Alusta ja sen säätäminen

[JMH]

Et ole pulassa.

[Nitrous]

Toivottavasti noi luvut on kuski päällä mitattuna. Muuten olen pulassa...

Joo, kuskin kans noi. En oikein ole koskaan ymmärtänyt sagin mittaamista ilman kuskia.

[scuuba]

En oikein ole koskaan ymmärtänyt sagin mittaamista ilman kuskia.

Se toimii sillon jos tietää mitä on tekemässä. Ja mopossa on kuskille sopivat jouset. Ja kuski osaa käyttää kroppaansa oikein.
Eli jos mopo ei käyttädy kuskin mielestä oikein, niin kuskin pitää muuttaa kropan käyttöään.

Jos taasen kyseessä on tavis kuski tavis mopolla, niin voi olettaa että kuski ei osaa käyttää kroppaansa, joten ei kannata säätää staattisilla painaumilla.

[Nitrous]

Se toimii sillon jos tietää mitä on tekemässä.

Älä muuten vahingossakaan kerro, että mitä pitää tietää.

[suizaki]

Lisätääs omia huomioita.

Keulan painaumaa mitatessa kannatta vapaata pituutta mitatessa muistaa painaan eturenkaasta keula oikeasti pitkäksi, eli top out jousien vastus pois. Samalla voi toki mitata myös näiden vaikutuksen.

Staattisia painaumia ilman kuskia tulee mitattua siksi, että siitä saa myös suuntaa jousivakiosta. Eli onko ns sinne päinkään... etenkin kurapuolella.
Ratailussa jotkut toimvat perus arvot näille helpottaa perus säätöjen ruuvaamista kohdilleen radalta toiselle siirryttäessä.
Kuskin kanssa toki oleellisin luku. Dynaaminen painauma vaatiikin sitten jo potikat alustaan ja jonkun laatikon, joka ottaa tiedon talteen.

Edit: vaihdettu kieli suomeksi.

[JMH]

Mitenhän se staattisen mittauksen tulkinta toimii, jos mopo on jousitettu 55 kg tai 110 kg kuskille. Alle vielä laihdutettu supersportti.

[suizaki]

Mitenhän se staattisen mittauksen tulkinta toimii, jos mopo on jousitettu 55 kg tai 110 kg kuskille. Alle vielä laihdutettu supersportti.

Siten, että kummassakin tapauksessa alusta voi painua kuskin kanssa keulasta noin 28-30% ja perästä noin 25%-28% tai jonkun matkaa päälle. Sitten ennen kuin joku tulee painelemaan sitä pilkkua, niin joku voi toimia ihan hienosti noiden ulkopuolelta.. ja noi arvot rr:n

Ääri tapauksissa ilman kuskia mitatut on toki jotain muuta, mutta silti kyseiselle kuskille aika lailla samaa luokkaa samalla kalustolla.

[JMH]

Siten, että kummassakin tapauksessa alusta voi painua kuskin kanssa keulasta noin 28-30% ja perästä noin 25%-28% tai jonkun matkaa päälle. Sitten ennen kuin joku tulee painelemaan sitä pilkkua, niin joku voi toimia ihan hienosti noiden ulkopuolelta.. ja noi arvot rr:n

Ääri tapauksissa ilman kuskia mitatut on toki jotain muuta, mutta silti kyseiselle kuskille aika lailla samaa luokkaa samalla kalustolla.

Tarkoitin siis ilman kuskia mitattujen painumien tulkintaa. Toisessa mopossa jouset 55 kg kuskille ja toisessa 110 kg kuskille. Mopo 160 kg sportti.

[suizaki]

Tarkoitin siis ilman kuskia mitattujen painumien tulkintaa. Toisessa mopossa jouset 55 kg kuskille ja toisessa 110 kg kuskille. Mopo 160 kg sportti.

Siitä saa rippileirin jälkeen keskitysleirin käyneille tai vastaavasti kookkaammille kavereille hyvän henkilökohtaisen vertailuarvon.
Keskikokoisille perä on yleensä luokkaa 15-20mm ja keula noin 28-34mm (taas suurin osa, ei kaikki).

Crosseilla (täysikokoiset) yleensä jos perän vapaa painauma on kaukana 30-40mm haarukasta ilman kuskia (painauman ollessa kohdillaan kuskin kanssa), kannattaa harkita toisen jousivakion kokeilua. Jos taas perä toimii kuin unelma, niin miksi korjata toimivaa.

[JMH]

Siitä saa rippileirin jälkeen keskitysleirin käyneille tai vastaavasti kookkaammille kavereille hyvän henkilökohtaisen vertailuarvon.
Keskikokoisille perä on yleensä luokkaa 15-20mm ja keula noin 28-34mm (taas suurin osa, ei kaikki).

Crosseilla (täysikokoiset) yleensä jos perän vapaa painauma on kaukana 30-40mm haarukasta ilman kuskia (painauman ollessa kohdillaan kuskin kanssa), kannattaa harkita toisen jousivakion kokeilua. Jos taas perä toimii kuin unelma, niin miksi korjata toimivaa.

Ei nyt kuulu ratailuun, mut heitäpä oma näkemykses noista krossien/ enskojen painumista kuskilla/ ilman. Just tuli isolohkoon (SXC 625) uudet jouset, ja on vanhaa hetekkaa parempi. Kulki Järilässä enimmäkseen suoraan jopa. Vois vähän mittailla ja juonia vaikka kesäks 2021.

[suizaki]

Ei nyt kuulu ratailuun, mut heitäpä oma näkemykses noista krossien/ enskojen painumista kuskilla/ ilman. Just tuli isolohkoon (SXC 625) uudet jouset, ja on vanhaa hetekkaa parempi. Kulki Järilässä enimmäkseen suoraan jopa. Vois vähän mittailla ja juonia vaikka kesäks 2021.

No niin... jatketaas ensin edellistä. Oon varmaan kolhinut päätä turhan monta kertaa, kun ei järki juokse ja ilmaisu on epäselvää.

Eli vapaa painauma auttaa toki myös rr:ssä hakemaan suuntaa jousivakiolle.
Otetaan esimerkki:

Keijolla on 2008 mallin R1 ja mies on kova syömään ja taltuttamaan janoa. Sitä se yamahan kytkin ja muut tyyppiviat kullä vaatiikin.
Keijo on 120kg (nimi ja massa muutettu)

Yamahassa on 8,5N/mm jouset keulassa ja perässä 80N/mm jousi. Keijo säätää näillä painaumat kuskin kanssa kohdilleen, keula 41mm ja perä 37mm. Keijo hyppää pyörän päältä pois. Kovan esijännityksen johdosta painauma ilamn kuskia on kummassakin päässä aika olematon, keulassa varmaan 15mm ja perässä 2mm.

^Tuossa siis ääriesimerkki siitä, miten painaumia ilman kuskia voi käyttää jousivakion saattamiseksi edes tontille ja jossain määrin vertailuarvona.

Crossiin / enskaan ( ovat eri asia, ennen kuin joku viisastelee), niin olen säätänyt perän sag kuskin kanssa luokkaa 95mm-110mm. Riippuen olosuhteista ja pyörästä. CRF 450 mulla toimii aika hyvin 101-105mm. Tämän jälkeen painaumailman kuskia pitäisi löytyä jostain 30-40mm hujakoilta. Hondassa mulla on tällä hetkellä tuo luku 104 sag:lla 44mm ja ajattelin kokeilla pehmeämpää jousta. Mutta aika hyvältä se tuntuu jo nyt.

Keulan olen säätänyt synkkaan perän kanssa ja siten, että pyörä on suht vakaa ajaa ja kääntyy kevyesti. Kuralla vaimennuksien tuoma lisä hämmennys on aika oleellisen osa soppaa. Karkeasti kivikkoon ja juurakkoon vähemmän, pehmeälle enemmän.
Ja sen verran pitää kestää toki hyppiä ja patteikkoa, ettei pohjaa liian rajusti.
Keulassa oleellinen osa jousta on myös ilmajousi. Google kertoo tähän yleensä hyvän keula kohtaisen lähtöarvon öljyn määrälle.

EDIT: KEULAN painauma luokkaa 70mm kuskin kanssa, jos ei ole parempaa lähtöarvoa

Mutta takapään sag kuskin kanssa. Se on se juttu pusikossa. Sen ympärille kaikki muu. Yleensä ohjekirjassa on kisavermeissä tähän myös joku lähtöarvo, mutta joku 105mm plus miinus jotain ei ole kaukana, jos ei ole mitään hajua.

[scuuba]

Älä muuten vahingossakaan kerro, että mitä pitää tietää.

Ääripäässä:
Esijännityksen määrä asennettuna. Jousivakiot. Keulakulma. Takalinkun välityssuhde. Mopon paino. Mopon painojakauma. Kuskin paino.
Absoluuttisena hifistelynä jousitetun ja jousittamattoman massan määrät.

Ja its as ei tarvi edes mitata staattisia, koska jos tietää noi lähtöarvot, niin staattisen saa paremmin kohdilleen pelkällä matematiikalla. Mitatessa kitka puuttuu peliin ja aiheuttaa toleranssia. Samoin mittavälineet/menetelmät ja mittaajan optinen suorituskyky.

Top-out jousen/jouset voi halutessaan ottaa huomioon, tai jättää huomiotta. Mitatessa ne hyvin usein häiritsee varsinkin keulan staattista painaumaa. Laskiessa ne voi ottaa huomioon haluamallaan tavalla. Ja keulan top-out jousten pituutta ja jäykkyyttä muuttamalla voi muuttaa keulan pintaherkkyyttä tietyllä pääjousien jäykkyyksillä ja esijännityksillä.
Muistaakseni kisakeppeihin noita löytyy esim öhläriltä suoraan ainakin parilla kolmella eri speksillä. Tiedä sitten saako customina ja mihin hintaan ja millä aikataululla.

Vastasiko kysymykseen?

[JMH]

No niin... jatketaas ensin edellistä. Oon varmaan kolhinut päätä turhan monta kertaa, kun ei järki juokse ja ilmaisu on epäselvää.

Eli vapaa painauma auttaa toki myös rr:ssä hakemaan suuntaa jousivakiolle.
Otetaan esimerkki:

Keijolla on 2008 mallin R1 ja mies on kova syömään ja taltuttamaan janoa. Sitä se yamahan kytkin ja muut tyyppiviat kullä vaatiikin.
Keijo on 120kg (nimi ja massa muutettu)

Yamahassa on 8,5N/mm jouset keulassa ja perässä 80N/mm jousi. Keijo säätää näillä painaumat kuskin kanssa kohdilleen, keula 41mm ja perä 37mm. Keijo hyppää pyörän päältä pois. Kovan esijännityksen johdosta painauma ilamn kuskia on kummassakin päässä aika olematon, keulassa varmaan 15mm ja perässä 2mm.

^Tuossa siis ääriesimerkki siitä, miten painaumia ilman kuskia voi käyttää jousivakion saattamiseksi edes tontille ja jossain määrin vertailuarvona.

Crossiin / enskaan ( ovat eri asia, ennen kuin joku viisastelee), niin olen säätänyt perän sag kuskin kanssa luokkaa 95mm-110mm. Riippuen olosuhteista ja pyörästä. CRF 450 mulla toimii aika hyvin 101-105mm. Tämän jälkeen painaumailman kuskia pitäisi löytyä jostain 30-40mm hujakoilta. Hondassa mulla on tällä hetkellä tuo luku 104 sag:lla 44mm ja ajattelin kokeilla pehmeämpää jousta. Mutta aika hyvältä se tuntuu jo nyt.

Keulan olen säätänyt synkkaan perän kanssa ja siten, että pyörä on suht vakaa ajaa ja kääntyy kevyesti. Kuralla vaimennuksien tuoma lisä hämmennys on aika oleellisen osa soppaa. Karkeasti kivikkoon ja juurakkoon vähemmän, pehmeälle enemmän.
Ja sen verran pitää kestää toki hyppiä ja patteikkoa, ettei pohjaa liian rajusti.
Keulassa oleellinen osa jousta on myös ilmajousi. Google kertoo tähän yleensä hyvän keula kohtaisen lähtöarvon öljyn määrälle.

EDIT: KEULAN painauma luokkaa 70mm kuskin kanssa, jos ei ole parempaa lähtöarvoa

Mutta takapään sag kuskin kanssa. Se on se juttu pusikossa. Sen ympärille kaikki muu. Yleensä ohjekirjassa on kisavermeissä tähän myös joku lähtöarvo, mutta joku 105mm plus miinus jotain ei ole kaukana, jos ei ole mitään hajua.

Kiitos. Mittään en mittaillut. En ennen enkä jälkeen

Idea oli saada vaan kantoa enempi ja laite enemmän persiilleen.

Keulassa tuossa möhkössä oli vakiona kuulakärkikynästä pöllityt 4,2 vieterit. Toinen vaihtui vitoseen. Taakse 63-> 66 (ei tietty kerro kuin muutoksen, koska linkku).

Pittääpä mittailla.

Keulan esijännitys ei ole säädettävissä kuin holkein.

Eihän tuo ole oikein tähän tehty, mutta harrastaa voi.

[suizaki]

Kiitos. Mittään en mittaillut. En ennen enkä jälkeen

Idea oli saada vaan kantoa enempi ja laite enemmän persiilleen.

Keulassa tuossa möhkössä oli vakiona kuulakärkikynästä pöllityt 4,2 vieterit. Toinen vaihtui vitoseen. Taakse 63-> 66 (ei tietty kerro kuin muutoksen, koska linkku).

Pittääpä mittailla.

Keulan esijännitys ei ole säädettävissä kuin holkein.

Eihän tuo ole oikein tähän tehty, mutta harrastaa voi.

Vitonen kuullostaa kokonaisuus huomioiden keulaan varmasti toimivalta kompromissilta. Takajousesta en sano mitään, kun en tiedä, onko linkullinen vai ei, mikä on välityssuhde, naapurin auton väri jne.

Takapään sag tosiaan vaan kohdilleen. Keulan painaumaa nyt ei kannata tuijottaa kuin piru raamattua. Hondasta en edes koskaan mitannut, kun siinä on muutenkin ilmakeula. Ilmakeulan säädöstä jousikeulan jälkeen saisi sellaisen hauskan espanjalais miehen videon, mutta hyvä se on, kun sen kanssa on päässyt sinuiksi. Keulaa kannatta toki säätää takaiskarin jälkeen kolmioissa ylös / alas tarpeen mukaan, että saa pyörän tasapainoon.

Pyörä on muuten muuttunut merkittävästi paremmaksi ajaa ihan niinkin tylsällä tavalla, kuin opettelemalla ajamaan. En siis todellakaan väitä, että osaisin crossia tai enskaa ajaa, mutta perus adiat kohdilleen ja kuski tekee sen loput 95% ei ole naksusta sinne tänne homma kiinni. Mutta toki aina voi olla kiva harrastaa sitäkin puolta.

Sama asfaltilla.. toki tulee myös säädettyä, mutta jos tyrin pari kolme sekuntia kierroksesta pyörän potentiaalia sinne tänrne, niin tekemistä on myös aika paljon pyörän päällä.

Ja toisto on tärkeä osa oppia. Sag kuntoon, vaimennukset sinne päin ja tötterö auki.

[JMH]

Juu. Toinen siis vaihtui. Ka siis 4,6 ja nousu keulassa 10% sekä perässä 5%. Linkullinenhan toi on.

Jatketaan harjoituksia. Ehkä fiiatillakin kohta, jos tulee terveeks.

[Miki]

Ei nyt kuulu ratailuun, mut heitäpä oma näkemykses noista krossien/ enskojen painumista kuskilla/ ilman. Just tuli isolohkoon (SXC 625) uudet jouset, ja on vanhaa hetekkaa parempi. Kulki Järilässä enimmäkseen suoraan jopa. Vois vähän mittailla ja juonia vaikka kesäks 2021.

Tällasiin päädyin EXC250 -19 alustassa. Shimmitys TTM Factorylla kuskin kilojen ja vauhdin mukaan.
Keulan ride sag suositus TTM mukaan ko. pyörälle 50-60 mm, nyt on 52 mm.

Aika pitkään sai silti hieroa säätöjä vaikka TTM oli työnsä tehnyt hyvin. Ongelma oli kuskin ja pyörän geometrian yhteen sovittaminen. Manuaali sanoo perän ride sag 110 mm ja keulaputket toiseen viivaan. Minulla toimiva on kuitenkin putken päät yläkolmion tasoon eli mahd korkea keula. Perän ride sagissa päädyin lopulta 120 mm. Nyt ei perä ota takakorkeeta ja keula ui pinnassa eikä pakkaa muutaman patin jälkeen. Edelleen kääntyy riittävän hyvin. Aika haasteellinen on toi linkuton Kottarainen löytää sopiva geometria. Vakio shimmeillä ei juuri tee mitään. Vakiolla sai vääntää 4 napsua nykyisen yhden sijaan, jotta vaikutus oli sama.
Toi sun leka on vielä oma lukunsa, kun painoa on ja keulalla ilmeisen paljon.

[JMH]

^

Leka on oma lukunsa juu. Mut matka on aloitettu. Jouset vaihdettu. Ajetaan taas hetki, ja katsotaan, minkälaisia ajatuksia tulee.

Tuossakin putket kolmion tasalla. Yhtään lisää painoa ei etupää kaipaa omasta mielestä.

Täytyy päästä koittamaan sitä helpohkossa suomienskamaastossa seuraavaks Oripään patikon ja Järilän hiekkalaatikon jälkeen. Vetäsin komeat kiemurat siellä eilen. Kattelin yhessä mutkassa jonkun avauskohtaa. Ajattelin, että koitetaanpa. Lähti iso leka aika komeesti näpeistä

Ja paikan krossarit sun muut siis lentää musta ohi. Pääasia oli, että hommasta pääs sielläkin nyt vähän nauttimaan. 10 kierrosta, enkä ollut erikoisen loppu. No, vetäsin vaan yhen kahen kierroksen stintin.

[skuikka]

Olen tykännyt kuskin kanssa painumat mitata ja säätää molemmat sinne kolmasosan paikkeille joustomatkasta. Helpompi arvailla pyörän käytöstä kun tietää vähän missä asennossa se makaa. Ja kuten edellä mainittiinkin, vaimennukset niin että niiaa molemmat päät samaan tahtiin kun tapista potkii. Määrä sitten sen mukaan kuinka korkealla sen haluaa kulkevan ja muten haluaa mopon nojailevan eri tilanteissa.
Otan tuon tasapainopainoksen vähän niinkuin nollakohtana, toimii hyvin ja kääntyy kokoisekseen todella hyvin sorarallittelussa ja puunkierrossa. Puunkierto on enimmäkseen tätä Vantaa/Espoo kivikkoajuurakkoa, eli aika hidasta ja syheröistä.
Krossiin ja CC:hen se on liian rauhaton ja keulapainoinen, pyörä on koko ajan menossa jonnekkin ja kuski väsyy. Rauhaa saadaan kun käännetään pyörää perseelleen. Keulan olen holkittanut niin että ulkoinen esijännäsäätö auki tulee nuo alussa mainitut painumat, kiinni käännän krossitouhuihin, eli keulaa ylös. Samoin comppia suljen keulasta enemmän kuin perästä, eli pyörä myös niiaa hieman perä edellä. Tuollaisella säädöllä meinaa mennä enskaradalla mutkat pitkäksi mutta krossissa pyörä on vakaa, keula on helpompi pitää kevyenä patissa ja ei venkoile pehmeässä. Paluisiin en juuri ole koskenut sen jälkeen kun sain kohdalleen. Lumispooriin tainnut naksun pari sulkea. Paluuta säätäessä kannattaa muistaa että sitä jos on liikaa, alkaa jousitus pakata ja pyörä potkia röykyissä. Helkkarin usein siinä tilanteessa tuntuu että potkiminen johtuu liian vähästä paluuvaimennuksesta ja sitä tulee käännettyä lisää ja potkiminen vaan pahenee.
Kompromissejä nämä väkisin on ja hyvä kuski paikkaa toki paljon. Tälleen hidas kuski ja raskaahko pyörä kombolla olen kokenut kovasti elämänlaatua parantavaksi tuon pyörän kulkuasennon mulkkauksen krossi/enska.
Jonkinmoista lisäkompensaatiota kädettömyydelle sain virpomalla pimpatun CRF:n ohjausiskarin omaani mutta ei kannata sellaisia ottaa sotkemaan ennenkuin alusta muuten toimii. Istutan kuitenkin ajatuksen tässä.

[CBR 600RR]

Jotkut ovat jopa sanoneet, että taakse n. 25mm-27mm, onko tämä jo aivan liian kova arvo? Nitrous muistaakseni sanoi joskus kauan sitten, että kaikkein pehmeä on parempi kuin kova, mutta mahdoitkohan tarkoittaa enemminkin että kovasta pehmein arvo? Koska nyt on pyörässä ''pehmeistä pehmein'' eli toisin sanoen Zx-6R joka tuntuu endurolta.

Mulla siis ZX-6R 2019 pyörä. Alusta täysin tehtaan arvoissa ja mopo on/oli aivan hirveä ajaa. Perä pomputtaa koko ajan ja keula tahtoo syöksyä koko ajan pyörän alle.
Sain Dave Mossilta reb. ja comp. arvot pyörälle (hän itse kisaa samalla pyörällä) ja säädin ne samaksi ja se auttoi paljon, mutta kun preload sekä edessä että takana ovat edelleen tehtaan asetuksissa niin vieläkään ei ole hyvä.

Alastarolla oma ennätys 2015 R1:llä on 1:33,82. Pyörä vaihtui tohon kawaan ja sillä toistaseksi Alastarolla oma paras 1:45... Yhdessä talvessa ei ajotaidot unohdu Alastarolla +12 sekunttia.

Siksi siis haluan kääntää kaikki kivet (rengasvalinta, sen profiili, niiden molempien vaikutus, preload ja esim tämä nippuside tekniikka).

Ymmärrän kyllä että se nippuside voi joitakin hämätä, mutta kai maallikkokin ymmärtää että jos perus katuajossa saa nipparin alle 1cm pohjasta niin aika pehmeeltä vaikuttaa ja kuullostaa. Radalla menisi nippari varmaan ''lattiasta läpi''?

Ja otetaan vielä 1 lisäkysymys että eihän reb. ja comp. pitäisi vaikuttaa kuskin painoon koska esim mainitsemani Dave Moss tarkistaa aina ainakin reboundin nimeomaan ilman kuskia? Eli ainakin ne pitäisi olla just eikä melkein oikein.

[CBR 600RR]

Jotkut ovat jopa sanoneet, että taakse n. 25mm-27mm, onko tämä jo aivan liian kova arvo? Nitrous muistaakseni sanoi joskus kauan sitten, että kaikkein pehmeä on parempi kuin kova, mutta mahdoitkohan tarkoittaa enemminkin että kovasta pehmein arvo? Koska nyt on pyörässä ''pehmeistä pehmein'' eli toisin sanoen Zx-6R joka tuntuu endurolta.

En tiiä onko tossa tekstissä mitään järkeä ja ymmärsinkö ihan itekkään mitä haen sillä takaa joten pahoittelen jo valmiiksi!

[IlluH]

En tiiä onko tossa tekstissä mitään järkeä ja ymmärsinkö ihan itekkään mitä haen sillä takaa joten pahoittelen jo valmiiksi!

Alkuperäiset etujouset ovat varmaan samaa kaliberia kuin mun Yamahassa, eli sopivat 50 kg kuskille hitaan ryhmän hitaampaan puoliskoon. Takajousi taas on jämäkkä kestämään kaksi päällä ajon, joten balanssi on rata-ajoa silmällä pitäen jo lähtökohtaisesti pielessä. Tuossa mun rutkosessa takajousi kuulemma oli ihan passeli 80 kg pötikälle rata-ajoon uusien jämäkämpien etujousien pariksi.

[Esso.k]

Jotkut ovat jopa sanoneet, että taakse n. 25mm-27mm, onko tämä jo aivan liian kova arvo? Nitrous muistaakseni sanoi joskus kauan sitten, että kaikkein pehmeä on parempi kuin kova, mutta mahdoitkohan tarkoittaa enemminkin että kovasta pehmein arvo? Koska nyt on pyörässä ''pehmeistä pehmein'' eli toisin sanoen Zx-6R joka tuntuu endurolta.

Mulla siis ZX-6R 2019 pyörä. Alusta täysin tehtaan arvoissa ja mopo on/oli aivan hirveä ajaa. Perä pomputtaa koko ajan ja keula tahtoo syöksyä koko ajan pyörän alle.
Sain Dave Mossilta reb. ja comp. arvot pyörälle (hän itse kisaa samalla pyörällä) ja säädin ne samaksi ja se auttoi paljon, mutta kun preload sekä edessä että takana ovat edelleen tehtaan asetuksissa niin vieläkään ei ole hyvä.

Alastarolla oma ennätys 2015 R1:llä on 1:33,82. Pyörä vaihtui tohon kawaan ja sillä toistaseksi Alastarolla oma paras 1:45... Yhdessä talvessa ei ajotaidot unohdu Alastarolla +12 sekunttia.

Siksi siis haluan kääntää kaikki kivet (rengasvalinta, sen profiili, niiden molempien vaikutus, preload ja esim tämä nippuside tekniikka).

Ymmärrän kyllä että se nippuside voi joitakin hämätä, mutta kai maallikkokin ymmärtää että jos perus katuajossa saa nipparin alle 1cm pohjasta niin aika pehmeeltä vaikuttaa ja kuullostaa. Radalla menisi nippari varmaan ''lattiasta läpi''?

Ja otetaan vielä 1 lisäkysymys että eihän reb. ja comp. pitäisi vaikuttaa kuskin painoon koska esim mainitsemani Dave Moss tarkistaa aina ainakin reboundin nimeomaan ilman kuskia? Eli ainakin ne pitäisi olla just eikä melkein oikein.

iha esmäseksi mittaat painumat ja laita ne kohdillee- tossa niros kerto paljo ne pitää olla kuski kansa- etupää ylös kolmiosta ja paina rekasta alas samala mittaa paljonko sitä kiiltävää osaa on näkyvisa-sitte sama niin et ole tite kyytisä laita vaikka nippari jos ei ketää autamassa- se erotus on se painuma jos liika vähä kirraa- takana sama juttu neuvottu monesa paikkaa- tai viet ammattilaselle-

mikä ihme sai sut myymää hyvän ja helepon 15 mallin r1 ja ostamaa kusiasen varsinki jos ajat kadula- hassu juttu mite tääläki porukat neuvoo oettelee kusiasella ja sitte ajaa tonisella 1.25 aikoja ku kusiasella ei olla päästy edes nopiaa ryhmää- oha mossilaki video mite painumat mitataa- mut sanosin et vie se jolleki alustaihmiselle koittomoto tai sitte se motocompany racing missä privateer laitto oasa-

[scuuba]

Ymmärrän kyllä että se nippuside voi joitakin hämätä, mutta kai maallikkokin ymmärtää että jos perus katuajossa saa nipparin alle 1cm pohjasta niin aika pehmeeltä vaikuttaa ja kuullostaa. Radalla menisi nippari varmaan ''lattiasta läpi''?

No tuossa on juuri hyvä esimerkki siitä kun ei tajua mitään mitä se nippari kertoo tai ei kerro.
Sillä nipparilla ei ole mitään tekemistä jousituksen pehmeyden kanssa.
Se nippari ei myöskään kerro mitään katuajon ja rata-ajon erosta keulan jouston suhteen.

Varsinkin jos Dave Mossia katselet ja kuuntelet ton nipparin osalta, niin olet niin ojassa sen suhteen kun olla vaan voi.
Dave Mossilla on osin ihan hyvää ja asiallista läppää, ja osin ihan täyttä paskaa.
Eli ongelma syntyy siinä vaiheessa kun alustan perusteita ymmärtämätön menee uskomaan Mossin puheita, ilman että ymmärtää yhtään mistä se Mossi puhuu.

Se nippari kertoo vain ja ainostaan sen, että keula on jossain vaiheessa käyttänyt joustomatkaa sen nipparin indikoiman matkan verran.
Se nipparin paikka, missä se nyt sitten onkaan, ei kerro ollenkaan että milloin ja miksi/ mistä syystä se keula on käyttänyt sen indikoidun joustomatkan.

Ja koska se nippari ei kerro hevon helvettiäkään, niin kaikki se läppä mitä se nipparin paikka aiheuttaa, on mielikuvituksen synnyttämää 100% puhdasta hevonpaskaa.
Sitä Dave Moss viljelee lähes jokaisessa videossa siinä vaiheessa kun se ujuttaa nipparin keulaputkeen, sipaisee leukapartaansa, ja alkaa tarinoimaan siitä nipparista.
Muulta osin video voi olla ihan asiallinen.

[IlluH]

...Se nippari kertoo vain ja ainostaan sen, että keula on jossain vaiheessa käyttänyt joustomatkaa sen nipparin indikoiman matkan verran.
Se nipparin paikka, missä se nyt sitten onkaan, ei kerro ollenkaan että milloin ja miksi/ mistä syystä se keula on käyttänyt sen indikoidun joustomatkan.

Jos sileäpintaisella moottoriradalla sellaisella setillä, jossa ei tapahdu mitään poikkeavaa nippari painuu johonkin kohtaan, niin missä tilanteessa se on siihen painunut? Datastahan se selviäisi, mutta kun sellasita ei kaikilla ole. Halpa actionkamera olisi tietty jonkinlainen "köyhänmiehen pika-apu" asiaan.

[hidas57]

Kameralla kuvaaminen on melko valaisevaa. Itse luulin perän käyvän pohjassa/syvällä ihan eri paikassa ja tilanteessa. Keulasta taas näin että toiminta on hyvinkin kohdillaan.

[Nitrous]

En tiiä onko tossa tekstissä mitään järkeä ja ymmärsinkö ihan itekkään mitä haen sillä takaa joten pahoittelen jo valmiiksi!

Ennen kuin isommin sitä pyörää alkaa syyttämään niin oisko vaan helpointa mitata ne painumat, että saa lähtökohdan siitä onko pyörä siellä päinkään tontilla? Keulassa siellä lienee vakiona suurinpiirtein 0,95kg/mm jouset, jotka osuu normaalikokoiselle ihmiselle rata-ajoon just eikä melkein. Jos sitten elopainoa on lähemmäs 100kg, tarvinnee laittaa jäykempää vieteriä.

Ja mitä painumiin tulee, toiset tykkää ajaa korkeemmalla pyörällä kuin toiset. Mun mielestä alle 30mm painuma takana vaan tekee herkästi avauksissa sen, että ulosjousto loppuu vähän turhan ajoissa kesken. Toki tuohon vaikuttaa moni muukin asia, kuten ketjukulma, mopon teho, avauksen teho, ajolinja jne. jne.

Edit. Ja sitten jos ne painaumat oli suurinpiirtein tontilla etkä enää keksi mistä lähteä syytä etsimään, voi aina pyytää jotain nopeampaa ukkoa testaamaan mopoa. Noin tuoreella laitteella pitäisi Alastarossa kyllä mennä alle 1:25 vauhteja ennen kuin laitteet alkaa yhtään rajoittamaan.

[Nitrous]

Jos sileäpintaisella moottoriradalla sellaisella setillä, jossa ei tapahdu mitään poikkeavaa nippari painuu johonkin kohtaan, niin missä tilanteessa se on siihen painunut? Datastahan se selviäisi, mutta kun sellasita ei kaikilla ole. Halpa actionkamera olisi tietty jonkinlainen "köyhänmiehen pika-apu" asiaan.

Alastarossa on aika vähän röykkyjä, joten suurella todennäköisyydellä nippari käy alimpana siinä kovimmassa jarrussa, mikä se ikinä kenellekin sitten on. Nippari tosin kertoo vain sen, että keula on kerran käynyt siinä syvyydessä ja loppu sitten jää kuskin itsensä pääteltäväksi. Lisäksi aika moni tuntuu luulevan, että jos keula pohjaa pitäisi laittaa lisää esijännitystä/öljyä tahi jäykemmät jouset. Oikeampi ajatustapa on, että keulan kuuluukin pohjata, mutta pohjaaminen ei saa aiheuttaa kuskille ohjelmaa. Tällöin koko joustomatka tulee hallitusti käytettyä.

Se miksi keula sitten pohjaa onkin kokonaan eri juttu, josta en tähän hätään ala tarinoimaan.

[scuuba]

Jos sileäpintaisella moottoriradalla sellaisella setillä, jossa ei tapahdu mitään poikkeavaa nippari painuu johonkin kohtaan, niin missä tilanteessa se on siihen painunut? Datastahan se selviäisi, mutta kun sellasita ei kaikilla ole. Halpa actionkamera olisi tietty jonkinlainen "köyhänmiehen pika-apu" asiaan.

Ja lisäksi vakiokeulassa on yleensä hydraulistopparit jotka häiritsee tuota keulan kokonaisjoustomatkan käyttöä. Sitäkään ei nippari kerro että millä alueella tuo vaikuttaa ja kuinka paljon.

[scuuba]

Oikeampi ajatustapa on, että keulan kuuluukin pohjata, mutta pohjaaminen ei saa aiheuttaa kuskille ohjelmaa. Tällöin koko joustomatka tulee hallitusti käytettyä.

Se miksi keula sitten pohjaa onkin kokonaan eri juttu, josta en tähän hätään ala tarinoimaan.

Vs jos Dave Mossin juttuja uskoo, niin: Nippari -> Keula pohjaa! = Välitön vaara! -> Kaatuminen! -> Varma kuolema!

[scuuba]

Jotkut ovat jopa sanoneet, että taakse n. 25mm-27mm, onko tämä jo aivan liian kova arvo? Nitrous muistaakseni sanoi joskus kauan sitten, että kaikkein pehmeä on parempi kuin kova, mutta mahdoitkohan tarkoittaa enemminkin että kovasta pehmein arvo? Koska nyt on pyörässä ''pehmeistä pehmein'' eli toisin sanoen Zx-6R joka tuntuu endurolta.

Yksi asia mikä ehkä auttaa ymmärtämään jotain, on se että preloadiin liitetyt termit hard ja soft ovat mainosmiesten keksimää paskaa.

Jos taasen ajattelee vaikkapa että se (preload) säädin on painauman säädin, ja sillä säätimellä joko kasvatetaan painaumaa, tai vähennetään painaumaa. Niin se ajatusmalli saattanee auttaa ymmärtämään mitä se säädin todellisuudessa tekee.
Eli se ei jäykennä tai pehmennä yhtään mitään, vaan se lisää tai vähentää painaumaa.