Alusta ja sen säätäminen

[PrivateeR]

Ja yksinkertaistettu lähestymistapa: https://www.datamc.org/data-acquisit...city-analysis/

Tuosta tulikin mieleeni:
Onko RaceDACin data luettavissa Motecin avulla?

[teemu.k.anttila]

Ja yksinkertaistettu lähestymistapa: https://www.datamc.org/data-acquisit...city-analysis/

Kiitoksia. Tämä yksinkertaistettu lähestymistapa herättää jo kovasti mielenkiintoa.

Omassa pyörässä on edessä ja perässä vain meno- ja paluuvaimennuksen säätimet (ei erikseen hitaalle ja nopealle vaimennukselle). Eli hitaan ja nopean vaimennuksen suhteellisiin osuuksiin voi vaikuttaa vain jousien jäykkyydellä.

Takana on Öhlins TTX, johon Koitto Motoservicellä Helenius laittoi huollon yhteydessä myös säädinpäivityksen. Muistaakseni siellä oli alunperin sekä meno- että paluuvaimennuksen säätimessä samanjäykkyinen jousi, jotka korvattiin muistaakseni menovaimennukselle jäykempään ja paluuvaimennukselle löysempään. En ymmärtänyt selityksestä mitä sillä teknisessä mielessä saavutetaan, mutta parempi pito käytännössä.

Perä näytti painelumenetelmällä pehmeämmältä kuin keula. Nyt on alkuperäistä 95:sta jäykempi 105 jousikin vaihdettavissa. Kunhan jalan paketointi puretaan ja pääsee kävelemään, niin jossain vaiheessa kesää pääsee dataakin ihmettelemään.

[scuuba]

Omassa pyörässä on edessä ja perässä vain meno- ja paluuvaimennuksen säätimet (ei erikseen hitaalle ja nopealle vaimennukselle). Eli hitaan ja nopean vaimennuksen suhteellisiin osuuksiin voi vaikuttaa vain jousien jäykkyydellä.

Ei voi. Älä sekoita juousia ja vaimennuksia keskenään. Niillä molemmilla on oma hommansa. Jousi kantaa kuorman. Ja vaimentimen tehtävä on käytännössä olla jousen vaimennin. Siinä mielessä iskunvaimennin on erittäin harhaanjohtava myyntinimi.

Takana on Öhlins TTX, johon Koitto Motoservicellä Helenius laittoi huollon yhteydessä myös säädinpäivityksen. Muistaakseni siellä oli alunperin sekä meno- että paluuvaimennuksen säätimessä samanjäykkyinen jousi, jotka korvattiin muistaakseni menovaimennukselle jäykempään ja paluuvaimennukselle löysempään. En ymmärtänyt selityksestä mitä sillä teknisessä mielessä saavutetaan, mutta parempi pito käytännössä.

Mopon taka TTX:ssä shimmit on niissä säätimissä, ei männässä niin kuin perinteisesti.
Eli kun ttxää shimmataan, niin siitä napataan säätimet irti, vaihdetaan shimmejä ja pistetään säätimet takaisin.
Ja vaimennuskäyrät ovat hieman muuttuneet.
Veikkaisin mutulla että tuo on se päivitys mitä sun takapampulle tehtiin.

Perä näytti painelumenetelmällä pehmeämmältä kuin keula. Nyt on alkuperäistä 95:sta jäykempi 105 jousikin vaihdettavissa. Kunhan jalan paketointi puretaan ja pääsee kävelemään, niin jossain vaiheessa kesää pääsee dataakin ihmettelemään.

Fiilikseen siitä onko perä pehmeä vai kova ei jousi käytännössä vaikuta mitään, vaan se on menovaimennuksen määrä joka tekee sen fiiliksen.
Eli väännä perän comppisäädin kiinni, ja keulan auki, niin perä vaikuttaakin kovemmalta kuin keula.

Ratamopossa jouset kannattaa valita siten että keula jaksaa kantaa sun jarrut ja perän jousi on pari keulan jousien kanssa. Jolloin mopon kulkuasento pysyy balanssissa myös apeksissa.
Jos haluaa hifistellä, niin sit säätää takahaarukan kulmaa niin että perä ei avauksissa mene liikaa kasaan tai auki. Ja oikein tehtynä tuo vaatii säätöpalikoita takahaarukan akselin kiinnityskohtiin.

[scuuba]

Kiitoksia. Tämä yksinkertaistettu lähestymistapa herättää jo kovasti mielenkiintoa.

Tulipa mieleen vielä; paksu raamattu vaimentimesta:
John C. Dixon The Shock Absorber Handbook (2nd edition)
Ja saman hemmon kirja:
Suspension Geometry and computation

[teemu.k.anttila]

Ei voi. Älä sekoita juousia ja vaimennuksia keskenään.

Yksinkertaistetun ohjeen mukaan voi:

"A stiffer spring will increase time in the low-speed zones (both compression and rebound damping) and decrease time in the high-speed zones."

[teemu.k.anttila]

Tulipa mieleen vielä; paksu raamattu vaimentimesta:
John C. Dixon The Shock Absorber Handbook (2nd edition)
Ja saman hemmon kirja:
Suspension Geometry and computation

Kiitos näistäkin. Molemmat löytyi pdf-tiedostoina.

[scuuba]

Yksinkertaistetun ohjeen mukaan voi:

"A stiffer spring will increase time in the low-speed zones (both compression and rebound damping) and decrease time in the high-speed zones."

Käytännössä ei. Vaikutus on niin minimaalisen pieni että älä sotke sen takia jousta vaimennuksen hommiin.
Jos sulla on vaillinaiset säätömahollisuudet, niin sitten joko tyydyt siihen mitä sulla on, tai hommaat/ostat/vaihdat lisää säätömahdollisuuksia.
Eli anna jousen tehdä jousen hommia, ja mitoita jousi sen mukaan.
Ja sama vaimennukselle.

[teemu.k.anttila]

Mopon taka TTX:ssä shimmit on niissä säätimissä, ei männässä niin kuin perinteisesti. Eli kun ttxää shimmataan, niin siitä napataan säätimet irti, vaihdetaan shimmejä ja pistetään säätimet takaisin. Ja vaimennuskäyrät ovat hieman muuttuneet. Veikkaisin mutulla että tuo on se päivitys mitä sun takapampulle tehtiin.

Kuva näyttää toimintaperiaatteen. Öljy virtaa kumpaankin suuntaan kummankin säätimen läpi. Kuvassa menovaimennusvaihe, jolloin öljy virtaa C-säätimen neulaventtiilin ja shimmipakan läpi sekä R-säätimen kierrejousta vasten. Paluuvaiheessa sama logiikka, mutta toiseen suuntaan.

Iskarihuollossa vaihdettiin nuo kierrejouset, jotka on alun perin olleet samaa jäykkyyttä (30) kummassakin säätimessä. Uudet jouset oli eri jäykkyyttä (45 ja 15 muistaakseni). Sain alkuperäiset jouset mukaan siltä varalta, että en olisi tyytyväinen muutokseen.

En tiedä sisälsikö päivitys muutosta shimmipakkoihin.

Helenius sanoi, että tuohon vaimentimeen on saatavilla toinenkin päivitys säätimiin, mutta se jätettiin tekemättä, kun vauhti on vielä keskinopeaa.

OhlinsTTX.png

[scuuba]

Kuva näyttää toimintaperiaatteen. Öljy virtaa kumpaankin suuntaan kummankin säätimen läpi. Kuvassa menovaimennusvaihe, jolloin öljy virtaa C-säätimen neulaventtiilin ja shimmipakan läpi sekä R-säätimen kierrejousta vasten. Paluuvaiheessa sama logiikka, mutta toiseen suuntaan.

Iskarihuollossa vaihdettiin nuo kierrejouset, jotka on alun perin olleet samaa jäykkyyttä (30) kummassakin säätimessä. Uudet jouset oli eri jäykkyyttä (45 ja 15 muistaakseni). Sain alkuperäiset jouset mukaan siltä varalta, että en olisi tyytyväinen muutokseen.

En tiedä sisälsikö päivitys muutosta shimmipakkoihin.

Helenius sanoi, että tuohon vaimentimeen on saatavilla toinenkin päivitys säätimiin, mutta se jätettiin tekemättä, kun vauhti on vielä keskinopeaa.

Ompas öölinssin insinöörit tehneet todella amatöörimäisen mokan...? Ja pistäneet comppi- ja riparipuolelle samoilla spekseillä vastusta, vaikka tyypillisesti comppipuolella on huomattavasti suuremmat paineet kuin riparipuolella. Niin eihän tuo ole mikään ihmekkään että ovat halunneet korjata tuon tuotantoon ja myyntiin asti päässeen virheen.

Nuo kyseiset venttiilit taitaa olla "poppet valve", ja tarkoitettu nopean vaimennuksen kontrolloimiseen, ja siihen "polveen" mikä muodostuu hitaan alueen ja nopean alueen välille. Eli missä vaiheessa vaimennuskäyrän kulmakerroin muuttuu ja kuinka paljon.

Se toinen päivitys ollee sitten se shimmauksien hienoinen muutos, jotka on lähinnä kosmeettisia/ tarkoitettu jälkimarkkinointiin ja maineen ylläpitoon. Toki ne kannattaa aina ottaa vastaan, koska ymmärtääkseni siellä on takana kuitenkin jatkuva testaus ja asiakaspalaute, ja sen perusteella tehdyt pienet hienosäädöt perus vaimennusalueeseen.

[Nitrous]

Se toinen päivitys ollee sitten se shimmauksien hienoinen muutos, jotka on lähinnä kosmeettisia/ tarkoitettu jälkimarkkinointiin ja maineen ylläpitoon. Toki ne kannattaa aina ottaa vastaan, koska ymmärtääkseni siellä on takana kuitenkin jatkuva testaus ja asiakaspalaute, ja sen perusteella tehdyt pienet hienosäädöt perus vaimennusalueeseen.

Öhlinssillä on reilu puolenkymmentä erilaista shimmausta sekä komppi että rebound puolelle. Ja samaa iskaria/cartridgeä on tehtaalta tullu eri shimmauksilla. Esim. mulla on takana C6/R7 shimmaus ja keulassa C4/R3 shimmit. Jos oikein muistan niin isompi numero on enempi vaimennusta. Keulassa 2 naksua sekä komppia että reboundia enempi kuin tehtaan suositus ja takana comppia 2 enemmän ja rebaria 3 naksua vähemmän kuin Öhlins suositus.

[scuuba]

Öhlinssillä on reilu puolenkymmentä erilaista shimmausta sekä komppi että rebound puolelle. Ja samaa iskaria/cartridgeä on tehtaalta tullu eri shimmauksilla. Esim. mulla on takana C6/R7 shimmaus ja keulassa C4/R3 shimmit. Jos oikein muistan niin isompi numero on enempi vaimennusta. Keulassa 2 naksua sekä komppia että reboundia enempi kuin tehtaan suositus ja takana comppia 2 enemmän ja rebaria 3 naksua vähemmän kuin Öhlins suositus.

Tuossa täytyy ottaa huomioon myöskin se että jos menee vaihtamaan jousia (eli esim eripainoiset kuskit), ja haluaa hifistellä, niin myös siinä tapauksessa nuo shimmaukset (erityisesti rebound) pitää muuttaa.
Tai jos kyse on eri mopoista, joissa on eri välityssuhde takalinkustossa, eli myös jousi on silloin eri vaikka kuski olisikin "samanpainoinen", niin siinä tapauksessa on pakko muuttaa noita shimmauksia, että saadaan se kyseiselle jouselle (/linkustolle) sopiva vaimennusvoima aikaiseksi.

[TommoKe]

Toi noitten pikku jousien vaihto kannattaisi tehä kaikkiin mk1 ttx öhläreihin. Omaan se tehtiin aikanaan heti kun mk2 tuli myyntiin ja muuttaa toimintaa aika paljonkin. Erityiseen se kääntökohta, jossa puristusliike vaihtuu paluuliikkeeksi tuntui muuttuvan positiivisesti.

[Nitrous]

Nyt on alustan ruuvaaminen aloitettu tämänkin vuoden osalta. Vappuna viileällä Alastarolla meinasi olla takapään pito-ongelmia ja rengas ei juurikaan kulunut vaan lähinnä kiillottui. Sen verran ehdin fiiliksellä kokeilemaan, että avasin rebaria ensin kaksi naksua ja seuraavalle setille vielä yhden lisää. Avasin myös comppia yhden naksun. Näillä alkoi jo avauksiin löytyä paremmin pitoa, mutta sade keskeytti säätösession. Vauhti oli vikalla setillä suurinpiirtein jossain 1:23-1:25 välimaastossa.

Ikävästi säätöjen tulkintaa sotkemassa oli radan muuttuva lämpötila, joten ihan täysin ei päässyt perille, että kuinka paljon pitoon vaikutti radan lämpötilan nousu ja kuinka paljon säädöt.

[scuuba]

Vappuna viileällä Alastarolla meinasi olla takapään pito-ongelmia ja rengas ei juurikaan kulunut vaan lähinnä kiillottui.

Mikä seos?

[Sippe]

Nyt on alustan ruuvaaminen aloitettu tämänkin vuoden osalta. Vappuna viileällä Alastarolla meinasi olla takapään pito-ongelmia ja rengas ei juurikaan kulunut vaan lähinnä kiillottui. Sen verran ehdin fiiliksellä kokeilemaan, että avasin rebaria ensin kaksi naksua ja seuraavalle setille vielä yhden lisää. Avasin myös comppia yhden naksun. Näillä alkoi jo avauksiin löytyä paremmin pitoa, mutta sade keskeytti säätösession. Vauhti oli vikalla setillä suurinpiirtein jossain 1:23-1:25 välimaastossa.

Ikävästi säätöjen tulkintaa sotkemassa oli radan muuttuva lämpötila, joten ihan täysin ei päässyt perille, että kuinka paljon pitoon vaikutti radan lämpötilan nousu ja kuinka paljon säädöt.

Kuin myös jälleen uusi pinnoite, onko pinnan karkeus sama kuin viime vuonna? Tämän tietää varmaan parhaiten ratayhtiö/ päällysteen tekijä. Edit. Kymiringin yhteydessä mainitaan että rataa pitäisi ajaa jotta pito optimoituu. Ei välttämättä ole autot vielä hirveästi tahkonneet Alastarolla.

[Squbbe]

Tuli ostettua käytetty Öhlinsin TTX takaiskari 07 rytköseen. Osaisiko joku heittää arviota suunnilleen toimivista säädöistä, vai laitanko tehtaan vakiot? Kuskin paino kamojen kanssa luokkaa 85 kg. Jousi on 34/100. Ajo on suurimmaksi osaksi vauhdikasta katuajoa, mutta tänä kesänä tarkoitus alkaa rataa kiertämään enemmän.
Saako noihin varaosia mitä kautta, ja mitä tavallisessa huollossa yleensä tuommoiselle tehdään?

[IlluH]

Tee testi...

...Eipä ne perus säädöt ton vaikeempia ole.

Lämpenisi nyt kelit, että pääsisi kokeilemaan. Mulla oli näemmä R6:n alusta ihan tehtaan säädöissä jousten esijännityksiä lukuunottamatta. Hyvin niillä viime kesänä alkuun pääsi, mutta nälkä kasvaa syödessä ja haluasi vähän päästä jyvälle noista säätöhommistakin. Pari päivää jumppasin ja pompin tuossa pyörän päällä, nyt on painumat säädetty, reboundeja löysätty ja compressioneja hieman tiukattu. Saas nähä.

[Nitrous]

Mikä seos?

100-150 kierrosta ajettu MS2. Sattu olemaan alla viime syksyn jäljiltä, joten päätin sen kelpaavan ruosteiden poisteluun vallan mainiosti.

[Nitrous]

Kuin myös jälleen uusi pinnoite, onko pinnan karkeus sama kuin viime vuonna? Tämän tietää varmaan parhaiten ratayhtiö/ päällysteen tekijä. Edit. Kymiringin yhteydessä mainitaan että rataa pitäisi ajaa jotta pito optimoituu. Ei välttämättä ole autot vielä hirveästi tahkonneet Alastarolla.

Paha verrata, kun oli aika paljon viileämpää kuin viime kesänä. Mut polvipalat tolle assulle ainakin tuntuu maistuvan. Motonetistä ostetut Richan palat suorastaan suli, vaikka en juurikaan polveen nojaile.

[PrivateeR]

Eli ymmärsinkö tän säätämisen ohjeistuksen nyt ihan oikein mitä Alastarolla sain viikonloppuna:

Eli takapään preloadia säätämällä kireämmälle/kiinni (myötäpäivään kiertämällä) saadaan perää kovemmaksi/ylemmäs, ja vastaavasti auki kiertämällä saadaan perää pehmeämmäksi/alemmas?

Ja ilmeisesti aivan sama funktio pätee etupäähän?



Lähinnä ihmetyttää se, että miten esipuristamalla jousen kasaan voi kyseinen pääty nousta ylemmäs? Eikös tällöin pitäisi korkeuden tulla alemmas ku jousi on litteämmässä?

[wbaum]

Eli ymmärsinkö tän säätämisen ohjeistuksen nyt ihan oikein mitä Alastarolla sain viikonloppuna:

Eli takapään preloadia säätämällä kireämmälle/kiinni (myötäpäivään kiertämällä) saadaan perää kovemmaksi/ylemmäs, ja vastaavasti auki kiertämällä saadaan perää pehmeämmäksi/alemmas?

Ja ilmeisesti aivan sama funktio pätee etupäähän?



Lähinnä ihmetyttää se, että miten esipuristamalla jousen kasaan voi kyseinen pääty nousta ylemmäs? Eikös tällöin pitäisi korkeuden tulla alemmas ku jousi on litteämmässä?

Esijännityksen säätö muuttaa vain makausta. Pyörä nousee, koska jousella on pienempi tila käytössään, jos säätöä kirrataan -> iskari pitenee.

Alusta ei siitä muutu kovemmaksi, se vaan on eri painumassa. Painumalle on tietyt ohjeraamit, joku lähtökohta vois olla 30-35mm keulassa ja parisenkymmentä takana.

[Nitrous]

Esijännityksen säätö muuttaa vain makausta. Pyörä nousee, koska jousella on pienempi tila käytössään, jos säätöä kirrataan -> iskari pitenee.

Alusta ei siitä muutu kovemmaksi, se vaan on eri painumassa. Painumalle on tietyt ohjeraamit, joku lähtökohta vois olla 30-35mm keulassa ja parisenkymmentä takana.

Juurikin näin. Esijännitys vaikuttaa vain keulan/perän korkeuteen ja käytettävissä olevaan sisään/ulosjoustoon. Edijännityssäädöstä riippumatta joudi on aina staattisessa tilassa yhtä pitkä, dynaamisesti sitten saadaan isommalla esijännityksellä enemmän jousivoimaa jouston loppuun, koska sisäänjoustomatka on suhteessa suurempi.

Käytännössä esijännityssäädintä kannattaa ajatella vain keulan/perän korkeuden hienosäätötyökaluna.

[Sippe]

Nyt kun aihe sopivasta esillä niin joku varmaan osaa sanoa mikä on sigun mukaisen mopon linkuston välityssuhde. Nykyisessä takapampussa on pituuden säätö, ja tuntuu että haluaisin perää hieman alemmas, helpottaa kun tietää mitä säätö vaikuttaa.

[scuuba]

Käytännössä esijännityssäädintä kannattaa ajatella vain keulan/perän korkeuden hienosäätötyökaluna.

Ettei sekotu, niin pilk viil:
Painauman hienosäätötyökalu, ei korkeuden.

[PrivateeR]

Esijännityksen säätö muuttaa vain makausta. Pyörä nousee, koska jousella on pienempi tila käytössään, jos säätöä kirrataan -> iskari pitenee.

Alusta ei siitä muutu kovemmaksi, se vaan on eri painumassa. Painumalle on tietyt ohjeraamit, joku lähtökohta vois olla 30-35mm keulassa ja parisenkymmentä takana.

Iso kiitos selvityksestä

[PrivateeR]

Juurikin näin. Esijännitys vaikuttaa vain keulan/perän korkeuteen ja käytettävissä olevaan sisään/ulosjoustoon.

Tästä tulikin muuten mieleeni että se esijännityksensäädin ei ollut väärin kasattu. Edellinen omistaja oli tehnyt sille säätimelle samat "Kumi-Tarzanit" ku mitä se oli tehny klipareiden kiinnityspulteille yms yms... eli vetäny herkuleen voimalla kiinni... se oli vaa minimiin ruuvattu iha pirun tiukkaan. Onneksi ei ollu hajottanu mitään. Se oli säätäny vas. säätimen +4mm ja toisen minimiin... nyt laitettiin molemmat +2mm.

[KawaJava]

Pystyykö zx6r 2000 tarkastamaan etupamppujen öljyn pinnan purkamatta keulaa (ei usd)? Tarkoituksena siis vaan katsoa että pinnat molemmissa olisi suht samalla tasolla.
Kuvan C mutteri auki, niin räjähtääkö koko paska silmille?

[scuuba]

Pystyykö zx6r 2000 tarkastamaan etupamppujen öljyn pinnan purkamatta keulaa (ei usd)? Tarkoituksena siis vaan katsoa että pinnat molemmissa olisi suht samalla tasolla.
Kuvan C mutteri auki, niin räjähtääkö koko paska silmille?

Tue keula keskeltä ylös.
Ota kuvan A pultit ensin löysälle, niin aukee C:t helpommin.
Laske keula alas.
Käytä esim nippareita (aika toimiva öljytikku tuossa käytössä, älä tiputa putkeen) ja mittaa öljypinnan korkeus.

[KawaJava]

Hän kiittää.

[IlluH]

Amatöörin alustansäätökokeilut tuntuivat eilisen Ahveniston päivän perusteella suht. onnistuneille. Takaa reboundia löysemmälle ja sisäänmenoa tiukemmalle, keulan sisäämenoa samoin tiukemmalle ja reboundia sillee, että tuntui olevan balanssissa takapään kanssa. Napsun tiukkasin päivän mittaan, kun tuntui ehkä nousevan aavistuksen nopeasti jarrujen jälkeen ylös. Näiden lisäksi pudotin keulaa 5mm alaspäin jostain ulkomaan ratafoorumilta löydetyn vinkin mukaan ja se kyllä tuntui ketterämpänä kääntymisenä. Potilaana siis Yamaha R6 2005.