Kesän reissulle vinkkejä kaivataan

[MRi]

Eli tänään varmistu lomat tälle kesälle ainakin siten, että niiden muuttuminen on enää omissa käsissä.

Reissuun on tarkoitus lähteä pe 9.7 illalla Seawindillä eli yö laivalla välillä Turku - Tukholma. Suunnitelmana ajaa yhdellä yöpymisellä Amsterdamiin, mistä eteenpäin Pariisi - Andorra - Barcelona. Em. osuus on omasta mielestä selvää kauraa.

Liput on varattu siten, että Superfast lähtee la 31.7 illalla Hankoa kohti, ja toivon mukaan me ehjinä siinä mukana. Suunnitelmissa on takastullessa käydä Prahassa ja viipyä siellä kolme yötä.

Se mihin vinkit on erityisesti tervetulleita, on miten ajaa Barcelonasta - Prahaan mahdollisemman mielenkiintoisia reittejä ja mielenkiintoisten paikkojen kautta. Linkit passeista on koluttu jo useaan kertaan ja moni paikka näyttää sikasiistiltä, mutta Barcelona - Praha välille jää aikaa noin 7 yötä. Eli jos olet ajanut suurinpiirtein ko. pätkän tai muuten omaat asiasta näkemyksen, niin kerro se.

Pari reissua on edellisiltä kesiltä takana, joten kohtuulliset päivämatkat (km) on kyllä tiedossa.

Esim. kun aamulla lähtee Tallinnasta ja on puoli kolmelta yöllä Puolan puolella hotellissa (+800 km), niin se on liian paljon.

Toisaalta Saksassa kohtuukelissä samamatka on motareilla vielä ok annos.

[SissyBar]

Esim. kun aamulla lähtee Tallinnasta ja on puoli kolmelta yöllä Puolan puolella hotellissa (+800 km), niin se on liian paljon.
Toisaalta Saksassa kohtuukelissä samamatka on motareilla vielä ok annos.

Ja alppiserpentiineissä voi 300 km:n ajamiseen mennä koko päivä...

Viikossa Barcelonasta Prahaan? Eiköhän siitä matkalta löydy sen verran mutkia - kun et lähde Alppeja kiertämään vaan menet yli - että kaipaat pian toisenkin viikon ajoaikaa.

[MRi]

Se on tiedossa kyllä. Ja huonolla säällä alpeilla voi jättää ajamiset melkein väliin.

Barcelonasta ois suorinta reittiä Prahaan (= motareita) karvan auki 1700 km, mikä ei tietty reittinä kiinnosta.

Oma tämän hetken ajatus olisi ajaa Barcelonasta suurinpiirtein Chamonix kohdille, siitä poikittain Dolomiiteille josta ylös Prahaan. Alpeilla päiväannoksiksi tulisi n. 180 km/pv kun on reittivaihtoehtoja tikuttanut viamichelinissä pikkukylästä - pikkukylään.

No ahneushan tässä suunnitteluvaiheessa aina iskee. Ja saattaa käydä niin kuin viime kesänä ja Prahaa jää (taas) väliin.

Yleisesti taktiikkana mulla on ollut, että mielenkiintoisissa maisemissa ajetaan kohtuullisia päivämatkoja yhden yön stopeilla. Suurkaupungeissa pari päivää eli kolme yötä on melkein minimi, että jotain ehtii nähdä. Siirryttäessä vähemmän mielenkiintoisia reittejä pitkin on tullut pidettyä "ajopäiviä" ja kilometrejä luonnollisesti kertyy silloin enemmän.

[kjhx]

Katsohan löytyisikö tästä mitään sulle sopivaa

[MRi]

Kiitos. Sivut oli jo kyllä suosikeissa, monien muiden joukossa.

Praha on jo jätetty suunnitelmista pois ja Barcelonasta ois tarkoitus ajella pois suurinpiirtein reittiä Bourg St Maurice - Aosta - Martigny - Brig - Bellinzona - Chiavenna - St Moritz - Tirano - Merano - Cortina d' Ampezzo - ja siitä Rostockiin.

Aikaa tohon nyt vähän yli viikko. Riippuu keleistä ja mielihaluista meneekö tota rataa. Mut näin ajatuksissa tässä vaiheessa.

Ja 17 päivän päästähän se reissu jo alkaa...

[MRi]

No nyt on reissu onnellisesti ja onnistuneesti takana ja työt aloitettu, valitettavasti. Matka-aika oli siis 9.7. – 1.8 ja matkan pituudeksi kertyi n. 6500 km. Alla lyhyt sepustus reissusta.

Matka meni ongelmitta ja pitkälti ennakkosuunnitelmien mukaan. Eka yöpyminen tehtiin Saksan puolella reilun 800 km ajon jälkeen, huolimatta tai juuri sen vuoksi että Ruotsissa satoi koko ajan ja Tanskassa lähes koko ajan. Ruotsin kautta ajo oli puuduttava, muttei niin paha kuin olin odottanut. Jatkossa fast tai jetti saa mun eurot, jos vain lippuja on saatavilla.

Ennen Amsterdamia (580 km) yövyttiin vielä kerran, jonka jälkeen reitti kulki patotien kautta (180 km). Amsterdamiin riitti pari yötä ja paikka oli omasta mielestä kävellen päivässä nähty. Yllätys oli että Coffee shopeissa saa kyllä myydään höpöheinää, mutta paikallinen veijon esso ei saa (?) myydä olutta, teltan asennuskaljat jäivät juomatta. Kokonaisuutena selvisi miksi euroopassa näkyy jokapaikassa NL-kilpisiä, Hollannissa ojia ja peltoja riittää. Ja tuulimyllyille riittää tuulta.

Amsterdamista ajettiin Pariisiin (550 km), jossa oltiin 4 yötä eli 3 päivää. Eka Pariisi päivä sattui olemaan joku kansallispäivä ja Champ Elyseellä nähtiin paraati yli lentoineen. *Pari päivää käytettiin top 5 nähtävyyksien katseluun ja yks päivä pyhitettiin eurodisneyn kieputtimille. Pariisi oli odotuksien mukainen ja sillä tulee varmasti käytyä toistenkin.

Pariisista matka jatkui Andorraa kohti. N. 600 km ajon jälkeen stopattiin pikku kylässä nimeltä Pont de Rhodes, josta matka jatkui seuraavana päivänä Andorraa kohti. Ennen Andorraa Ranskan puolella rupes tankit olemaan aika tyhjinä, harvat huoltoasemat joita just sattu olemaan matkan varrella olivat kiinni. Lopulta vastaan tuli kylmäasema. Automaatti viestitti vain ranskaksi ja avuksi tuli ystävällinen hollantilainen, joka omalla ranskankielen taidollaan opasti ja lopulta osasi kertoa, ettei mun korttia hyväksytä. Hetken aikaa raavittiin päätä ja mietittiin mitäs nyt, kunnes sama hollantilainen kipitti takaisin ja ehdotti, että koittakaa ostaa paikalliselta käteiseillä bensaa kun tämä on tankkaamassa. Eikun mopot tankilla olevan ranskalaisperheen 106 pösön viereen. Alkusäikähdyksen jälkeen umpiranksalainen perheen isä ymmärsi pulmamme ja viittomakielen ja 20 eurosen heiluttelun jälkeen molempien tankeissa oli 10 eurolla ainetta. Ja tankkaus suoritettiin vielä kahdessa eri otteessa kun ilmeisesti aika katkaisi bensan syötön kertaalleen automaatista. *Matka pääsi jatkumaan Andorraan (360 km). Andorrassa oli tarkoitus majoittua hotelliin ja ajettiin keskustaan asti. Keskustan härdelli ei jaksanut innostaa ja majapaikka löyty 10 km takaisinpäin ajon jälkeen. Andorrasta täydennettiin varustusta röökikartsalla 15,90e ja 1,5l Bastis-pullolla n. 10e.

Andorrasta matka jatkui Barcelonaa kohti. Päätettiin, ettei ajeta tunnelin kautta vaan tieksi valittiin N152 mikä osoittautui oivaksi valinnaksi (290 km). Maisemat olivat hyvät ja tie erittäin ajettava. Jarrupaikkojen näyttäjänä toimi paikallinen luupäinen kotilokuski. Barcelonassa vietettiin 3 yötä ja 2 päivää, joista ensimmäinen käytettiin kaupungilla ja toinen päivä käräyttämällä nahka rannalla.

Barcelonasta matka jatkui alppeja kohti (560 km) ja Ponte-En-Royans nimisessä pikkukylässä, missä 2 hengen huone irtosi 27 egeen. Palvelu oli jälleen ystävällistä ja englantia yritettiin taas paikallisten(kin) toimesta puhua. Olimme ekan kerran Ranskassa toissa vuonna ja sen kerran positiiviset kokemukset olisi voinut laittaa vielä tuurin piikkiin. Nyt toisen visiitin jälkeen on todettava, että ennakkoasenteet ranskalaisista ylpeinä ja vain ranskaa puhuvina voi heittää romukoppaan. Sen verran hyvää ja ystävällistä palvelua omalle kohdalle on Ranskassa osunut, jopa Pariisi mukaanlukien.

Seuraavana päivän suunnattiin Alppeja kohti (390 km). Sveitsin puolelle saavuttiin St Bernardin kautta. Liikennettä oli kohtuu vähän ja maisemat miellytti silmää. Yöpyminen tapahtui Martignyssä. Martignystä jatkettiin seuraavana päivänä pikkuteitä pitkin ja seuraava stoppi tehtiin jo 150 km päästä. Vettä satoi ja rehellisesti sanottuna maisematkaan ei alkumatkasta olleet kovin ihmeelliset. Seuraavana päivänä keli oli jo kirkastunut ja kiiteltiin itseämme, ettei oltu jatkettu edellisenä päivänä pidemmälle. Viereisen teltan saksalainen Hornet-kuski, joka oli tullut Grimselin kautta kehui, että näkyvyys oli ollut luokkaa 20 m. Päivän ajosaldo oli 300 km ja matka taittui reittiä Furkapass – Oberalppass – Julierpass – Berninapass aina Bormion nurkille asti. Noista passeista omasta mielestä paras oli Furka.

Bormiosta matka jatkui seuraavana päivänä kohti Dolomiittejä (180 km). Edessä oli Passo dello Stelvio – Umbrailpass – Karerpass ennen seuraavaa majapaikkaa joka oli n. 10 km ennen Canazeita. Yksittäisistä passeista Stelvio oli mielestäni kaikista makein. Bolzanosta Karerpassille ajettaessa allekirjoittaneella oli alkumatkasta usko koitoksella ”että kenenhän mökille tää metsäautotie vie” kun sinänsä hyväpintainen reitti kipusi vuorenrinteessä metsän keskellä ja muita tiellä liikkujia oli vain joku yksittäinen fiatkuski.

Seuraavana päivänä kamat jätettiin lertsalle ja perinteisen siirtymän sijaista heitettiin kierros Sellagroupin ympäri (85 km). Vaikka mulla oli rasitteena parempi osapuolisko kyydittävänä, oli ajossa enemmän iloa kuin mitä kaikkien rojujen kanssa. Tosin liikennettä oli vähintään riittävästi. Pordoilla päätettiin käydä huipulla ja sijotettiin rahat sekä meno- että paluulippuun. Dolomiitit olivat odotuksien arvoiset.

Dolomiiteiltä matka jatkui isoja teitä pitkin Innsbruckiin (240 km), jossa oltiin pari yötä lähinnä olosuhteiden, ei sään, pakosta. Innsbruckista ajettiin yhdellä stopilla Rostockiin iltaysiltä lähtevään Superfastiin (530+450). Lauantaina oli jo kiitettävästi ruuhkaa, sakut olivat lähdössä lomien viettoon? Yhden 10 km staun aiheutti katolleen mennyt rekka. Jonojen välistä pääsi laukkujenkin kanssa ja autoilijat antoivat kiitettävästi tilaa.

Sunnuntaina oli enää ilta-ajelu Hangosta himaan (150 km). Hangon keskustan jälkeen Audi A3 kuski toivotti meidät tervetulleeksi Suomeen ja heti meidät takana nähtyään alkoi pestä itikoita tuulilasistaan. *Kaipa mopon valot häikäisi enemmän kuin ilta-aurinko? Tämän jälkeen alkoi jarrujen testailu ja takasumari palamaan ja sen jälkeen mun hihat! Takana 6400 km euroopassa eikä yhtään autoilijoiden vittuilua. Alle 10 km Suomessa ja eka pienipäinen toivottaa tervetuloa kotimaahan…

Praha jäi taas väliin, ehkä ensi kerralla. Takana on (vasta) kolme euroopan reissua, kaikki vähän eri suuntiin. Tuleville kesille mielessä on ollut suunniteilla reissut Norjan kautta britteihin ja idän kautta Kreikkaan, lautalla Italiaan ja ylös. Sen jälkeen saattaa uusien maiden ”valloittamishalu” olla tyydytetty ja reissutaktiikka muuttua. Tosin mulla liian kauan samoissa maisemissa pyöriminen yhtäjaksoisesti alkaa latistamaan maisemat, jopa alpit.

Matkaseurueemme koostui kahdesta pyörästä, Tomin Fazer 600:sta, joka kantoi suurimman osan leirintäkamoista ja mun CBR 600 F4:sta, jolla mentiin siis kakspäällä.

[mursu]

No nyt on reissu onnellisesti ja onnistuneesti takana ja työt aloitettu, valitettavasti. Matka-aika oli siis 9.7. – 1.8 ja matkan pituudeksi kertyi n. 6500 km.

Voitko kertoa millaisella budjetilla selvisit koko reissun; liput, bensat, majoitukset + muut menot ?.

Päivän ajosaldo oli 300 km ja matka taittui reittiä Furkapass – Oberalppass – Julierpass – Berninapass aina Bormion nurkille asti. Noista passeista omasta mielestä paras oli Furka.

Tästä Furkapassista olen samaa mieltä. Todella upea, jylhä ja jopa pelottava taival...

Sunnuntaina oli enää ilta-ajelu Hangosta himaan (150 km). Hangon keskustan jälkeen Audi A3 kuski toivotti meidät tervetulleeksi Suomeen ja heti meidät takana nähtyään alkoi pestä itikoita tuulilasistaan. Kaipa mopon valot häikäisi enemmän kuin ilta-aurinko? Tämän jälkeen alkoi jarrujen testailu ja takasumari palamaan ja sen jälkeen mun hihat! Takana 6400 km euroopassa eikä yhtään autoilijoiden vittuilua. Alle 10 km Suomessa ja eka pienipäinen toivottaa tervetuloa kotimaahan…

Tällaista olen itsekin muutaman kerran kokenut. Suomalainen kateellinen juntti voi olla todella todella tauno. Pään sisällä ahdasmielisyys ilmeisesti teettää tuon...

[MRi]

Kulukirjanpitoa en ole jaksanut reissuilla pitää enkä itse asiassa ole koskaan laatinut budjettiakaan, mutta

Liput maksoivat:
- Seawind hytti 3 hengelle + 2 mopoa = 57e (huom! yhteensä)
- lautta Ruotsi - Tanska 13e
- lautta Tanksa - Saksa 28 e
- Superfast B-hytti 3 hengelle + 2 mopoa 670e

Oma maksuosuus edellisistä eli 2 hengeä ja cebari = 507e. Seawind smoton alennuksin ja samoin superin hytit = erikois = opiskelijahinnoin.

Bensoihin meni noin 450-500e.

Tietulleihin yms. maksuihin meni noin 90e. Sveitsissä ei ostettu tarraa, Itävallassa ostettiin ja Innsbruckiin ajettiin 8e solan kautta.

Tietullikustannukset ja arvion pa-kuluista saa muuten www.viamichelin.com kautta. Oletusarvoiksi vaan mp, kulutus ja keskimääräinen bensan hinta.

Hotelliyöpymisiä oli neljä:
Saksa *** 85e / 2 hengen huone
Andorra *** 45e / 2 hengen huone
Ranska * 27e / 2 hengen huone
Saksa *** 60e / 2 hengen huone

Leirintäalueilla loput yöt, joissa hintahaitari koko porukalle 17 - 35 e / yö eli 6-12 e/turpa.

Muita kustannuksia onkin sitten vaikeampi hahmottaa. Meillä oli trangia messissä ja litralla tenttua ja matkalla ostetuilla fonduegeelipanoksella tehtiin safkaa, tosin enemmän virkistystoimintana kuin kustannusmielessä.

Yllättävän paljon menee rahaa vesipullojen ostoon ja pikkupurtavaan matkan varrella.

Röökiaskin hinta vaihteli välillä 1,6e (Andorra) - 5e (Ranska).

Nähtävyyksiin palo tietty rahaa esimerkkeinä Eiffel 3. krs 10,50e/henki, eurodisney 49e/henki jne. + metro- ja junaliput...

Perstuntuma mukana ollut käteinen ja odotettavissa oleva visa-lasku kokonaiskuluista on noin 2300 e.

Ja ainahan reissukuluiks vois jyvittää:
- 1 huollon kustannukset
- puolet rengassarjasta
- 20% ketju-rataspaketista

Halpaahan reissaaminen ei ole, mutta erittäin hauskaa ja tuo elämyksiä ja kokemuksia joita ei voi rahassa mitata.

[mursu]

Kiitos tyhjentävästä laskelmasta !.

Olen aikaisemmin tehnyt huomattavasti lyhyempiä reissuja mp:llä, mutta autolla lähes samanmittaisia...tuota kustannushaarukkaa vähän arvelinkin.