Alusta ja sen säätäminen

[JMH]

Jos me sun iskarit on ollu kolme vuotta huoltamatta niin ei mikään ihme, kun mopo menee pelkkien jousten varassa. Huolto 2 kertaa kauteen (talvella ja keskellä kautta) niin pysyy vaimennukset tontilla.

Välillä vakavasti. Tottakai näin. Perä niiaa, ku ei oo vaimennusta auttamassa jousta.

Mut noi pituusjutut olin ihan tosissani. Kuitenkin varmaan kunnossa, mut tulipa vaan mieleen.

[Jonezi]

Tuli tällee mielee, haluisko joku jeesiä apparalla jos mittais painaumat.

Vittumaista tehdä yksiksee.

[JMH]

Tuli tällee mielee, haluisko joku jeesiä apparalla jos mittais painaumat.

Vittumaista tehdä yksiksee.

Noit vois katella taas kimpassa vuorojen välissä. Kaikki ollut kuitenkin taas talvella irti. Keula varmaan tontilla, mut perästä en oo varma. Nopee säätää... hydraulinen säädin.

[scuuba]

Perä niiaa, ku ei oo vaimennusta auttamassa jousta.

Hyvin yleinen ja erittäin sitkeä kokemusasijantuntioiden keskuudessa elävä fiilis on se että vaimennus jotenkin auttaisi jousta, koska peräreikä-datasta analysoituna Tuntuu Siltä.

[JMH]

^
Voit mennä jollekin enskapenalle selittämään tuonkin vision.

Tottakai aika on merkittävä tekijä. Iskari voidaan kuormittaa hitaasti hydrauliprässissä, nopeammin Bray Hillin pohjalla tai oikein nopeasti routapatissa.

[suizaki]

Pyörän balanssista sen verran, että saako sitä jollain muulla balanssiin, kuin "peräreikä datalla" Eli kuinka voin tunnustella datasta, puskeeko laite, vai leikkaako se sisään liian aikaisin.
Takahaarukan kulman, sisään ja ulosjouston suhteen varmaan vielä lukee potikoista, mutta toi edellä mainittu jää ainakin itseltä tekemättä. Yksinkertaisena ihmesenä käytän yksinkertaista dataa. Kello ja perstuntuma.

Sitten tullaan vielä painaumaan ja dynaamiseen painaumaan... käännetään comppi kiinni ja mennään pyörän päälle varikolla... painauma on jonkin ajan kuluttua luultavasti samoissa, kuin comppi kiinni. Jos taas ajellaan jonkun pattisuoran läpi samalla setupilla, niin eroa alkaa olemaan ihan varmasti viimestään n:n patin kohdalla.

Valitettavasti en osaa tarjota vastauksia aiheeseen, vaan lisää tyhmiä kysymyksiä.

[scuuba]

^Voit mennä jollekin enskapenalle selittämään tuonkin vision.

Ajaaks enskapenat paljonkin rataa ratavehkeillä esim alastaron radalla...? Vai mistä toi sun peräreikä-visio on lähtöisin...?
Pysy ny ees vähä aiheessa, jooko, pliiz.

[JMH]

Ajaaks enskapenat paljonkin rataa ratavehkeillä esim alastaron radalla...? Vai mistä toi sun peräreikä-visio on lähtöisin...?
Pysy ny ees vähä aiheessa, jooko, pliiz.

Iskari on iskari. Pliiz.

Edit: tuolla ja selvitettiinkin dynaamista painumaa. Ja taas pliiz.

Eli kyllä vaimennuksella avitetaan jousta. Riippuu vaan rasituksesta. Aika on niin merkittävä.

Menee teoriaksi, mutta sillä vaimennuksella ostaa vähän painumaa, jos jarru ei ole esimerkiksi ajallisesti kovin pitkä.

Se, että rasitus tulee vaimennuksen läpi ajan kanssa ei sis välttämättä tarkoita, etteikö sillä vaimennuksella olisi väliä pyörän geometrian suhteen niin jarruissa kuin avauksissa.

[Bone]

Tässä kohtaa olis taas hyvä pitää mielessä realiteetit.

Yksi niistä on se, että insinööri, diplomisellaisesta puhumattakaan, on
työkalu siinä missä jakoavainkin kun pyritään tavoitteisiin.

Ei se työkalun "monimutkaisuus" sen statusta asiassa mihinkään muuta.

Kaikella kunnioituksella ja mitenkään aliarvostamatta......

Homma ei kuitenkaan tuosta miksikään muutu pallien, paksumman pään, tai tutkintojen arvon
kasvaessa.

Se on sitten toinen juttu kun insinööri tekee itselleen.... mitä tekeekään .

[Sippe]

Millä tavalla iskarisepät kuten Honkanen hakee oikeat shimmit ja asetukset? Mulla esim. oli aiempi omistaja shimmittänyt iskarit siellä. Honkasella oli ko setuppiin naksut ja esijännitys asetukset joista oli hyvä lähteä. Tiedän että sillä on jonkinlainen dyno jossa niitä kokeilee.

[JMH]

^
Rautaisella kokemuksella.

[scuuba]

Iskari on iskari. Pliiz.

Edit: tuolla ja selvitettiinkin dynaamista painumaa. Ja taas pliiz.

Eli kyllä vaimennuksella avitetaan jousta. Riippuu vaan rasituksesta. Aika on niin merkittävä.

Menee teoriaksi, mutta sillä vaimennuksella ostaa vähän painumaa, jos jarru ei ole esimerkiksi ajallisesti kovin pitkä.

Se, että rasitus tulee vaimennuksen läpi ajan kanssa ei sis välttämättä tarkoita, etteikö sillä vaimennuksella olisi väliä pyörän geometrian suhteen niin jarruissa kuin avauksissa.

Oletko koskaan tulkinnut fiilistäsi vastaavaa alustan iskaridataa? Ja varmistanut ettei peräreikä-datasi luo sinulle todellisuuteen verrattuna valheellista fiilistä?

[JMH]

Oletko koskaan tulkinnut fiilistäsi vastaavaa alustan iskaridataa? Ja varmistanut ettei peräreikä-datasi luo sinulle todellisuuteen verrattuna valheellista fiilistä?

Ei oo potikoita, joten anuksen varassa ollaan.

Sä voit tehdä kokeita vaimennus ”kovalla” ja ”pehmeällä”. Siitähän näkee ka painuman kierrokselle, mikä on hauska tietää nippeli. Varmaan tärkeämpi on esimerkiksi avauksen jälkeiset 0,1-1,0 sekuntia. Tuossa ajassa mopo etenee jo paljon, ja anukseni kuvittelee, että tällöin vaimennuksella on pidon lisäksi vaikutusta mopon geometriaan ja kääntyvyyteen.

Peräreikäni on puhunut.

[vstrom]

Keskustelu alkoi näköjään turvallisen ajon kurssin tiimoilta jousituksen säätöjen suhteen ja sittemmin on edetty suosituksiin, että kääntyy paremmin mutkaan 220 km/h:n nopeudessa kun lisää kaasua ja vetää mutkan kahtasataa neljääkymppiä.

Kun harrastelijataso on Suomessa näinkin korkeaa tasoa, niin miksi näemme niin vähän kotimaista menestystä MotoGP:n eri luokissa?

[PrivateeR]

Hyvin yleinen ja erittäin sitkeä kokemusasijantuntioiden keskuudessa elävä fiilis on se että vaimennus jotenkin auttaisi jousta, koska peräreikä-datasta analysoituna Tuntuu Siltä.

Yhden varsin pätevän säätäjä kaverini quote whatsappissa :

"Niin, tässähän tullaan siihen että mitä Scuuba tarkoittaa sillä, että "vaimennus auttaa jousta".
Niin kuin autossa ja moottoripyörässä termi 'jousitus' koostuu tukivarsista, jousesta (tai vääntötangoista joissain autoissa) ja iskarista.
Mopottimissa jousi se yleisin, tuskinpa siellä vääntötankoja on käytetty?

Jos auto/moottoripyörä on paikallaan, niin silloinhan moottoripyörän massaa kannattelee jousi, jolloin iskari ei vaikuta tuon taivallista.
Mutta toki ajaessa, jos iskaria ei ole niin ajoneuvon jousitus oskillois vapaasti kokoajan, ja koko jousituksesta tulis melko arvaamaton (pomppuisuuden takia).
Iskarin tarkoitushan on vaimentaa ja tasoittaa jousituksen heilahduksia. Ja näin ollen se vaikuttaa oleellisesti rungon painonsiirtonopeuteen ja näin ollen ajettavuuteen.

Mut tuossa painonsiirrossa toki jousilla on suurempi merkitys eli kuinka jäykät ne on ja kuinka paljon niiden on mahdollista puristua kasaan, niin nehän siinä painonsiirrossa ovat määräävimpänä. Ja iskunvaimentimilla sitten painonsiirron ohessa hienosäädetään sitä liikettä. Päätyn toki tekee jousi. Ja sitten taas kuoppien ja epätasaisuuksien aiheuttamien heilahduksien vaimentamiseen iskarilla on suuri merkitys. Niin ku sanoin, ilman iskareita jousitus jäis oskilloimaan epätasaisuuksien jälkeen niin kaua kunnes se jousen liike-energia on vapautunu. vaimenninhan muuttaa tän liike-energian mekaanisesti lämmöksi."

[JMH]

Keskustelu alkoi näköjään turvallisen ajon kurssin tiimoilta jousituksen säätöjen suhteen ja sittemmin on edetty suosituksiin, että kääntyy paremmin mutkaan 220 km/h:n nopeudessa kun lisää kaasua ja vetää mutkan kahtasataa neljääkymppiä.

Kun harrastelijataso on Suomessa näinkin korkeaa tasoa, niin miksi näemme niin vähän kotimaista menestystä MotoGP:n eri luokissa?

Ei oo rahaa.

Privateerille: Painonsiirto on aikariippuvainen tapahtuma (jos samanlainen jarru tai avaus tai töyssy). Nopeammin se paino siirtyy takaselle avauksessa, jos otamme iskarista liemet pois. Sitten siihen sotketaan vielä se, että minkä matkan ja missäpäin rataa mopo kulkee tämän siirron aikana ja lisäksi mitä sillä yritetään tehdä, kuten vaikkapa ajaa matopurkin bussipysäkin lävitse.

Vaimennus on hienosäätöä, totta, mutta jos mopo etenee 36 m/s, ja iskari niiden liemien ja shimmipakkojen ansiosta sinnittelee sekunnin pidempään, niin sehän on jo paljon.


Noin muuten sun tilanteeseen, niin kepit ja iskari huoltoon. Etteköhän te saa ne kimpassa naksuteltua tontille kesän mittaan.

Edit:
Iskaridynosetä, kuten vaikkapa Honkanen, osaa sitten paremmin vastata minkälaista värinää noin ajallisesti on tuo ns. hidas ja nopea alue vaimennuksessa. Eli kauanko liemet vastustaa ja miten paljon missäkin tilanteessa (rasitus, eri shimmit ja blaa blaa blaa).

[scuuba]

Keskustelu alkoi näköjään turvallisen ajon kurssin tiimoilta jousituksen säätöjen suhteen ja sittemmin on edetty suosituksiin, että kääntyy paremmin mutkaan 220 km/h:n nopeudessa kun lisää kaasua ja vetää mutkan kahtasataa neljääkymppiä.

No, toikin on aikalailla peräreikä-dataan perustuvaa fiilistelyä. Yhen kuskin mielestä kääntyy, ja toisen mielestä puskee, ja yhen mielestä niiaa, ja ja ja.

Ts ongelma on aina se että liian harva jaksaa paneutua edes alustan perusasioihin sen verran että ymmärtäisi mikä (rationalisesti) vaikuttaa mihinkin, ja millasen (valheellisen) fiiliksen mikäkin juttu aiheuttaa.

Eli lähtökohtaiseseti keskustelu onkin valmis siirtymään perinteiselle ihan-eniten-mutu-linjalle. Ja sitten kun mukaan vielä otetaan "mutta kun se ja se sano sillon siellä ja siellä niin ja niin" ja sen ja sen viestistä mitään ymmärtämättä sitä toistetaan, varsinkin kun se alkuperäinenkin viesti sille ja sille oli jo asiayhtydestä puolittain irroitettu vaillinainen asiasisällöltään, niin eihän siitä nyt vaan tule yhtään mitään noin niin ku asiapitoisuuden kannalta.

[scuuba]

Yhden varsin pätevän säätäjä kaverini quote whatsappissa :

"Niin, tässähän tullaan siihen että mitä Scuuba tarkoittaa sillä, että "vaimennus auttaa jousta".
Niin kuin autossa ja moottoripyörässä termi 'jousitus' koostuu tukivarsista, jousesta (tai vääntötangoista joissain autoissa) ja iskarista.
Mopottimissa jousi se yleisin, tuskinpa siellä vääntötankoja on käytetty?

Jos auto/moottoripyörä on paikallaan, niin silloinhan moottoripyörän massaa kannattelee jousi, jolloin iskari ei vaikuta tuon taivallista.
Mutta toki ajaessa, jos iskaria ei ole niin ajoneuvon jousitus oskillois vapaasti kokoajan, ja koko jousituksesta tulis melko arvaamaton (pomppuisuuden takia).
Iskarin tarkoitushan on vaimentaa ja tasoittaa jousituksen heilahduksia. Ja näin ollen se vaikuttaa oleellisesti rungon painonsiirtonopeuteen ja näin ollen ajettavuuteen.

Mut tuossa painonsiirrossa toki jousilla on suurempi merkitys eli kuinka jäykät ne on ja kuinka paljon niiden on mahdollista puristua kasaan, niin nehän siinä painonsiirrossa ovat määräävimpänä. Ja iskunvaimentimilla sitten painonsiirron ohessa hienosäädetään sitä liikettä. Päätyn toki tekee jousi. Ja sitten taas kuoppien ja epätasaisuuksien aiheuttamien heilahduksien vaimentamiseen iskarilla on suuri merkitys. Niin ku sanoin, ilman iskareita jousitus jäis oskilloimaan epätasaisuuksien jälkeen niin kaua kunnes se jousen liike-energia on vapautunu. vaimenninhan muuttaa tän liike-energian mekaanisesti lämmöksi."

Entä ymmärrätkö sinä mitä kyseinen varsin pätevä säätäjä kaverisi yrittää sinulle kertoa?
Ja mitä tuo tarkoittaa jarrutettaessa/ apeksissa/ avauksissa mopon alustan käytökseen.

[scuuba]

Painonsiirto on aikariippuvainen tapahtuma (jos samanlainen jarru tai avaus tai töyssy). Nopeammin se paino siirtyy takaselle avauksessa, jos otamme iskarista liemet pois.

Jaha, ja sitten sotketaan taas ilta ja aamulääkkeet saman tien ihan c8...
JMH, mikä voima aiheuttaa ns painonsiirron?
Vinkki, iskarin liemet se ei ole.

[JMH]

Yleensä jarrutus tai kiihdytys.

Vai pitäiskö sanoa, että painovoima.

Muotoilen toisin. Nopeammin perä nytkähtää avauksessa alas, jos iskarista on liemet pois.

Samoin jos vedät tyhjillä etuputkilla, niin nopeammin keula tulee alas jarrussa kuin vaimennetuilla putkilla. Sama jarru. 1g.

[PrivateeR]

Entä ymmärrätkö sinä mitä kyseinen varsin pätevä säätäjä kaverisi yrittää sinulle kertoa?

En. Mä vain räpellän kaasua amatöörimäisesti.

[Nitrous]

Keskustelu alkoi näköjään turvallisen ajon kurssin tiimoilta jousituksen säätöjen suhteen ja sittemmin on edetty suosituksiin, että kääntyy paremmin mutkaan 220 km/h:n nopeudessa kun lisää kaasua ja vetää mutkan kahtasataa neljääkymppiä.

Kun harrastelijataso on Suomessa näinkin korkeaa tasoa, niin miksi näemme niin vähän kotimaista menestystä MotoGP:n eri luokissa?

Tästä mun harrastelijatasolta on Suomen kärkeen matkaa nelisen sekkaa kierroksella ja MM-jantterit painaa sitten hieman kovempaa, Motogp kärjestä puhumattakaan. Joku muu saa selittää miksi mopo kääntyy paremmin ko. paikassa veto päällä, mutta niin se vaan tekee. https://m.youtube.com/watch?v=zDpT9xkwxOg&t=61s Tuosta voi videolta katella miltä harrastelu Suomessa näyttää.

Edit. pointtina siis, että aika kaukana tässä vielä mistään GP-tasosta ollaan vaikka jotain ajamisen alkeita ymmärtääkin.

[scuuba]

Yleensä jarrutus tai kiihdytys.

Vai pitäiskö sanoa, että painovoima.

Muotoilen toisin. Nopeammin perä nytkähtää avauksessa alas, jos iskarista on liemet pois.

Samoin jos vedät tyhjillä etuputkilla, niin nopeammin keula tulee alas jarrussa kuin vaimennetuilla putkilla. Sama jarru. 1g.

Ihan hyvin jäljillä olet, mietitkö mahdollisesti massan hitautta mutta et vain saanut puettua sitä sanoiksi?
Sillä pääset käsiksi siihen varsinaiseen voimavektoriin jota kutsutaan ns painonsiirroksi.

Entäpä jos sulla on öölinssit molemmissa päissä, ja säädöt A) perus - 3 naksua vs B) perus + 3 naksua:
Onko nytkähdysnopeuksilla/ alas tulemisilla mitään käytännön eroa?

[Nitrous]

Hyvin yleinen ja erittäin sitkeä kokemusasijantuntioiden keskuudessa elävä fiilis on se että vaimennus jotenkin auttaisi jousta, koska peräreikä-datasta analysoituna Tuntuu Siltä.

Vaimennus vaikuttaa siihen kuinka paljon liike-energiaa iskari pystyy liikematkallaan tietyllä iskarin liikenopeudella absorboimaan ja kuinka nopeasti jouseen varastoitunut energia pääsee vapautumaan.

[vetomies]

Keskustelu alkoi näköjään turvallisen ajon kurssin tiimoilta jousituksen säätöjen suhteen ja sittemmin on edetty suosituksiin, että kääntyy paremmin mutkaan 220 km/h:n nopeudessa kun lisää kaasua ja vetää mutkan kahtasataa neljääkymppiä.

Kun harrastelijataso on Suomessa näinkin korkeaa tasoa, niin miksi näemme niin vähän kotimaista menestystä MotoGP:n eri luokissa?

Tuohan johtuu yksinomaan siitä, ettei Suomessa ole mopo-GB tason moottorirataa. Ehkä syksyllä on. Sen jälkeen onkin vain ajan kysymys, milloin pokaaleita alkaa kotimaahan tulla.
Vaikka ei se menestys nyt aivan surkeaa ole tähänkään asti ollut, jos se suhteutetaan väkilukuun.

[scuuba]

Vaikka ei se menestys nyt aivan surkeaa ole tähänkään asti ollut, jos se suhteutetaan väkilukuun.

Entäpä keskustelun taso?

[JMH]

Ihan hyvin jäljillä olet, mietitkö mahdollisesti massan hitautta mutta et vain saanut puettua sitä sanoiksi?
Sillä pääset käsiksi siihen varsinaiseen voimavektoriin jota kutsutaan ns painonsiirroksi.

Entäpä jos sulla on öölinssit molemmissa päissä, ja säädöt A) perus - 3 naksua vs B) perus + 3 naksua:
Onko nytkähdysnopeuksilla/ alas tulemisilla mitään käytännön eroa?

Pakko olla, koska kuuden naksun erolla öljyä menee shimmien ohi enemmän, ja liikkeelle on vähempi vastustusta. Pienemmällä compilla liike on nopeampi. Lisäksi jos on röykkyinen rata mopo ui sen karvan verran syvemmällä ylipäänsä.

Käytännön eroista en osaa sanoa. Paljonko on paljon?

[scuuba]

Käytännön eroista en osaa sanoa. Paljonko on paljon?

No sitähän nimenomaan se peräreikä-dyno mittaa, sitä käytännön fiilistä. Toki se kannattaa tehdä sokkotestinä, eli mekaanikko ei kerro mihin suuntaan naksuttelee, vai naksutteleeko ollenkaan, niin ei pääse syntymään placebo-efectiä.
Eli esim mekatsu naksuttelee joka setin välissä jotain, ja sä kirjaat sun vahvat fiilikset ylös, ja sit voi päivän päätteeks ryystää kylmää kaljaa ja kattoo onko sun peräreikä-tuntuma yhtään siellä päin missä sen pitäis olla.
Ja mekatsu voi viel johonkin setteihin vetää ässänä hihasta erilaisia hämyjä kuten:"No ny on 3 napsuu lisää comppii keulassa!", nii näkee kuinka paljon kuski kusettaa itseään pelkästään sillä että tuntee radalla vahvasti sen minkä herkkänä uskoi varikolla.

[JMH]

No sitähän nimenomaan se peräreikä-dyno mittaa, sitä käytännön fiilistä. Toki se kannattaa tehdä sokkotestinä, eli mekaanikko ei kerro mihin suuntaan naksuttelee, vai naksutteleeko ollenkaan, niin ei pääse syntymään placebo-efectiä.
Eli esim mekatsu naksuttelee joka setin välissä jotain, ja sä kirjaat sun vahvat fiilikset ylös, ja sit voi päivän päätteeks ryystää kylmää kaljaa ja kattoo onko sun peräreikä-tuntuma yhtään siellä päin missä sen pitäis olla.
Ja mekatsu voi viel johonkin setteihin vetää ässänä hihasta erilaisia hämyjä kuten:"No ny on 3 napsuu lisää comppii keulassa!", nii näkee kuinka paljon kuski kusettaa itseään pelkästään sillä että tuntee radalla vahvasti sen minkä herkkänä uskoi varikolla.

Oma anus tuntee varmaan tosi vähän. Viimeksi huomasi muijan Kian loppuunkalutun koiranluun kuskinpuolelta edestä.

Sitten on gp-taruston mukaan näitä kuskeja, jotka tuntee joka naksun, ja kyselee, että mitä vittua tässä on säädetty ilman lupaa.

Edit: mulla oli viime kesänä etuputkien öljypinta ronskisti liian korkea. Huomasin sen juorusta, kun ei parhaasta kammojarrusta höystettynä pienemmällä compilla mennyt niin alas kuin normaalisti. Taisin kokeilla pari milliä vähemmän jännääkin. Keulaa jäi varmaan 15 milliä käyttämättä, vaikka mitä teki.

Ajelin sitten koko kesän sillain, ja nyt talvella Ville laittoi pinnankorkeuden jiiriin. 85 olis pitänyt olla, oli 45 & 55. Haha!

No, koska meni noinkin, niin tänä kesänä on 80, koska mukava muutella.

[hidas57]

Nyt on ollut tuhtia tietoa luettavana, eli kaikki varmaan tietää mitä tehdä/ruuvata. Jätän itse edelleen paikalleen Wehnän mutukliksut, mutta esijännää saatan laittaa sen verran lisää ettei ihan kaikki liikevara tule käyttöön takana. Ja kaasun pidän tapissa bussipysäkillä, koska silleen on parempi. Perikunta tutkikoon datasta josko meni väärin.