Näinhän se alkoi minun motoristin taival!

Vuosia näitä kaikenmaailman motoristi tarinoita seurattuani ajattelin kertoa omaa polkuani tähän ihmeelliseen maailmaan.
Ensimmäinen oma mopedini oli Solifer Export jonka ostin 50 markalla naapurin pojalta.
Vuosimallia en todellakaan tiedä...runko oli kasassa mutta moottori pahvilaatikossa...
Kaupan ehtona oli toimiva mopo. Niin me yhdessä tuumin myyjän kanssa kasasimme moottorin josta tulikin
toimiva peli.
Tällä härpäkkeellä sain ensimetrit motoristin maailmaan vaikka jalat ei yltäneet maahan asti.
Täytyi ottaa kaivonkannelta tukea että pääsi liikkeelle.
Siinä oli ensiaskeleet tähän kaksipyöräisteen ihmeelliseen maailmaan.
Siinä sitten vuosien myötä tuli harrastettua kaikenmaailman romuilla....
Jostakin s yystä aina Tomoksen valmisteilla...ne kun oli tuttuja.
Viimein kun oikea mopoikä koitti jäi käsiini isoveljen entinen Solifer Ts 50.
Velipoika osti kamppeen uutena ja ajoikin sen todella paskaksi.
Niin sain isäukon houkuteltua ostamaan minulle pari vuotta vanhemman Sm-50
joka oli todella hyvässä kunnossa.
No pari viikkoa sillä ajelin ja tulin siihen johtopäätökseen että eihän tämä kulje mihinkään.........
Kavereilla kun oli pv-suskat kasikymppä pytyillä yms.....
No enhän minä Tomoksesta luovu.........
Ei muuta ku Moposportista tilaukseen suuriinta pyttyä mitä löytyy....
No sieltähän löyty 75 kuutiota solikaan....
Heletinmoinen lohkojen viilaaminen alkoi moottorisahan viilalla ku mäntäkin oli sentin isompi ku originaali.....
Jatkoo seuraa ku kehtaan taas ruveta kirjoittelemaan.......

Jatkoa odotellen.... :thumbsup:

Terve taas.
Jatketaan seikkailua Soliferin kanssa.
Niin sain soviteltua 75 kuutioisen pytyn kansineen paikoilleen ja joltakin kaverilta
löytyi edullisesti 18mm Dellorton kaasari.Viisi vaihdetta oli jo onneksi koneessa valmiiksi.
Rahapula oli siihen aikaan vallitseva olotila niin piti jostain keksiä tehopakoputki......
No sehän tuli tehtyä yläasteen teknisen työn tunnilla.
Sitten vielä etuhammasratas viisi piikkiä isommaksi.
Kyllähän sitä kulkupuolta alkoi löytymään kun sai kaasariin vielä sopivan kokoiset suuttimet.
Itsetyhdyn tehoputken ääni oli kyllä aika kipeä....siihen sitten äänenvaimennin käytetystä Rexona deodoranttipurkista.
Voitte varmaan kuvitella poliisien ilmeen kun joskus pysäyttivät ja kummastelivat sitä äänenvaimenninta...:blink:
Alkuvaikeuksia meinasi lisääntyneen tehon kanssa olla.
Ensin alkoi vakio kettinki venymään aika vauhdila.Sen tilalle erikoisvahva niin jo kesti.
Seuraavaksi kytkin alkoi luistamaan.Asiaa kun tutkin niin huomasin vanhemissa Tomoksen kytkimissä
olevan kuusi jousta kun uudemmissa vain neljä.Kytkin vaihtoon ja taas mentiin.
Sitten alkoi pettämään etuhammasrattaan kiinnitys joka Tomoksessa oli tunnetusti aika onneton.
Sen sitten laitoin Kempin liimalla kiinni nii johan alkoi pysymään.
Näillä eväillä sitä kulkupuolta löytyikin sitten 100 km/h...:orgmp2:

Sen verran kommenttia että itsetehty "tehoputki" toimii jos vain 20% tehoista häviää.... :p

Seppo Tiittasen kirjoittamassa "Motocross-mekaanikon käsikirja" teoksessa on tarkat ohjeet tehoputken mitoittamiselle. Edellyttää hieman moottorin purkamista ja mittailua, mutta niillä ohjeilla tehdyllä putkella löytyi aivan eri tavalla pirteyttä viritellystä Soliferista kuin moposporttien tehoputkilla. Ihan siis oikeasti, ei mitään "aika-kultaa-muistot"-juttua.
Suosittelen hankkimaan teoksen jostain, jos värkkäilee kaksitahtisten kanssa enemmälti.

Itse tehty........on itestä kiinni........millasen tekee..... jonkun ite tehty on parempi kuin toisen kaupasta haettu...
onnex on tekijä mie.......henkilöitä

No niin ja taas mennään....
Jotain reilu vuoden päivät tuli räppäiltyä tällä Soliferillä ja toimikin yllättävän hyvin noin virivehkeeksi.
Sitten möin sen serkkupojalle.
Isäukkoni osti takavuosina mökkimopoksi tismalleen samanlaisen Soliferin joskin täysin vakiokuntoisen.
Täytyy kyllä näin jälkikäteen ihmetellä että miten tuommoisella vehkeellä viritettynä on pysynyt hengissä......
Tuntui että eihän siinä ole jarruja tahi jousitusta minkaanlaista:sad:
Myöhemmin kun ostin omalle pojalle nykyaikaisen enduromopon ja tytöle skootterin niin onhan ne vähän eri vuosituhannen
vehkeitä:thumbup:
Sittemmin siskoni mies osti 250 kuutioisen Dt Yamahan,taisi olla jotain vuosimallia 1977.tms....
Sillä sain ajella mielin määrin kuusi-ja seitsemäntoista vuotiaana........
Niin eihän mulla korttia vielä ollut mutta tuolla maaseudulla ei ollut niin nuukaa.....
Siinä sai kuitenkin ensikosketukset oikeaan moottoripyörään:orgmp:
Pyöräkuumetta oli kuitenkin aina vaihtelevasti päällä.
Kuitenkin opiskelut ja sen jälkeen armeijahommat ja vielä muutto työn perässä eri paikkakunnalle lykkäsivät
pyöräkuumetta aina eteenpäin.....
Siinähän tuli pari lasta hommattua ja rivitalon pätkäkin tuli ostettua nii pyörähommat oli siltä osin jäissä:boring:

No niinhän se elämä rullasi eteenpäin edelleen ilman moottoripyörää.
Taisi olla vuosi 2000 kun autokauppias kaverini soitti minulle että tulepas katsomaan
Mikä erikoinen moposkootteri tuli kaupoissa hänelle!
No hulluahan ei tarvitse yllyttää....
Otin pojan mukaan ja mopoa katsomaan.
Paikan päältä löytyikin aika harvinainen peli.
Kyseessä oli nimittäin aito italialainen skootteri Italjet Torpedo vm.1999.
Todella nostalgia peli isoilla pinnavanteilla ja erittäin vanhoillisella ulkonäöllä.
No hauskin puoli paljastui koeajolla kun peli oli todella mukava ajettava ja mikä parasta
Maahantuoja oli unohtanut näihin laittaa minkäänlaisia rajoituksia kulkupuoleen!
Tätä mallia myytiin Suomessa vain kaksi vuotta ja lopetettiin kun ei tälläinen
herrasmies skootteri oikein myynyt.
Se hauskuus kulkupuolessa oli että menohaluja löytyi 80km/h.........
Niin se jäi mainitsematta että minustahan tuli sitten taas mopomies:kääk:
No niin olin sitten skootterin omistaja yllättäin:no::no:

Ja skootterimiehen seikkailut jatkuu.....
Loppujen lopuksi moposkootteri oli ihan hyvä ostos.Tuohon maailman aikaan kun mopolla sai
ajaa vielä pyöräteitä pitkin niin 12 km työmatka oli näppärä taittaa tällä pelillä.
Samoin parkkipaikkoja ei tarvinnut kaupungilla haeskella.Tytönkin kiidätin aamuisin tarhaan skootterilla.
Niin siinä vaan vierähti kuusi vuotta mopomiehenä.....
Kunnes eräänä päivänä vuonna 2006 ajelin mopolla töistä kotiin.
Tien vieressä seisoskeli kolme pikkupoikaa joista yksi huusi ohi ajaessani Katsokaa mikä Pappamopo:pissed:
Tästä suivaantuneena menin kotiin ja sanoin vaimolle että nyt loppui mopoilu.
Nykyään tilanne varmaan naurattais makeasti kun olen kahden pikkupojan Pappa ihan oikeasti:thumbup:
No akropoo...ei muuta kuin moottoripyörää katselemaan.
Ensi pyöräksi valikoitui Kawasaki Kle 500 enduro vm.1994.
Pyörä oli tuotu Saksasta jossain vaiheessa ja oli kaikinpuolin siisti ja hyväkuntoinen.
Mittarilukema taisi olla ostohetkellä jotain 40 tkm.
Pari modausta siihen tein eli vaihdoin leveämmän ohjaustangon ja lisäksi penkin teetin uusiksi
tutulla verhoilijalla.
Tällä pelillä tuli sitten lähitienoon sorapätkät tutuksi mutta ei hirveästi tullut kunnolla offroaddia harrastettua.
Taisi olla 2007 joulukuussa kun satuin käymään paikallisessa prätkäliikkeessä niin iskin silmäni
saman vuosimallin Kawasaki Versykseen.Kyseessä oli siis 650 kuutioinen ja vain 3000 km ajettu yksilö....
Lisäksi väri oli musta:polonen:

Terve taas!
Siinä minä otin kylmät tyypit tästä Kawasakin Versyksestä ja tykästyin ajoasentoon
sekä pyörään muutenkin.
Kummastelin vain miksi näin tuore pyörä oli laitettu kiertoon?
Niimpä otin ja soitin entiselle omistajalle kysyäkseni mikä pyörässä oli vikana!
Hän kertoi jääneensä hiljattain leskeksi ja oli ostanut moottoripyörän että saisi
jotain uutta virikettä elämäänsä.Pyöräkärpänen oli iskenyt heti ja hän vaihtoi
Kawan pikimmiten isompaan.
No minähän vaihdoin Kle:n Versykseen:thumbup:
Voitte varmaan kuvitella että oli pitkä talvi odottaa pääsyä uuden pyörän sarviin:sad:
Lopultakin kevät koitti ja ensimetrit Versyksen puikoissa eivät todellakaan
tuottaneet pettymystä!Eihän se mikään tehotykki ollut mutta entiseen verrattuna todella
hauska peli.
Suurin ero oli jousituksessa ja jarruissa.
Yksin ajellessa pyörä oli ihan ok mutta vaimokin alkoi viihtymään
tarakkaharakkana niin alkoi tuntumaan että tehoa on valitettavasti aivan liian vähän.....
Siinä toista kesää vuonna 2009 Versyksellä ajelin niin vaimo alkoi painostamaan että
pitäisi vaihtaa ISOMPI PYÖRÄ !!!
No pakkohan silloin on ruveta puntaroimaan vaihtoehtoja jos vaimo vaatii:O

Niin se elämä heittelee! :grin: Mukavaa luettavaa!

Lainaa:

---

Joksa69 kirjoitti

Siinä toista kesää vuonna 2009 Versyksellä ajelin niin vaimo alkoi painostamaan että
pitäisi vaihtaa ISOMPI PYÖRÄ !!!
No pakkohan silloin on ruveta puntaroimaan vaihtoehtoja jos vaimo vaatii:O

---

Oot saanu hyvän vaimon

Lainaa:

---

Havis kirjoitti

Oot saanu hyvän vaimon

---

Aikanaan Saksassa baanalla kokeilin paljonko FJ1200 kulkee. Kaverilla BMW1200S. Kun sain mittariin joku 220 niin vaimo kysyi puhelimessa että eikö tämä kulje kovempaa, Rane tulee ohi......

No niin alkoi sitten kova pähkäileminen että minkälaista pyörää seuraavaksi?
Se oli lähtökohta että vähintään tuhat kuutiota pitäisi olla.....
Siinä sitten tuli kokeiltua kaikenlaisia kikottimia ja rajasin vaihtoehdot kahteen eli
Honda Cbf 1000 tai Suzuki 1250 Bandit.
Sain järkättyä koeajoon molemmat peräkanaa ja kyllä täytyy sanoa että
Suzukin väkivahva moottori teki vaikutuksen.Eihän Bandiitti mikään tekniikan ihme ole mutta
jokin siinä sytytti.
Siinä kesä alkoi jo kääntyä loppupuolelle eikä pyörää ollut löytynyt kunnes
satuin käymään Oulun Kärkkäisellä.
Sielläpä oli kuin olikin yksi kpl. ihkauusi Bandit 1250 Abs jarruilla metallin sinisenä.
Kärkkäinenhän toi näitä maahan ns.harmaatuontina ja hinta oli 2500 euroa halvempi kuin virallisella myyjällä.
Illalla kerroin vaimolle että kävin katsomassa semmosta Suskaa ja hän tokaisi että varasithan sen.....
Siihen minä että pitäiskö vielä miettiä niin vaimo sano että meet heti aamulla vaihtamaan sen pyörän:polonen:
Minähän tein työtä käskettyä ja säntäsin aamulla hetimmiten pyöräkaupoille.
Myyjä oli jotenkin äkkinäisen oloinen nuori mies mutta ihan hyvät kaupat saatiin väännettyä.
Siinä huomasin ootellessa kun myyjä papereita teki että pitäähän tankkiin se suojatarra laittaa että ei
heti tule naarmuja.Sanoin myyjälle että laittaa sen tarran tankkiin valmiiksi kun tulen seuraavana päivänä
pyörän hakemaan.
Siinä lähtiessäni myyjä vielä kysyi naama totisena entä jos tankkitarra tulee vinoon......
Siihen minä heitin että minähän perun kaupat jos niin käy......myyjän naama alkoi punottamaan ....
No niinhän tässä oli sitten ykskaks tuliterän pyörän omistaja.
Jatketaan seuraavassa osassa......

Joo tätä juttusarjaa on kiva lueskella, kun taidetaan olla jutuista päätellen eletty samalla vuosikymmenellä suurinpiirtein saman ikäisinä ja osin samoja kokemuksia on koetu:D

Sen verran tuohon vaimo asiaan, että mulle tuli kummallinen tarve vaihtaa toi gessu kyykkypyörään joku aika sitte. Vaimo tosin tykkää kovasti istua gessun takapenkillä, mutta kuitenkin joku viidenkympin villitys alkoi painamaan päälle.

Löysin sitten Heinolta Tampereelta ZZR 1400 Kawan johon olisin saanu vaihtaa ilman välirahaa:dunno: Ei muuta kuin Tampereelle poikaamme katsomaan ja samalla Kawalla koeajolle.

Se oli toukokuuta ja kun väänsin +90km/h moottoritiellä vaimo kyydissä, niin alko rakeita satamaan ja ajattelin että kurvaampa tuonne marketin pihaan kun ne rakeet kopisi niin kovin kypärään.
Kysyin vaimolta että mitä tuumaat, niin vaimo siihen ihan rauhallisena että "ei taida olla meidän juttu", ja olin kyllä samaa mieltä:D Vieläkin on gessu meillä ajossa:WAZAAP:

Jospa uskaltaisin myös tähän vastailla.

Varhaisen 70-luvun lapsena olen ajellut saman vuosikymmenen Tuntureilla ja omistinkin oman syntymävuoteni Tunturi Sportin. Sen jälkeen tuli Honda. Sitähän piti jo viritelläkin. Teknisen "osaamisen" vuoksi tulivat kylän pojat kyselemään josko saisin heidänkin moponsa kulkemaan. Sain kyllä. Valitettavasti.

B-ajokortin myötä mopot jäivät täysin. Oli kaikkea muuta, autoharrastusta, juopottelua, ryhdistäytyminen, ammattiin lukeminen. Sen ammatin ja työn kulkiessa tuli hankittua Solifer Export 1962. Oli palasina kahdessa isossa laatikossa, näistä sen rakensin ajan kanssa. Tällä ajellessa jotain taisi syttyä uudestaan.
Muutama vuosi tästä sain päähäni ostaa skootterin. Hain sen, ajelin tyytyväisenä kesän. Kaverin idea "Pitäsköhän laittaa moottoripyörä?!", jäi kummittelemaan päässä. Mulla kun ei sitä ajokorttia siihen pyörään ollut.
No perhana, ilmoittauduin autokouluun. Suoritin Moottoripyörän ajokortin ja ostin pyörän. Kylläkin ensin ostin Yamahan ja sitten vasta sain ajokortin.
Ajelin tyytyväisenä Viragolla, huomasin sen olevan parasta vastapainoa työlle ja lähes kaikelle.
Seuraavana kesänä jo ihmettelin että kaikki lähitiet on ajeltu. Soratielle kun Customilla ei huvita mennä. Kokeilin kyllä, en suosittele.
Ostin halvan "kurapyörän". Sattui vielä hyvä yksilö. Tällä kun ensikerran sain alleni soratietä...
Itselleni uuden pyörän kanssa avautui täysin uusi maailma! Tämä koko homma sai suupielet ylöspäin.
Tästä sitten on tullut panostettua matkailuun, pyörä on minulle sopiva. Mennään aina sinne mikä hyvältä tuntuu. Ja jos ja kun on hyvä ajella... niin ajellaan vaan! Vaikka sinne kuuluisaan auringonlaskuun.

No niinhän sitä oli sitten kerrankin aivan tuliterän prätkän omistaja.
Kun nyt uusi pyörä oli alla niin ajattelin ajaa sisäänajon ihan ohekirjan mukaan vaikka lieneekö
tänä päivänä monikaan sitä tekee?
Mailtoin kuitenkin mieleni ja aloin sinkkiä kilristelemään kunnolla vasta ensihuollon jälkeen.
Kyllä täytyy sanoa että Banditin sarvissa tuntui että nyt on alla oikea moottoripyörä
entisiin verrattuna:orgmp:
Pari tonnia siinä syksyn päälle kerkesin kelata mittariin.
Heti seuraavana talvena laukkusarja tilaukseen sekä hieman korkeampi savunvärinen pleksi.
Seuraavan kesän hankiintaan tuli tietty tehoputki koska täytyyhän rakkaiden
naapureiden tietää miloin minä lähden sekä miloin palaan kotiin:WAZAAP:
Siinäpä sitä Banditillä tuli vuosien myötä monet mukavat reissut tehtyä ja täytyy kyllä
sanoa että oli täysin viaton pyörä.Alkuperäinen akku sekä ketjut ja rattaat oli edelleen minun jäljiltä.
Ketjut olen aina rasvannut perä-ja vaihteistoöljyllä.Lieneekö siksi olivat vielä hyvässä kunnossa
kun laitoin pyörän kiertoon mittarilukeman ollessa jotain 42 tkm.
Niin tässähän nyt paljastui että taas kerran pyörää täytyi vaihtaa.
Elettiin siis vuotta 2016 kun pyöräkuume iski päälle ihan huolella.
Olihan tässä Banditillä tullut ajeltua jo vuodesta 2009....
Mutta että ei menisi ihan yksinpuheluksi tämä juttu niin laittakaahan arvauksia
minkälainen se seuraavaksi kulkineeksi valikoitui.......

Vaikea kyllä alkaa arvuuttelemaan.

Itse konepyöräilyä pääsi maistamaan 70-luvun alussa kun serkulla oli 80 kuutioinen Yamaha ja kipinä syttyi heti. Sitten kaksi Tunturi Sporttia, -70 ja -72 mallinen, kun sai ajettua kevarikortin niin ensin Yamaha AS3, Twinihonda, silloin vielä pinnapyörillä, ComStarit tuli myöhemmin. Ikää kun tuli 18 niin Honda CB500Four -76, sitten Honda CB750KA -80 pitsikansi, Yamaha XJ750 -84, Yamaha XJ900 -91, Yamaha FJ1200 -92, Yamaha FJR -07 ja sitten nykyinen Yamaha FJR -14. Tyttöystäväksi, nykyiseksi vaimoksi löytyi naapurista moottoripyörän kyydistä tykkäävä jo piikkiaikana.

Ai niin. Tuo twinihonda tuli ostettua uutena, joka onkin urallani ainoa uutena hankittu moottorikulkuneuvo.

Eli Banditin jälkeen joko isompaa, tai sitten endurompaa, mikä on nykyinen suuntaus. GS:llä ajetaan harvoin kaksi päällä eli arvaan kuitenkin että Yamaha FJR.

Jatketaampas jutustelua.....
Seuraavan pyörän tulisi olla enempi matkapainotteinen ja mieluusti kunnon
laukkusarjoin varustettu.
Jotain Bemaria kokeilin...taisi olla joku R/T mutta en oikein innostunut.
Hondalta ei löytynyt mieleistä mallia ku ei vielä Goldwinki iskenyt.
No sitten paria FJR:ärrää kokeilin.Vaimo kyllä viihtyi Jammun tarakalla ja
oli sitä mieltä että vaihdetaan tuliterä FJR......
En voi Jammua moittia mutta jotenkin en vain ihastunut.
Todella mukava varuste oli vakkari ja sähkösäätöinen plexi oli ihan kiva varuste.
Ja odotin moottorilta ehkä vähän enemmän löylyä...
Siinäpä sitä tuli nettimotoa harva se päivä plärättyä.
Sitten iskin silmäni Kawasakin tuotteisiin ja siinähän se sitten oli.....
Kawasaki Gtr 1400.
Tarjontaa vain näistä oli todella vähän.Ajattelin jo että ompa paskoja pyöriä ku on niin vähän tarjolla:O
No ei kahta ilman kolmatta....Kaksi kawaa omistaneena päätin että tälle tielle lähdetään:thumbup:
Kuinka ollakkaan Joensuusta löytyi vm.2010 GTR vajaa 28 tkm. ajettuna.
Siinä sitten soittelin liikkeeseen ja tarkistin pyörän huoltohistorian joka oli hyvä.
Varasin pyörän siltä istumalta ja sanoin tulevani kaupoille seuraavana lauantaina.
Matkaa Joensuuhun kun on rapiat neljäsataa km kotikulmilta niin kuvien perusteella
myyjän kanssa kauppoja väännettiin.
Olihan tietty aika riskipeliä tämä pyöräkauppa kun en ollut GTR:ää päässyt edes missään
koeajamaan:no:
Lauantai aamuna hyppäsin Banditin selkään ja karautin Joensuuhun.
Sitten jännityksen sekaisin tuntein Kawaa katsomaan ja pyörähän oli sellainen mitä myyjä kertoikin.
Koeajolle kun lähdin niin välittömästi tiesin että tämä se on minun pyörä:jippikaijee:
Ei muuta ku paperit kuntoon ja kotimatkalle.
Joensuusta ajelin Kajaanin kautta kotiin taasen rapiat 400 km ja kyllähän matkanteko maistui.
Kotipäässä alkoi olla lämmintä jo 25 astetta niin alkoi huomata että on lämmintä
hommaa ajella täyskate pyörällä näillä keleillä:jpstyle:
Jatketaan taasen joku päivä tarinaa......

Terve taasen
Siinähän sitten Kawan Gtr:llä pari kolme viikkoa olin kerennyt ajella ja pyörä kyllä
oli mieluinen.Painava rohjakehan se on mutta eipä se ajossa tunnu niin pahasti.
Vakionopeussäädin olisi kyllä tässä tarpeen että ei vauhtia tulisi huomaamatta liikaa.
Eihän se ihan ongelmitta alkanut Kawan kanssa yhteiselo.
Olin kurvailemassa lähitienoon mutkapätkiä ja kun pysähdyin kessulle ihmettelin
öljynkatkun hajua?
Huomasin että öljyä oli valunut pitkin sylnteriryhmää ja alakatteissakin näkyi
öljyviiruja:sad:
Vuodon syyksi paljastui venttiilikopan tiiviste.
Näissähän ollut tyyppivikaa että venakopan tiiviste alkaa tihkumaan.
Sekin varmaan vaikuttaa kun tällä pyörällä ei oltu ajettu edeltävän
parin kolmen vuoden aikana juuri ollenkaan.
Siinäpä meinasi paniikki iskeä kun oli meininki lähteä Lapin reissulle reilun viikon päästä:(
Soitin heti luottohuoltomiehelle että mikä neuvoksi.....
Hän sanoi että jos saat tiivisteet hommattua pikana niin laitetaan pyörä reissukuntoon:thumbup:
Sitten soitto myyjäliikkeeseen joka onneksi oli Kawan merkkiliike että nyt tarvis tiivisteet pikana.
Tiivisteet tuli pikapostina ja pyörästä tarkistettiin samalla venttiilin välykset jotka olikin kunnossa.
Niin pääsin reissuun ehjällä pyörällä.
Sitten koitti kesä 2017 ja oli hirveästi kaikennäköisiä prätkäreissuja suunniteltu tehtäväksi
vaimon kanssa kun pitkästä aikaa saatiin kesälomat samaan aikaan.
Mutta,mutta....
Elämähän ei mene aina suunnitelmien mukaan.....
Siinähän oli viimeinen työviikko menossa ennen kesälomaa ja elettiin
keskiviikko iltaa.Vielä kaksi päivää töitä ja sitten lomalle...
Vaimon kanssa siinä touhuttiin sitä parasta mitä ilman housuja touhutaan
jonka jälkimainingeissa minulla alkoi oikein helvetillinen päänsärky.
Eihän siinä muuta ku otin kasisatasen buranan ja suihkun kautta nukkumaan....
Aamulla herätessä tuntui ensin että olo ihan ok mutta kohtapuoliin alkoi
päänsärky taas kummittelemaan.
Lisäksi vasen puoli naamasta tuntui jotenkin turralta ja silmäluomi hieman roikkui.
Ei muuta ku prätkän selkään ja töihin.
Kävin siinä vielä yhden asiakaskäynnin ja pääkipu alkoi olla aika kova ja jotenkin erilainen
kuin koskaan ennen.Lisäksi vasen silmä alkoi olla ihan puolivaloilla....
Sitten oli jo pakko lähteä työterveyteen.....ensin hoitajalle sitten lääkärille joka
arvaili että jokin silmävaiva varmaan mutta laittoi kuitenkin lähetteen Oysin
Neurologille..
Siellä pakolliset sormen heilutukset yms. ja hänkin oli laittamassa mut silmälääkärille
mutta sanoi sitten että otetaan kuvat pään ja kaulan alueelta vaikka varmaan turha homma...
Kuvat valmistui ja neurologi sanoikin että eipä ollutkaan turha homma:O
Vasempaan kaulavaltimoon oli tullut terävä vekki ja repeämä josta syystä valtimo oli
arpeutunut täysin umpeen:sad:
Elikkä tämä ei johtunut näistä paskoista elämän tavoista vaan jostain muusta syystä.
Kyseli vielä että olinko kaatunut polkupyörällä kun näissä tapauksissa pää retkahtaa rajusti
niin voi tulla kyseinen vamma....
Siitä sitten heti osastolle tehohoitoon...piikkejä mahaan ja suun kautta liuotushoitotabuja
naamaan.
Jatkuu seuraavassa osassa....

Ja jatketaapas taasen...
Sielläpä sitten Oys:ssa makoilin osastolla ja ihmettelin että mitähän tässä nyt on
menossa....
Eipä sitä ymmärtänyt asian vakavuutta ollenkaan ennenkuin juttelin uudestaan neurologin kanssa.....
Selvisi että tarjolla oli aivoinfarkti tai halvaatuminen:O
Mutta onneksi selvisin säikähdyksellä.....
Pääkipu jatkui pari kolme päivää ennenkuin lääkitys alkoi liuottamaan tukosta kaulavaltimosta.
Neurologin kanssa taas juttelin siinä jonakin päivänä ja hän kyseli että mitä kesäsuunnitelmiä?
Siihenhän minä vastasin että prätkällä ois tarkoitus lähteä heti ensi vikolla reissuun.....
Hän vastasi että eipä tarvitse ajella tälle kesää kun näissä tapauksissa otetaan
ajo-oikeus pois heti kolmeksi kuukaudeksi:O
Nythän sitä vasta alkoi tajuamaan asian vakavuuden...
Loppujen lopuksi olin vain neljä päivää osastolla ja sitten kotiin kun veriarvot alkoi
olemaan kohillaan.
Siitä alkoi sitten marevan lääkitys ja joka viikkoinen verikokeissa laukkaaminen....

Näinhän se elämä heittelee....
Ei sitä olisi osannut mitään tällaista sattuvan ku ikääkin oli vasta reilusti
alta viidenkympin.
Prätkä piti laittaa kesken parhaan kesän talviteloille ja autollakaan ei voinut ajaa
kun ei ollut sitä ajo-oikeutta ainakaan seuraavaan kolmeen kuukauteen:sad:
Ensin ajattelin että mitenhän nyt aika kuluu sairaslomalla kun täytyi ottaa
aika iisisti ja mitään ihmeempää kun ei kärsinyt touhuta.
Kerran viikossa kävin aina verikokeissa marevan lääkityksen takia.
Päivät kuluivat paljolti lueskellen ja nettiä sekä yuotubea seuratessa.
Innostuin sitten ruuanlaittoa harrastamaan kun nyt oli kerrankin aikaa.
Vaimolla olikin killinpäivät kun sai ruuanlaitosta vapaata.....
Se täytyy kyllä näin jälkikäteen sanoa että tekisi itsekullekin hyvää tommonen
muutaman kuukauden totaalinen breikki tässä nykyisessä hektisessä elämänmenossa.
Kerrakin tunsi itsensä levänneeksi kun ei tarvinnut stressata kaikenmaailman työasioita....
Tietenkin oli oma huolenaiheensa että miten tässä paranee.
No siinähän meni reilut kolme kuukautta saikulla ja sitten Oyssiin
jossa kuvattiin kaulavaltimo uudemman kerran.
Sitten kotiin odottamaan Neurologin puhelua kun hän oli saanut kuvat katsottua.....
Kuinkas ollakkaan kun puhelu Oyssista tuli niin sain terveen paperit niinsanotusti....
Lääkärikin kummasteli että ei yleensä tämmöinen parane näin nopeasti!!!
Elettiin jo lokakuun alkua niin prätkä hommat sai tältä kaudelta unohtaa.
Ensitöikseni marssin kuitenkin Stormille ja ostin uuden prätkä rotsin kun elämä näköjään jatkuukin
normaalisti.
Siitähän alkoi sitten pitkä talvi ja kevään odottaminen että pääsee taas prätkän selkään....

Moikka pitkästä aikaa.
On mennyt jokunen vuosi viime postauksesta.
On tulossa mielenkiintoista juttua...on tullut hankittua toinen pyörä talouteen.
Se on vähän kiristetty ja löysät otettu pois.
Gtr myös menossa säätöihin.
Palataan asiaan kohtapuoliin.....
T:Joksa
Niin pitihän se vielä panna arvausleikki mikä pyörä tuli Kawan kaveriksi?
Pankaapa arvauksia tulemaan .

Benelli Sei 900

Terve taas
Elikkä kuten edellisessä postauksesta selvisi on tullut
hankittua toinen pyörä talouteen.
Tämä asia on kytenyt takaraivossa jo vuosia ja
viime syksynä ensilumien aikaan se toteutui.
Ei ole todellakaan mitään pahaa sanottavaa tosta Gtr:stä.
Mutta kun olen vielä niin huntalo niin halusin jonkin
kevyemmän lelun ton kaveriksi.
Mielessä oli ensin että laittasko jonkin enskan tms.
Ehkä joku kuussatku...naku tai jotain?
Mutta kuitenkin sitä tehoa oli nälkä....
Kawasakin Z tonninen oli pitkään hakusessa mutta
sellaista ei sattunut järkevän matkan päässä vastaan.
Sekin vielä täytyy todeta että ois kyllä hienoja prätkiiä
tarjolla ollut vaikka millä mitalla mutta kun omasta
lompsasta tarkoitus maksaa eikä millään osarilla
niin realiteetit täytyy ottaa huomioon!!!
No sitten tuli sivusilmällä kateltua tonnisia Yammuja.
Kuinka ollakaan sattui naapuripitäjässä olemaan
myynnissä Yammun FZ1 ja vielä Abs jarrullinen versio.
2011 vuoden mallia ja oli keretty vähän maustaa minun
makuun sopivasti.
Tähän oli laitettu power commander,akran slipari,ilman putsari avarrettu sekä säädetty asian tuntevalla pajalla säädöt kohilleen.
Ei muuta ku ostohousut jalkaan ja kaupoille!
Siitähän kaupat täytyi sitten kätellä.
Viime talven aikana tein vielä Yammuun kaikenlaista modausta että sain pyörän mieleiseksi.
Täytyy kyllä sanoa että on ripeä pyörä liikkumaan vaikka onhan nuota tehokkaampiakin vehkeitä olemassa.
Ennen kaikkea tässä on parasta se että kun säädot on tehty asian tuntevalla pajalla niin moottorin toiminta on todella hienoa koko kierros alueella.
Jatketaan toisena päivänä tarinaa taasen....

Terve taas
Näinhän sitä on tullut kahdella prätkällä ajeltua vuoron perään.
On kyllä hieno moottori tossa Yammussa.
Vielä kun se kutiteltu parhaimmilleen!
No siitähän se sitten eskaloitui ajatus että Kawakin pitää viedä asiantuntijan käsittelyyn.
No nyt täytyy paljastaa pajakin missä homma hoituu.
Tt motorsport Kempeleessä on säätänyt Yammun niin sinnepä Kawakin ohjelmointiin.
Kawan kohdalla ei tarvinnut laittaa Power commanderia vaan pistettiin uusi ohjelma alkuperäisen ecun tilalle.
Kyllähän Kawassa tuota voimaa on ollutkin mutta on ketuttanut tuo ruiskun nykivä toiminta versys tohon Yammuun.
Nyt Kawa toimii varsinkin kylmänä huomattavasti paremmin ja Kyllähän kulku on aika kevyttä.
Mikä myös mukava huomata että kulutukseen ei vaikuttanut mitenkään.
Kaikkia varmaan kiinnostaa minkälaisia tehoja/vääntöjä
näistä kikoktimistä lähtee.....
Siihen palataan ens kerralla...

Terve taas
Ajelin tässä mökille ja aattelin kirjoitella tässä saunan lämpiämistä odotellessa taasen vähän tarinaa.
Lupasin niitä penkitys lukemia viime postauksessa.
Elikkä Yammusta lähti reilut 139 hp/104 nm.
Takapyörältä.
Aikaisemmista jutuista voi lukea miten sitä on modattu.
No sitten Kawaan....siinähän on Yoshin slipari ennestään ja laitettiin alkuperäisen ecun tilalle uusi ohjelma.
No lukemat oli samassa penkissä vajaa 143hp/141nm takaselta.
Näistä en sen kummempaa osaa kommentoida mutta voin sanoa että Yammun moottori toimii joka kierros alueella aivan älyttömän hienosti ja on kyllä raaka vehjes liikkumaan!

Kawassahan on voimaa ollut tähänkin asti noin matkalehmäksi mutta nyt meno on kyllä todellakin kevyttä ja kaikenlainen varsinkin kylmänä kakominen muuttui huomattavasti vähemmäksi.
Mukava oli myös huomata että kulutukseen ei vaikuttanut ohjelmointi millään tavalla.
Pankaapa kommenttia tehoista jos vastaavia kamppeita porukoilla on.
Jokainen penkkihän on omanlaisensa.
Lukemia annetaan asiakkaan mieliksi veikkaanpa?
Antakaapa kommenttia...
Kawa menossa vakuutus korjaukseen ku sattui äksidentti mutta siitä ensi kerralla,nyt on sauna valmis ja olut kylmää😄

Noille penkityksille on ihan oma ketjukin:
http://www.moottoripyora.org/keskust...yr%E4t-nettiin

No anteeksi ku menin tehoista puhumaan tässä omassa jutuissani.
On näköjään nykyään niin tarkkaa mistä asioista milläkin foorumilla puhutaan😩

Lainaa:

---

Joksa69 kirjoitti

No anteeksi ku menin tehoista puhumaan tässä omassa jutuissani.
On näköjään nykyään niin tarkkaa mistä asioista milläkin foorumilla puhutaan

---

Ja enemmänkin ratkaisee kuka puhuu kuin mitä puhuu...

Lainaa:

---

No anteeksi ku menin tehoista puhumaan tässä omassa jutuissani.

---

Ei tarvitse pyydellä anteeksi. Teho on asia, joka kiinnostaa aika monia motoristeja.

Terve taasen
Jatketaanpa tarinointia.
Kävi tossa jokin aika sitten vahinko Kawan kanssa.
Omaa tyhmyyttä toki suurimmaksi osin.
Elikkä kaadoin pyörän paikoiltaan oikealle kyljelleen pesun aikana.
Olin käymässä isäni luona syntymäkotona ja menomatkalla tuli vettä ihan huolella loppumatkan aikana.
Siellä päässä vielä loppumatkan on hiekkatietä niin pyörä oli tosi likainen.
Nostin pyörän keskijalalle autotallin edessä missä on karkea murske ja siinä on 40 vuotta ajettu autoilla ja traktoreilla.
Kokeilin vielä että ihan tukevasti on pystyssä.
Aloin painepesurilla huuhdella pyörää niin eipähän mitään :sad:
Olin pyörän vasemmalla puolella niin eiköhän se alkanut kaatumaan oikealle päin....sain kiinni takakahvasta mutta eihän tommosta kolmesataa kilosta rohjaketta jaksa pidellä.
No,onneksi oli sivulaukut paikoillaan niin ei mennyt pakoputkisto,kahvat,yms. Paskaksi!!!
Tulihan siinä vahinkoa kuitenkin ihan tarpeeksi.
Sivulaukun alakulma naarmuille,peilin koppa myös.
Pahimmat vauriot tuli sivukatteeseen.
Maalatut osat täynnä naarmuja ja alaosan musta muovi halki useasta kohtaa.....
Voitte uskoa että vitutti aika raskaasti!
No onneksi on tullut pidettyä tota kasko vakuutusta tässä katepyörässä niin tulipahan sillekin käyttöä.
Ei muuta ko vahinko ilmoa tekemään ja tuli lupa sieltä että vie mihin haluat korjaukseen jos kulut ei nouse liian suureksi/versys uhkailivat lunastuksella jos liian kallista korjata!
En todellakaan olisi antanut lunastaa uskollista matkalehmää...mittarissahan on vasta reilut 70tkm.
No nyt on tulossa tehdasmaalatut uudet osat viallisten tilalle.
Hyvä niin koska hirvitti että jos ruvetaan maalaamaan niin miltähän näyttää sen jälkeen.
Palataanpa taas joku päivä uuteen tarinaan:thumbup:

Terve taas
Kawasaki kävi tällä viikolla vaurio korjauksessa.
Vaihdettiin uutta muovia viallisten tilalle.
Tietenkään ei kaikki tullut kuntoon yhdellä käynnillä!
Oli unohtanut huolto tilata sivukatteeseen Kawan merkin.
Olen tietyn sortin perfektionisti niin tarkistin pyörän kotona illalla korjauksen jälkeen vielä tarkemmin mitä liikkeestä hakiessani.
No pitihän sitä ite korjata taas kerran korjaamon virheitä!
Alakatteen liitokset oli päin persettä asennettu,käytin irti ja asensin ne oikein.
Sitten huomasin että mihinkä joutunut akun lataus pistoke?
Asentaja oli jättänyt kaapelin katteiden sisään...
No piti ruveta sivukatetta raottelemaan että löytyi kaapeli sieltä.
On se prkle kumma kun käyttää autoa,moottoripyörää,yms.
Merkkikorjaamolla niin lähes joka kerta on jotain jälkipyykkiä!
No eipä näistä sen enempää.
On ollut kyllä todella hienoa kun on kaksi erilaista pyörää samassa taloudessa.
Aina voi fiiliksen mukaan ottaa ajoon kumman haluaa.
Tulipahan tossa ajokauden alussa omalle 30 vuotiaalle pojalle myös opetus luvalla ajatettua kortti Isolle A-lle!
Hänellä ei ole mitään aikaisempaa kokemusta moottoripyörä hommista mitä nyt kerran kokeili mun ensi prätkällä mummolassa pihatiellä ajamista teini-iässä.
Poika pääsi sitten heti ns. Syvään päähän pyörä hommista ku opetus peli Tommonen 160 hp naku!
Kortti tuli ens yrittämällä ja täytyy sanoa että mukavaa oli oman pojan kanssa treenata noita ajohommia.
Poika on nyt ajellut jo pitkän tovin molemmilla pyörillä ja voin sanoa että ihan vastuullisen kuskin sain hänestä koulittua.
Taitaa isäukolla olla raskaampi kaasukäsi.
Itsestäni tuntuu mukavalta kun saatiin taas yksi uusi motoristi tähän ehkä harvenevaan joukkoon?
Eiköhän tässä ollut taas tarpeeksi vuodatusta?
Jatketaan taasen!

Lainaa:

---

Joksa69 kirjoitti

Terve taas

On se prkle kumma kun käyttää autoa,moottoripyörää,yms.
Merkkikorjaamolla niin lähes joka kerta on jotain jälkipyykkiä!

---

Löysyinpä mukavaa luettavaa, kun meidän alueen Ilkka-Pohjalainen ei enää lehteä julkaise sunnuntaina ja jotakin luettavaa pitää olla kun aamusella kahvittelee. :)

Mun oli pakko lainata pala sun tekstiä, kun mä olen tätä samaa asiaa manannut jo vuosikausia. Sen takia olen todennut että en käytä omaa ajokalulsto huollossa muualla kuin itselläni. Voi sitte puuttuivista ruuveista ja väärin asennetuista muoveista jutella itsensä kanssa peilin edessä. Huomattavasti vie vähemmän aikaa palautteen anto ja vit..uskin menee ohi aivan itsellään.

Sulla on ollut hyvät mopedit millä olet kakspyöräsillä ajelut aloittanu. Mä ajelin ensimmäiset ajot Tunturi Sportilla ja Tomoksella. Kaverin Solifer Exportilla ajeltiin mopoikääsinä kaks päällä, jos tartti pussikaljaa maistella. Sillä ku ei päässyt oikeen 20 km/h lujempaa, niin oltiin sitä mieltä että yhtä kipiää tuloo jos fillarilla kaatuu. Meirän mielestähän tuo oli teitty ihan ok, kuten nyt yleensäki tuon ikääset on kaikki oikiassa ja muut väärässä. No koskaan ei nutullaan oltu ja kaikki hyvin. Tästä nyt ei kenenkään tartte saarnaamaan enää ruveta, kun siitä on meitä kyllä aikanaan jo ripitetty ja huolella, eikä syyttä. :;):

Terve taas
Niinpä se on kausi taas taputeltu.
Viime viikon maanantaina ajeltiin pojan
kanssa Yammu ja Kawa talvisäilöön luotto
huoltomiehen talliin.
Oishan vielä päivisin ollut hyviä ajokelejä
mutta kun pitää tuolla palkka töissä olla
päivisin niin ei kerenny enää ajelemaan.
Kawaan iso huolto talven aikana sekä
Yammuun vena välysten säätö myös.
Joutuu varmaan lompsaa seteli puolelta aukomaan
mutta tykkään pitää niin pyörät kuin auton kunnossa.
Ei haluta pyöriäkään seisottaa huollossa ajokauden aikana.
Rouvalle tossa lupasin uuden kypärän hankkia ja sellaisen
myös hommasin.
Kaikennäköisiä vaihtoehtoja kateltiin ja soviteltiin.
Kuitenkin tärkein kriteeri oli mms. Potan keveys
kun entinenkin on tosi kevyt.
Agv on vanha niin sille tielle lähdettiin myös uuden valinnassa.
Päädyin sitten tilaamaan Englannista AGV K6:n.
Potta tuli eilen,puolitoista viikkoa n.kesti toimitus.
Kypärä oli tismalleen sopivan kokoinen ja laatu vaikuttaa kyllä todella hyvältä.
Ja on kyllä kevyt,n.1200g!
Yksi omista kypäristäni on kyllä vielä kevyempi,1100g!
Hintaa tolle potalle tuli 349 kaikkien kulujen jälkeen.
Verrattuna kun kyselin ympäri Suomea samaa kypärää,
Lista hinnat oli yli 500.
Sen lisäksi ei Suomessa ollut yhtään kypärää saatavana missään liikkeessä.
Oisin voinut maksaa kotimaassa kivijalka liikkeen lisää jos ois löytynyt vastaava potta.
Ikävää kun joutuu rahat työntämään ulkomaille mutta näinhän se nykyään menee.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille mopomiehille sekä
naisille!

Lainaa:

---

Joksa69 kirjoitti

Sen lisäksi ei Suomessa ollut yhtään kypärää saatavana missään liikkeessä.
Oisin voinut maksaa kotimaassa kivijalka liikkeen lisää jos ois löytynyt vastaava potta.
Ikävää kun joutuu rahat työntämään ulkomaille mutta näinhän se nykyään menee.

---

Tämä se on valitettava totuus, huonoksi on mennyt ylipäätään ajovarustevalikoima Suomessa. Saksasta ja Espanjasta tulee omat kamat tilailtua, tuolla kun on parempi valikoima ja saatavuus ja hinnatkin ovat lähtöjään jo 20% halvemmat kuin Suomessa. Sitten kun noihin vielä saa kantis-alennukset niin...

Terve taas
Piti alkaa sanaista arkkua taas aukomaan.
Kuten taannoin sanoin että lupasin rouvalle
uuden ruukun hommata ja niinhän myös tein!
Siitähän innostunut rouva keksi että myös minulle
samanlainen ruukku?
No sellainen on nyt myös mulle tulossa Saksanmaalta!
Kai tämä on hyvitys siitä kun rouva on valitellut että en
kihloja koskaan ostanut hänelle 😄
No,naimisissa oltu lukemattomia vuosia!
Oisko nämä jälkikihlat😘
No sitten järkiasiaakin.
Tässä on kuitenkin tullut tätä mopoilua harrastettua sen
verran monta vuotta että ajattelin herättää keskustelua
tästä harrastuksesta.
Olen tottunut siihen että lapanen nousee aina vastaan
tuleville motoristeille,myös kevari tyypeille jotka morottaa!
Myöskin omalle pojalle sanoin asiasta
kun kortin hänelle ajatin!
Valitettavasti tämä Morotus kulttuuri alkaa olemaan
katoavaa kansaperinnettä,ootteko samaa mieltä?
Kaikki elämä tuntuu Valitettavasti siirtyvän tonne Somen puolelle?
Toki annan kaikille motoristeille yksityisyyden ketkä
sitä haluaa!
Itse olen tykännyt vuosien myötä kun tykkään yksin pääsääntöisesti ajella tai rouva takapaksilla että lapanen
nousee kaikille kanssa motoristeille!
Tässä taas vuodatusta,pankaahan kommenttia niin hyvässä ku pahassa.
T:Joksa

Lainaa:

---

Joksa69 kirjoitti

Olen tottunut siihen että lapanen nousee aina vastaan
tuleville motoristeille,myös kevari tyypeille jotka morottaa!
Myöskin omalle pojalle sanoin asiasta
kun kortin hänelle ajatin!
Valitettavasti tämä Morotus kulttuuri alkaa olemaan
katoavaa kansaperinnettä,ootteko samaa mieltä?

---

Alkukaudesta, touko-kesäkuulla tuntui ihan toiselta, lähes jokaisella lapanen nousi kohdattaessa, mutta toisin on ollut elo- ja syyskuun puolella. Monella joko vasemmat tassut kipeitä kauden moikkailuista tai sitten orastavaa syysmasista on ollut liikkeellä.:;):

Itse morotan kaikkia, myös mopoilijoita. Arvelin, että junnuille tulee hyvä mieli, kun motoristi moikkaa. Eikä se ole minulta pois. Jos käsi ei nouse niin siihen on syynä ajotilanne tai ei huomaa toista esim. vastaantulija vilkkaasti liikennöidyllä motarilla.

Terve
Pitää taas alkaa purkamaan syviä mielen sopukoita.
Lueskelin tossa jotain artikkelia motoristien vankkuneista
tavoista.
Kritisoitiin että on täysin hyödytöntä käyttää 98 bensaa.
No jokainen saa tankata mitä tykkää,itse olen aina käyttänyt 98.
Sitten oli vielä semmosta kommenttia että pitää pyörä saada
mahdollisemman halpaan talvi säilöön.
Sen kyllä allekirjoitan täysin!
Itselläni on ollut oma talli vuokralla 10 vuotta ja siinä n.3 muuta pyörää ollut alivuokralla minun lisäksi.
Vuokra ollut todella naurettavan halpa.
Vajaa 100 euroa kuussa sisältäen lämpivän veden sekä sähkön.
Silti nämä vuokralaiset on jaksaneet itkee että kun joutuu kesällä maksamaan tyhjästä?
No sehän loppui minun osalta tommonen kimppa talli homma.
En jaksa tommosta kitinää kuunnella aika miehiltä jos on ollut varaa ostaa jonkinlainen pärrä niin itketään sitten muutamasta kympistä!
No jokainen elää elämänsä miten tykkää ja hatunnosto sille!
Kaikesta huolimatta kireitä ketjuja ja turvallisia kilometrejä kaikilla kanssa motoristeille !