Itsellä oli aikanaan kaasarimallin R1 ratakäytössä ja se oli herkkä ravistamaan ohjausta. Siinä oli monenlaista keulaa, jousia ja ohjausiskaria sekä takaiskaria vuosien varrella, mutta millään asetuksella se ei ollut herkkä kääntymään ja samalla keulasta rauhallinen. Pahimmillaan radalla pieni kosketus kanttariin tai kuoppaan sai keulan hakkaamaan topparista toiseen. Keulatoppareita oli tosin säädetty huomattavasti lähemmäs, mutta ikävää se oli silti. Erilaisten geometrioiden testauksella pääsi siedettävään lopputulokseen. Laite olisi kyllä ollut todella vaarallinen ilman kunnolla vaimentavaa ohjausiskaria.
Nykyisellä R6R:llä tilanne on ihan toinen, vaikka mieltymykset pyörän käytökseen eivät ole muuttuneet. Eli hyvinkin paljon pyöräkohtaista ja kuljettajan säätö/ajotekniikasta ja mieltymyksistä on iskarin säätö ja tarve kiinni.
- T -
The Lakkivaari
Yamaha R6
Tank slapper = Vain sarvet sarvet hakkaa tapista tappiin, muu osa moposta kulkee suoraan, nou hätä, kuski istuu kyydissä ja ihmettelee.
Wobbling = Koko mopo kiemurtelee nopeasti ja voimalla puolelta toiselle, kuskilta lentää jalat tapeilta, ja voipi olla että koko kuski lentää satulasta. Lähinnä säkästä kiinni miten käy.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Tuolla videoita aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=TpeNWxHF6uI
Itse olin uskossa, että wobbling oli putkirunkoisten vaivoja...
Sopivasti kun sääti alustan niin keula vatkaa joka ainoan avauksen. On muuten rasittava ajaa.
Tosin ei se paljon tarvi että rauhoittuu kummasti. Itsellä oikein vieläkään kuvaa haluanko ajaa kireällä ohjausiskarilla vai keveemmällä. Jossain vaiheessa aina keveellä vähän ravistaa niin saatan naksun pari kiristää.
Ei kyllä tulisi mieleenkään ajaa kyykyllä ilman ohjausiskaria. Tossa omassa nakuvessassakin välillä tuntuu että sais olla ihan katukäytössä.
Ihan hauskana sivujuonteena voi slappereihin ja woblaukseen liittyen tuumailla, miten
70- luvun ratafillarilla (polkupyörä) päädytään velodromilla aivan eeppiseen"tank slapperiin" .
On muuten kaikessa karmeudessaan silti varsin huvittavan näköistä.... eikä vähiten se kuskin WTF- ilme.
Racin`with the wind....
Freedom !
That`s what it all about.
Life is a Bitch... but god, i love how she Rock me.
http://www.youtube.com/watch?v=_7VsoxT_FUY
Lainataas pikkasen tätä topikkia - omassa Z1000:ssa tuntuu olevan kans kohtuullisen epävakaa keula kiihdytyksissä, vaikka siinä onkin Öhlinssin ohjausiskari.
Esimerkiksi Alastaron pääsuoran puolivälissä keula on todella levoton - joka korostuu asfaltin epätasaisuuksissa.
Keulakulman jyrkennyksellä on ollut varmasti vaikutusta tuohon levottomuuteen.
Mutta kysymys kuuluu että mitä muuta tuolle voisi tehdä (keulakulman loiventamisen lisäksi) jotta pyörästä tulisi vakaampi?
ZH2 2020
Nakupyörässä ei tuota painoa etusella ole muutenkaan samaan tapaan kuin kyykyssä ja lisäksi huonompi aeromystiikka siirtää painoa enemmän takaselle kovissa vauhdeissa, joten keula on helposti levottoman olonen. Käytännössä ne helpot lääkkeet on kääntää ohjausiskaria tiukemmalle ratapäivien ajaksi, nojata mahdollisimman paljon painoa eteen ja kiinnittää huomiota siihen, että kuski ei roiku tangossa.
Mitä rennommin käsin avaukset pystyy ajamaan, sen vakaammin mopo menee, kun mikään ei pääse häiritsemään ohjausta. Jos taas kuski ottaa kiihdytyksen aiheuttaman voiman tangosta roikkuen vastaan, saa släpperin melko helposti aikaiseksi. Esim. itse käytän satulan takaosassa n. 20mm korkeaa stopparia, jota vasten voi nojata perseen kiihdytyksissä.
P.S. Onhan se ohjausiskari joskus huollettu? Jos rataa ajelee niin kerran kauteen sais senkin tehdä.
Superbike #7
Iskarilla on ikää vajaa 10 vuotta ja nyt talvella teetin sille ihka ensimmäisen huollon, mutta mielestäni se oli edelleen kohtuullisen jäykkä.
Nyt huollossa vaihdettiin öljyt sekä vaihdettiin reiällinen suutinneula umpinaiseen.
Ja nyt about säätöalueen puoliväli vastaa aiempaa jäykintä säätöä ja jäykimmässä asennossa iskari on TODELLA jäykkä!
Entäs takaiskari - äkkiseltään vois kuvitella että löysemmät takapään säädöt vois vakauttaa keulaa?
ZH2 2020
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Vaimennusten pehmentäminen voi auttaa jos vaimennusta on nyt liikaa. Paluuvaimennus on suht helppo hakea kohdilleen, kun avaa sitä pikkuhiljaa pari naksua kerrallaan ja siinä vaiheessa kun perä alkaa pumppaamaan avauksissa, ottaa yhden naksun takaisinpäin. Menovaimennus sitten pariksi keulan kanssa. Esijännityksen löysääminen sen sijaan tod. näk. pahentaa ongelmaa, koska samalla painopiste siirtyy lisää taaksepäin. Jos vähennät esijännitystä takaa niin vähennä sitä saman verran edestä. Eli voit kokeilla esim. keulaan 40mm ja perään 35mm painumaa. Tuolloin sulla on pikkasen enemmän ulosjoustoa käytössä jos keulan levottomuus johtuu siitä, että ulosjoustovara loppuu kesken ja keula ei sen takia pysty seuraamaan tien pintaa.
Tietty ennen tätä sepustusta olisi vielä pitänyt kysyä, että onko keula levoton avauksessa vai vasta suoralla kovemmissa vauhdeissa vaiko molemmissa.
Superbike #7
Pakko tossa on olla jotain muutakin pielessä kun pari naksua jos tonnizeta alkaa noin temppuilemaan
tuossa kyydissä.
Ei tarvita kummoistakaan välystä/löysää siellä-täällä, niin ne kertaa "persesäädöt" ja huoltamattomien
komponenttien murheet oikeen huolella.
Toisaalta..... tuossa lienee erinomainen käytännön ilmentymä sille, että rento kurvailu kesäisillä mutkilla
sujuu ongelmitta "ihan paskallakin" kopalla.....
mutta heti kun aletaan kunnon renkailla hiemankaan syöttämään suht puhtaalla alustalla,
asiat tulee syliin oikeen huolella.
Racin`with the wind....
Freedom !
That`s what it all about.
Life is a Bitch... but god, i love how she Rock me.
http://www.youtube.com/watch?v=_7VsoxT_FUY
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Sikäli jännä juttu että meikäläisen kovin syöttö tapahtuu satunnaisissa varttimailikokeiluissa, jolloin mopoa on laskettu sellaset 5 senttiä.
Ja silloin mopo menee kuin juna loppuun asti ja nopeutta se ehtii kelata tauluun 230kmh.
Tosin kyllä se viiden sentin madallus tekee moposta todella kankean ohjattavan
ZH2 2020
Mulla alkoi ZRX voblaamaan tai mitä lienee färräämään koko pyörä jos päästi kädet irti tangosta. Ekalla kerralla tutisti niin perkeleesti että pelästyin todella miten tässä nyt käy.. Alamäessä hieman oikaisin itseäni ja sit mentiin.
Se alkoi pikkuisena tutinana ja sit meni tanko puolelta toiselle vitunmoista vauhtia. En kaatunut kuitenkaan.
Sen jälkeen koemielessä kokeilin eri nopeuksilla että alkaako miten elämään. Luulen että se oli eniten kuluneiden renkaiden syytä. Kankaat paistoi takasesta ja eturengaskin oli ihan loppu.
ZZR1400
Jotkut eturenkaat vaan kuluu epätasaisesti ns. "lapuille" ja alkaa heti ravistaa kun päästää tangosta irti. Aikanaan ainakin Misukan Macadam 50 oli sellainen. Mutta se kyllä vaimenee heti kun ottaa taas kiinni, ainakin minulla.
FJR -17
Itse kiittelin ohjausiskaria, kun nopeavauhtisessa kaarteessa oli ajolinjalla lähes päänkokoinen patti. Tanko laidasta laitaan, vakautui siihen ja matka jatkui.
pian tuleva - Victory Hardball
pian ex - BMW F800ST