Lueskelin "Moottoripyörän Tekniikka" -kirjaa (Alfamer) jossa oli ylimalkaisesti kuvattu eri moottorityyppejä, suoria ja V-koneita. Lukemani mukaan (90 asteen) V2 olisi kaikkein värinättömin moottori, joskaan tuota on vaikea uskoa mm. harrikan maineen perusteella. :)
Peruste oli jotain sellaista, että kun mäntien kiertokanget ovat mahdollisimman lähellä toisiaan, niin kampiakselille tulee vähemmän taivutusvoimia. Toisaalta maalaisjärki sanoo, että esim. bokserissa likkkuvien osien massat ovat hyvin tasapainotettu. Eikä V-koneen epätasainen sytytysvälikään paranna asiaa.
Itsellä on R2 moottori, joka ehjänä on siedettävä. Värinoitä on, mutta enemmän murinaa kuin korkeataajuista tärinää. Koneessa on isohko tasapainotusakseli, jonka onnistuin asentamaan väärään ajoitukseen moottoriremopntin yhteydessä ja ohjekirjan virheen vuoksi. Sen jälkeen koneella ei voinut ajaa yli 3000 rpm (max. 7000) kierroksilla. Eli yhden hampaan (muutaman asteen) virhe tasapinotusakselissa on jo merkittävä.
Mutta miten on noin puhtaan teknisesti: mikä sylinterikonfiguraatio on teoreettisesti paras? Mihin järjestykseen asettaisisitte R2, V2, bokseri, R4 ja V4-moottorit?
