Tuon kytkentäkuvan perusteella suorittaisin jännitemittauksen ajovalon maajohdosta runkoon valojen ollessa päällä. Jos siinä on kovin monta voltin kymmenystä, niin johtosarjan liittimet ovat hapettuneet tai johtosarjan maajohdon runkoliitos on huono. Myös vertailumittaus akun miinusnavan ja ajovalon miinuksen välistä on hyvä tehdä, samoin akun miinuksesta runkoon, ja molemmat koneen käydessä.
Joskus oli autossa niin hapettuneet akkunavat, että (-) akkukengän ja navan välillä oli noin 12 voltin jännite-ero. 13 ikäisenä ihmettelin ku serkun auto ei siis käynnistynyt. Hetken otti tajuta kyllä että napa oli hapettunut, ihmettelin vaan, että miten voi mitata jännite-eroa samasta navasta.
2016: Honda CBF125 -09
2012: MP-kortti: Kawasaki ER6-n
2002-2014: Honda Monkey Z50J vm.94
Jaah, taas kärvähti laturin johtoliitin. Vaihdoin kesällä kärvähtäneen staattorin ja jätin vanhat Hondan johtoniputukset huonoine, vanhoine liittimineen sikseen ja jatkoin itse staattorin johtoa suoraan regulle. Väliin pistin kolminapaisen muoviliittimen Motonetistä kokeeksi ja siihen sopivat lattaliittimet. Tein puristusliitokset niin viimeisen päälle kuin Motonetin pihdeillä sai tehtyä. Pari kuukautta kesti: nyt huomasin, että jännitemittari näytti turhan alhaisia lukemia kaupungissa pyöriessäni ja tsekkasin liittimen kotona. Käry oli käynyt.
Puristusliitos ja liittimet lienee se heikko kohta. Niiden hapettuessa syntyy jännitehäviöitä, mikä kuumentaa liitosta, mikä lisää vastusta, mikä lisää jännitehäviötä, kunnes liitosten välissä kipinöi tarpeeksi, että kuumuus nousee niin, että muovikin mustuu, tai jotain tohon suuntaan vaan mikäs olis kestävä ratkaisu tuohon? Kannattaisko panostaa puristusliitoksiin vai itse liittimiin?
- puristusliitoksia käytetään autoissa ja muuallakin yleisesti, joten kyllähän niiden pitäis kestää, vaan ilmeisesti pihdeillä on iso merkitys liitoksen laadussa? Mietin, jos investoisin sellasiin kiristyviin pihteihin, joista tulee tasalaatuinen liitos joka kerta. Tietty ei varmastikaan haittaisi tinata vielä näkyvissä olevat säikeet ennen asennusta?
- toinen idea on, että jos tinaisin johtojen päät kokonaan (pitämään siis säikeet yhdessä) ja laittaisi ne tinatut päät lattaliittimien sijaan kiinni sokeripalalla, jossa on ruuvien alla vielä metallilevy? Kestäähän noi lamppujenkin kytkennöissä...
- olisko toisentyyppinen liitin parempi? Noiden lattaliittimien puristuskyky taitaa olla vähän kyseenalainen, kun lämpötila hiljalleen vaihtelee kylmien öiden ja ajolämpöjen välillä. Sellasia pitkänmallisia pyöreitä olen ainakin nähnyt.
- vai olisko vesitiivis liitin tavallista parempi? Tää liitinongelma uusi näiden kosteiden kelien jälkeen -> hapettuminen tod.näk. syynä ja kostea ilmahan auttaa hapettumaan. Jos sais liitokset kosteudelta suojaan, niin varmaan auttaisi.
- vaiko liittäiskö jokaisen johdon yksi kerrallaan suojalliseen jatkoholkkiin ja vielä liimakutistesukkaa päälle? Varmaan harrastelijalle idioottivarmin ratkaisu, mutta olis vaan kätevää pystyä irrottamaan tuo johto jostain kohtaa.
Mitähän sieltä yhdeltä vaiheelta parhaimmillaan tulee, 15-20A vaihtovirtaa? Laturi kun taitaa olla jotain 250 watin luokkaa. Käytin itse 2,5mm² johtoa ja näppituntumalta samaa on käyttänyt sekä staattorin valmistaja että Hondakin, ja sen pitäisi kyllä riittää eikä ne johdot olekaan ikinä kärähtäneet, liittimet vaan ja johdot sitten liittimien vierestä. Liitokset siis ongelma.
Ei ton nyt pitäis olla niin mahdoton yhtälö ratkaista. Tehdäänhän sitä veneisiinkin sähköliitoksia ja siellä ne vasta kovilla ovatkin suolaisten tyrskyjen keskellä.
Honda XL1000V Varadero -99, Honda XL500R -84
Tuolla hyvä laskuri kaapelin paksuuksien laskemiseen: kaapeli laskuri
Ei suojaamatonkaan liitin pitäisi noin nopeasti hapettua. Kyllä saa olla pitkään vihreää täynnä ennen kuin oikeasti ongelmia tulee.
Plussa puoli on vissiin hallussa, mutta oletko varmistanut riittävän maadoituksen? Sähköjärjestelmä on juuri niin vahva kuin se heikoin kohta. Yleensä autoasennuksissa muistetaan vetää ranteen vahvuinen virtajohto, mutta jätetään alkuperäinen maadoitus akulta runkoon jollain 2,5 neliön johdolla...
Puristusliitos on hyvä, kunhan käytetyt liittimet ja työkalut ovat oikeat.
Halvimmilla liittimillä ja millä lie työkaluilla tehtynä ongelma.
Ei se mitenkään kokonaan ollutkaan hapettunut. Arvelisin vaan kosteuden aiheuttavan pieniä hapettumakohtia, jotka sitten taas helpommin kipinöivät, samoin kuin pienet ilmarakoset liitoksissa. Selkeesti liitinrasiassa näkyy pistemäisiä kohtia, joista mustuminen on alkanut.
Se kysymys on auki, että alkaako kipinöinti enemmänkin puristusliitoksista vai niistä liittimen uros-naaras -kontakteista.
Ei ole plussapuolelle lisätty kapasiteettia, joten alkuperäisillä maadoituksilla mennään. Olen noita maadoitusjohtoja puhdistellut aina vastaantullessa ja mittaillut, että resistansseissa ei ole mainittavia eroja maakohtien ja johtojen välillä. Regu on uus ja akun testautin, tosin se ei välttämättä kerro siitä, että ottaako liikaa latausvirtaa. Paska akkuhan saattaa imaista hurjia virtoja.
Googlailin vähän noita abikopihtejä ja totesin, että noilla motonetin pihdeillä ei tee mitään, kun näin minkälaista jälkeä ammattivehkeet tekevät. Tilasin paremmat ja niitä odotellessa ehdin vielä miettiä tuon liitintyypin uusiksi.
Saako esim. elektroniikkaliikkeestä parempilaatuisia lattaliittimiä kuin vaikka mitä Motonetissä on? Vai onko noilla kuinka paljon eroa?
Jotain kontaktisuojaa laitan kans seuraavaan yritykseen. Enklanniksi puhuvat "dielectric greasesta", joka eristää ja vähentää kipinöintiä, mutta en ole vastaavaa Suomen perusmotobiltemoista löytänyt.
Honda XL1000V Varadero -99, Honda XL500R -84
Nyt ollaan oikeilla jäljillä, hyvät räikälliset pihdit ja laadukkaat liittimet niin ei pitäisi tulla ongelmia lähiaikoina.
Saa, siis laadukkaampia liittimiä, kuten myös samaa kuraa.
Abiko, amp, mitä näitä ns. laatumerkkejä on.
Akkun napoihin tarkoitettua rasvaa...
Nyt on räikällisillä puristuspihdeillä tehdyt liittimet johdonpäissä ja liitinrasiassa kontaktien seassa Enston liitosrasvaa. Sen luvataan vähentävän ylimenovastusta, ja harras toive on, että pitää myös kipinöinnin kurissa ja jakaa mahdollista lämpöä tasaisemmin. Huomasin myös, että pirusti menee pölyä liitinrasiaan johtojen puolelta ajossa, rasva estää senkin. Ja kosteuden.
Jos ei toi auta, niin otetaan vesitiiviit liittimet käyttöön ja jos nekään ei auta, niin jokin (ruuvilla?) kiristettävä malli, jossa se urosliitin ei pääse liikkumaan naarasliittimen sisällä yhtään. Tosin laturin johto loppuu jossain vaiheessa kesken, joten voi olla, että siirrytään jatkoliitospaloihin ja kutistesukkaan siellä päässä ja laitetaan liitinrasia regun puoleiseen jatkojohtoon...
Noh, jos ei muuta ni oppiipahan sähköliitosten tekemisestä ja välillä aina pääsee ajelemaankin pariks kuukaudeks kerrallaan
Honda XL1000V Varadero -99, Honda XL500R -84
Mulla on Yamaha XVS1100 custom. Pyörässä on vuoden vanha lithiumakku, joka latautuu hyvin C-tekillä. (akussa on suojapiiri ja sen voi ladata tavallisella C-tekillä). Pyörä lakkasi lataamasta ja sammui kesken ajon. Olen nyt mittaillut kaikenlaista mitä olen keksinyt. Pääsulakkeet on ehjiä. Mittasin diodimittauksella jännitteensäätimen, joka sen mukaan olisi kunnossa. Ainakin mitä youtubesta katselin videoita mittauksista niin sain samankaltaisia arvoja. Toisinpäin mittari näytti tasan 1 ja toisinpäin 550 luokkaa olevia lukuja. Ristiin mitattuna meni ihan niinkuin videoissa. Mittaisin staattorin kaikkien kolmen vaiheen väliset jännitteen koneen käydessä. tyhjäkäynnillä kaikki antoi luokkaa 35V ja kierroksilla nousi korkeimmillaan hetkellisesti 120 volttiin. Tämä siis ilman kuormaa piuha irti jännitteensäätimestä. (Onko 120V liikaa?) Mittasin vielä jännitteensäätimen punaisen johdon akun miinus -navan välisen jännitteen, joka näytti samaa kuin akun napojen välinen jännite. Eli sen mukaan ilmeisesti jännitteensäätimestä ei mitään virtaa tule. Jännitteensäätimen mustan johdon ja maan välinen vastus oli olematon, joten maadoituskin lienee kunnossa.
Onko uuden jännitteensäätimen oston paikka vaikka diodimittauksen mukaan se olisi ehjä? En oikein keksi muutakaan missä vika voisi olla. Diodimittaushan käsittääkseni mittaa vain tasasuuntauspuolta. Ei jännitteentasausta. Olisiko vika juuri jännitteentasauksessa?
Puristus- tai ruuviliittimeen tulevaa johtoa ei pitäisi tinata. Tina on huoneenlämmössä viruva metalli. Puristuksen jälkeen tina tuskin tunkeutuu riittävästi.
Jos liittimiin tule harmaata tai vihertävää karstaa, on se merkki kosteuden läsnäolosta. Liitinparin metallien tulisi olla identtistä seosta, muuten syntyy galvaaninen pari ja metalli alkaa kulkea ioneina. Tuo rasva kuulostaa hyvältä ajatukselta.
SF 1098S
MTS V4S Sport
Mojensta! Pakko oli ihan tehä tunnukset ja tulla kysymään kun täällä tuntuu olevan porukkaa joka on itseäni paremmin perillä sähköasioissa. Eli ongelmia suzukin latauksessa. Työntää akulle vaihtovirtaa! n. 26v, jännitteensäädin ehjä ja kokeiltu muutamaakin, eikä vielä ainakaan ole löytynyt johdoista/liitoksista vikaa. Ei polta sulakkeita, staattorilta mitattuna kaikista johdoista sama 26v tyhjäkäynnillä. Eniten itseäni ihmetyttää se että kaikki kolme staattorin johtoa irti akulle menee edelleen sama määrä vaihtovirtaa.
Staattori sökö?
Paljonkin muita vaihtoehtoja. Enemmän ihmettelen havaintoja ja epäilen niiden oikeellisuutta. Mistä tietää varmasti että akulle menee vaihtovirtaa? Ja jos menee niin miten voi päätellä säätimen olevan ehjä? Jos nuo havainnot pitävät paikkansa niin säädin on kytketty väärin eli ei ollenkaan piirissä mukana.
Honda VFR 750F -93
Suzuki GS500M Katana -81
EX: Yamaha XS400 -82
Ei eksyvä tietä kysy
Samaa mieltä, mittauksissa on jotain häikkää. Ehkä on mitattu vaihtojännitealueella ja saatu lukemia ja sitten luullaan että kyseessä on vaihtosähkö ? Pulssiva tasasähkö ( se mitä tasurista tulee) antaa myös lukemia ja hämää jollei osaa tulkita mittareita eikä tunne mittaustekniikkaa. Jollei osaa niin sellaiselle joka oikeasti osaa, viimeistään skoopilla näkee toiminnan varmasti.
Pitäisiköhän laittaa pystyn pulju jossa sitten fiksaisin noita latausvikoja ja muitakin sähköjuttuja ? Vaatisi luultavasti enemmän aikaa kuin on ylimääräisenä :-) Ehkä sitten eläkkeellä
Eikös vaihtovirtalaturista pidä vaihtovirtaa tullakin? Jännite jotain 30V tyhjäkäynnillä ja kierroksilla esim 50-60V? Harvoin noiden kanssa joutuu pelaamaan kun en (enää) käytä profeetta Lucaksen sähköjä.
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Honda VFR 750F -93
Suzuki GS500M Katana -81
EX: Yamaha XS400 -82
Ei eksyvä tietä kysy
Siis laturin johdot irti akusta tasavirralla mitattuna pitäisi näyttää akun varaus. Käynnissä ollessa kuitenkin mittari tasavirta alueella näyttää mitä sattuu, hyppii edestakas jossain 0-100v, vaihtovirta puolella tasaiset 26v. Samaa luokkaa saan noista irtonaisista laturin johdoista, eli tilanne sama oli johdot kiinni tai ei. Maadotukset kunnossa ja testin ajaksi vielä ylimääräiset suoraan jännitteensäätimeltä ja rungosta akulle.
Jännitteensäädintä kokeiltu kahta vanhaa ja yhtä uutta, kaikki etusivun ohjeiden mukaan mitattuna ehjiä.
Syksyllä ehjänä talliin ja keväällä ekalla kerralla akku tyhjäksi, akku on nyt myös uusi.
Hakeutuisin autosähkökorjaamolle jossa on oskilloskooppi käytettävissä, niin näkisi mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Jos tuossa tilanteessa akulla näkyy outoa vaihtojännitettä, niin ainoa järkevä selitys on se, että staattorille menevät johdot ovat jostain oikosulussa muuhun sähköjärjestelmään. Jos tuollaista yhteyttä ei löydy, niin onko pyörässä jotain jälkiasenteista sähkölaitetta tyyliin usb-virtasovitin, lataava naviteline, ksenonpolttimo ajovalossa tms? Nuo voisivat vikaantuessaan teoriassa aiheuttaa outoja virtapiikkejä systeemiin.
Ei mitään jälkiasenteista, paljon karsittu ylimääräistä pois kylläkin, mutta laadukkaasti ja ajatuksella tehty ja on tällä vuosia jo ajeltu ilman ongelmia.
Voisiko staattori vuotaa maan kautta virtaa ja se aiheuttaa häiriötä? Staattorin johtojen kuoret oli huonossa kunnossa ja ne vaihdoin uuteen siitä kopan sisällä olevasta sukasta eteenpäin, staattorissa ei silmin nähtävää vikaa.
Toisen staattorin testaus ainakin sulkis pois sen. Tai ainakaan omaan järkeen ei käy mistä muualta se voisi tulla.
Virtapiirin täytyy sulkeutua jotta sillä olisi mitään todellista vaikutusta mihinkään. Eli vaikka staattorin käämi vuotaisikin maihin, niin siitä huolimatta myös jonkun stattorin vaihejohdoista pitää olla yhteydessä jonnekin muualle päin virtapiiriä, jotta vuotovirtaa voisi muodostua. Induktio johdosta toiseenkaan ei oikein ole mahdollinen, kun silloinkin häiriötä aiheuttavassa johdossa pitäisi kulkea isohko vaihtovirta, jotta se voisi indusoitua toiseen samansuuntaiseen johtoon.