Sivu: 7 / 7:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 567
Tulokset 181:stä 204:een 204:sta
  1. #181
    Edelleen kiitos. Huomenna tallille relettä vaihtamaan. Infoan sitten miten kävi. Voi tosin olla, että mulla ei edes ole LED vilkut tuossa, kun olin katsovinani, että on polttimot noissa. Yhtäkaikki liian taajaan vilkuttelee, joten toivottavasti releen vaihto auttaa. Hätävilkut vilkuttaa normaalisti, eli kuormasta ainakin lienee kiinni.

    Tuonnäköiset vilkut jos joku tunnistaa:

    https://dl.dropboxusercontent.com/u/58323882/Front.jpg

    Veikkaan että voisivat olla nämä: http://www.mopokellari.fi/epages/mop...roducts/15-970

    Eli Big Peakit: http://www.motoplaza.org/user_data/p...ts/202-240.jpg tai http://www.motoplaza.org/mp-tuotteet...ae-varsi-Musta

    Noissahan on siis tavallinen polttimo. Olen siis ihan väärässä ketjussa vaihteeksi. Tuo 12V 10W lienee syy siihen, että vilkuttavat tiheästi. Eikös normaali oli 21W - oletan että releen vaihto auttaa joka tapauksessa, kun kyse on kai käytännössä samasta asiasta kuin led vilkkujen kanssa.

    Laitetaan nyt vielä yksi linkki tarkemman kuvauksen kanssa:
    http://www.bikermart.co.uk/proddetai...prod=202-240-1
    Viimeksi muokannut: TwinTenox; 29.09.2016 klo 01:57.
    Entiset moottoripyörät: https://www.dropbox.com/sh/amqoywn9u...QMSPvQiWa?dl=0 Nyt M-G Bellagio 940
  2. #182
    En ole Canbus väylättömässä laitteessa kokeillut, mutta mites Canbus ledit toimis? Niissä on vastukset, jotta ei tulis lamppuherjoja, eli saattais vaikuttaa vilkuttamisnopeuteenkin.

    Just omaan mopoon tilasin W5W Canbus ledit, kun perusledeistä tuli lamppuvikaherjaa.
  3. #183
    Motonetin rele oli mallia plug&play, eli nyt toimii vilkut ja hätävilkut kuten kuuluu ja pyörä myös lähtee käymään ja liikkeelle, joten olettaisin että jalankin rele toimii.
    Entiset moottoripyörät: https://www.dropbox.com/sh/amqoywn9u...QMSPvQiWa?dl=0 Nyt M-G Bellagio 940
  4. #184
    Tarkotus vaihtaa xj600 diversionii led vilkut.
    Toimiiko homma vaihtamalla vilkkureleen vai pitääkö joka vilkulle ostaa oma vastus?
    Käykö motonetin rele suoraan?
  5. #185
    Lainaa Harri81 kirjoitti Katso viesti
    Tarkotus vaihtaa xj600 diversionii led vilkut.
    Toimiiko homma vaihtamalla vilkkureleen vai pitääkö joka vilkulle ostaa oma vastus?
    Käykö motonetin rele suoraan?
    Pääset helpolla vaihtamalla releen. Et tarvtse mitään vastuksia lisäksi.
    Honda CB 1300S 2008
    Ex Suzuki GSX 1100E 1982
    Ex Suzuki GSX 1400 K3
    Ex Yamaha XJ 750 Seca 1984
    Ex Yamaha R5 350 1973
  6. #186
    https://www.storm-motor.fi/yleisosat...df-kromi-1kpl/

    Olis aika päheet. Köyhästä tuntuu vaan vähän kalliita toisaalta ei kantsi ostaa huonoa. Löytyykö jostain vastaavaa järkihintaan. Ilmeisesti -94 Hondaan pitää vaihtaa vilkkurele?
  7. #187
    Lainaa Heksu kirjoitti Katso viesti
    https://www.storm-motor.fi/yleisosat...df-kromi-1kpl/

    Olis aika päheet. Köyhästä tuntuu vaan vähän kalliita toisaalta ei kantsi ostaa huonoa. Löytyykö jostain vastaavaa järkihintaan. Ilmeisesti -94 Hondaan pitää vaihtaa vilkkurele?
    Kannattaa samasta paikasta tilata Kellermanin yleisvilkkurele niin ei mene asennuskaljoja niin paljon. Ainakin itsellä pelitti ensi yrittämällä kun vaihdoin hehkupolttimovilkuista ledivilkkuihin.
    Moto Guzzi V85TT
    Victory Hammer S -10
    Moto Morini Corsaro Veloce -07
    Honda NX 650 Dominator -93
    Honda VFR 750 f -95
    Kawasaki GPX 600 R -96
    Honda CB 450 twin, -74 ?
    Solifer SM -77
    Solifer Export -73
  8. #188
    Onko muilla tullut vastaan, että ledivilkut vilkkuu moottori sammuksissa normaalia nopeutta, mutta moottori käynnissä nopeasti?

    Taustaa; vaihdoin Kotariin ledivilkut, joissa oli vastukset valmiina johdoissa. Vilkut ei toimineet ollenkaan vakioreleellä. Ns. ledirele auttoi, mutta moottori käynnissä vilkkuu turhan nopeasti.

    Missä vika?
    Yamaha Tenere 700 & R6R
  9. #189
    Lainaa Attitude kirjoitti Katso viesti
    Mulla oli kans sama probleemo Motonetin 2-napaisella eletronisella releellä, mutta sitten hommasin Motonetistä 3-napaisen "aidon" Led-releen ja johan alkoi vilkut pelittään!
    Sikäli jännä juttu että toi kolminapainen toimii ihan ok, vaikka yksi napa jäi siitä kokonaan kytkemättä - Zetassa kun on alunperin 2-napainen rele...
    Hei.

    Jatkan tätä vanhaa keskustelua, mutta aivan samanlaista ongelmaa mitä edellisessä.
    Elikkä takana oli ns.normaalilla polttimolla olevat vilkut ja eteen lisättiin led vilkut ja huomioitava asia on että Led valo on myös merkkivalona mikä on yksittäinen ja ns vilkkujen välissä, siis ihme että toimii ??
    Kaikki siis toimi niin kauan kun vaihdettiin led vilkut myös taakse, vilkku jää vaan palamaan. Seuraavaksi vaihdettu motonetin 2 napanen led-valo rele, ja sama homma jatkuu.
    Jos kytkee vanhan taka vilkun niin toimii, siis vastuksilla saa toimii silloin, mutta onko pätevää relettä vai voisiko tuo merkkivalo tehdä jotain omituista…. Kaikki siis toimii kun on vastusta myös tuo merkkivalo
  10. #190
    Itellä ei ainakaan toiminut releen vaihto. Laitoin sitten sekä eteen, että taakse kaikkiin kulmiin vastukset ja on toiminut moitteettomasti ja vilkuntanopeus on normaali. Jonkun verran joutui katkomaan johtoja, mutta väliäkö tuolla. Nyt hankkimassa mahdollisesti sen ikäistä mopoa, jossa pitäisi taas tehdä tuo sama homma, mutta aloin kyllä miettimään, että onko se sen arvoista. Ehkä tyydyn ihan sen aikaisiin vilkkuihin mitkä mopossa on Saas nähdä miten käy?
  11. #191
    Pitäisikö elektronisen releen toimia siten että sen ei pitäisi vaikuttaa kuorman määrään toimiakseen, tietysti että hetkellinen johtavuus..
    Onko ”led-valo” releissä eroja?
  12. #192
    Niinhän sen pitäisi toimia, että kuormasta ei välitetä. Perinteinen vilkkurele on suunniteltu tietylle kuormalle ja siinä on sitten se varoitusominaisuus, joka varoittaa toimimattomasta vilkusta vilkuttamalla tiheään.

    Tuossa minun Bobberissa on ihan hieno ominaisuus, eli siinä saa ajotietokoneesta valita neljä erilaista profiilia vilkuille. Eli teoriassa mitkä vaan ledivilkut saa toimimaan vain asetusta muuttamalla. Ei kuulemma päde 100% luotettavasti kaikkiin mahdollisiin tarvikevilkkuihin, mutta minulla ledivilkut lähtivät pelaamaan ihan vaan asetusta muuttamalla.
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    KTM 690 Enduro R -15
    Vespa GTS 300 SuperSport -21
  13. #193
    Niin oikeassa ”led” releessä on kuulemma pieni ajastinkytkin…
    Jos nyt oikein käsitin niin se vaatii jatkuvan virran ja kolmannelta liittimeltä saadaan katkeavaa virtaa, vai olenko ihan hakoteillä tässä asiassa?
  14. #194
    Noille lähtötiedoilla on em. ongelmaan täysin mahdotonta vastata. Tässä kuitenkin yleistä pintaraapaisua vilkkujen, eli siis suuntavalaisimien, ohjaamisesta.


    Kaikki sähköiset komponentit tarvitsevat toimiakseen jännite-eron. Kaksinapaisen releen tapauksessa tämä on tietenkin hienoinen ongelma, sillä kontaktin sulkeutessa myös jalkojen välillä näkyvä jännite-ero on käytännössä nolla (kontaktiresistanssi ei koskaan ole nolla, eli tästä johtuu pieni jännite-ero näkyy; lillukanvarsia).

    Metallin lämpölaajenemiseen perustuvassa releessä tarvittava energia on varastoitunut lämmöksi. Kun lämpö johtuu ja säteilee ympäristöön ja sopivasti suunniteltu metalliliuska palautuu alkuasentoonsa, avautuu myös kontakti. Tällöin releen jalkojen väliin kytketty lämpövastus näkee taas sopivan jännite-eron ja sykli voi alkaa uudelleen.

    Elektromekaanisessa releessä lämpöenergian asemasta varastoidaan sähköenergiaa kondensaattoriin. Kondensaattori on releen kelan kanssa rinnan. Kun releen kontakti sulkeutuu (ja jännite-ero katoaa), saadan tarvittava käyttöjännite kondensaattorista (edit: tähän tarvitaan käytännössä RC-piiri, jolloin kondensaattori saadaan ladattua ja purrettua hallitusti).

    Kahden edellä mainitun jonkinmoinen kompastuskivi on se, että rele on käytännössä aina sijoitettu ohjattavien lamppujen kanssa sarjaan. Siispä lämpövastuksen tai kondensaattorin tarvitsema virta kulkee aina lamppujen kautta. Perinteisten hehkulamppujen kanssa tämä ei ole ongelma, sillä lamppujen läpi kulkee aina tarpeeksi suuri virta, ilman että lampuista näkyy havaittavaa valoa.

    Mekaaniset toteutukset ovat tietenkin myös kalliita, jokseenkin kankeita, lämpötilariippuvaisia ja niillä on rajallinen kesto. Yllättävää kyllä, lainsäädöntö ei välttämättä ole näille se ylitsepääsemätön este.

    Ajoneuvoja koskeva lainsäädöntö edellyttää, että mahdollisesta vikatilanteessa on ilmoitettava jollain tavalla käyttäjälle (ECE 48 / 6.5.8 [mm. M ja N luokkien ajoneuvot, "henkilöautot"], ECE 74 / 6.8.11 [L1-luokan ajoneuvot, "moottoripyörät"]). Näitä tapoja on merkkivalon pysyminen jatkuvasti päällä tai kokonaan pois päältä tai vilkuntanopeuden muuttuminen. Mikäli merkkivaloa ei ole, mikä on hyväksyttävää moottoripyörien tapauksessa, on vilkuntanopeuden muututtava tai vähintään suuntavalojen on pysyttävä päällä.

    Näiden kahden perinteisen ratkaisun tapauksessa vilkuntanopeus muuttuu myös vikatilanteessa (vähemmän ehjiä hehkulamppuja, eli vastuksissa rinnan, virta pienenee; vastus lämpeää tai kondensaattori varautuu hitaammin). LED-valojen ollessa kyseessä tilanne on kuitekin hieman nurinkurinen. Alkutilanteessa, kontaktin ollessa auki, virta on todennäköisesti niin iso, että LED-valo syttyy jo tällöin. Voi myös olla, että releen lämpövastus tai kela eivät toimi oletetusti, eikä kontakti koskaan sulkeudu, sillä niiden tarvitsema virta on enemmän kuin mitä valodiodien etuvastuksien ja/tai virtalähteen läpi kulkee. Tässä tapauksessa se lienee kuitenkin jokseenkin epäolennaista.

    Erilliset, elektroniset vilkkureleet (jos sellainen on vielä lötynyt), eivät ole olleet pitkään aikaan mitään harvinaisuuksia. Vanhemissa elektronissa vilkkureleissä on IC-piiri ja erillinen mekaaninen rele. IC-piirissä on esimerkiksi säädettävä oskillaattori ja virtamittaus. Oskillaattoripiiri säätelee vilkuntanopeutta ja virtamittaus mitoitetaan normaalitilannetta varten. Mikäli virta on pienempi kuin on oletettu, tunnistetaan vikatilanne.

    Sillä rele on sarjassa vilkkujen kanssa (kaksinapaisen tapauksessa), eikä sillä ole muuta yhteyttä järjestelmään (pl. mahdollinen kojetaulun indikaattori), on ainoa tapa muuttaa nopeutta. Kolminapaisissa, joissa kolmas jalka on tarkoitettu indikaattorivalolle, voidaan myös kahta muuta yllä kuvattua tapaa luonnollisesti käyttää.

    Esimerkiksi U6043B on 1990-luvun IC-piiri, joka on suunniteltu vain ja ainoastaan tähän tarkoitukseen; samassa IC-perheessä on muitankin variaatioita. Näitä on valmistunut alkujaan esimerkiksi Telefunken (TFK). Esimerkkikytkennän C1 ja R1 muodostavat oskillaattoripiirin. Haluttu virtaraja puolestaan asetetaan shunttivastuksella R3 (virta saadaan tietoon mittaamalla jännitehäviö vastuksen yli). Vastaavia tähän käyttötarkoitukseen räätälöityjä tuotteita on varmasti löytynyt muitakin.

    Erona nykykaisiin erillisiin vilkkureleisiin erona on lähinnä se (pl. virtaraja, josta enemmän alla), että elektrolyyttikondensaattori on vaihtunut keraamiseen ja releen on korvannut jokin vastaava puolijohde; ehkäpä MOSFET. Komponentit ovat myös muuttuneet pintaliitoskomponenteiksi.

    Kaksinapaista vikkurelettä helpompi tapaus on se, että releelle löytyy oma maapiste (kuten em. IC:n kanssa on oletettu). Tällöin ohjaavan piirin virransaanti on helpompaa, sillä energiaa ei tarvitse varastoida siksi aikaa, kun kontakti on suljettuna eikä ohjauspiirin itsensä tarvitsema virta kulke valasimien lävitse. Pääsääntöisesti tälläisen voi myös asentaa kaksinapaisen tilalle, mikäli releelle tekee sopivan adapterin. Mikäli relekanta on alkujaan yleismallinen, voi riittää, että relekantaan yksinkertaisesti liittää sopivan (tyypillisesti 6.3mm) lattaliittimellä varastustetun kaapelin.

    Sillä ajoneuvoissa on monta muutakin kohdetta, joihin käy kuvaus "ohjattu laite, jonka virta mitataan vikatilanteita varten", on hyvin ymmärrettävää, miksi toiminallisuus on monesti integroitu osaksi muuta ohjausjärjestelmää.

    Tämä vikatilanteen tunnistaminen on luultavasti yksi selitys sille, miksi markkinoilta löytyy lopulta aika huonosti vaihtoehtoja LED-muunnoksille. Mikäli LED:n rinnalle lisää keinokuorman, eli vastuksen, ei täyty edellytys siitä, että vikatilanne voidaan tunnistaa. Mikäli itse valolähde rikkoutuu, on keinokuorma vielä sarjassa, eli virran määrässä ei näy merkittävää muutosta.

    Tämä ongelma on ratkaisu uusissa LED-valoissa siten, että ISO 13207-1:n mukainen valolaite "lähettää" (käytännössä siis aiheuttaa lyhyen keinokuorman) perinteistä 21W hehkulamppua vastaavan 20 ms kestoisen virtapulssin kun valo on ollut toiminnassa 100 ms. Mikäli vilkkuja ohjaava laite, oli kyseessä integroitu tai erillinen vilkkurele, ei näe tätä virtapulssia, siirtyy se vikatilaan ja toimii jollakin yllä mainituista tavoista.

    Lopulta niinkin yksinkertainen asia, kuin ajoneuvot suuntavalaisimet, ovat siis aika monimutkainen järjestelmä. Kaikilla vilkkureleillä on siis tietty toimintaympäristö missä ne toimivat. Vilkkurele ei siis voi olla missä tahansa kohtaa järjestelmää ja se on muutenkin osattava mitoittaa osaksi haluttua järjestelmää. Sillä järjestelmät ovat hyvin pitkälti standardoituja, voi useimmiten vaikuttaa sillä, että uuden ja hieman erillaisenkin osan voi vain heittää osaksi "systeemiä" ja homma rokkaa.

    Viimeksi muokannut: d0ggie; 06.02.2023 klo 03:09.
  15. #195
    Lainaa d0ggie kirjoitti Katso viesti
    Noille lähtötiedoilla on em. ongelmaan täysin mahdotonta vastata. Tässä kuitenkin yleistä pintaraapaisua vilkkujen, eli siis suuntavalaisimien, ohjaamisesta.


    Kaikki sähköiset komponentit tarvitsevat toimiakseen jännite-eron. Kaksinapaisen releen tapauksessa tämä on tietenkin hienoinen ongelma, sillä kontaktin sulkeutessa myös jalkojen välillä näkyvä jännite-ero on käytännössä nolla (kontaktiresistanssi ei koskaan ole nolla, eli tästä johtuu pieni jännite-ero näkyy; lillukanvarsia).

    Metallin lämpölaajenemiseen perustuvassa releessä tarvittava energia on varastoitunut lämmöksi. Kun lämpö johtuu ja säteilee ympäristöön ja sopivasti suunniteltu metalliliuska palautuu alkuasentoonsa, avautuu myös kontakti. Tällöin releen jalkojen väliin kytketty lämpövastus näkee taas sopivan jännite-eron ja sykli voi alkaa uudelleen.

    Elektromekaanisessa releessä lämpöenergian asemasta varastoidaan sähköenergiaa kondensaattoriin. Kondensaattori on releen kelan kanssa rinnan. Kun releen kontakti sulkeutuu (ja jännite-ero katoaa), saadan tarvittava käyttöjännite kondensaattorista (edit: tähän tarvitaan käytännössä RC-piiri, jolloin kondensaattori saadaan ladattua ja purrettua hallitusti).

    Kahden edellä mainitun jonkinmoinen kompastuskivi on se, että rele on käytännössä aina sijoitettu ohjattavien lamppujen kanssa sarjaan. Siispä lämpövastuksen tai kondensaattorin tarvitsema virta kulkee aina lamppujen kautta. Perinteisten hehkulamppujen kanssa tämä ei ole ongelma, sillä lamppujen läpi kulkee aina tarpeeksi suuri virta, ilman että lampuista näkyy havaittavaa valoa.

    Mekaaniset toteutukset ovat tietenkin myös kalliita, jokseenkin kankeita, lämpötilariippuvaisia ja niillä on rajallinen kesto. Yllättävää kyllä, lainsäädöntö ei välttämättä ole näille se ylitsepääsemätön este.

    Ajoneuvoja koskeva lainsäädöntö edellyttää, että mahdollisesta vikatilanteessa on ilmoitettava jollain tavalla käyttäjälle (ECE 48 / 6.5.8 [mm. M ja N luokkien ajoneuvot, "henkilöautot"], ECE 74 / 6.8.11 [L1-luokan ajoneuvot, "moottoripyörät"]). Näitä tapoja on merkkivalon pysyminen jatkuvasti päällä tai kokonaan pois päältä tai vilkuntanopeuden muuttuminen. Mikäli merkkivaloa ei ole, mikä on hyväksyttävää moottoripyörien tapauksessa, on vilkuntanopeuden muututtava tai vähintään suuntavalojen on pysyttävä päällä.

    Näiden kahden perinteisen ratkaisun tapauksessa vilkuntanopeus muuttuu myös vikatilanteessa (vähemmän ehjiä hehkulamppuja, eli vastuksissa rinnan, virta pienenee; vastus lämpeää tai kondensaattori varautuu hitaammin). LED-valojen ollessa kyseessä tilanne on kuitekin hieman nurinkurinen. Alkutilanteessa, kontaktin ollessa auki, virta on todennäköisesti niin iso, että LED-valo syttyy jo tällöin. Voi myös olla, että releen lämpövastus tai kela eivät toimi oletetusti, eikä kontakti koskaan sulkeudu, sillä niiden tarvitsema virta on enemmän kuin mitä valodiodien etuvastuksien ja/tai virtalähteen läpi kulkee. Tässä tapauksessa se lienee kuitenkin jokseenkin epäolennaista.

    Erilliset, elektroniset vilkkureleet (jos sellainen on vielä lötynyt), eivät ole olleet pitkään aikaan mitään harvinaisuuksia. Vanhemissa elektronissa vilkkureleissä on IC-piiri ja erillinen mekaaninen rele. IC-piirissä on esimerkiksi säädettävä oskillaattori ja virtamittaus. Oskillaattoripiiri säätelee vilkuntanopeutta ja virtamittaus mitoitetaan normaalitilannetta varten. Mikäli virta on pienempi kuin on oletettu, tunnistetaan vikatilanne.

    Sillä rele on sarjassa vilkkujen kanssa (kaksinapaisen tapauksessa), eikä sillä ole muuta yhteyttä järjestelmään (pl. mahdollinen kojetaulun indikaattori), on ainoa tapa muuttaa nopeutta. Kolminapaisissa, joissa kolmas jalka on tarkoitettu indikaattorivalolle, voidaan myös kahta muuta yllä kuvattua tapaa luonnollisesti käyttää.

    Esimerkiksi U6043B on 1990-luvun IC-piiri, joka on suunniteltu vain ja ainoastaan tähän tarkoitukseen; samassa IC-perheessä on muitankin variaatioita. Näitä on valmistunut alkujaan esimerkiksi Telefunken (TFK). Esimerkkikytkennän C1 ja R1 muodostavat oskillaattoripiirin. Haluttu virtaraja puolestaan asetetaan shunttivastuksella R3 (virta saadaan tietoon mittaamalla jännitehäviö vastuksen yli). Vastaavia tähän käyttötarkoitukseen räätälöityjä tuotteita on varmasti löytynyt muitakin.

    Erona nykykaisiin erillisiin vilkkureleisiin erona on lähinnä se (pl. virtaraja, josta enemmän alla), että elektrolyyttikondensaattori on vaihtunut keraamiseen ja releen on korvannut jokin vastaava puolijohde; ehkäpä MOSFET. Komponentit ovat myös muuttuneet pintaliitoskomponenteiksi.

    Kaksinapaista vikkurelettä helpompi tapaus on se, että releelle löytyy oma maapiste (kuten em. IC:n kanssa on oletettu). Tällöin ohjaavan piirin virransaanti on helpompaa, sillä energiaa ei tarvitse varastoida siksi aikaa, kun kontakti on suljettuna eikä ohjauspiirin itsensä tarvitsema virta kulke valasimien lävitse. Pääsääntöisesti tälläisen voi myös asentaa kaksinapaisen tilalle, mikäli releelle tekee sopivan adapterin. Mikäli relekanta on alkujaan yleismallinen, voi riittää, että relekantaan yksinkertaisesti liittää sopivan (tyypillisesti 6.3mm) lattaliittimellä varastustetun kaapelin.

    Sillä ajoneuvoissa on monta muutakin kohdetta, joihin käy kuvaus "ohjattu laite, jonka virta mitataan vikatilanteita varten", on hyvin ymmärrettävää, miksi toiminallisuus on monesti integroitu osaksi muuta ohjausjärjestelmää.

    Tämä vikatilanteen tunnistaminen on luultavasti yksi selitys sille, miksi markkinoilta löytyy lopulta aika huonosti vaihtoehtoja LED-muunnoksille. Mikäli LED:n rinnalle lisää keinokuorman, eli vastuksen, ei täyty edellytys siitä, että vikatilanne voidaan tunnistaa. Mikäli itse valolähde rikkoutuu, on keinokuorma vielä sarjassa, eli virran määrässä ei näy merkittävää muutosta.

    Tämä ongelma on ratkaisu uusissa LED-valoissa siten, että ISO 13207-1:n mukainen valolaite "lähettää" (käytännössä siis aiheuttaa lyhyen keinokuorman) perinteistä 21W hehkulamppua vastaavan 20 ms kestoisen virtapulssin kun valo on ollut toiminnassa 100 ms. Mikäli vilkkuja ohjaava laite, oli kyseessä integroitu tai erillinen vilkkurele, ei näe tätä virtapulssia, siirtyy se vikatilaan ja toimii jollakin yllä mainituista tavoista.

    Lopulta niinkin yksinkertainen asia, kuin ajoneuvot suuntavalaisimet, ovat siis aika monimutkainen järjestelmä. Kaikilla vilkkureleillä on siis tietty toimintaympäristö missä ne toimivat. Vilkkurele ei siis voi olla missä tahansa kohtaa järjestelmää ja se on muutenkin osattava mitoittaa osaksi haluttua järjestelmää. Sillä järjestelmät ovat hyvin pitkälti standardoituja, voi useimmiten vaikuttaa sillä, että uuden ja hieman erillaisenkin osan voi vain heittää osaksi "systeemiä" ja homma rokkaa.


    Kiitos viestistä, ehkä hieman selvensi👍 huomaa että on asiantuntemusta.
    Niin jos nyt oikein ymmärsin niin tuo kolme napainen E rele missä yksi on maadoitus, voisi olla kokeilun arvoinen, jos en saa kaksi napaista toimii. Toki pohjan uudelleen asennus tuon maadoituksen osalta.

    Hei sellainen kysymys vielä tai lähinnä ihmetys minulle, elikkä MP vilkkujen mittarissa oleva indikointi valona on käytetty led-valoa, ja se on kytketty (käsittääkseni)ns. Vanhaan tapaan vasemman ja oikean vilkun väliin, eikös led toimi vain yhteensuuntaan, mutta tässä tapauksessa merkkivalo toimi kun oli vanhat (hehku) takavilkut, nyt tosin pitää selvittää tuo rele ongelma.
    Mutta kuitenkin voisiko tuokin liittyä jotenkin jännite-eroon..
  16. #196
    Lainaa mopomies kirjoitti Katso viesti
    Niin jos nyt oikein ymmärsin niin tuo kolme napainen E rele missä yksi on maadoitus, voisi olla kokeilun arvoinen, jos en saa kaksi napaista toimii. Toki pohjan uudelleen asennus tuon maadoituksen osalta.
    Tollasella minä laitoin Gixxerin tuuninkivilkut toimimaan, kun laitteen myyneen pienkonekorjaajan ammattitaito ei ollut riittänyt.
    Ja toimi edelleen, kun jatkossa vaihdoin vilkut alkuperäisiin.
    GT380-DS7-CB350F-GT500-GS750-VF750F-GSX1100F-GSXR1100-XJ600-GSXF750

    How far can you travel when you're six feet underground?
  17. #197
    Lainaa mopomies kirjoitti Katso viesti
    Hei sellainen kysymys vielä tai lähinnä ihmetys minulle, elikkä MP vilkkujen mittarissa oleva indikointi valona on käytetty led-valoa, ja se on kytketty (käsittääkseni)ns. Vanhaan tapaan vasemman ja oikean vilkun väliin, eikös led toimi vain yhteensuuntaan, mutta tässä tapauksessa merkkivalo toimi kun oli vanhat (hehku) takavilkut, nyt tosin pitää selvittää tuo rele ongelma.
    Mutta kuitenkin voisiko tuokin liittyä jotenkin jännite-eroon..
    Ei tuota ledimerkkivalon toimintaa ihmetellä kannata, sinne valomötikkään on jemmattu 4 diodia, millä käännetään napaisuus. Tai sitten siinä on 2 lediä eripäin rinnankytkettynä.
    <p>X-ADV + LC4-400MIL</p>
  18. #198
    Lainaa mopomies kirjoitti Katso viesti
    Kiitos viestistä, ehkä hieman selvensi huomaa että on asiantuntemusta.
    Niin jos nyt oikein ymmärsin niin tuo kolme napainen E rele missä yksi on maadoitus, voisi olla kokeilun arvoinen, jos en saa kaksi napaista toimii. Toki pohjan uudelleen asennus tuon maadoituksen osalta.

    Hei sellainen kysymys vielä tai lähinnä ihmetys minulle, elikkä MP vilkkujen mittarissa oleva indikointi valona on käytetty led-valoa, ja se on kytketty (käsittääkseni)ns. Vanhaan tapaan vasemman ja oikean vilkun väliin, eikös led toimi vain yhteensuuntaan, mutta tässä tapauksessa merkkivalo toimi kun oli vanhat (hehku) takavilkut, nyt tosin pitää selvittää tuo rele ongelma.
    Mutta kuitenkin voisiko tuokin liittyä jotenkin jännite-eroon..
    Se merkkivalo ledi voi olla kaksi ledia rinnakkain, vastakkaissuuntaisesti.
  19. #199
    Veneiden vilkkujen merkkivaloissahan on juuri noin, punainen ja vihreä?
    <p>X-ADV + LC4-400MIL</p>
  20. #200
    Eläkeläinen pupu:n avatar
    Rata & Koulutus
    Liittyi Jul 2005
    Kirkkonummi
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa Urpox kirjoitti Katso viesti
    Veneiden vilkkujen merkkivaloissahan on juuri noin, punainen ja vihreä?
    Veneessä vilkut?
    "Puput on kyllä suloisia, muttei kovin älykkäitä"
  21. #201
    Veneessä vilkut?
    Veneen sivuvaloista varmaan kyse? Tosin niitähän ei tarvitse vilkkureleellä käskyttää.
    -- Brake later and open the gas earlier --
  22. #202
    Elektronisissa releissä on melkoisia eroja toiminnassa. Tähän mennessä vain yhteen pyörään on saatu järkevästi toimimaan motonetin releellä vilkut. Motogadgetin mo.flash on laitettu kaikkiin muihin. En mene lupaamaan, että se toimii luotettavasti kaikkien vilkun vianhavainnointisysteemien kanssa, mutta ainakin tähän mennessä kokeilluista ollut paras.
    2x HD, 2x Savage
  23. #203
    "Elektroninen" ei automaattisesti tarkoita sitä, että vilkkureleen toiminta olisi kuormasta riippumaton. Kuten on käytännössä havaittu.
    <p>X-ADV + LC4-400MIL</p>
  24.  
  25. #204
    Vilkut toimii!!

    Oli kyllä niin paha moka itseltä, että…. Elikkä + ja - oli väärin päin releeseen nähden, vaikka olin katsovinani että oikein päin olisi mutta jokin hätäinen sekaannus oli…

    Ilmeisesti vanhemmissa releissä(pohjassa,kannassa) varsinkin kaksi napaisissa + ja - on toisien päin, toki vanha rele(mek) toimii kummin päin tahansa, mutta elektronin ei toimi, vilkut jää palaa..
    Tälläisiä kokemuksia, elikkä tarkkana pitää olla 😅
Sivu: 7 / 7:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 567