Monster 696 matka-ajossa?

Rupes yhtäkkiä kuumottamaan HD:n vaihto Ducatiin, ja tuollainen 2015 mallinen pikku-monsteri olis tässä lähistöllä varsin sopivasti vaihdateltavissa. Pikaisella koeajolla jo kävin, ja kivalta peliltähän tuo tuntui, mutta millainen tuo on ajaa pidemmällä matkalla (luokkaa 500-800km päivämatkoilla)? Suurin osa ajosta on alle parin sadan päivävetoja, mutta vähintään kerran kesässä tulee joku pidempikin reissu tehtyä, ja näillä reissuilla saattaa joku 3000km tulla muutaman päivän aikana.

Omakohtaiset kokemukset olis mutuiluja kivempia ;)

Emmää nyt 696:sta tiedä, mutta 695:lla on painettu kaksi pitkää reissua, toinen 8000km ja toinen 5000km, joissa molemmissa pari 600km päivää (lisäksi vielä pienemmällä monsterilla eli 600:lla on vedetty 800km päivämatkaakin). Eihän se samalla lailla toimi kuin tuollaiset matkalehmät, jossa kaiken maailman laukkusarjaa ym. matka-ajon helpottamishärpäkettä löytyy, mutta asenteella pärjää :grin: . Se kuinka hyvin soveltuu pidemmälle ajolle riippuu varmaan eniten kuskin koosta ja sopivuudesta pyörän ajoasentoon (itse en puudu, muta olenkin pieni, broidi on valitellut että pikkumonsterissa on vähän liian tiukka ajoasento pitkiin rykäisyihin), kaiken muun voi enemmän tai vähemmän fiksata.

Pieni olen minäkin ja ajoasento vaikutti kyllä hyvältä. Mitään katteita ei ole nykyisessäkään pyörässä joten tuulenriepottelu ei juurikaan haittaa. Saan tuon onneksi viikonlopuksi pitkään koeajoon, joten pääsee vähän pidemmän lenkinkin heitettyä. Toivottavasti ei sada koko viikonloppua :D

Laukkujen puute on sitten oma juttunsa, joku pieni sievä edes saisi olla päivittäiseen käyttöön, nykyinen tankkilaukkukaan ei tuohon taida onnistua kun tankki taitaa olla muovilla katettu, ja tankkilaukussa magneettitassut... No mutta nämä on näitä, en ole moottoripyörää täydellisen käytettävyyden mukaan ennenkään valinnut, fiilistä näissä pitää olla :)

Itellä vaihtui BT Evo tonniseen Monsteriin parisen vuotta sitten. Ei kaduta mutta toisaalta totuus on että H-D on omimmillaan juuri matka-ajossa missä esim. moottorin boogie luo viihdykettä pitkillä siirtymillä.

Toisaalta taas Ducsun edut; keveys ja kulkevuus ovat positiivisia juttuja myös touratessa. Pieni bensatankki pakottaa mittarille 200 km välein (rupeaa tympimään siinä kuudennen päivän tienoilla). Ketjua pitää voidella tai hommata joku rasvari. Päivittäisajeluun paras on pienehkö takaistuimen päälle vyötetty perälaukku, matkalle sitten isompi, mutta mukaan otettavat tavarat joutuu silti miettii tarkkaan. Ylös vedetyt pakarit rajoittaa laukkuvaihtoehtoja.

Kun Harrikassa niin myös Ducatissa on mahdollista hienosäätää ajoasentoa erilaisella stongalla, matalammilla jalkatapeilla yms.

Lainaa:

---

TIJ kirjoitti

Pieni bensatankki pakottaa mittarille 200 km välein

---

Joo, tämä on vähän ikävä ominaisuus, mutta toisaalta jos meinaa koko matkan jaksaa pirteänä ajella niin about tuossa vaiheessa sitä jo muutenkin pysähtyy. Toki ikävää valita pysähtymispaikat aina huoltiksilta mutta elämä on.

Toi 200 kilsaa on aika realistinen taukoväli nykyiselläänkin. Toi ketjujen kans räppääminen kans mietityttää, remmiveto on ollut varsin huoleton, tai itseasiassa sillehän ei oo koskaan tarvinnut mitään. Kuinka usein noita ketjuja pitää rasvailla ja kiristellä?

Onhan se hihna varmana mukavampi, mutta kyllä ketjujen kanssa pärjää. Pelko pois.

Ketjuille voi tipan öljyä muutaman sadan kilometrin välein laittaa. Toiset rasvailee tämän tästä, mistä ei liene haittaa ketjuille, mutta toisaalta liika rasva tuppaa kerääntymään hankaliin paikkoihin ja se ärsyttää ainakin allekirjoittanutta. Itse voitelutapahtuma ei ole kummoinen arpeeti, ottaa minuutin elämästäsi, mutta laiskana miehenä olen sitä mieltä, että automaattivoitelu voisi olla mukava.

Ketjujen kiristys on sitten harvinaisempaa herkkua. Ketju toki venyy iän myötä, mutta ainakin itselläni tuo kireys on pitänyt tarkistaa muiden huoltotoimenpiteiden takia - lähinnä renkaan vaihtojen - yhteydessä, eli harvemmin. Ainakin vanhassa Monsterissa ketjuhomma on kyllä ärsyttävä, kun sitä ketjulinjaa saa aina arpoa. Pitäisi kai joku työkalu hommata avuksi...

Lainaa:

---

142R kirjoitti

Onhan se hihna varmana mukavampi, mutta kyllä ketjujen kanssa pärjää. Pelko pois.

Ketjuille voi tipan öljyä muutaman sadan kilometrin välein laittaa. Toiset rasvailee tämän tästä, mistä ei liene haittaa ketjuille, mutta toisaalta liika rasva tuppaa kerääntymään hankaliin paikkoihin ja se ärsyttää ainakin allekirjoittanutta. Itse voitelutapahtuma ei ole kummoinen arpeeti, ottaa minuutin elämästäsi, mutta laiskana miehenä olen sitä mieltä, että automaattivoitelu voisi olla mukava.

Ketjujen kiristys on sitten harvinaisempaa herkkua. Ketju toki venyy iän myötä, mutta ainakin itselläni tuo kireys on pitänyt tarkistaa muiden huoltotoimenpiteiden takia - lähinnä renkaan vaihtojen - yhteydessä, eli harvemmin. Ainakin vanhassa Monsterissa ketjuhomma on kyllä ärsyttävä, kun sitä ketjulinjaa saa aina arpoa. Pitäisi kai joku työkalu hommata avuksi...

---

Juu näin on. Paitsi että ilman keskiseisontatukea ketjujen voitelu matkalla on joko vittumaista (kaksi ihmistä, joista toinen nostaa pyörää sivujalan varaan) tai erittäin vittumaista (talutat pyörää, jotta ketjut liikkuvat, jotta saat rasvaa joka kohtaan) tai sitten täytyy muistaa tehdä sitä joka välissä (periaatteella "ei sitä joka paikkaan tarvi, jos joka tauolla vähän suihkaisee"). Automaattivoitelu olisi siksi aika jepa, jos vaan viitsii sen asentaa.

Itsellä ei ainakaan ole ketjuja tarvinnut kiristellä kuin huoltojen ja renkaan vaihtojen tms. yhteydessä paitsi kun ketjut alkavat olla jo ihan finito ja ne pitäisi jo sitten vaihtaa. Eli jos ketjuja tarvii kirrata "muuten vaan" niin sitten on jo joku isompi ongelma.

Tankkilaukuksi hyvä olisi esim Givin Tanklock system, tankin korkin kaulukseen pikalukituksella tuleva malli, ei tarvitse remmien ja magneettien kanssa.
https://www.amazon.co.uk/Givi-XS306-.../dp/B00G0J9U1U
http://www.svh.fi/Tankkilaukut/126