Katso äänestykset tulokset: Mikä sai aloittamaan moottoripyöräilysi? -

Äänestäjät
2064. Et voi äänestää tässä kyselyssä
  • Pikku pojan ikuinen haave

    1255 60,80%
  • Kyyditys kaverilta

    126 6,10%
  • Kaverin hommattua oman

    127 6,15%
  • Kaverin pyörää kokeiltua

    132 6,40%
  • Koeajo liikkeestä

    9 0,44%
  • Ilman mitään syytä

    212 10,27%
  • Vaaran viehätys

    48 2,33%
  • Periaate, autot on akoille..tms

    20 0,97%
  • Kun kaikki muu oli jo kokeiltu

    76 3,68%
  • Tarve erottua muista

    59 2,86%
Sivu: 1 / 18:sta 12311 ... ViimeinenViimeinen
Tulokset 1:stä 30:een 525:sta
  1. #1
    Mikä sai sinut aikoinaan tekemään päätöksesi alkaa motoristiksi?
    Oliko se tietoinen valinta? En tiedä tuliko tuohon kaikki oleellisimmat vaihtoehdot, ehkä muitakin syitä on.
    Järjellähän tätä harrastetta ei aina voi selittää, kaikki rahat ja vapaa-ajan, ajatuksetkin imevä harraste. Ilman ei voi olla, kun on makuun päässyt.
    Itsellä toi lähti siitä kun mopoiässä pääsi kokeilemaan kaverin -72 Kawasaki 750 Mach IV:ta . Sen aikaisella käsityksellä kiihtyvyys sai uusia ulottuvuuksia, maailmani mullistui, mikään ei ollut enää entisensä, pakko saada oma peli..Nyt niitä sitten on.
    Nykyiset:
    Kawasaki KLX 250 B1 - 81
    Kawasaki Z 1000 ST E1 -79
    Kawasaki Z 1000 ST E2 -80
    Kawasaki Mean Streak 1600 -07
    Kawasaki Z 1000 Special Edition -14
    Kawasaki GTR 1400 -08
    Kawasaki Spectre 1100 D1 -82
    Kawasaki KX 250 XC KL Enduro -21
  2. #2
    Kyllä se oli toi kaverin faija kun sano,että käyppä koklaan mopoa ja osta pois jos on hyvä.......oli hyvä ja täs ollaan.

  3. #3
    Tuo "pikkupojan haave" on ehkä lähinnä aloitukseni syytä, tosin olin jo silloin aikuisikäinen pikkupoika... Olin kokeillut kavereitteni pyöriä (mm. Kawa Z1000R, Yamaha RD350 YPVS, Honda VFR750) mutta kipinä omaan prätkään ei kuitenkaan oikeen ottanu tulta vielä silloin. Ehkä rahapula tai kiinnostus jenkkiautoihin oli syynä moiseen, mutta tähän sopii nyt fraasi "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" todella hyvin!
    Joko löydän tien tai teen sen...
    -Hannibal-

    H-D Road King Custom 2004
  4. #4
    Se ruksi meni ekaan sillä "aina" olen halunnut mopottimen mutta muut asiat ovat tulleet väliin (rahat, vaimo, lapset, jne) mutta ensi kaudeksi on mopo vihdoin tulossa mullekin * (vaimonkin taidan saada houkuteltua mukaan) * ja sit mennään XJ600:lla ympäriinsä
    Yamaha FJR 1300 ABS -05 sin.
  5. #5
    Yes. Laitoin: Ilman mitään syytä. Vaikka oikeasti syynä oli se, että yhdellä hemmolla ei ollutkaan hilloa maksaa ostamaansa tavaraa ja oli "pakko" ottaa motari maksuksi. Heh, näin saatiin helposti vaimokin ylipuhuttua hankintaan. No pakkohan se oli... Se motari oli vaan viissatanen susna, mutta nyt päästellään jo ainakin raskaammalla pelillä
    Raaka voima voittaa monesti peukalon imemisen...
  6. #6
    Olin jo ennen mopoikää kiinnostunut kaksipyöräisistä, en kylläkään muista miksi. Perhepiirissä tai sukulaisilla ei pyöriä ollut eikä oikein lähiseudullakaan. Koulussa oli yläluokkalaisilla muutama prätkä ( silloin sai isoa ajaa jo 16 vuotiaana ) ja niitä kyllä ihailtiin välitunnilla; lisäksi motoristeja yleisesti paheksuttiin maaseudulla, taisi sekin jotenkin kiinnostaa... *
    Omassa ikäluokassa kevarikortteja ajettiin melko paljon, liekö syynä maaviljelijäperheissä tarvittu traktorikortti ( tuli siinä sivussa ). Korttimuutos esti isojen pyörän hankinnan, joten vanhemmatkin antoivat periksi helpommin piikkisen oston. Siitä se homma jäi kytemään jonnekin sisälle vaikka prätkähommat jäivät kokonaan pariksi vuosikymmeneksi. Kymmenisen vuotta sitten sain koeajaa yhden sukulaisen vuokrapyörää ja huomasin, että kyllähän vanhat taidot ovat vielä jotenkin tallella * *.Taloudellinen tilanne antoi 90-luvun loppupuolella sen verran myöden, että hankittiin vanha CB750K kaverin kanssa kimppaan ja katsotaan maistuuko motorismi? Ja maistuihan se, vähän liiankin kanssa *
    www.motzcari.com
    Sevenfifty -92, VFR800 -98, Suzuki V-Strom 650 -05
  7. #7
    Ei tässä ollut oikeeta vaihtoehtoa mulle.

    Pikkulikan ikuinen haave. Neljä vuotiaana istuin eka kerran serkkupojan pyörän päällä, piti poseerata sukulaisille
    ja siitä kait se sitte lähti. Portailla istuin odottamassa ku kokkomikkojoulua, jos tiesin serkun tulevan käymään.

    ja 8 vuotiaana vannoin "isona mustaki tulee motoristi", vaikka sillon vaan kaikki naureskeli..."antaa tytön puhua!"
    Vaan eipäs jääny puheeksi
    "hiekkana kengässä"
  8. #8
    Muistan vielä elävästi tilanteen kun liekki loimahti. Oli kesä ja mopotin (joku niistä monista en muista mikä olisko ollu pappa) oli alla, päätökseni oli että en hanki piikkiä vaan jätän tämän vaiheen väliin ja katsenlen sitten myöhemmin. NO niinpä sitä yhtenä päivänä ajelin fillarilla kylillä kun alamäestä kuului korvia vihlovaa 2 tahdin kierrätystä, sieltä suikkas kaveri tulla suht uudella gagivalla ilman kypärää et mitäs jätkä No tähän et paskaaks tässä oon menossa autokoululle Eli puolessa välissä kesää menin ajaa kortin ja taisin saada harjotusluvat ajettua just ennen lumia Siinä oli sitä kipinää
    Mustanaamio kerhon alajaosto Reilujen kerho.
  9. #9
    Kakarasta asti on tullut haaveiltua. Piikkiin ei ollut teini-ikäisenä varaa (alan lehtiä ahmittiin senkin edestä), mutta kavereiden pyöriä tuli jonniin verran kokeiltua. RD-Jammu ja Kawasaki KMX125 olivat aika ajoin alla. Muistan vielä elävästi useitakin lehdestä luettuja vertailuja. Mm. Tekniikan maailmassa oli uusien nestejäähdytteisten piikkien vertailu joskus vuonna -84. MBX-Honda oli mielestäni hemmetin makeen näköinen. Näin joku aika sitten kuvan ko. pyörästä jossain, ja kyllä nauratti. Hirvee rimpula!

    80-luvun puoliväli oli täynnä makeita pyöriä mielestäni. Kaikki Kawasaki GPzetat, varsinkin 900r oli tajuttoman hieno. Myös Yamaha FJ:t, FZ 750, ekat Gixxerit ja varsinki Yamaha V-Max aiheuttivat tuolloin vipinää punteissa. Jouluna -85 soi Eppu Normaalin lahjaksi saamallani levyllä kappale "Vuonna -85" kerta toisensa jälkeen ja samalla luin Bikestä juttua V-Maxista uudelleen ja uudelleen. Muistan hyvin elävästi silloiset tunnelmat. Tuon kaltaisella pyörällä ajaminen tuntui silloin yhtä realistiselta kuin kuulennolla käyminen.

    Sen verran köyhänä on onnistunut pysyttelemään, ettei ikuna ollut kapasiteettia toteuttaa haaveita, ja opiskeluaikana toi haaveilu kävikin vähän säästöliekillä. Aina kuitenkin takaraivossa oli mielessä että jonain päivänä...

    Haaveet alkoivat konkretisoitua pari vuotta sitten, kun alkoi säännöllinen työelämä. Enemmän ja vähemmän vakavissaan aloin katselemaan myynti-ilmoituksia "sillä silmällä". Kävi kuitenkin niin hassusti, että nykyinen vaimoni meni ja osti pyörän ennen minua! Vähän aikaa sain ajella vaimoni (tai silloin vielä tyttöystäväni) Kawa EL 252:lla. Itse ajattelin tuolloin, että "en osta ihan vielä, vaan säästelen vuoden pari", että saa kunnon vehkeen. Mutta ei siinä mennyt kun pari kuukautta kun kuume nousi sellaisiin korkeuksiin, että otin lainaa ja marssin kauppaan hakemaan ER-vitosen. Ei kerta kaikkiaan muuta enää voinut!

    Erkalla ajelin sen yhden kesän tyytyväisenä, ja seuraavana talvena (mikä oli viime talvi) alkoi isompaa tehdä mieli. Keväällä kerkesin viikon ajella eeärrällä, kun menin kauppaan ja Erkka vaihtui ZR-seiskaan. Siitä riitti taas iloa yhden kesän, ja männä syksynä se vaihtui ZRX1200ässään. Mihinkähän tää johtaa?

    Noh, jokaisessa pyörän hankinnassa tai vaihdossa on asiaan liittynyt vakuutukseen/rahoitukseen tms. liittyvää kikkailua, joka on tehnyt pyörän vaihtamisesta suorastaan "välttämätöntä". Vastaavaa ei ole nyt pariin vuoteen odotettavissa, joten ZRXällä ajellaan pitkään.

    Tulipas pitkä, no siinä on sitten minun mp-tarinani.
    Mitä ne ulkomaalaisetkin meistä ajattelevat jos Ahveniston moottorirata suljetaan?
  10. #10
    Ei pysty mitään hyvää syytä keksimään. Aikoinaan pidin moottoripyöräilyä aivan typeränä lajina. Muutama vuosi sitten alkoivat kaksipyöräiset pikkuhiljaa kiinnostamaan ja päätin että ajan sen A-kortin jossain vaiheessa vaikken omaa pyörää ehkä hankkisikaan. Alkuvuonna MP-messuilla mopokuume vaan kasvoi ja tulihan se kortti sitten keväällä suoritettua, edelleen kuvitellen ettei oma pyörä olisi vielä ajankohtainen. Mutta niinhän siinä kävi että 5 päivää kortin saamisen jälkeen oli oma mopo alla
  11. #11
    Pienempänä lähettelin sellaisia mottoripyöriä jossa oli sellanen kiva naru perässä josta annettiin vauhtia...Sitten sain radioohjattavan keltaisin motskarin (jossa apupörät =)

    Sitten 14 vuotiaana mopo ja 16 vuotiaana piikki...18 vuotiaana cb Sevenfifty ja sitten cbr 1000 ja ny XX
    Ns125R -> CBR1000F -> XX -> 1000RR -> GSX1400 -> Gen2 Busa -> S1000RR -> K9 Gixxer
  12. #12
    Pikkupoikana jo moottoripyörästä haaveilin. Nyt semmoinen on sitten ollut muutaman vuoden. Kuumeen iskiessä auto myyntiin ja mopo alle.
    DEVIL may care, but I don't!!!
    I'm not driving fast, I'm flying low!
  13. #13
    Pikkupojastahan asti tätä on haaveiltu. Varmistus oli kun 15 veeläisenä pääsin enon cbr600-89 kyytiin ja meno oli hurjaa. Ostin kyseisen pyörän sitten omakseni ja siitä tämä "isojen" mopojen kausi alkoi.
    Kipu on väliaikaista, Kunnia ikuista!
  14. #14
    Kyyditys kaverilta...tai oikeastaan pikkuserkulta. Tapahtui joskus 70-luvun alkupuolella. Taisin olla jotain 6 v tai jopa alle. en kyllä mene ihan takuuseen vuodesta tai kuinka vanha olin silloin. Pyöränä oli 80? cc kawa. Musta peltirunko, kiiltävä tankki. Hiano oli prätkä pikkunassikan simissä. Tankin päällä istuin ja rystyset valkosena puristin stongasta!

    Varmasti vaikutti myös vuosien 72, 73, 77 Imatran ajot.
    ...Er..Houston we have a problem here...

    Honda CBR 954RR -02
    Suzuki S1 -91, SuperMoPo
    KTM 525 exc -03, SuperMoTo
    Suzuki RM50 -80, kisacrossi
    Pappa Tunturi -71,
    Tunturi Sport ( käsivaihteinen, aihio kisamopoon)-??
  15. #15
    Eipä siinä mitään erityistä päätöstä ollut. Oli vain päästävä liikkumaan ja koska pidin mopoa liian kesynä ostin kevarin..
  16. #16
    Itse ajoin korttini olikohan vuonna 1996. Se oli silloin viimeinen vuosi kun sain ajettuaan kevarikortin 16v, niin sitten heti täytettyään 18v olis saanu isoakin ajaa... Tai jotenkin niin se meni. Anyway, kauhee kevaribuumi oli tuolloin ainakin omalla paikkakunnallani (9000 asukasta) ja kaveripiirissäni olikin arviolta 20kpl kevareita joilla sitten päristeltiin ympäri maakuntaa ja oli ihan sairaan kivaa. Eli noin alkoi 16 vuotiaana ja irtihän EI pääse enkä halua. On niitä huonompiakin mielenkiinnon aiheita *



    It´s better to die on your feet than live on your knees...
  17. #17
    Pikkupojasta astihan noita on tullut katseltua. Mutta kun aina silloin tällöin pääsi kokeilemaan serkun tai jonkun kaverin pyörää, iti päässä ajatus omasta moposta jonakin päivänä.
    "Tavara tykkää, että sitä käytetään."
    -Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen
  18. #18
    Asenne Elämän asenne, joka on ..eiku siis

    Mopoilu on kivan näköistä hommaa. Emmie tuon paremmin sitä ossoo sannoo
    Good to the bone
    ...
  19. #19
    Olen aina halunut.Ihan aina.
    Kasvoin ja pörräsin Ruskeasannalla koko 70-80 luvun.Papan kanssa mentiin harkkoja kattomaan.Pärinä oli unelma ja se unelma toteutui kaikkien mutkien kautta.
    Kawasaki on ollut aina se "must" ja sekin sieltä sannalta lähtöisin.
    Papan keittiönpöydän alle on ikuistettu lyijykynäpiirroksia ja siellä on...mitäs muuta kuin moottoripyöriä *
  20. #20
    No ei mullekaan ollu oikeaa vaihtoehtoa.. Kun pikku tytöstä asti oon haaveillu omasta moottoripyörästä haaveillu. Eikä mistä tahansa moposta kun Harley Davidson sen olla piti! * Nykyään joku vähä pienempi nakupyöräkin kelpais oikein hyvin ja toivoin mukaan sellaisen nyt talven aikana ostankin.. *
  21. #21
    Murkkuikäisenä nähty Easy Rider -leffa.
    'pääasiassa ei huvita yhtään mikään, mutta v***ttaa kaikki'
  22. #22
    Mopojen jälkeen heräsi luonnollinen kiinnostus kevareihin ja kun kavereillakin oli, niin olihan se hauskaa kokea liikkumisen vapaus ympäri Suomea. Muutamia elämäni parhaita kesiä nuo kevariajat. Sitten siirryttiin vähän isompiin,350-500:iin ja vannottiin ettei ikinä jätetä prätkiä ja siirrytä autoilemaan...
    No, parin vuoden kuluttua kaikilla oli jonkunlainen kotilo.

    Onneksi näin vanhemmiten järki palasi (ja rahatilanne antoi myöten) ja taas mopoillaan.
    * Arctic Ranger *
  23. #23
    4-5 vuotiaana lastentarhasta Suzukilla kotiin. Mummon ja enon välissä. Siitä en sitten koskaan parantunut.

    Katkerin hetki elämässä oli, kun kerran taas eno oli hakemassa tarhasta ja oli lupaa kysymättä vaihtanut pyörän Toyota Terceliin.
  24. #24
    Lainaa (anajavi @ Joulu. 15 2003,10:07) kirjoitti
    Katkerin hetki elämässä oli, kun kerran taas eno oli hakemassa tarhasta ja oli lupaa kysymättä vaihtanut pyörän Toyota Terceliin.
    Katkerin hetki on ollut se kun selvisi, että faija aikoinaan joutui myymään oman honda cb 750 "tuuttinsa" sen takia että minä synnyin

    kuinka voin antaa itselleni koskaan anteeksi
    -Paha saa palkkansa, hyvä donitsin, sanoo sananlasku. *Joskus kieltämättä tekisi mieli sanoa paljon muutakin. *Mutta kun donitsi suussa on huono huutaa eikä vatsa täynnä jaksa tapella. *On paljon helpompaa hymyillä ja näyttää kieltä donitsi reiästä. *Olla ystävä, donitsin ystävä. *On turha tärkeillä, teeskennellä, paastota, etuilla, huutaa ja huitoa, koska ne kaikki on pahasta. *On mukavampaa olla aito, laiska, rehellinen ja runsas, apina tai gorilla, koska ne on kaikki hyviä. *Joten jos sopii, niin ei jakseta eikä viitsitä. *Hyvät on kivempiä kuin pahat ja me ollaan hyvien puolella. -
  25. #25
    Olin kuulemma nostanut jo iloisella 60-luvulla melkoisen metelin jos en päässyt aina kotiportilta isän mopetin tarakalla pihaan Eli eiköhän se mopo ole viehättänyt aina kävelyyn oppimisesta lähtien Vaikkakin vakavampi oman pyörän hankinta alkoikin vasta 01.06.2000. Tuolloin Tuusmotorissa suorastaan tunkivat ZR-7:n avaimet käteen jotta koeajolle! Minä joka en mopetia kummosemman päällä ole koskaan edes istunut, tuollaisen 750cc päälle ihan kylmiltään Mutta kun kerran mahdollisuus oli eikä kieltäytyäkän kehdannut, niin Ja kyllä oli suu niin muikeasti ettei tosikaan => oma pyörä oli ihan pakko saada!
    Suzuki GSF 1250 SA GT ABS Bandit -08
  26. #26
    Lainaa (megazoni @ Joulu. 15 2003,10:12) kirjoitti
    Katkerin hetki on ollut se kun selvisi, että faija aikoinaan joutui myymään oman honda cb 750 "tuuttinsa" sen takia että minä synnyin *

    kuinka voin antaa itselleni koskaan anteeksi *
    Raakaa... Otan osaa. Minä puolestani kuulin, että faijani olisi joskus saanut ilmaiseksi siihen maailman aikaan helvetin hienon motoguzzin - eikä ottanut! Hohhoijaa... Olishan tuo joutanut jossain vaikka tyhjän panttina seisomaan ja odottamaan jälkipolven kasvua.

    Oma "motoristin urani" kai sai ratkaisevaa potkua eräältä kontiorallireissulta kaverin kyydissä kauan sitten. Mutta silloin vielä luulin, ettei musta ole ajamaan. Sitten paljon myöhemmin tulin pari vuotta keikkuneeksi kultani puolivahingossa auton sijasta hankkiman pikkuviragon takana ja hiljakseen aloin uskoa, että jollain pystyn ajamaan minäkin. Eli kyydistä se kipinä lähti.
  27. #27
    Autot on akoille?? Öhöm.... No joka tapauksessa mopoiluharrastus alkoi Honda Monkeysta eli voisi kai sanoa että pikkuTYTÖSTÄ lähtien on mopot ollut haaveena ja mikä parasta enää ei tarvitse haaveilla vaan ajella!!
    "Parempi märkä teltta, kuin kuiva seura!"
  28. #28
    Kyllä oma prätkä on ollut haaveena pikkupojasta asti. No ei toi nyttenkään ihan oma oo, köyhä opiskelija kun oon, mut omassa käytössä ja se on pääasia. Ukko oli aikoinaan mekaanikkona samassa tiimissä kun Jarno Saarinen ja tais itsekin ajaa siinä sivussa vähän kisaa. Eli geeneistä tää varmaan johtuu *
    DT125R-95>CBR600F-91>ZX9R-01>ZX6R-04>ZX10R-05>BSE 125 minisupermoto>CBR900RR-92
  29. #29
    Kyl se on pikkupojan unelma. Aluks piti valita auton ja pyörän väliltä ja auton rakentamiseen se sit meni, johon meni myös kaikki varat. Nyt 15 vuotta myöhemmin huomasin omaavani sen verran ylimääräistä et sai viimeinkin ostettuu pyörän.
  30.  
  31. #30
    kaikki alkoi, kun pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni moottoripyörän kyytiin toissa keväänä...se oli rakkautta ensi silmäyksellä * ja on sitä edelleenkin...ja kun se mopo, jonka kyytiin pääsin, oli Ducati ST4 niin siitä se ajatus sitten lähti, että itsellekin sellainen pitää saada...tosin nelkku vaihtui kakkoseksi, mut samaa maata kuitenkin... *
    CARPE DIEM! Kalliot pysyy, meri jää, ihminen vain häviää. (Pablo Neruda)
Sivu: 1 / 18:sta 12311 ... ViimeinenViimeinen