Nyt kävi niin että puoliso tiputti mun kypärän soralle noin 80cm korkeudelta. Onko se nyt käyttäkelvoton?
Printable View
Nyt kävi niin että puoliso tiputti mun kypärän soralle noin 80cm korkeudelta. Onko se nyt käyttäkelvoton?
Haet kaskosta tai kotivakuutuksesta uuden. Mutta turha ihmetellä, miksi vakuutusmaksut jatkaa nousuaan!
Tuo ns. pintajännitys on yksi internetin ikuisista kiistakappaleista. Jos kypärässä on pieniä maalivaurioita, niin 99,9% varmuudella sillä ei ole mitään vaikutusta turvallisuuteen. Mutta jos muovikypärässä on putoamisen jäljiltä selviä syvempiä koloja, tai kuitukypärässä säröjä tai hapsottavia kuidunpäitä, niin sitten uusimista kannattaa vakavasti harkita, koska kukaan ei pysty takaamaan suojaavuuden olevan entisellään.
Mites ostaako tai vaihtaako esim crossi- ja enskakuskit uuden kypärän jokaisen konttauksen jälkeen, jos kypärään tulee esim naarmu? Jossakin päitsillä saati extreme-kisoissa pitäisi olla kuormalavallinen kypäriä mukana.
Tuosta legendaarisesta pintajännityksestä on hyvä ajatella vaikka sitä, jos samassa kolarissa lyö pään kaksi kertaa. Ekalla iskulla menee pintajännitys ja toisella kypärä hajoaa päreiksi? Tällaista en muista koskaan kuulleeni.
^On ihan eri jos kypärä putoaa :)-
Pistät kypärän vaan päähän ja kovaa ajoa.
Olisi kyllä kiva tietää mistä tämä kypärän pintajännityslegenda on saanut alkunsa?
On myös juttuja, että kypärää ei saa maalata, eikä siihen saa liimata tarroja kun se pintajännitys menee.
Työmaakypärissä on tapana liimata tehtaan turvakurssin käymisen merkiksi tarra. No näistähän kypärä meni pilalle ja vaihtoon tietenkin. Uuteen kypärään piti kuitenkin sitten laittaa tarrakirjoittimella oma nimi ja oman firman safety first-mainostarra. Kysyin sitten suojelupäälliköltä, että onhan varmasti tarrakirjoittimessa erikoisnauhaa ja oman firman tarra erikoistarra, että ei tärvele kypärää. Vittuiluna otti kuten pitikin.
Näitä legendoja on pyörinyt maailman sivu.
Pintajännitysjutut ovat ajalta ennen internetin keksimistä, luultavimmin ihan niistä ajoista kun umpikypäriä ylipäätään ollut olemassa.
Jos saa arvata, niin alkuperä on kaupallinen. Kuten aloituksessa, niin kypärä tippunut maahan ja menty kysymään myyjältä että pitäsikö vai eikö pitäisi ostaa uusi kypärä, vastauksenhan arvaa.
Jonkinlainen tekninen selitys kait ollu että valmistuksessa kuori tosiaan tarkoituksella jätettäisiin jännitykselle ja sitten onnettomuudessa jännityksen laukeaminen jotenkin taistelisi iskun voimaa vastaan. En ole lujuusopin asiantuntija, mutta jotenkin kuulostaa nurinkuriselta. Eikö tuote paremminkin hajoa helpommin jos rakennetta jo valmiiksi rasittaa siihen jääneet jännitykset?. vrt, teräksille tehdään jännityksenpoistohehkutuksia ja päästöjä.
Toinen näkökulma. Tyhjänä tippuessa liikkeellä on vain kypärän oma massa. Onnettomuudessa siellä on lisäksi pään massa sisällä.
Ainakin vielä 80-luvulla mp-toimittajat pelottelivat lukijoitaan kertomalla, että polykarbonaattikypärät muuttuvat arvaamattomiksi, mikäli saavat yhdenkin riittävän kolauksen.
Olen siksi suhtautunut ko kypärämateliaaliin hiukan varauksella, vaikka se ei ole estänyt muutaman vuoden pitkää ko materiaalista tehdyn kypärän käyttöä.
Jokunen vuosi sitten siivosin varastoa ja siellä oli 90-lukuinen mopokäyttöön hankitty haplamerkkinen polykarbonattikuorinen integraalipotta. Päätin tehdä leikkimielisen "pintajannitystestin". Kypärä maahan ja lekalla hujaus. Leka pomppasi vauhdilla ylös. Seuraavalla iskulla siis palasiksi,:) Kova lyönti ja leka pomppasi vielä korkeammalle, mutta kypärä palautui pintapuolisesti ennalleen. Leka kävi varmaan 10 cm pinnan alapuolella!!!! Pää olisi ollut sisällä täyttä muusia.
Kolmannella vielä kovemmalla iskulla leka meinasi pompata käsistä irti. Lopetin tämän leikkimielisen testin ennen kuin tulee itselle kipeää. Leikkasin leukahihnan pois ja laitoin kypärän roskikseen.
Paitsi, että tehtaalla saavat porailla reikiä kaiken maailman kiinnikkeille, läpivienneille ja ilmanvaihdolle.
Avokypärässä on vaarallisesti kolme reikää otsalohkon kohdalla...:grin:
Ai että tätä ketjua lukiessa tuli flashback muutaman vuoden taakse ku muijafrendin sisko ajoi A-kortin. Sitte paria viikkoa myöhemmin oltiin lähdössä ajelulle porukalla ni yks pudotti vahingossa kypärän kupu edellä parketille pöydältä. Tää sisko alkaa huutaa hysteerisenä että "hajotit saatana mun uuden kypärän!"
Sit koitin sanoa sille että ei se kypärä miksikää mee vaikka pudottaisit sen pöydältä sata kertaa!
Kun vastaus alkoi sanoilla "kuule autokoulussa sanottiin..." ni mä lähin ovesta ulos...
edellisen kypärän valmistaja on ratkaisut ongelman ettei yli 10 vuotta vanhoja heidän valmistamaa kypärää käytetä . Ihmettelin kun tätä schuberth kypärää käytti miksi pää alkaa kutiamaan niin saatanasti, no se sisävuori materiaali hapertui muuttui jauhoksi mikä aiheutti kutiamisen
Vuonna 1978 ( vai oliko 1979) kun mulla oli upouusi AGV umpikypärä niin se tippui satulan päältä hiekalle ( Suzukin TS125, ei mikään älyttömän korkea) . Halkesi sivusta 5 cm matkalta. Arvaa vaan vituttiko silloin. Jos kypärässä on halkeama se on käyttökelvoton mutta pienet naarmut yms käytön jäljet ei vaikuta kestävyyteen mitään.
80-luvulla kaveri sai rakkausjuttuihin liittyvän raivopuuskan ja paiskoi mopokypäräänsä asfalttiin täydellä voimalla useita kertoja. pomppasi korkealle, se jäi mieleen. Siitä sitten rauhoittui ja ajot jatkuivat. Kypärään tuli ihan mitättömiä jälkiä asfaltista.
90-luvulla tekussa yritettiin rikkoa vakuutusyhtiön lunastamia kypäriä huonolla menestyksellä. Heiteltiin seiniin ja betonilattiaan ja ei niitä saanut mitenkään hajalle, eikä edes kunnon jälkiä. Oli muovipottia ja lasikuituisia ja sama tulos. Oli useampi vuosikurssi ennen meitäkin yrittänyt.
Se jäi arvoitukseksi. Kaveri löi päät yhteen hirven kanssa motarivauhdeista vuonna 80( tai oliko 79). Hirvi kuoli, kypärä halki ( eri kypärä, en muista merkkiä) ja kaverin naama ihan turvoksissa hetken aikaa. Ei haitannut yhtään kypärän hajoaminen :-)
Kypärän tehtävänä on sitoa energiaa siinä hajoamisessa, ihan pienet energiat ei siihen vaikuta. Jotkut liimat ja ohenteet saattavat muuttaa muovin kestävyyttä, siksi kypärän maalausta ei ennen suositeltu. Mutta nykyään taitaa suurin osa maaleista olla jo vesiliukoisia ?
Kypärä on turvavaruste joka kestää jonkin verran kaltoin kohtelua mutta kun itse kaaduin pahasti niin se kypärä hävitettiin vakuutusyhtiön ohjeen mukaisesti leikkaamalla kiinnityshihnat pois ja sitten roskikseen. Tuskin sitä sieltä kukaan kaivoi esiin.
Eikös se niin mennyt, että kun jatkaa pudonneen kypärän käyttämistä, jännitys vaan lisääntyy. :WAZAAP:
90km/h vauhdista kaatumisessakin tuli neljään eri kohtaa kypärässä enemmän tai vähemmän iskua ja syvääkin hankaumajälkeä asfaltilla pyöriessä, uskon että tämä HJC kuitukypärä olisi ihan kohtuu turvallinen samanlaiseen kolarointiin vieläkin, vaihdoin toki uuteen kypärään ja tietystikin meni jokseenkin ikävän näköiseen kuntoon potta myös. Paljonhan nämä kuoret kestävät tänä päivänä, mutta sisuksen iskunvaimennusmateriaalien painumista ei päältä näe. Mutta jos tyhjä kypärä tippuu maahan niin silloin siellä ei ole sisällä massaa joka painaisi iskussa EPS-foamia joten tuskin kypärä kosmeettisia vaurioita enempää saa siipeensä.
Halpuutettu kallis kypärä?
Varastoon on jäänyt majailemaan 80-luvun Electron kypärä, joka ulkoisesti materiaalien puolesta vaikuttaa muuttumattomalta, sekä 90-luvun Bell ja n vm 2000 Shoei, jotka pientä sisustan nuhraantumista lukuunottamatta kuin uusia. Ei uskalla kuitenkaan käyttää iän takia.
Kannattaa kokeilla, kun vanhan potan sisukset alkavat hapertua, kypärä menee vaihtoon ja silloin on tilaisuus: Laita kypärä jollekin alustalle, ota Fiskarsin se suurempi kirves ja siitä hamarapuoli. Lyö lujaa, lyö lujaa, lyö lujaa, lyö lujaa kunnes turhaudut. Ainakin avokypärä vain pomppii. Se normaalioloissa pintajännityksen menettämisestä. Toki jos kypärässä on syviä raapaumia, mutta ne eivät tule kypärän tipahtaessa vaikka kädestä asfalttiin.
Vuosia sitten silloinen kypäräni (Arai Condor) putosi pyörän päältä asfaltille. Kypärä ei tästä vaurioitunut ja oli sen jälkeen käytössä vielä monta vuotta.
Kypärän pintajännitys on joskus ennen muinoin markkinamiesten keksimä ominaisuus. Pikku kolhuilla ja pudottamisilla ei ole laadukkaassa kypärässä muuta kuin kosmeettista merkitystä kunhan pää ei ole noiden kolhujen sattuessa kypärän sisällä, halvimmissa muovikypärissä kuori voi toki jopa haljeta mutta nykyisin harvoin noissakaan. Mitä kypärän maalaamiseen tulee niin tuo lähinnä koskee muovikuorisia kypäriä, liuottimet kun haurastuttavat mahdollisesti tuota muovikuorta.
Kypärähän toki vanhenee ja suositeltu kolmesta viiteen vuotta käyttöikää on ihan hyvä vaihtoväli. Muovikypärille tuo kolmisen vuotta ja kuitukypärille viitisen vuotta. Muovikypärien kuori vanhenee ja haurastuu auringon UV-säteilyn vuoksi ja molempien kypärien sisäkuori, se joka oikeasti sen iskun vastaan ottaa ja vaimentaa, painuu kasaan ja haurastuu ihan siitä omasta päästä haihtuvien yhdisteiden vaikutuksesta. Kuitukypärän kuori kestäisi varmaankin helposti sen kymmenisen vuotta oikealla hoidolla. Siinäkin tosin tuon mollikan UV-säteily hiljalleen hajottaa kuituja koossa pitävän epoksin.
Pintajännitys on ehkä legendaa, mutta miten on tilanne kuoren lujitemuovin ja sisäosan muoviosien kanssa oikeasti?
Kovin harva venemies on sitä mieltä, että lujitemuovivene lasikuitu haurastuu olennaisesti 10, 20 tai edes 30 vuodessa. Harva rakennusalan ammattilainenkaan on sitä mieltä, että polystyreenit haurastuvat muutamassa vuodessa. Kummastakin rakennusaineesta on vuosikymmenien kokemus ympäri maailmaa.
Joidenkin kypärien ohuehko sisätoppaus, käytön määrästä riippuen, saattaa silminnähden kieltämättä painua ja ohentua. Onko kyse silloin ainoastaan mukavuuden huonomisesta vai myös turvallisuuden, voi vain arvata.
Aika vähissä on ollut asiaa sivuavat puolueettomat testit.
Samaa klusetusta kävi joku vkl myymässä ovelta ovelle kauppiaat, turvapalveluja yrittivät myyd ja lopuksi kysyivät eikö paloturvallisuus kiinnosta. Teki mieli kysyä jotta ihan itsekö käyt pistämässä kämpän tuleen kuten mafia teki ennen.
Seuraavaksi suljettuun porttiin kiinnitetään "Varokaa vihaista koiraa" sekä "Ei kaupustelua" .
Tekoäly antoi hieman enemmän käytyöikää.
Lasikuidusta tehdyn moottoripyöräkypärän suositeltu käyttöikä on yleensä noin 5–7 vuotta. Käyttöiän aikana kypärän rakenteet, kuten lasikuitukuori ja sisävuori, voivat heikentyä altistuessaan esimerkiksi UV-säteilylle, kosteudelle ja lämpötilan vaihteluille. Kypärän käyttöikä voi lyhentyä, jos se altistuu iskuille tai kovalle käytölle.
Lasikuituvenekin pitää uusia 5v välein, jos se altistuu auringolle saatika kosteudelle tai lämpötilan vaihtelulle. Samoin tuulivoimalan lavat. Eli pidä vene tasaisessa lämpötilassa kosteudelta ja valolta suojattuna.
Tuo tekoäly ainoastaan etsii netistä artikkeleita ja tekee niistä kielimallin avulla järkevän kuuloisia lauseita. Käynyt lukemassa jonkin kypärävalmistajan sivut.