Passoähkyn lääkintä

En tohtinut raiskata Köpi Kotsan ehjää ketjua :D.

Mutta on tuolla ihan "järjen ääni" kuulunut jonkun ko. letkalaisen suusta
jos loputtomaan passoteiden jynssäämiseen alkaa tulla kuittia.

On ne helvetin hienoja paikkoja, maisemat mahtavia jne. mutta mutta ja mutta.

Alkuinnostus kuitenkin hiipuu aikasen äkkiä jos takaraivon pohjalla
kutkuttaa perimmältään katoamaton tarve vedellä (ei työntää :;): )
hieman joutuisampia, kohtuullisen avoimessa ja polveilevassa maastossa
meneviä...... varsinaisia ajoteitä.

Ainakin omasta puolesta on tullut selväksi, että oma "sielun/vetomaisema"
löytyy viimekädessä sitten kuitenkin esim. Toscanasta ja Provencesta.
Noilla reiteillä ei liioin kukaan ole kiinnostunut kenenkään vauhdinpidon tasosta
kunhan vaan muistaa, että kylissä ei perseillä.
Tätä kautta täyttyy myös se hyvin merkittävä palikka ajamisen ihanuudessa, joka
on meillä Skandeissa jäänyt 60 ja 70-luvuille.

Voi vetää rennosti ilman paineita siitä, että nautinto tulee enemmän kuin ihanan kalliiksi :D.

Tuota voisi melkein verrata vallattomaan ympäriinsä ruiskimiseen parikymppisenä ilman kumeja :p.

Passoteiltäkin löytyy usein, ainakin osittain, osuuksia joilla voi hieman laakastakin,
mutta suurelta osinhan noilla mennään ihan käytännön realiteettien rajoissa enemmänkin
maisemia ihaillen ja muutoin enemmän ja vähemmän sitten "punnertaen" eteenpäin.
Vauhdin nosto ja ajohurman tavoittelu tuolla taas nostaa riskikerrointa järjettömästi niin
muiden liikkujien kautta, kuin ihan omienkin edesottamusten kautta.
Pienikin virhe kostautuu helposti aika karulla tavalla.

"Monimuotoisuus" on laajemmin käsitettynä aika rulettava juttu elämysasioissa.
Tämän tavoittaminen ei toisaalta ole aina ihan helppo juttu, mutta asiaan kannattaa satsata.

Passoista en tiijä mutta lääkityksestä on hankala sanoo onko sitä liikaa vai liian vähän.

Passot ovat toki piristäviä ja komiaa maisemaakin silmien iloksi. Vaan muuttuvat tosiaan pitkästyttäviksi, jos niitä perä perää vääntää, päivä toisensa jälkeen. Eikä ne kaikki passot ole edes kauniita, saati hyvässä ajokunnossa. Mukavasti polveileva tie läpi Provencen, Toscanan tai vaikka Trentinon alueen viinitarhojen, mukava kuppila silloin tällöin, ai siinä sielu lepää.