2022 klo 00:22.