Luonnpllisesti, ei yksikään rata Suomessa pyöri pelkästään harrastajien ratamaksujen voimalla. Ratapäivät on kuitenkin tervetullutta lisätuloa isompien tapahtumien välissä. Näin se homma toimii kaikkialla.Tottakai on kiva, että meille harrastajille on uusi rata. Mutta meidän harrastajien ratamaksuilla ei pystytä pitämään yllä edes nykyistä asfalttia pidemmän päälle. Jotain suurempaa tarvitaan...
-- Brake later and open the gas earlier --
Epälilen ettei kukaan tuolla aikajänteellä.
On vaikeata uskoa että sellaista yksityistä tahoa joka ilman ulkopuolista ( valtion, kuntien tai jonkin sponsoritahon ) tukea pystyisi rataa pyörittämään aivan helpolla löytyisi. Voitollista, täysin omillaan toimeentulevaa yritystä tuosta on erittäin vaikea saada.
Mitä jatkossa, mahdollisen tulevan konkurssin jälkeen, tapahtuu on pelkkää spekulointia.
Kouvolan Sanomat:
Kymiringin maksuvaikeuksilla on vaikutuksia monen kouvolalaisen ja iittiläisen yrityksen talouteen.
Yrityssaneeraukseen hakeutuneella moottoriradan taustayhtiöllä on Kouvolassa ja Iitissä parikymmentä velkojaa. Suurin osa niistä on paikallisia yrityksiä.
Velkasummat vaihtelevat alle tuhannesta eurosta satoihin tuhansiin euroihin.
Tämä käy ilmi moottoriradan taustayhtiön yrityssaneeraushakemuksen velkaluettelosta.
Kaikkiaan velkojia on yli 70. Velkasumma on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa.
Paikallisista yrityksistä suurimpia saatavia odottavat kuusankoskelainen rakennusliike Macra, jolle Kymiring on velkaa noin 370 000 euroa, ja iittiläinen Maanrakennus Pekka Rautiainen, jolla saatavia on noin 260 000 euroa.
Yrityssaneeraukseen hakeutunut Macra on puolestaan velkaa kymmenille kouvolalaisille yrityksille.
Rahaa piti löytyä
Inkeroisissa sijaitsevan Jarmo Toikka ky:n toimitusjohtaja Jarmo Toikka ei peittele suuttumustaan. Kymiring oy on kuljetus- ja maanrakennusyritykselle velkaa lähes 41 000 euroa.
Yritys toimitti viime toukokuussa iittiläisen moottoriradan turva-alueelle singeliä eli pientä, pyöreää kiveä. Laskut jäivät maksamatta, Toikka kertoo.
– Jos sanon suoraan, tästä jäi petetty maku. Minulle vannottiin ja vakuutettiin, että raha löytyy, kun on maksun aika.
Toikka harmittelee, ettei ottanut toimituksista ennakkomaksua.
– Olisi myös pitänyt selvittää tutuilta yrittäjiltä, ovatko he saaneet rahansa.
Toikan mukaan yritys voisi hakea singelin moottoriradalta takaisin, koska tavaraa ei ole maksettu. Se pitäisi kuitenkin seuloa uudestaan, mikä aiheuttaisi lisätyötä ja kustannuksia.
Hanke epäilytti alusta asti
Toikka on suhtautunut moottoriratahankkeeseen 42 vuoden yrittäjäkokemuksellaan alusta asti varauksellisesti. Hänen mukaansa yritys päätti kuitenkin lopulta toimittaa moottoriradalle kiveä, koska erikoistuotteesta oli siellä pula.
Uskallusta lisäsi se, että radan saaminen kilpailukuntoon alkoi näyttää puheiden valossa mahdolliselta.
– Kaikille annettiin erheellistä tietoa siitä, että paikat olisivat olleet valmiimpia kilpailujen järjestämiseen kuin olivatkaan, Toikka näkee.
Velka ei kaada yritystä. Toikan mukaan summa on kuitenkin merkittävä, sillä se on noin puolet yrityksen kuukaudessa maksamista palkoista.
– Yrittäjän on hankittava ne eurot jostain muualta tai luovuttava jostakin. Lähtökohta kuitenkin on, että saamme vielä ne rahat.
Aiemmat maksut hoidettiin muttei ajoissa
Tykkimäen Sora on toimittanut parina vuonna singeliä moottoriradan turva-alueelle. Toimitusjohtaja Pekka Huotarin mukaan Kymiring on aiemmin maksanut laskunsa, tosin maksujen perään on pitänyt kysellä.
Sen sijaan viime huhti-toukokuussa toimitetut singelikuormat jäivät maksamatta. Kymiring on kouvolalaisyritykselle velkaa lähes 58 000 euroa.
– Uskalsimme toimittaa heille keväällä lisää singeliä, koska he olivat aiemmin maksaneet toimitukset. Uskoimme myös Kymiringin maksavan toimitetut materiaalit siitä syystä, että radalla oltiin järjestämässä Moto GP -kilpailu.
Tapahtumajärjestäjä Lahti Events kertoi toukokuun puolivälissä, että ratamoottoripyöräilyn MM-sarjaa eli Moto GP:tä ei ajeta Kymiringillä vielä tänäkään vuonna. Rata ei läpäissyt Kansainvälisen moottoripyöräliiton (FIM) tarkastusta.
Huotarin mukaan kilpailun peruminen tuli yritykselle yllätyksenä.
– Jos tilanne olisi ollut tiedossa, mikään yritys ei olisi varmaan toimittanut sinne mitään.
Tappio muttei katastrofi
Jokainen myynti on aina yritykselle riski, Huotari sanoo. Hänen mukaansa Tykkimäen Sora on varovainen kaikkien toimijoiden kanssa. Erityistä varovaisuutta se on noudattanut Kymiringin kanssa.
Huotaria on arveluttanut rataprojektin venyminen ja Kymiringin jatkuva rahoittajien etsiminen.
– Olemme seuranneet tilannetta ja miettineet, uskallammeko myydä heille. Valitettavasti uskalsimme.
Huotarin mukaan kymmenientuhansien eurojen velkasaatavat eivät aiheuta varsinaisia ongelmia Tykkimäen Soran toiminnalle.
– Se on kuitenkin meille tappio ja yrityksen tuloksesta pois.
Moottoriradan taustayhtiö Kymiring hakeutui yrityssaneeraukseen. Velkojat voivat joutua odottamaan mahdollisia saataviaan pitkään, sillä saneerausohjelman vahvistaminen voi mennä ensi vuoteen.
– Kaikkien kannalta olisi toivottavaa, että sen toiminta saataisiin kuntoon ja velkojat saisivat rahansa pois.
Tykkimäen Soralla on myös yrityssaneeraukseen hakeutuneelta Macralta saamisia noin 42 000 euroa.
Ei suuria ongelmia maksujen kanssa
Iittiläinen Virpin Keittiö -yritys on vastannut pitopalvelusta useissa Kymiringillä järjestetyissä tapahtumissa vuosien ajan.
Yrittäjä Virpi Petäjämäen mukaan yhteistyö on sujunut hyvin.
– Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa Kymiringistä. Vain pari maksua on saamatta, enkä näe sitä ongelmana.
Kymiring on velkaa pitopalveluyritykselle reilut 9 000 euroa.
– Se ei kaada meitä. Sen verran yrityksellä pitää olla varaa, Petäjämäki sanoo.
Yritys hoitaa ruokatarjoiluja radalla järjestettävissä tapahtumissa edelleen.
Kouvolalaisella mainostoimistolla Hoopilla on Kymiringiltä saatavia noin 7 000 euroa. Toimitusjohtaja Jani Kivirannan mukaan tämä ei vaikuta merkittävästi yrityksen toimintaan.
– Tietysti aina on harmillista, jos rahaa jää saamatta. Mutta tämä on normaalia liiketoimintaa, johon sisältyy riskejä.
Hänen mukaansa Kymiring on aiemmin hoitanut maksut sovitusti.
Kiviranta sanoo, että kaikki osapuolet hyötyvät eniten, jos rata saadaan käyttöön ja siellä järjestetään tapahtumia.
– Se on ainut tapa, jolla saadaan rahaa velkojen maksuun ja toiminnan kehittämiseen.
Radan valmistuminen vuokratuloja tärkeämpää
Kymiringin moottorirata on rakennettu osittain iittiläisen Lasse Kokon omistamalle maa-alueelle. Häneltä on saamatta ratayhtiöltä vuokria päälle 220 000 euroa. Rästejä on usealta vuodelta.
Kokko ei harmittele asiaa. Hänelle on ollut alusta asti tärkeintä, että rata saadaan valmiiksi.
– Se on ainutlaatuinen ja vertaansa vailla oleva hanke Pohjoismaissa, ehkä koko Euroopassa, hän sanoo.
Ennen kuin Kymiring oy hakeutui yrityssaneeraukseen, sitä haettiin konkurssiin. Hakijoina oli kaksi velkojaa, rakennusliike Macra ja Maanrakennus Pekka Rautiainen.
Kokko on ollut yrittäjänä yli 40 vuotta. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin yritysten vaikean tilanteen, jos niillä on suuria saatavia maailmalla. Hän olisi kuitenkin toivonut yritysten odottavan radan valmistumista ja katsovan sitten, saavatko ne rahojaan takaisin.
– Yritykset eivät mielestäni ajatelleet asiaa loppuun asti, kun ne lähtivät hakemaan konkurssia. Se toi ratahankkeelle paljon negatiivista julkisuutta ja synnytti epäilyksiä, saadaanko sitä ikinä maaliin. Rata oli kuitenkin viittä vaille valmis.
Hän huomauttaa, että radan rakentamien on myös tuonut paikallisille yrityksille tuloja.
Kokko jäi sukupolvenvaihdoksen jälkeen eläkkeelle puupylväitä valmistavasta iittiläisestä Finprofilesta ja perusti eläkepäivinään Route 6 -kahvilan Kuutostien varrelle Pukarolle. Kymiring on Finprofilelle velkaa 2 000 euroa.
Macralla kymmeniä velkojia Kouvolassa
Kouvolan Sanomat uutisoi aiemmin heinäkuussa, että Macra on hakeutunut yrityssaneeraukseen. Yrityssaneeraushakemuksen mukaan Macran taloudellisten ongelmien syynä ovat koronapandemian aiheuttama rakennuskustannusten nousu, yksittäinen tappiollinen rakennusurakka ja Kymiring oy:n maksuvaikeudet.
Macran velat ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Velkojia on yrityssaneeraushakemuksen mukaan yli sata. Näistä kouvolalaisia eri alojen yrityksiä on noin 40.
Yksi suurimmista velkojista on Kuusaan Metalli, joka on tehnyt rakennusliike Macran kautta töitä Kymiringillä.
– Kymiringillä on Macran kautta kerrannaisvaikutuksia moneen paikalliseen yritykseen, Kuusaan Metallin toimitusjohtaja Aki Ihanamäki sanoo.
Kuusaan Metalli on muun muassa tehnyt iittiläiselle moottoriradalle pellityksiä ja teräsrakenteita. Macra on sille velkaa 123 000 euroa. Ihanamäen mukaan summa on niin suuri, että se rasittaa kyseisen kokoluokan yritystä.
– Se on iso lovi yrityksemme kassaan. Olemme kuitenkin tehneet materiaalihankinnat ja maksaneet palkkoja radalla tehdystä työstä.
Toinen suurista paikallisista velkojista on Valkealan Saha, jolla on Macralta saamisia 120 500 euroa.
Yrityssaneerauksella yritetään välttää konkurssi
Velkojat voivat joutua odottamaan mahdollisia saataviaan pitkään.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus päätti heinäkuun alkupuolella yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta.
Käräjäoikeuden mukaan saneerausohjelman vahvistaminen voi kuitenkin mennä ensi vuoteen. Aikataulu riippuu muun muassa siitä, hyväksyvätkö kaikki velkojat saneerausohjelman.
Vahvistettu yrityssaneerausohjelma määrää, mitä kenellekin maksetaan.
Yrityssaneeraus on yrityksen velkasaneeraus, jolla yrittäjä voi yrittää välttää konkurssin. Saneerausohjelman tarkoitus on tervehdyttää yrityksen talous elinkelpoiseksi.
Eli rivien välistä on luettavissa, että aiemmin urakoitsijat ovat saaneet rahansa vaikka ehkä viiveellä, mutta vuonna 2022 kaikki laskut ovat jääneet maksamatta?
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
"kaikki osapuolet hyötyvät eniten, jos rata saadaan käyttöön ja siellä järjestetään tapahtumia.
– Se on ainut tapa, jolla saadaan rahaa velkojen maksuun ja toiminnan kehittämiseen."
Näinpä. Se mitä tällä hetkellä meille veronmaksajille maksaa Uniperin tukeminen päivässä, sillä kuittaisi kaikki Kymiringin velat pois. Toisen päivän tuilla voitais ostaa vaikka MotoGP lisenssi viideksi vuodeksi. Tämä olisi varmasti Uniperia kannattavampi sijoitus.
Muutama ruuvi löysällä
Muutamana viime päivänä olen ohi ajanut ja hiljaiselta näyttää:
Kymiring.jpg
Harmi sinänsä että on hyvä rata ja ilma hieno mutta on puomit edessä ettei pääse ajamaan.
Ducati Streetfighter V4 -2021
Olen liian vanha ajaakseni tylsillä moottoripyörillä.
Nyt on pakko taas kommentoida ...
Viimeksi eilen iltapäivällä oli Ring Race Clubin ajoharjoittelu klo 14-18. Viikon päästä koko viikonloppu.
Lisätietoja: www.ringraceclub.fi
Eli rata on vuokrattavissa.
Ps. Eilisen kuvia on katsottavissa pari viestiketjua alaspäin.
Ducati Streetfighter V4 -2021
Olen liian vanha ajaakseni tylsillä moottoripyörillä.
Ajoin tänään kahteen kertaan ohi, ja rauhallista oli radalla.
Kymiringin käänteissä on ollut monta mutkaa. Itseäni on eniten jäänyt askarruttamaan miksi Ahlström lopetti rahoittamisen siinä kalkkiviivoilla kun MotoGP -kisa oli tulollaan. Kisan järjestäminen olisi tuonut kipeästi kaivattua tulovirtaa, ja Dornan lisenssimaksun maksamatta jättäminen olisi (kaiketi) jäänyt KR Eventsin velaksi.
Mielenkiintoista on odotella löytääkö selvitysmies jotain polkua eteenpäin - siis konkurssin välttämiseksi. Kuitenkin saneerausmenettelyn aikana firman pitäisi minimissään pystyä maksamaan menettelyn tuomat kustannukset, ja talvisaikaan ei tulovirtaa ole lainkaan.
Ducati Streetfighter V4 -2021
Olen liian vanha ajaakseni tylsillä moottoripyörillä.
Tuskinpa julkinen, kun kunnanhallituksen listoilla vain on ollut ja sitä kautta hyvin ylimalkaista tietoa.
Niin, miksi ei Kymiringiin...
HIIHDON kolminkertainen olympiavoittaja Iivo Niskanen, 30, ja F1-kuljettaja Valtteri Bottas, 32, ovat Ilta-Sanomien tietojen mukaan päättäneet ryhtyä sijoittajiksi ja osakkaiksi Pohjois-Savon Joroisiin valmistuvaan, Suomen oloissa eksklusiiviseen luksushotellihankkeeseen.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000009005282.html
Päinvastoin.... MIKSI juuri Kymiringiin?
Katot vaik top50 potentiaalisinta tuottokohdetta ni Kymiring on mediassa häpäisty, konkurssiin menossa, velkasaneeraukseen hakeutumassa.... kuka helvetin täysjärkinen sijoittaja sinne nyt rupeis tunkemaan enää lanttiakaan? Ellei sitte haluna oo vain saada rata valmiiksi hinnalla millä hyvänsä hyväntekeväisyyden nimissä...
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Kun kerta Bottas kotimaahan investoi, niin tiesikö Bottas jotain Kymiringistä jo muutama vuosi sitten, että ei kannata...
Onhan Bottas (ehkä) laittanut rahaa nimeään kantavaan Karting-keskukseen
VALTTERI BOTTAS RACEPARK
Hehhee, Joroisiin. Siellähän on jo Auvon lähihotelli.
Vetää (varmaan) kymmeniä tuhansia miljönäärejä maaliman ääristä.
T765 RäsSi
GSX-R750 K8 =ex
CBR600F -00 (Manki)=Dö. R.I.P.
6-Horo 2005=ex
Joronjälki oli hieno ja erikoisen näköinen paikka kun aikoinaan valmistui. Auvon aikana siitä on tullut lähinnä vitsi. Nuo tienvarsimotellit ovat kuolleet jo aikoja sitten. Osa yritti sinnitellä prostituution tms voimalla vähän aikaa.
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Tänään Kouvolan Sanomissa juttua Kymiringistä ja ratamoottoripyöröilystä yleisemmällä tasolla
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/4790076
Ja mainitaan vielä Ring Race Clubin ratapäivät 27.-28.8 https://www.ringraceclub.fi/tapahtum.../kymiring27288
Jatketaan puimista ....
Tuolla miljonääri-Viljakaisen lomakylässä on sitten aikanaan tarjolla vähän tasokkaampaa majoitusta .Orgin Motoparkin ratapäiville, matkaa radalle noin 15km. Sinne vaan oligarkkien sekaan pötköttelemään jos on pinkka kunnossa - mut joo, niitä oligarkkeja ei kyllä taida sattuneesta syystä vähään aikaan näkyä.
KTM 1290 Super Adventure S
Koko juttu:
Elina Valtonen
Eilen 17:00
Kumpi tunne on päällimmäinen: aito harmitus siitä, että Kymiringin tie on ollut niin takkuinen vai näsäviisasteleva ja tympeä fiilis siitä, että olihan tämä jo etukäteen tiedossa.
Iitissä sijaitsevan moottoriradan Kymiringin taustayhtiö on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja siltä peritään nyt noin 25 miljoonaa euroa. Saneerausohjelma on vielä varmistamatta. Massiivisen hankkeen suurin takaisku oli täksi kesäksi kaavaillun Moto GP -osakilpailun peruuntuminen, sillä rata ei läpäissyt Kansainvälisen moottoripyöräilyliitto FIM:n lopputarkastusta.
Moto GP -tapahtuma siirrettiin ensi vuoteen, mutta tapahtuman järjestäjä Lahti Eventsin toiminta aiotaan lopettaa velkojen vuoksi. Lukuisat muut hankkeelle töitä tehneet tai materiaaleja hankkineet yritykset ovat vaikeuksissa.
Ratayhtiö vaikuttaa olevan niin syvällä suossa, että koko Kymiringin tulevaisuus on hyvin epävarma.
Kansainvälisen tason radalta puuttuu uskottava budjetti
Ratamoottoripyöräilijöiden keskuudessa Kymiringiin on suhtauduttu suurella innolla ja odotuksella. Samalla sen toteutumista on pidetty alusta asti hyvin epävarmana. Keskeisin epäilyksen syy on raha.
Jos verrokkeja hakee maailmalta, Saksassa sijaitseva moottorirata Nürburgring myytiin vuonna 2014 vajaalla 100 miljoonalla eurolla. Walesissa on Kymiringin tavoin yritetty saada pystyyn uutta Moto GP -tason moottorirataa. Luvut julkisuudessa vaihtelevat, mutta pienimmillään puhutaan yli 200 miljoonan punnan (noin 240 miljoonaa euroa), enimmillään yli 400 miljoonan punnan (noin 470 miljoonaa euroa) hankkeesta.
Tätä taustaa vasten Kymiringin toistaiseksi toteutunut budjetti, noin 30 miljoonaa, tuntuu asetettuihin tavoitteisiin nähden täysin epärealistiselta.
Kuten todettua, jälkiviisastelusta jää todella tympeä maku. Epäileminen ja väheksyntä on huomattavasti helpompaa kuin yrittäminen ja epäonnistuminen.
Kymiring on Suomessa poikkeuksellinen ja rohkea hanke. Ei sellaista voi lähteä vetämään asenteella, että tehdään nyt jotain ja katsellaan mitä siitä seuraa. On tähdättävä korkealle.
On ihan selvää, että moottoripyöräilyn kuninkuusluokan Moto GP:n Suomeen saamisen markkinoiminen ja myyminen on mille tahansa sidosryhmälle huomattavasti helpompaa kuin sen, että tällä edistetään moottoriurheilua ja liikenneturvallisuutta Suomessa.
Näitä puheenvuoroja kuitenkin itse kaipaisin juuri nyt.
Radalla ajaminen hyödyttää kaikkia
Väitän, että Kymiringin potentiaalia ei ole täysin ymmärretty edes tavallisten motoristien keskuudessa. Kymenlaaksosta katsoen aivan naapurissa on kuskien kehuma hieno moottorirata, jolle kuka tahansa pääsee harjoittelemaan. Autolla tai pyörällä.
Suljetulla radalla ajaminen olisi hyödyllistä kaikille moottoripyöräilijöille.
– Rataharjoittelu on siitä hyvä myös kokemattomille kuskeille, että siellä se on turvallista. Ei ole muita eri suuntaan kulkevia, sanoo Ring Race Clubin puheenjohtaja Jouni Hätinen.
Ring Race Club on vuonna 2019 perustettu yhdistys, joka järjestää Kymiringillä avoimia ratapäiviä ja muita tapahtumia.
Hätisen mukaan avoimille ratapäiville voi tulla huolettomin mielin, sillä kaikki säännöt ja ratakäyttäytymiseen liittyvät asiat kerrotaan ennen päivän alkua kaikille pakollisessa ohjaajakokouksessa. Kokemattomille annetaan niin paljon opastusta kuin he sitä kokevat tarvitsevansa. Ensivaste on yhdistyksen tapahtumissa aina paikalla.
– Ajoryhmät järjestetään kokemuksen ja nopeuden mukaan hitaaseen, keskinopeaan ja nopeaan ryhmään. Aloittelevat ja vähemmän radalla ajaneet eivät aja kokeneempien tai kilpakuljettajien kanssa, jotta vältytään suurilta keskinäisiltä nopeuseroilta.
Ensikertalaiset pääsevät ohjeistusten jälkeen "possujunaan" eli rata ajetaan vedetyssä letkassa läpi, jotta ajolinjat ja jarrutuskohdat hahmottuvat.
Hätisen mukaan rataharjoittelun suuri etu on se, että omaan pyörään voi tutustua turvallisissa, valvotuissa ja hyvissä olosuhteissa. Ratapäiviin on ollut kovaa kiinnostusta.
– Viikonlopun tapahtumissa on päästy yli 200 kävijän saldoihin. Valtaosa on tavallisia katumotoristeja, jotka haluavat päästä esimerkiksi kokeilemaan pyöränsä huippunopeutta.
Kynnys radalla ajamiseen on korkea
Monet arastelevat radalla ajamista, sillä hallitsevat mielikuvat liittyvät kilvanajoon ja kovaan vauhtiin. Suomalaisten motoristien kirjo on laaja, mutta ratamoottoripyöräilyn maailmaa pidetään nuorten ja höyrypäisten miesten hallitsemana. Moottoripyöräily on naisharrastajien kasvaneesta määrästä huolimatta maskuliininen harrastus, jossa ennakkoluulojen ja stereotypioiden ylittäminen ei ole mikään pikkujuttu.
Hätisen mukaan varsinkin naiset arastelevat olevansa radalla hitaampia kuin muut. Vastaavasti hän on myös nähnyt kuskeja, jotka kuvittelevat olevansa nopeampia kuin ovatkaan.
– Moni katumotoristi, joka ei ole aktiivisesti käynyt radalla, mutta omistaa nopean pyörän, kuvittelee kuuluvansa keskinopeaan ryhmään. Jos isoja nopeuseroja syntyy, me nappaamme tällaisen kuskin haastatteluun ja ehdotamme siirtymistä hitaampaan ryhmään. Vastaavasti hitaasta ryhmästä siirretään nopeammat pois.
– Yhden ainoan kerran silmiini on sattunut sellainen motoristi, joka ajoi niin hitaasti, että siihen oli pakko puuttua. Kehotin häntä hankkimaan ajokokemusta ennakoivan ajon kurssilla. Silloin oli tultu kaupasta suoraan radalle.
Kun rata-ajoon liittyvän kynnyksen saa ylitettyä, tulee harrastukseen Hätisen mukaan valtavasti uusia hienoja puolia.
– Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat isot tekijät. Radalla on yhtäkkiä sata samanhenkistä ihmistä, monennäköistä persoonaa ja erilaisia harrastajia.
– Parhaimmillaan kuljettajasta ja moottoripyörästä muodostuu yksi kokonaisuus. Oppii sen, miten moottoripyörää ohjataan. Ei ohjaustangosta vaan enemmänkin kehon painon siirroilla. Ja onhan moottoripyöräily pirun mukavaa.
Radat kaipaavat kasvojenkohotusta
Puhutaanpa sitten vielä siitä moottoriurheilusta. Suomessa on tällä hetkellä Kymiringin lisäksi kuusi moottorirataa. Niistä neljässä ajetaan ratamoottoripyöräilyn SM-kisoja.
Olen vuosien varrella vieraillut useampaan otteeseen SM-osakilpailuissa Suomen eri moottoriradoilla. Niistä karkeloista on glamour kaukana.
Kisoissa käy vähäisesti yleisöä ja varikolla kulkee vain tiimien oma väki. Ratafasiliteetit ovat vanhoja ja kulahtaneita. Kisamakkaraa yleensä saa, mutta oheispalvelut ovat vaatimattomia. Pöly tunkeutuu joka huokoseen, ja usein sää on tukalan kuuma tai sateinen.
Eikä yhdelläkään olemassa olevalla radalla ole Kymiringin etua, erinomaista katsomopaikkaa, josta näkee lähes koko radan. Kymiring voisi olla Suomen hienoimpia moottoriurheiluratoja kisavieraalle.
Vierailin Kymiringillä vuosi sitten SM-osakilpailuissa. Silloin alueella ei ollut vesivessoja tai vettä, eikä asvaltointia missään muualla kuin radalla ja varikkosuoralla. Katselimme kisaa hiekalla istuen. Siinä vaiheessa toiveikkuus tulevasta vielä voitti pettymyksen kalliista lipun hinnasta.
Oheispalveluiden lisäksi petrattavaa olisi itse tuotteessa. SM-kilpailuja ajavien kuskien määrä on tippunut roimasti viiden tai kymmenen vuoden takaisesta. Lajissa, joka pyörii käytännössä vain lisenssirahoilla, kuskien houkuttelu ja tyytyväisenä pitäminen tulisi olla ykkösprioriteetti.
Yleisöpotentiaalia on paljon
Kontrastiksi kävin tänä kesänä Imatranajoissa. Vierailijan näkökulmasta valittamista ei ollut oikeastaan muussa kuin helteisessä säässä. Pääkatsomosta kisaa pystyi seuramaan ison screenin avulla. Tunnelma oli korkealla ja lonkero virtasi.
Imatranajojen ja SM-sarjan suora vertailu on epäreilua tapahtumien erilaisten luonteiden vuoksi, mutta ei se tarkoita, etteikö toinen voisi toiselta jotain oppia.
Ahvenistoa ja Kymiringiä lukuun ottamatta kaikkia Suomen moottoriratoja rasittaa niiden sijainti keskellä korpea. Sijainti vaikuttaa keskeisesti radan käyttöasteeseen ja kykyyn houkutella tapahtumiin yleisöä. Lisäksi sesonki on lyhyt.
Moottoriradat ovat hankalassa noidankierteessä. Tapahtumiin pitäisi satsata yleisökokemuksen parantamiseksi, mutta ilman lippu- tai muita tuloja on suuria satsauksia mahdotonta tehdä.
On kuitenkin selvää esimerkiksi tänä kesänä Alastarolla ajetun SM-kisan, Imatranajojen tai ennätyksellisen yleisön houkutelleen Jyväskylän rallin perusteella, että yleisöpotentiaalia on. Suomi on moottoriurheilevaa kansaa.
Entä ilmastonmuutos?
Lopulta päästään kysymykseen siitä, onko moottoripyöräilyllä väliä. Miksi harrastusta tulisi edistää tai Kymiringin kaltaista hanketta kannustaa, kun ilmastonmuutos on aikamme merkittävin uhka? Kysymys on aiheellinen, eikä ilmaston kannalta oikein mitenkään perusteltavissa.
Suomessa ja Pohjoismaissa maabrändiä on rakennettu puhtauden ja luonnon varaan, joten öljyntuhruiset moottoriurheilulajit eivät oikein koskaan ole saavuttaneet kabinettikelpoisuutta. Suomalaiset moottoriurheilijat kustantavat pääomia vaativat lajinsa ilman Veikkaus-varoja.
Silti eri moottoriurheilulajeilla on vankkaa kannatusta Suomessa, maallamme on pitkä ja värikäs moottoriurheiluhistoria ja suurimmat tähtemme ovat olleet formula-, ralli- ja endurokuskeja. Kimi Räikkönen on globaalisti tunnetumpi kuin yksikään suomalainen jääkiekonpelaaja. Räikkönen on monelle ulkomaalaiselle ainut kosketus tuntemattomaan maahan nimeltä Suomi. Lienee sekin jonkin arvoista.
Sähköllä ja vedyllä kulkevat moottoripyörät voivat olla ratamoottoripyöräilyn tulevaisuus, mutta ne eivät ole sitä vielä. Mainituissa Imatranajoissa oli näytösajossa kolme sähkömoottoripyörää, joista yksi ei ollut riittävän kunnossa startatakseen ja yksi levisi pitkin Vuoksenniskaa. Kehittymistä vaatii kulttuurikin, jotta moottorin pärinään ja bensanhajuun tottunut yleisö ei kokisi tärkeän elämyksellisyyden puuttuvan.
Moottoriurheilu ei ole ihmiselle mitenkään välttämätöntä toimintaa, mutta kilvanajo tuntuu sitä olevan. Tavalla tai toisella, kilvanajo jatkuu.
Kymiringin kohtaloa puolestaan voi vain arvailla.
"Pöly tunkeutuu joka huokoseen, ja usein sää on tukalan kuuma tai sateinen" tsiisus
"Eikä yhdelläkään olemassa olevalla radalla ole Kymiringin etua, erinomaista katsomopaikkaa, josta näkee lähes koko radan" mites tuo alastaro
Muuten ihan asiaa