Oli niin eeppinen reissu tuossa pe-la että täytyy ihan tänne laittaa. Yksi pääosan esittäjistä oli tietysti eilinen lumimyräkkä ja sitä edeltänyt kesäinen +3 - +6C säätila.
Kaveri ajeli juuri kortin ja tutulta oli pyöräkin jo katsottuna. Pieni hankaluus oli siinä, että pyörä oli Oulussa ja me etelässä Tuusulan korkeuksilla. No, 2 viikkoa säätiedotusten tuijottelua ja päätös että perjantaina lähdetään. Kaveri lösötteli lentokoneen lämmössä ja minä ajelin pyörällä semikohmeessa Ouluun. Lähtiessä mittari näytti vielä yli +10C lämpöjä, mutta sitä ihanuutta ei sitten kauaa kestänyt, ehkä ensimmäiset 100 kilsaa. Menomatka oli melko yllätyksetön, vaikkakin kylmä.
Lauantaina heti aamusta sitten nokat kohti etelää, lähtiessä oli n. +3C mutta onneksi kuivaa. Kaveri oli rakenneltuun Intruuderiin juuri tankannut reilun 13 litraa menovettä ja kun ensimmäiset hyytymiset alkoivat n. 90 kilometrin päästä alkoi ihmettely, varsinkin kun tankissa oli bensaa vielä reilusti. No, varakanisterista kuitenkin lisää mehua ja menoksi. Sitten meni toinen vajaa satku kun oikuttelu alkoi taas. Pieni ihmettelytauko ja taas päästiin vähän matkaa, oikuttelu alkoi toistua tiheämmin ja siinä vaiheessa vedettiin Hirvaskankaan ABC:lle parkkiin tuumaustaukoa pitämään.
Siinä sitten mietittiin mahdollisia syitä ja sitä onko korjattavissa tien päällä. Pyörä siis alkoi hyytyä samaan tapaan kuin bensan loppuessa, lisäksi paukutteli kovasti. Sähkövika, kontaktivika, roska kaasarissa, hajoava jännitteensäädin, mikä lie. No, ei sitten sen enempää keritty edes alkaa hommiin kun kaveri alkoi ruudussa etsiä vapaata ja napsahti vaihdepolkimen tangon pultti poikki. Se oli sitten viimeinen niitti ja vakuutusyhtiön kautta hinuria soittelemaan. Pyörä jäi sitten ABC:n pihaan josta hinuri kävi sen noukkimassa myöhemmin. Ei auttanut sitten muu kuin lähteä kaks päällä lasettamaan kohti etelää.
Kypäräpuhelimien taajuus oli tässä vaiheessa täynnä hämmennystä, vitutusta ja sään kiroilua. Erityisesti mieltä lämmitti kun Jyväskylän huitteilla vaimo soitti että lunta tulee niin maan perkeleesti, sentään siinä vaiheessa kuulema suli vielä katuun ja toivo päästä muutamissa tunneissa saunan lauteille syväjäätä sulattamaan oli vielä hengissä.
Ennen Heinolaa alkoi sitten hento lumisade, takaraivossa muhi jo useampiakin B-suunnitelmia mutta ihan pienestä ei luovuteta, se oli varma. Ketkä sen eilisen lumimyräkän näkivät voivatkin jo arvata päästiinkö pyörällä perille. Keli muuttui lumimyrskyksi tosi äkkiä ja juuri kuin tilauksesta kohdalle osui sitten Vierumäen Matkakeidas jonne oli pakko kurvata toiselle tuumaustauolle. Siinä vaiheessa keli oli jo sellainen että pyörällä ei enää matka jatku.
Kartoitettiin mahdollisia vaihtoehtoja: Vaimo talvirenkaiden vaihtoon ja hakemaan, nope. Pyörä hinurin lavalle ja sillä kotiin, 450 euroa, ei kiitos. Matkakeitaan henkilökunta oli oikein avuliasta ja saatiin jättää pyörä kompleksin taakse hyvään lokoseen parkkiin. Sitten oli enää jäljellä että millä ukot kotio. Kaveri sitten hoksasi että kun vakuutus korvaa pyörän hinauksen huoltoon, niin sehän korvaa myös hänen matkakulut kotiin. Tarkistussoitto ja taksi tiluuseen.
Siinä vaiheessa kun päästiin taksin takapenkille ja taas matkaan, alkoi mieliala jo vähän nousta, kohta pääsee saunaan sittenkin. Pienen lisäjännitysmomentin toi vielä se, että taksissakin oli kesärenkaat ja motari aivan sohjossa. Matka jatkui hiljaa, mutta varmasti ja parin tunnin päästä pääsikin raksauttamaan ansaitun saunaoluen.
Tänään sitten pääsin hakemaan oman pyörän Matkakeitaalta ja nautiskelemaan sen viimeisen sata kilometriä reissun hengen mukaisessa säässä, +4C ja vettä.
Ei mennyt se reissu ihan putkeen, mutta ukot ja toinen pyörä sentään ehjinä :) Jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin tän hajonneen pyörän korjaukset, kuljetukset ja aikataulut tulevat olemaan toinen eeppinen hässäkkä.
Suomen kesä, se on lyhyt mutta vähäluminen.
Liite 13479
Edit:
Niin ja se taksimatka teki loppujen lopuksi 198 euroa.
Mitä tästä opimme:
- MP-vakuutus jossa keskeytysturva rokkaa
- Kypäräpuhelimet helpottaa elämää huomattavan paljon
- Sääennusteisiin ei voi luottaa, edelleenkään.
