Sivu: 6 / 6:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 456
Tulokset 151:stä 160:een 160:sta
  1. #151
    Tuon kytkentäkuvan perusteella suorittaisin jännitemittauksen ajovalon maajohdosta runkoon valojen ollessa päällä. Jos siinä on kovin monta voltin kymmenystä, niin johtosarjan liittimet ovat hapettuneet tai johtosarjan maajohdon runkoliitos on huono. Myös vertailumittaus akun miinusnavan ja ajovalon miinuksen välistä on hyvä tehdä, samoin akun miinuksesta runkoon, ja molemmat koneen käydessä.
  2. #152
    Joskus oli autossa niin hapettuneet akkunavat, että (-) akkukengän ja navan välillä oli noin 12 voltin jännite-ero. 13 ikäisenä ihmettelin ku serkun auto ei siis käynnistynyt. Hetken otti tajuta kyllä että napa oli hapettunut, ihmettelin vaan, että miten voi mitata jännite-eroa samasta navasta.
    2016: Honda CBF125 -09
    2012: MP-kortti: Kawasaki ER6-n
    2002-2014: Honda Monkey Z50J vm.94
  3. #153
    Lainaa sami1024 kirjoitti Katso viesti
    Tuon kytkentäkuvan perusteella suorittaisin jännitemittauksen ajovalon maajohdosta runkoon valojen ollessa päällä. Jos siinä on kovin monta voltin kymmenystä, niin johtosarjan liittimet ovat hapettuneet tai johtosarjan maajohdon runkoliitos on huono. Myös vertailumittaus akun miinusnavan ja ajovalon miinuksen välistä on hyvä tehdä, samoin akun miinuksesta runkoon, ja molemmat koneen käydessä.
    Selvä, käyn mittailemassa voltit. Kiitos!


    Lainaa Jagroan kirjoitti Katso viesti
    Joskus oli autossa niin hapettuneet akkunavat, että (-) akkukengän ja navan välillä oli noin 12 voltin jännite-ero. 13 ikäisenä ihmettelin ku serkun auto ei siis käynnistynyt. Hetken otti tajuta kyllä että napa oli hapettunut, ihmettelin vaan, että miten voi mitata jännite-eroa samasta navasta.
    Tarkastan ja mittaan myös kenkien kunnon. Kiitos!
  4. #154
    Jaah, taas kärvähti laturin johtoliitin. Vaihdoin kesällä kärvähtäneen staattorin ja jätin vanhat Hondan johtoniputukset huonoine, vanhoine liittimineen sikseen ja jatkoin itse staattorin johtoa suoraan regulle. Väliin pistin kolminapaisen muoviliittimen Motonetistä kokeeksi ja siihen sopivat lattaliittimet. Tein puristusliitokset niin viimeisen päälle kuin Motonetin pihdeillä sai tehtyä. Pari kuukautta kesti: nyt huomasin, että jännitemittari näytti turhan alhaisia lukemia kaupungissa pyöriessäni ja tsekkasin liittimen kotona. Käry oli käynyt.

    Puristusliitos ja liittimet lienee se heikko kohta. Niiden hapettuessa syntyy jännitehäviöitä, mikä kuumentaa liitosta, mikä lisää vastusta, mikä lisää jännitehäviötä, kunnes liitosten välissä kipinöi tarpeeksi, että kuumuus nousee niin, että muovikin mustuu, tai jotain tohon suuntaan vaan mikäs olis kestävä ratkaisu tuohon? Kannattaisko panostaa puristusliitoksiin vai itse liittimiin?

    - puristusliitoksia käytetään autoissa ja muuallakin yleisesti, joten kyllähän niiden pitäis kestää, vaan ilmeisesti pihdeillä on iso merkitys liitoksen laadussa? Mietin, jos investoisin sellasiin kiristyviin pihteihin, joista tulee tasalaatuinen liitos joka kerta. Tietty ei varmastikaan haittaisi tinata vielä näkyvissä olevat säikeet ennen asennusta?

    - toinen idea on, että jos tinaisin johtojen päät kokonaan (pitämään siis säikeet yhdessä) ja laittaisi ne tinatut päät lattaliittimien sijaan kiinni sokeripalalla, jossa on ruuvien alla vielä metallilevy? Kestäähän noi lamppujenkin kytkennöissä...

    - olisko toisentyyppinen liitin parempi? Noiden lattaliittimien puristuskyky taitaa olla vähän kyseenalainen, kun lämpötila hiljalleen vaihtelee kylmien öiden ja ajolämpöjen välillä. Sellasia pitkänmallisia pyöreitä olen ainakin nähnyt.

    - vai olisko vesitiivis liitin tavallista parempi? Tää liitinongelma uusi näiden kosteiden kelien jälkeen -> hapettuminen tod.näk. syynä ja kostea ilmahan auttaa hapettumaan. Jos sais liitokset kosteudelta suojaan, niin varmaan auttaisi.

    - vaiko liittäiskö jokaisen johdon yksi kerrallaan suojalliseen jatkoholkkiin ja vielä liimakutistesukkaa päälle? Varmaan harrastelijalle idioottivarmin ratkaisu, mutta olis vaan kätevää pystyä irrottamaan tuo johto jostain kohtaa.

    Mitähän sieltä yhdeltä vaiheelta parhaimmillaan tulee, 15-20A vaihtovirtaa? Laturi kun taitaa olla jotain 250 watin luokkaa. Käytin itse 2,5mm² johtoa ja näppituntumalta samaa on käyttänyt sekä staattorin valmistaja että Hondakin, ja sen pitäisi kyllä riittää eikä ne johdot olekaan ikinä kärähtäneet, liittimet vaan ja johdot sitten liittimien vierestä. Liitokset siis ongelma.

    Ei ton nyt pitäis olla niin mahdoton yhtälö ratkaista. Tehdäänhän sitä veneisiinkin sähköliitoksia ja siellä ne vasta kovilla ovatkin suolaisten tyrskyjen keskellä.
    Nykyinen: Honda XL1000V Varadero -99
    Entinen: Honda VT1100C2
  5. #155
    Lainaa yason kirjoitti Katso viesti
    Jaah, taas kärvähti laturin johtoliitin. Vaihdoin kesällä kärvähtäneen staattorin ja jätin vanhat Hondan johtoniputukset huonoine, vanhoine liittimineen sikseen ja jatkoin itse staattorin johtoa suoraan regulle. Väliin pistin kolminapaisen muoviliittimen Motonetistä kokeeksi ja siihen sopivat lattaliittimet. Tein puristusliitokset niin viimeisen päälle kuin Motonetin pihdeillä sai tehtyä. Pari kuukautta kesti: nyt huomasin, että jännitemittari näytti turhan alhaisia lukemia kaupungissa pyöriessäni ja tsekkasin liittimen kotona. Käry oli käynyt.

    Puristusliitos ja liittimet lienee se heikko kohta. Niiden hapettuessa syntyy jännitehäviöitä, mikä kuumentaa liitosta, mikä lisää vastusta, mikä lisää jännitehäviötä, kunnes liitosten välissä kipinöi tarpeeksi, että kuumuus nousee niin, että muovikin mustuu, tai jotain tohon suuntaan vaan mikäs olis kestävä ratkaisu tuohon? Kannattaisko panostaa puristusliitoksiin vai itse liittimiin?

    - puristusliitoksia käytetään autoissa ja muuallakin yleisesti, joten kyllähän niiden pitäis kestää, vaan ilmeisesti pihdeillä on iso merkitys liitoksen laadussa? Mietin, jos investoisin sellasiin kiristyviin pihteihin, joista tulee tasalaatuinen liitos joka kerta. Tietty ei varmastikaan haittaisi tinata vielä näkyvissä olevat säikeet ennen asennusta?

    - toinen idea on, että jos tinaisin johtojen päät kokonaan (pitämään siis säikeet yhdessä) ja laittaisi ne tinatut päät lattaliittimien sijaan kiinni sokeripalalla, jossa on ruuvien alla vielä metallilevy? Kestäähän noi lamppujenkin kytkennöissä...

    - olisko toisentyyppinen liitin parempi? Noiden lattaliittimien puristuskyky taitaa olla vähän kyseenalainen, kun lämpötila hiljalleen vaihtelee kylmien öiden ja ajolämpöjen välillä. Sellasia pitkänmallisia pyöreitä olen ainakin nähnyt.

    - vai olisko vesitiivis liitin tavallista parempi? Tää liitinongelma uusi näiden kosteiden kelien jälkeen -> hapettuminen tod.näk. syynä ja kostea ilmahan auttaa hapettumaan. Jos sais liitokset kosteudelta suojaan, niin varmaan auttaisi.

    - vaiko liittäiskö jokaisen johdon yksi kerrallaan suojalliseen jatkoholkkiin ja vielä liimakutistesukkaa päälle? Varmaan harrastelijalle idioottivarmin ratkaisu, mutta olis vaan kätevää pystyä irrottamaan tuo johto jostain kohtaa.

    Mitähän sieltä yhdeltä vaiheelta parhaimmillaan tulee, 15-20A vaihtovirtaa? Laturi kun taitaa olla jotain 250 watin luokkaa. Käytin itse 2,5mm² johtoa ja näppituntumalta samaa on käyttänyt sekä staattorin valmistaja että Hondakin, ja sen pitäisi kyllä riittää eikä ne johdot olekaan ikinä kärähtäneet, liittimet vaan ja johdot sitten liittimien vierestä. Liitokset siis ongelma.

    Ei ton nyt pitäis olla niin mahdoton yhtälö ratkaista. Tehdäänhän sitä veneisiinkin sähköliitoksia ja siellä ne vasta kovilla ovatkin suolaisten tyrskyjen keskellä.
    Tuolla hyvä laskuri kaapelin paksuuksien laskemiseen: kaapeli laskuri

    Ei suojaamatonkaan liitin pitäisi noin nopeasti hapettua. Kyllä saa olla pitkään vihreää täynnä ennen kuin oikeasti ongelmia tulee.
    Plussa puoli on vissiin hallussa, mutta oletko varmistanut riittävän maadoituksen? Sähköjärjestelmä on juuri niin vahva kuin se heikoin kohta. Yleensä autoasennuksissa muistetaan vetää ranteen vahvuinen virtajohto, mutta jätetään alkuperäinen maadoitus akulta runkoon jollain 2,5 neliön johdolla...
  6. #156
    Puristusliitos on hyvä, kunhan käytetyt liittimet ja työkalut ovat oikeat.
    Halvimmilla liittimillä ja millä lie työkaluilla tehtynä ongelma.
  7. #157
    Lainaa ve_stone kirjoitti Katso viesti
    Tuolla hyvä laskuri kaapelin paksuuksien laskemiseen: kaapeli laskuri

    Ei suojaamatonkaan liitin pitäisi noin nopeasti hapettua. Kyllä saa olla pitkään vihreää täynnä ennen kuin oikeasti ongelmia tulee.
    Ei se mitenkään kokonaan ollutkaan hapettunut. Arvelisin vaan kosteuden aiheuttavan pieniä hapettumakohtia, jotka sitten taas helpommin kipinöivät, samoin kuin pienet ilmarakoset liitoksissa. Selkeesti liitinrasiassa näkyy pistemäisiä kohtia, joista mustuminen on alkanut.

    Se kysymys on auki, että alkaako kipinöinti enemmänkin puristusliitoksista vai niistä liittimen uros-naaras -kontakteista.

    Lainaa ve_stone kirjoitti Katso viesti
    Plussa puoli on vissiin hallussa, mutta oletko varmistanut riittävän maadoituksen? Sähköjärjestelmä on juuri niin vahva kuin se heikoin kohta. Yleensä autoasennuksissa muistetaan vetää ranteen vahvuinen virtajohto, mutta jätetään alkuperäinen maadoitus akulta runkoon jollain 2,5 neliön johdolla...
    Ei ole plussapuolelle lisätty kapasiteettia, joten alkuperäisillä maadoituksilla mennään. Olen noita maadoitusjohtoja puhdistellut aina vastaantullessa ja mittaillut, että resistansseissa ei ole mainittavia eroja maakohtien ja johtojen välillä. Regu on uus ja akun testautin, tosin se ei välttämättä kerro siitä, että ottaako liikaa latausvirtaa. Paska akkuhan saattaa imaista hurjia virtoja.

    Googlailin vähän noita abikopihtejä ja totesin, että noilla motonetin pihdeillä ei tee mitään, kun näin minkälaista jälkeä ammattivehkeet tekevät. Tilasin paremmat ja niitä odotellessa ehdin vielä miettiä tuon liitintyypin uusiksi.

    Saako esim. elektroniikkaliikkeestä parempilaatuisia lattaliittimiä kuin vaikka mitä Motonetissä on? Vai onko noilla kuinka paljon eroa?

    Jotain kontaktisuojaa laitan kans seuraavaan yritykseen. Enklanniksi puhuvat "dielectric greasesta", joka eristää ja vähentää kipinöintiä, mutta en ole vastaavaa Suomen perusmotobiltemoista löytänyt.
    Nykyinen: Honda XL1000V Varadero -99
    Entinen: Honda VT1100C2
  8. #158
    Nyt ollaan oikeilla jäljillä, hyvät räikälliset pihdit ja laadukkaat liittimet niin ei pitäisi tulla ongelmia lähiaikoina.

    Saa, siis laadukkaampia liittimiä, kuten myös samaa kuraa.
    Abiko, amp, mitä näitä ns. laatumerkkejä on.

    Akkun napoihin tarkoitettua rasvaa...
  9. #159
    Lainaa Seikkailu_R kirjoitti Katso viesti
    Nyt ollaan oikeilla jäljillä, hyvät räikälliset pihdit ja laadukkaat liittimet niin ei pitäisi tulla ongelmia lähiaikoina.

    Saa, siis laadukkaampia liittimiä, kuten myös samaa kuraa.
    Abiko, amp, mitä näitä ns. laatumerkkejä on.

    Akkun napoihin tarkoitettua rasvaa...
    Akkunavan suojaspray tai vaikka tervaspray on hyvää liittimiin; ei pääse kosteus tekemään tuhojaan.
  10.  
  11. #160
    Nyt on räikällisillä puristuspihdeillä tehdyt liittimet johdonpäissä ja liitinrasiassa kontaktien seassa Enston liitosrasvaa. Sen luvataan vähentävän ylimenovastusta, ja harras toive on, että pitää myös kipinöinnin kurissa ja jakaa mahdollista lämpöä tasaisemmin. Huomasin myös, että pirusti menee pölyä liitinrasiaan johtojen puolelta ajossa, rasva estää senkin. Ja kosteuden.

    Jos ei toi auta, niin otetaan vesitiiviit liittimet käyttöön ja jos nekään ei auta, niin jokin (ruuvilla?) kiristettävä malli, jossa se urosliitin ei pääse liikkumaan naarasliittimen sisällä yhtään. Tosin laturin johto loppuu jossain vaiheessa kesken, joten voi olla, että siirrytään jatkoliitospaloihin ja kutistesukkaan siellä päässä ja laitetaan liitinrasia regun puoleiseen jatkojohtoon...

    Noh, jos ei muuta ni oppiipahan sähköliitosten tekemisestä ja välillä aina pääsee ajelemaankin pariks kuukaudeks kerrallaan
    Nykyinen: Honda XL1000V Varadero -99
    Entinen: Honda VT1100C2
Sivu: 6 / 6:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 456