1 liitettä
Tämän takia tarvitset kunnolliset ajosaappaat (ja muutkin kunnolliset ajovarusteet)
Liite 17768
Kuvat jalastani ovat viime elokuulta. OIkealla tilanne ennen leikkausta. Kaaduin silmänräpäyksessä aika pystyasennosta tonttiin radalla, ajatus kaadosta muodostui ja sitten jo paukkui. Oikea jalka jäi moottoripyörän ja asfaltin väliin, jonka jälkeen matka jatkui liukumalla kunnes radan reuna tuli vastaan. Voimia oli aika paljon, GPS:n mukaan lähtönopeus oli vähän vaille 150 km/h. Liukuessa ajosaaapas ns. kului loppuun. Muut osat kropasta pääsivät kääntymään, mutta jalkaterä ei. Rytinässä kierähdin kyljeltäni selälleni. Lopputuloksena jalkapöytä kääntyi sisäänpäin, jolloin lähes jokainen luu jalkapöydässä joko katkesi tai siirtyi paikaltaan. Lisäksi jalkaan tuli pieni, mutta syvä palohaava. Tuon takia ensin luultiin, että kyseessä on avomurtuma.
Muita vaurioita otti oikea solisluu, joka meni viiteen palaseen. Kaksi kylkiluuta murtui ja samoin kaksi hammasta. Oikea käsi otti suojien alla hyvä iskun ja mustelma oli olkapäästä ranteeseen ja kyynäpäässä on nyt ns. ikuinen mustelma. Samoin kävi oikealle lonkalle. Kypärä otti osumaa joka puolelta ja osa kuiduista hieroitui pois, pl. keskellä visiiriä on kirkas alue. Nahkapuku on kulunut, mutta se ei mennyt puhki mistään kohdasta ja puvun suojat pelastivat oikean käsivarren ja lonkan enemmiltä murtumilta. Selkää suojasi erillinen panssari, joten ei tarvitse arpoa selkärangan vammoja. Samoin nahkaiset ja vahvistetut ajohanskat ovat ns. lopussa, mutta eivät menneet puhki ja sormet ovat tallella.
Oli miten oli, niin selvää on, että pelkillä lenkkareilla ajellessa jalkaa ei olisi enää ollenkaan. Samoin ilman muita varusteita tuskin tarvitsisi tässä kirjoitella. Totta puhuen uskon, että nahkapuku pelasti sen, että suojat eivät päässeet kierähtämään paikaltaan ja nahka kesti kulutuksen, että ei tarvinnut omaa ihoa vedellä asfalttiin. Tekstiilipuvun kanssa voisi olla toisin.
Jalkapöydän murskaantuminen on vittumainen korjata. Luita on älytön läjä, kirurgi asetteli luita ja titaania 6 tuntia. Tällä hetkellä näyttää aika hyvältä, jatkuvaa kipua ei enää ole ja opettelen kävelemään. 2,5 kk meni pyörätuolissa ja sängyssä kärvistellessä. Jalka on osin tunnoton, kun hermoratoja katkesi. Kestää pitkään, että jalkapöytä ja nilkka saavat liikkuvuutta ja joustoa. Juoksemaan tuskin pystyn enää koskaan ja epävarmaa on sekin taipuuko nilkka ja päkiä kyykyn ajoasentoon.
Joten harkitse toisenkin kerran, kun kesäkuumalla ajosaappaat tuntuvat epämiellyttäviltä. Lenkkariin puettu jalka rotvallin ja mopon välissä on entinen jalka!