Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Tulokset 31:stä 40:een 40:sta
  1. #31
    Juu, piti vaan kysyä kun mun mielestä ne on hyvin pitkälti sama asia. Jostain muistan kuulleeni määritelmän, että räjähtäminen on "nopeaa palamista". Ja oli määritelty palon etenemisnopeuskin palavassa aineessa tyyliin 20 m/s, joka rajaa "palamisen" ja "räjähtämisen". En muista paljonko se oikeasti oli, mutta kyseessä nyt lienee määrittelyasia. Tai vaikka makuasia?

    Kiinnostais kuiteskin tietää räjähtääkö moottorissa vai palaako? Veikkaisin palamista, mutta pakoputkesta kuultava käyntiääni kuulostaa kuitenkin enempi sarjalta räjähdyksiä.

    Lässyn lässyn, merkityksetöntä jorinaa...
    Mitä ne ulkomaalaisetkin meistä ajattelevat jos Ahveniston moottorirata suljetaan?
  2. #32
    Itsekin muistelin että palamisessa palorintaman eteneminen olis jotain luokkaa 20 m/s ja silloin kun moottori nakuttaa se olis jotain 200 m/s. Räjähdyksessä taas yli 2000 m/s.

    Jotain tollasta tuli mieleen tässä formula v***tuksen keskellä. *
    ZZR 1400 ABS -07
    ZX-9R -03/-04
    ZZR 600 -93
    ZZR 500 -90
    RD 125 DX -77
  3. #33
    off topic, mutta jos joku viitsisi samalla selittää mistä nakutus johtuu polttomoottoreissa... eroa bensa/diesel?
    Pegaso IE
  4. #34
    Eikös nakutus meinaa, että polttoaine syttyy ennenaikaisesti puristusvaikutuksesta... jolloin räjähdyspalaminen tapahtuu ikkäänkuin moottorin toimintaa vastaan.
    TL1000R
  5. #35
    Ja eroa olis, et diesel kestää HUOMATTAVASTI suurempia puristuksia. Se syttyykin puristuksesta (ja sen aiheuttamasta lämmöstä) sekä palaa hitaammin?
    TL1000R
  6. #36
    Kiitos kaikille vastanneille, nyt alkoi tulla sellaista tietoa mitä kaipasinkin. Lisäksi Italon tekstissä oli jotain, joka laittoi miettimään juuri tuota suunnittelemani putken pituutta, joten se oli kyllä kullanarvoinen vinkki!
  7. #37
    Sanotaan sitte vastasuuressa että siellä se hapettuu.

    Aikoinaan, joista en tahdo (siis on nin paljo aikaa jo) enää muistaa, pidettiin ero räjjäyksen ja palamisen välillä. Että palamisen hyäty on sopivassa nopeuressa, jota rakenteet kestävät.

    Jos joku ny kiinnostuis, ni: http://www.galcit.caltech.edu/~jeshe.../Glossary.html


    <p>Muuten sanoisin että meininki täällä muistuttaa Fingerporin lehtimiehen mallia. Dissauksenkalastelua, sano xjrrrrräyh kun örkkiin kirjoitti.</p>
  8. #38
    Jeps, kiitos ZR vastauksesta.
    Ohan tuota joskus opiskeltu, ja muistuhan se mieleen ku sai vähän johdatusta oikeaan suuntaan
    Pegaso IE
  9. #39
    Lainaa (Jussi @ Syys. 29 2003,08:42) kirjoitti
    Kiitos kaikille vastanneille, nyt alkoi tulla sellaista tietoa mitä kaipasinkin. Lisäksi Italon tekstissä oli jotain, joka laittoi miettimään juuri tuota suunnittelemani putken pituutta, joten se oli kyllä kullanarvoinen vinkki!
    Hienoa, että tuosta jaarituksestani jotain hyötyäkin oli.

    XJRRRÄYH ja muutkin on selvästi perillä näistä asioista. Kiitos oikaisuista. Mulle on jäänyt tuo vanhanaikainen 4-t-koneen toimintamallin termistö imu-puristus-räjähdys-poisto käyttöön. Siksipä omassa puheessani bensa-ilmaseos aina "räjähtää" työtahdin aikana

    Ja sekin on tietenkin totta, että dynaamisesti ajatellen tuo putki todellakin edustaa vastusta täysin pakoputkettomaan tilanteeseen verrattuna, mutta optimaalisen putken tapauksessa putken vastuksella on pienempi negatiivinen vaikutus kuin resonanssin tai "taajuusvasteen" positiivinen vaikutus. Eli putki edustaa halutulla tavalla säädettyä harmoonista virityspiiriä.

    Isot pojat on kertonu, että mitä enempi sitä palamatonta sopivan rikasta seosta sinne pyttyyn ehditään änkemään, sitä rajummin kampiakseli käännähtää ja pyörä ruopasee tien pintaa.. Ja joskus sitä seosta saadaan varsinkin ilokaasutetuissa ja turbokoneissa sinne niinkin paljon ja paineella, että koneen osat räjähtää myös..

    Silloin sitten teho äkillisesti pääsee ns. "harakoille".. Ja koneen ehjääminen tai vaihto alkaa.

    Toki on paljon muitakin osia, jotka voi siinä männän ja takapyörän kulutuspinnan välilllä "räjähtää"

    Noista imuputkien pituuksista..
    Männävuosilta muistuu mieleeni yksi jenkkiauto, (Oisko ollu joku Hyrsleri) jossa oli tautisen pitkä imusarja ja kaasutinkin sijaitsi ihan auton nokan vasemmassa laidassa. Siinä oli järjettömän valtava vääntö alakierroksilla. Aikansa 2-v vaihteistoille ja harvoille välityksille mukava ratkaisu.

    Putkissa luonnollisesti usein on haluttuna asiana se oikea saundi ja siihen juuri noilla putken eri suureilla voi mukavien vääntöominaisuuksien lisäksi vaikuttaa.
    Moottoripyöräily nuorentaa ja parantaa suorituskykyä. Tämä on japanialaisten tiedemiesten tutkima tosiassia. Otas siis ilo irti kurvailusta.
  10.  
  11. #40
    Vastaukset oli tyhjentäviä, mutta jotain kuitenkin vielä..:
    Moottorissa tehoa voidaan kasvattaa kolmella(tai tietysti madaltaakin, mutta päinvastoin toimimalla) tavalla; sylinteritilavuutta kasvattamalla, kierrosnopeutta kasvattamalla ja nostamalla tehollista keskipainetta.
    Eli teho voi laskea, jos kaasut virtaavat väärin pakoputkessa, aiheuttaen sylinterin paineen laskua (periaatteessa karkaa seos pakoputkeen...). Toisaalta hetkellinen virtaus voi heiketä putkessa, kun pakokaasut alkavat pyörteilemään. Lisäksi muistetaan, että kun putken tilavuuden kasvaessa pakokaasujen nopeus hidastuu (määrätyissä tilanteisa..)

    Ai niin, unohtui sanoa, että moottorissa tapahtuu räjähdyksen omaista palamista...



    I put the butcher knife up to her neck and said if you wanna live to see tomorrow, you better start fryin' 'em eggs a little better'n what'chu been fryin' 'em. I'm tired of eatin' sloppy, slimy eggs!
    -Jesco White
Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12