Yhdeksännentoista pyörän valintaa

Kolmen ajokauden tauon jälkeen on alkanut kiinnostaa taas tämä homma. Ensin vähän, sitten vähän enemmän ja tänään kun sain viimein aktivoiduttua koeajolle (oli muuten 100. ajamani pyörä) niin kiinnostushan lisääntyi kokolailla paljon. Jännä huomata miten helpolta ajaminen tuntui pitkänkin tauon jälkeen. Enkä siis tarkoita sitä sillä, että olisin hyvä kuski - en ole - vaan sitä että homma sujui ihan kuten ennen taukoa.

Ajatuksissa on ollut ostaa joko rottakustomi tai kustomi, joka rottaantuisi pikkuhiljaa ajossa - tai sitten enduro / matkaenduro tmv. Ihan lähinnä sen takia, että kiinnostus minkään laitteen pesemiseen ja puunaamiseen on tasan nolla. Eli laite, jolla ajetaan kesä, sitten se pestään ja ajetaan talliin ja ajetaan taas seuraava kesä. Huollotkin on tarkoitus ulkoistaa, ehkä lukuun ottamatta öljyn- ja suodattimen vaihtoa.

Budjetti on mallia mahdollisimman halpa. Ikävä kyllä nettimotoa kun katsoo, niin niitä oikeasti halpoja pyöriä ei enää ole. Jokunen vuosi sitten ostin 1800e:lla Africa Twinin, ajoin kesän ja möin samalla hinnalla pois. Nyt ei taida olla alle 2te ajokuntoisia pyöriä juurikaan markkinoilla. Sanotaan nyt, että 8000e alkaa olemaan ihan maksimi ja 4000e olisi paljon parempi hinta.

Tänäisen koeajon ja ahkeran nettimoton tuijottamisen perusteella vaihtoehdot ovat rajautuneet seuraaviksi.

Kustomit - lähinnä Kawasaki VN 1500 Drifter tai Yamaha XV1600 tai sitten mustana hevosena Moto-Guzzi Bellagio (joka tosin ei rottaantumiseen oikein istu).

Noh, joka tapauksessa ja edelleen tämän päivän perusteella endurotyylinen laite kiinnostaa enemmän. Tänään ajoin KTM 950 Adventuren, enkä oikeastaan keksi siitä mitään valittamista. Menee Suomen paskoilla teillä kuin taikamatto. Ei paljon routapatit haittaa. Lueskelin vähän 950 ja 990 mallien eroista, eikä niidenkään välillä ole mitenkään itsestään selvää, että 990 olisi parempi. Ilmeisesti bensaa menee enemmän ja moottorin käytös on kulmikkaampaa ruiskun kanssa.

Oikeastaan näissä siis selkeät vaihtoehdot ovat:
KTM 950/990 Adventure (S käy myös) tai BMW F800GS. Pinnan alla on sitten kaikenmaailman Tigerit, Teneret ja Afrikaanit, mutta ainakaan omaan tutkaan noista ei ole osunut oikein mitään oikeasti haluttavaa. Tokikaan en ole tuollaista Bemaria ajanut, F800ST mallin kylläkin joskus ja se oli ainakin moottoriltaan ihan OK.

Ketjuun saa laittaa omia mielipiteita ja ajatuksia pyöristä, niiden valinnasta jne. Yksityisviestillä saa lähestyä jos on jotain mitä haluaa yrittää minulle myydä. Näissä raameissa mielellään. Jokin rakennettu scramblerkin voisi kiinnostaa, mutta vähintään ysäriltä olevalla pohjalla.

Laukuista, kahvalämppäreistä ja ketjuvetojen osalta automaattirasvareista plussaa jos vaikka nettimotosta jotain ehdottelette. Mielellään sellainen pyörä, jota ei ennen syksyä tarvitsisi paljoa huollella.

950/990 kalustosta kokemusta vähän toistasataa tonnia. Ne on minun juttu, tykkään. Varmasti huoltovapaamman pelin kevyeen ajoon saa ostamalla jonkun geneerisen japanilaisen VstromVaraderoAfricaatwinTeneren ja ei ne kai muutenkaan hirmu huonoja ole mutta ei ole minun makuun.
Koneet itsessään on lujia, en kavahtaisi 100t ajettua jos vaikuttaa terveeltä. Alustat on ihan muuta kuin mitä tuossa luokassa muut tarjoaa jos vaan on huollettu. Jos on se 100tonnia vedetty huoltamatta niin niistä ei välttämättä enää pikku rahalla hyvää saa. Moni noista on saanut mailaa aika reilusti, siihen ne on tehty mutta kyllähän se kuluttaa ja jos ei ole huollettu samaan tahtiin, voi tulla vähän harrastusta. Hyvin säädetty 950 on tosi kiva ajaa tarkkaakin ajoa pikkuvauhdeissa, 990:n ruisku on vähän äkkinäinen. Minulla on omassa pelissä 990 kone 950:n kaasareilla, omaan makuun paras kombo mutta kai minä nyt omaani kehun muutenkin.
Kaveri kilkutteli tuollaisella 990 Advella joku vuosi sitten Vesivehmaa Grand Nationalissa suurinpiirtein C-luokan puoliväliin, osaa se toki ajaakkin mutta ehkä siitä vähän saa kuvaa laitteen pystyvyydestä tien ulkopuolella.
Tiellä se on mukava mutta paljon mukavampiakin on.
Niin, Kasigessukin on hyvä peli mutta sen vähän mitä sillä olen kerran enskaradan kulmalla pompotellut, on ainakin vakioalusta aika masentava. Mutta käyttö senkin merkityksen määrittää, jos ei kovin epätasaiselle mene, ei ehkä kannata näitä minun iskarimutinoita painottaa liikaa.

Tuskin tulee sorateitä / metsäautoteitä vaikeampaan maastoon mentyä.

Nuo vinkkelikoneiset kotarit on kyllä yksi edukas vaihtoehto, vaikkakin hinnat on nousseet parin vuoden aikana. On oikein leppoinen kulkupeli suomen teillä, ei pienet epätasaisuudet haittaa yhtään. Varmasti työläämpi huoltaa, kuin Skuikan mainitsemista japanilaisista vaihtoehdoista, mutta varmasti antaa rahalleen vastinetta. Toki hyvin huollettuna olisi parhaimmillaan.

Kasigessun kuskina vastailen. Kelpo peli monenlaiseen ajoon mutta alustan päivitys on paikallaan. Oma sytkytin muuttui aivan eri pyöräksi uudella alustalla. Minun ajo vaihtelee huonolta pinnoitteelta huonoille ja paremmille sorateille ja metsäteille. Aina sen kanssa on pärjännyt, kuljettajan ajotaidot rajoittavat itselläni eniten. Mutta kyllä pyörästä tykkään muuten.

Mites noi Triumphin 900cc 90-luvun lopun 2000 alun isot enskat? Onko ne mistään kotoisin?

Ihan OK citymaastureita. Mukavaa matkustamista sellaisilla teillä, joilla meinasit ajaa.

Lainaa:

---

Eli laite, jolla ajetaan kesä, sitten se pestään ja ajetaan talliin ja ajetaan taas seuraava kesä. Huollotkin on tarkoitus ulkoistaa, ehkä lukuun ottamatta öljyn- ja suodattimen vaihtoa.

---

Eli Gessu

Ei taida 790/890 kotarit vielä olla budjettiraameissa? Tehoissa pärjää vanhalle 990:lle hyvin, mutta kone käyttäytyy paljon siivommin. Ilmeisesti myös pienempikulutuksinen, joten toimintasäde melkein tuplat ilman lisätankkeja. Koeajoin 890:n ja tykkäsin kovasti.

Kurkkaas myös Saksan hintoja. Juuroopassa ei ollut samanlaista myyntinotkahdusta kuin Suomessa, joten käytettyjä on paremmin tarjolla, jotkut mallit jopa paljon suomihintoja edukkaammin.

Joo, ei mahdu budjettiin nuo isommat pienet KTM:t ja Suomesta pitäisi saada, mielellään vielä suhteellisen liki Satakuntaa.

Kävin eilen ajamassa 1200GS:n (2005) ja jäi mietityttämään, että siinä taisi olla servojarrut? Onko mahdollista? Kovin hätäiset ja ääniä kuuluu paikallaan jarruja käpistellessä. Noin yleisesti ottaen olen kerran ennenkin ajanut ison GS:n ja silloin jäi sellainen olo, ettei ole välttämättä mun juttu. Nyt kävi täsmälleen samalla tavalla, vaikka en osaa oikein sanoin kuvailla miksi. Jotenkin tuo ei vain ns. sovi omaan käteen ollenkaan. 950 KTM tuntui paljon paremmalta. Moottori oli Gessussa ihan OK, eikä siinä tosiaan muutenkaan ollut mitään valittamista, mutta ei vaan istu. Voi toki olla, että pidempään ajaessa alkaisi istumaan.

Ajoin myös F800GS:n joka sitten taas tuntui näistä tähän mennessä ajamistani pyöristä juurikin sopivimmalta. Kevyemmän oloinen selkeästi kuin isoveljensä ja moottorissakin ihan riittävästi puhtia kolmella pienimmällä vaihteella. Eikä Suomessa enempää tarvitakaan.

Pitänee siis pitää silmät auki sopivien F800GS ja KTM 950/990 mallien osalta. Kustomit olen lähes kokonaan jo unohtanut, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, joka pitäisi ehtiä käymään ajamassa.

ehkä 990 kaasu on herkkä mutta senkin asian merkityksen suuruus riippuu ihmisestä; jotkut tykkää, jotkut oppii elämään sen kaa eikä se sitten haittaa, joillekin showstopper

950/990 on kyllä ajolleen onnistunut pakkaus: matka-ajo, mutkainen asfaltti, soratiet, mettäautotiet; kaikki hoituu pätevyydellä

Heikompi puoli on sitten työläs huoltaminen.

Jousituksen toimintaa ei kannata väheksyä vaikka ei mitään hirmuvauhteja ajaisikaan, jo soratiellä mukavuudessa iso ero. 950/990 on jousitukseltaan tehtaalta lähtiessään ollut hirmu hyvä, mutta kaikenhan saa rikki huoltamattomuudella


Kaikki pohtimasi olleet 2-sylinterisiä. 1-pyttyiset halvempia mutta niitä et halua, tyyliin alkupään 650 GS?

mustana hevosena heitän kehiin 2000-luvun alun Ducati Multistradan, sen ekan version 1000 cc ilmajäähykoneella

Lainaa:

---

TIJ kirjoitti

Kaikki pohtimasi olleet 2-sylinterisiä. 1-pyttyiset halvempia mutta niitä et halua, tyyliin alkupään 650 GS?

mustana hevosena heitän kehiin 2000-luvun alun Ducati Multistradan, sen ekan version 1000 cc ilmajäähykoneella

---

Riippuu vähän tehosta, että kelpaako yksisylinterinen ja myös siitä, että soveltuuko pidempään matkantekoon asvaltilla. 640cc KTM:iä on välillä haussa esiin tullut, mutta nuo pienemmät Gessut olen ainakin toistaiseksi jättänyt väliin. Aprilialta olisi Pegaso, mutta se taitaa olla enemmän asvalttipyörä.

Mulla on ollut Trumpan Scrambler joskus ja sen suurin ongelma oli liian vähäinen moottoriteho. Perstuntumalta sanoisin, että F800GS on ihan riittävä koneen puolesta, mutta paljon sen alle en halua mennä.

Ducateissa on aina mietityttänyt nuo jakohihnat ja niiden remontit.

Ehkä kannattaisi käydä ajamassa vielä noi japsien 650-tonniluokan katuenskat.
Joku saattaa yllättää hyvinkin positiivisesti, varsinkin mikäli pyörän valinnassa pitää tärkeänä arkiominaisuuksia, eikä mielikuvaa mahdollisuudesta voittaa Paris-Dakar-ralli.

Kaikki huomioidaan katuenskaosastolla 600-1200cc välillä, kunhan hinta ja kunto ja hevosmäärä ovat sopivia.

Pystyykö jollain 640 tai 690 Kotarilla ajamaan pidempää reissua millään tavalla järkevästi? Ja kestääkö noi miten kilsoja? Onko 40tkm jo konerempan tarpeessa?

Noita pidempiä nyt on vain yksi vuodessa yleensä.

Kilsoja ne kestää huollettuna mutta on ne vähän karuja pitempään reissuun. Joskus nuorempana kävin Itävallassa 620:llä mutta oli se aika Spartalainen kokemus.
No 640 Adve voisi olla mukava reissumopokin. Sorapyssyinä ja maastossa nuo ovat sitten ihan toista ääripäätä noiden alussa mainitsemieni "järkipyörien" kanssa. Eivät hajoa ekaan kunnon röykkyyn ja jos kuskilla riittää into, menee sinne minne jalkamieskin. Onko siinä sitten järkeä, en ota kantaa.
Eli siis ainakin alkuperäisen kysymyksenasettelun valossa sanoisin että ovat vähän turhan maastopainotteisia.

Lainaa:

---

TwinTenox kirjoitti

Pystyykö jollain 640 tai 690 Kotarilla ajamaan pidempää reissua millään tavalla järkevästi? Ja kestääkö noi miten kilsoja? Onko 40tkm jo konerempan tarpeessa?

Noita pidempiä nyt on vain yksi vuodessa yleensä.

---

On noilla ilmeisen paljon reissuakin ajettu, mutta minusta kyllä aika epämukava siihen. Perse puutuu n. 100km kohdalla ja matkavauhtina n. 90 on sopiva. Kone ei vielä huuda eikä tuuli riepottele liikaa.

Koneen kestokin vissiin vaihtelee hyvin paljon. Ameriikan foorumilla korjaamon mies sanoi, että yksikään 690 ei kestä 20000 mailia. Luulen että riippuu tosi paljon käytöstä. Köröttelyssä voi kestää ties kuinka pitkään, sillä sisuskalut aika järeät ja laakeroinnit jämerät. Jos antaa ihan sikana kenkää, tuskin kestää kovinkaan kauaa. Iso yksipyttyinen ei oikein tykkää jos huudatetaan punarajalla koko ajan.

Lainaa:

---

TwinTenox kirjoitti

Pystyykö jollain 640 tai 690 Kotarilla ajamaan pidempää reissua millään tavalla järkevästi? Ja kestääkö noi miten kilsoja? Onko 40tkm jo konerempan tarpeessa?

Noita pidempiä nyt on vain yksi vuodessa yleensä.

---

Pari Suomalaista teki matkan Roomaan toisella 500 KTM ja toisella 701 Husse, molemmat supermotoja. Etsi youtubesta juhisracing niin siitä näkyy että tuommoisetkin on matkapyöriä.

690 KTM:ää olen ajanut, en lähtisi reissuun mutta pienemmillä teillä ja lyhyillä päivämatkoilla hieno laite.

Lainaa:

---

TwinTenox kirjoitti

Pystyykö jollain 640 tai 690 Kotarilla ajamaan pidempää reissua millään tavalla järkevästi? Ja kestääkö noi miten kilsoja? Onko 40tkm jo konerempan tarpeessa?

Noita pidempiä nyt on vain yksi vuodessa yleensä.

---

Intillä on ollu noita 640 kottaraisia ja melko varman kimppatallitiedon perusteella niillä olisi ajettu ainakin 60tkm. Tosin siinä käytössä noilla kilsoilla alkoivat olemaan melkosen loppu.

Yks meidän kouluttaja (marko.fzs) koluaa tuommosella 690 kotarilla pisin poikin Suomea ja näyttäs siltä, että matkaakin pystyy taittamaan. Tosin reittivalinnat on semmosia, ettei se kyllä suorinta reittiä osaa ikinä valita. :D

Tuossa on Stenbergin Arin tribuutti omalle pyörälleen. En muista tarkemmin mutta sen muistan että konetta ei ole avattu, olisiko keinut vaihdettu jossain kohti. https://www.youtube.com/watch?v=zxERMraUKwk
Nuo on toki jonkun verran yksilöitä, B12:sta pyörän tarinaa olen seurannut, se lie sieltä toisesta päästä skaalaa. Oman 690:n vaihdoin jotain 25t ajettuna 950:iin, sen kanssa oli jumppaa kun ruiskutuspumppu alkoi hajota ja työntää likaa kiertoon tukkien suutinta, muuten pelasi ja kesti rymyämistä ja kaatuilua niinkuin Kotarin kuuluu. En siihen siti koskaan osannut oikein tykästyä, kiva peli mutta ei minun juttu. Arin videoita kannattaa kurkata muitakin, osaa ottaa ilon irti pyörästään.

Lainaa:

---

skuikka kirjoitti

Nuo on toki jonkun verran yksilöitä, B12:sta pyörän tarinaa olen seurannut, se lie sieltä toisesta päästä skaalaa.

---

Laatikon kanssahan tuossa on jouduttu kikkailemaan, mutta viime kesänä on vaihdettu koko vaihteistohelamentti, joten toivotaan, että ne murheet lopullisesti ohi. Hyvin tuo muuten on toiminut, eikä ole tielle koskaan jäänyt. Oikeita vikavikoja ei ole muita oikeastaan koskaan ollut.

No nyt tulikin paljon asiaa. Kiitos viesteistä. Taitaa olla taas koeajojen paikka, kun vaan ehtii.

Kun laitoitte ostoilmoituksen, niin onko rintakamuxilta soiteltu...?

Autojen osalta soittoja tulee todella paljon (jos ne sallii) ihan suosikkilistausten ja hakuagenttien perusteella. Etenkin Kamux ja Saka ovat aktiivisia, mutta muutkin kyllä. Pyörien osalta on ollut selvästi hiljaisempaa.

640 Adventure koeajettu ja olihan se aika erilainen kokemus näihin isompiin, tai ylipäänsä kakspyttyisiin verrattuna. En oikein tiedä pystyisinkö tuolla ajamaan matka-ajoa. Tärisee niin pirusti kinttuihin ja käsille, peileistä ei näe (tärinän takia) mitään. Toisaalta olihan tuo kevyt kuin mikä ja varmaan tuolla oppisi ajamaan niillä mettäteilläkin jos vain opettelisi. Mökkipyöräksi sopisi oikein hyvin, eikä hinnatkaan ole huimia. Tehoa saisi olla hiukan enemmän, nyt kiihtyvyys jää vähän vaisuksi - tai ainakin siltä tuntui.

Täytyy nyt nukkua oikein yö tai kaksi ja miettiä asiaa.

690 on kevyempi ja tehokkaampi. Tärisee luultavasti vähemmän, mutta kunnon matkapyöränä en oikein osaa pitää sitäkään. Minusta se on parhaimmillaan metsäautoteillä ja muilla pienillä sorateillä. Ihan umpimaastoon se on painava, jousitus vähän pintakova ja laatikossa katupyörän välitykset. Sitten kun alla on jonkinlainen tientapainen ja vauhtia saa vähän enemmän, alkaa jousitus ja vaihteistokin toimimaan kuten tarkoitettu ja pyörä tuntuu tosi kevyelle. Sopivassa käytössä ihan huippupeli. Se on dual sport-malli, eli sellainen välimallin pyörä. Ei suonsilmään, eikä motarille.

Ajavathan ihmiset Euroopan reissuja vaikka pappatunturilla tai vanhalla traktorilla asuntovaunu perässä, mutta mitä kukakin matkapyöräksi mieltää ja mihin kukakin asettaa mukavuustasovaatimuksensa.

Soratiekelpoisuus kyllä laajentaa reviiriä aika huimasti.

Asiaan liittyen tarttee sanoa, että siirtymä 640->690 ei tuntunut kummoiselta. Mutta ajoinpa viime viikolla samaa 640 Adventurea, jonka aiemmin omistin. Olihan siinä jumalauta valovuosi välissä voiman ja sivistyneisyyden osalta.

Mutta 640:ää saa myös parannettua tosi paljon, kun vähän (lue: paljon) väkästelee. Esimerkiksi käy täältä palstalta Seikkailu R:n pyörä.

Pegaso on mainittu mutta Caponord unohdettu. Onpa niitä kakkosella ja kolmosella alkaviin hintoihin aina toisinaan näkynyt. Harvoin on tarjolla mutta pitää käydä kimppuun kun löytää.

Jatketaan vähän että nelosella alkavilla hinnoilla näyttää kyllä olevan tarjolla.

Jokin noissa Capoissa tökkii. Täällä oli paikallisessa liikkeessä vuoden päivät myynnissä moinen ja kun sain itseni sitä katsomaan ajamistarkoituksessa, niin oli samana päivänä myyty. Johonkin noin 3800e hintaan tai niille main. Olen joskus vajaa 20 vuotta sitten moisen ajanutkin, kun Nakkilassa asuin ja maahantuoja oli ihan vieressä.

Vahvasti näyttää siltä, että välikausi tulee vielä tästäkin.

Voi olla, että välikausia riittää loputtomasti, mikäli ajamisen kiksejä etsii jokin pyörämallin ominaisuuksista, eikä ajamisesta itsestään.

Vaikeaa kuvitella, että lajin piirissä pidempään olleelle, mikään pyörä voi tuoda itsessään syytä ajamiseen, ellei itse ajaminen kiinnosta.

Ihan toinen juttu on toki, mikäli jonkun tietyn moottoripyörän rakentelu on sitä mieleistä. Silloin tarkka merkki ja malli saattaa olla hyvinkin ratkaiseva.

Mikäli itse ajaminen tökkii ja sillä saralla ei löydä mieleistä osa-aluetta ( rata, matka, kruisailu, enska, adve jne ) tuskin mikään pyörä itsessään aiheuttaa ajamisen iloa.

Mikäli se omin osa-alue on selvillä, niin silloin itseä miellyttävän pyörän valitseminen on huomattavasti helpompaa ja toisaalta vähemmän tärkeätä.

Lainaa:

---

vstrom kirjoitti

Voi olla, että välikausia riittää loputtomasti, mikäli ajamisen kiksejä etsii jokin pyörämallin ominaisuuksista, eikä ajamisesta itsestään.

Vaikeaa kuvitella, että lajin piirissä pidempään olleelle, mikään pyörä voi tuoda itsessään syytä ajamiseen, ellei itse ajaminen kiinnosta.

Ihan toinen juttu on toki, mikäli jonkun tietyn moottoripyörän rakentelu on sitä mieleistä. Silloin tarkka merkki ja malli saattaa olla hyvinkin ratkaiseva.

Mikäli itse ajaminen tökkii ja sillä saralla ei löydä mieleistä osa-aluetta ( rata, matka, kruisailu, enska, adve jne ) tuskin mikään pyörä itsessään aiheuttaa ajamisen iloa.

Mikäli se omin osa-alue on selvillä, niin silloin itseä miellyttävän pyörän valitseminen on huomattavasti helpompaa ja toisaalta vähemmän tärkeätä.

---

Itse olen tullut siihen tulokseen, että ei ole yhtä pyörää, mikä täyttäisi kaikki erityyppiset ajohalut. Sporttinakusta vasta luovuin kun totesin, että mielenkiinto kaahaukseen on hiipunut ja monet mutkatiet alkavat olla heikossa hapessa. Pyörän hauskuus alkoi siitä, mihin Suomen nopeusrajoitukset loppuivat. Hiljaa ajaminen oli lähinnä tuskaista.

Rento cruisaus on yllättävän mukavaa, mitä en olisi uskonut muutama vuosi sitten ja teininä revittelin sorateitä enduropiikillä. Isona tuolla 690:lla voi revitellä vielä paljon paremmin ja on vähintään yhtä hauskaa.:D Pitkän matkan teko ei ole koskaan oikein kiinnostanut.

Lainaa:

---

B12 kirjoitti

Itse olen tullut siihen tulokseen, että ei ole yhtä pyörää, mikä täyttäisi kaikki erityyppiset ajohalut.

---

100% samaa mieltä!

Nyt näyttää siltä, että se käteensopiva, sopivan hintainen pyörä tulee haettua tänään kotio. Illalla tai huomenna lisää, jos näin tosiaan käy.

Edit: Siirtyy haku käytännön syistä sunnuntaille.

Hienoa. Muista raportoida tänne minkä ostit niin kerrotaan sitten porukassa sinulle että se on aivan epäsopiva mihinkään :D

On se ainakin epäsopiva sinne mihin nämä aiemmat sopivat. Tuli nimittäin kuitenkin ostettua ihan asvalttipyörä. Koeajo ratkaisi, etukäteen ajattelin, että ei ole tehoa tarpeeksi, mutta käytännössä yllätyin siitä miten ripeä voi olla 75hv vehje. Mielestäni perstuntumalta liikkuu paremmin kuin aiemmista pyöristä esim. Shiver tai XR1200 HD, vaikka noissa on tehoa enemmän. Faktoista en tiedä. Mulle riittää kuitenkin.

Eli alle tulee Moto-Guzzi Bellagio.

Lainaa:

---

TwinTenox kirjoitti

Eli alle tulee Moto-Guzzi Bellagio.

---

Jee, pop ja rock:thumbsup:

Pyörä ostetaan itselle.

Lainaa:

---

vstrom kirjoitti

Voi olla, että välikausia riittää loputtomasti, mikäli ajamisen kiksejä etsii jokin pyörämallin ominaisuuksista, eikä ajamisesta itsestään.

Vaikeaa kuvitella, että lajin piirissä pidempään olleelle, mikään pyörä voi tuoda itsessään syytä ajamiseen, ellei itse ajaminen kiinnosta.

Ihan toinen juttu on toki, mikäli jonkun tietyn moottoripyörän rakentelu on sitä mieleistä. Silloin tarkka merkki ja malli saattaa olla hyvinkin ratkaiseva.

Mikäli itse ajaminen tökkii ja sillä saralla ei löydä mieleistä osa-aluetta ( rata, matka, kruisailu, enska, adve jne ) tuskin mikään pyörä itsessään aiheuttaa ajamisen iloa.

Mikäli se omin osa-alue on selvillä, niin silloin itseä miellyttävän pyörän valitseminen on huomattavasti helpompaa ja toisaalta vähemmän tärkeätä.

---

Tähän on sanottava, että kyllä mulle se pyörä nimenomaan on tärkeä. Siis se, että se on sopiva, miellyttää silmää ja liikkuu ainakin sinne moottoritienopeuksiin tarpeeksi rivakasti.