Onko kenelläkään kokemusta noista 200-300 euron hitsaus vehkeistä.
Noita löytyy mm. motonetistä tai biltemasta.
Kotiharraste käyttöön olisi tarkoitus hommata.
Printable View
Onko kenelläkään kokemusta noista 200-300 euron hitsaus vehkeistä.
Noita löytyy mm. motonetistä tai biltemasta.
Kotiharraste käyttöön olisi tarkoitus hommata.
Jos seLainaa:
Ek1 kirjoitti
koti haraste hitsailu on tyyllin 5-10cm pitusia samoja silloin tällöin vaikapa 2 3mm latan palaa toisiinsa
tai vaikka kiintoavaimeen jatkoksi niin kyllä nillä ne poltaa kiinni mutta vaikapa ruosteista auton helmaapeltiä
paikailemman en ala jos reikä putsattuna on isompi kuin 5x5cm
jos ostat niin valitse se missä ilmoitettan olevan enemän amperita ja kahvan katkaisin mahdolisiman tukeva
Tolla budjetilla löisin itse rahani käytettyyn kemppiin ja siihen kylkeen 5-6kg hiilidioksidi sammuttimesta tehty pullo kaasuksi.(noiden hinnat pyörii siinä 150-200e ja täyttö paikasta riippuen n.25e) Voi olla että pidemmän päälle harmittaa vähemmän.
Kiertonettiä kannattaa seurailla, välillä tuntuu Kempit vaihtavan omistajaa turhankin halvalla. Jos ei kiire ole niin ennen kevättä tulee meidän duunista useampi Kemppi kiertonettiin.
Toinen mitä kannattaa myös harkita rinnalle on tig, se on käyttökelpoisempi mopojen kanssa kun mag. Käytännössä kaikki mitä teen mopoon, hitsaan tigillä, hyvin harvoin magilla.
Kaverin Biltemagilla joskus yrittäny hitsata. Kutsuin sitä lottokoneeksi kun joka kerta liipasinta painaessa tulee eri arvot. Lankan vetorulla tai joku vissiin hiukan epäkesko kun tuntui kihnuttavan osalla kierrosta, lopputuloksena abaut joka kolmannella painalluksella lanka tökkii, joka kolmannella palaa liian aikaisin ja sillä viimeisellä jokerina joskus onnistuu lyhyt täppi, yleensä ei.
Sanovat jotkut , että hyvä hitsari hitsaa huonollakin koneella hyvin mutta huono hitsari ei hyvälläkään koneella.
Ostinpa minäkin täytelankakoneen kaasu mahdollisuudella. Makso 50€. Vähän on kokeiltu, saas nähä menikö
rahat hukkaan.
Itselläni kotihitsikoneena invertteri puikkokone, jolla hitsailen vähänkin paksumpaa rautaa. Autojen ruosteisia pitsihelmoja täppäilen Bilteman täytelankakoneella, joka ihan kelpo peli siihen hommaan. Hitsuuttelukokemusta on aina Norjan öljynporaustelakoilta asti. Nykyään vaan kotona enemmänkin nahkapuikolla veerailoo...! :jpstyle:
Tästä kyllä eri mieltä. Oon rautaa poltellu pitkin elämää kaikenlaisilla vekottimilla kottikärryn kokosista maatilamuuntimista vaihtovirtatigiin. Silti hyvin kaukana että voisin sanoa osaavani. Mutta ostettuani tommosen uuden Kempin salkkumallin älyvehkeen voin todeta että hitsaustaito nousi kerralla paljon.Lainaa:
Tisha kirjoitti
Second that sanoo minarcmig evo200, kokemusta hyvin hyvin vähän ennen tota mut silti ihan kelpo jälkeä enimmäkseenLainaa:
garagesale kirjoitti
Tori.fi:stä löytyy hakusanalla "kemppi" ainakin tällä hetkellä samanlainen kempin vehje, jonka itse ostin uutena vuonna 2002 heinäkuussa. Kärrykin tulee mukana. Että ei tarvii kuin suojakaasupullo ostaa lisäksi. Itse kun tuollaisen ostin, niin osasin heti paikata auton helmaa paljon paremmin kuin jollakin ruppanalla, joka oli vähän sinnepäin ja mallia halpa.Lainaa:
Ek1 kirjoitti
Aikanaan sain ohjeeksi ostaa kunnon vehkeen, joka pysyy säädöissä ja jota pystyy säätämään.
Vaikka legenda kertookin että hyvä hitsari hitsaa kalapuikolla hauen kallioon kiinni... niin siitä huolimatta huono hitsari ei opi koskaan hitsaamaan huonolla koneella. Oppimiseen tarvitaan hyvä hitsauskone ja mielummin käytetty laatukone joita on ammattikäytössä kun saman hintainen halpa kiinankone.Lainaa:
Tisha kirjoitti
Miula on ESAB Miggy 125 valovirta lanka ja kaasu mig.
En edes muista miten vanha se on, mutta epäilen että se olisi 80-luvun puolvälistä.
Hitsaan sillä keskimäärin pari (5kg ?) pullollista vuodessa.
Kerran on langansyöttömoottori vaihdettu, eikä muuta.
Potkua riittää yllättävän hyvin, mutta ei tykkää automaattisulakkeista.
Onneksi tallissa saa sähköä vanhan liiton 10A-sulakkeen kautta.
Jos hakemalla hakee jotain negatiivista, niin kone painaa niin penteleesti, ainakin 40kg ilman pulloa, joten hankala siirrellä, mutta puukärreillä onnistuu, kun saa ensin vinssattua kyytiin.
Siis varmaan kestävin sähkölaite mikä minulla on ikinä ollut.
Joten isä osti aikanaan hyvän hitsikoneen:thumbup:
Lainaa:
Ek1 kirjoitti
Tästä taas ihan päinvastaista kokemusta. "Halvalla täytelanka" koneella liimaa kyllä auton ohuita peltejä, ihan hyvin kii. Mut latta- tai muuhun paksumpaan rautaan, ei taho saada lujaa ja kestävää saumaa. Eipä oikeen tehot riitä...Lainaa:
1340R86 kirjoitti
Jotkut tääl suosittelee vanhoja käytettyja Kemppejä/ammatti/kunnon vehkeit.
Niit saa kyllä suht edullisesti käytettynä. Ongelmaks tukee vaan suojakaasut, ku pullon vuokra/osto tulee suhteettoman kalliiks. Varsinki jos käyttö on suht vähäistä
Motonetistä saa noita kaasuja kohtuu hintaan.Lainaa:
pupu kirjoitti
10kg AGA Unicyl pullossa ei oo vuokraa kuse kuori on "oma" vaikka vaihtuu joka kierroksella
Miula maksaa 5kg vaihtopullo n. 50€/kerta, josta kaasun osuus taitaa olla reilu puolet.
Loput on sitten jotain muuta ihme maksuja ja velotuksia.
Kannattaisiko sittenkin hommata alkuun riittävä ja edullinen puikkokone metallin kiinnitykseen ja sitten jos tulee tarvetta ostaa kalliimpi syöttölankakone?.Lainaa:
Nowiisi kirjoitti
Meinaan vaan jos ostaa halvan syöttölankakoneen voi mennä vain hermot sitten taas käytetyn Kempin varaosat jo maksaa enemmän kuin uusi edullisempi kone.
Eikös tuo puikkokone ole toiminnaltaan aika varma nakki.
Riippuu mitä sillä aikoo hitsata. Mig/mag ei itselle tule mieleen kuin ohuella langalla auton pellit ja paksummalla ammattimaiset levytyöt.
Puikko on monipuolinen ja eri materiaaleille saa pienempiäkin eriä. Lankakoneessa taas kelat kalliita ja kaasuja oltava erilaisia eri materiaaleille. Asiallisen kotikäyttöön toimivan puikkoinvertterin saa parista satasesta ylöspäin.
Itse haaveilen puikko + ac/dc tig. Sillä saisi tehtyä kaikki mopo- ja kotihitsaukset teräkseen ja alumiiniin.
Tallilla kempin dc tig/ puikko. Tigillä menee kaikki alle 4mm rauta varsinkin kun lisäaineita on laidasta laitaan. En voi kuvitella mopossa mitään, mitä hitsaisin magilla. Jos ainelankoja ei viitti ihan kaikkea hommata niin ottaa haponkestävää/duplex lankaa, sillä hitsaa kaikki. Perus hitsausargonia esim puuilosta 5kg pullo.
Tallissa on Ceboran 150A mig. Alkuun kokeilin täytelangalla mutta oli se räkimistä. Tahti muuttui kuin hain argon-pullon. Mutta Tig olis varmaan parempi nykräykseen. Voi olla että tulee joskus hommattua. Tai sitten ei.
En tiedä millaista jälkeä orgin väki tigillä saa aikaan, itse hitsausalan ammattilaisten TIG hitsausyrityksiä aika monia nähnyt. Siis ammattilaisten jotka eivät ole tigillä hitsanneet. Itsellä homma ei tuota vaikeuksia, hyvin monella vaan ei motoriikka riitä vaan elektrodi on pilattu hetkessä, ja aina uudelleen. Et suosittelen kokeilemaan jos ei ole ennen sillä hitsannut, ennen tigin ostoa, kai sillä jokainen jonkin oksennuksen saa aikaan mutta kuitenkin.
Itse ostin AC/DC-TIG:in (1~ 230V, 220 A TIG, 180 A puikko) juurikin siitä syystä, että yhdellä suojakaasulla hitsaa kaikki metallit mitä nyt ylipäätään voi hitsata, kunhan vaan vaihtaa sopivan täytelangan. Samoin mahdollisuus hitsata ilman täyteaineen lisäystä on toisinaan kätevä. Erittäin suuri plus on myös se, että TIG-hitsauksesta ei oikein tehtynä tule juuri lainkaan kipinöitä ympäristöön, joten se on myös paloturvallisempi menetelmä.
Suoritusteknisestihän TIG-hitsaus on vaikeampaa kuin MIG/MAG:illa yhdellä kädellä truuttaaminen ja suojakaasu on suhteellisen kallista, mutta mahdollisuus monipuolisemmin korjailla alumiinivaluja tjsp. samalla setupilla on mielestäni hyödyllisempää, varsinkaan kun ei ole mikään kiire eikä hitsattavaa välttämättä ole ihan kamalasti. Terästen hitsailuun virtaakaan ei välttämättä tarvitse kovin mielettömästi, koska jos materiaalivahvuus kasvaa, niin on ehdottomasti järkevämpi tehdä railo ja hitsata useampi kierros kuin yrittää saada hitsiä läpi yhdellä kerralla. Alumiini on sitten eri juttu, siihen kyllä saisi paksumpien materiaalien tai valujen kanssa olla enempikin virtaa kuin reilu 200 A, mutta sitten alkaa äkkiä haluamaan myös nestejäähdytettyä poltinta, koska muuten poltin alkaa olla epämiellyttävän kuuma pitää kädessä yhtään pitempään hitsatessa.
Yllättävän ohuttakin alumiinia pystyy hitsaamaan, ja sellaisen harjoittelua (tölkit!) melkein voi jopa suositella, koska siinä korostuu pienetkin asiat jotka normaalisti pystyy häivyttämään, kuten epäpuhtaudet joko hitsattavassa aineessa tai sitten elektrodissa. Alumiini erikoisesti tuntuu olevan herkkä kaikelle epäpuhtaudelle hitsissä. Jos alumiinitölkit saa onnistumaan, niin kaikki muu paksumpi alumiini tuntuu sen jälkeen todella helpolta, ja antaa pohjaa sille jos joskus joutuu vaikka syyläriä korjaamaan.
t. Janne
Itse uhrasin reilu viisi vuotta sitten tonnin ja ostin Esabin CaddyMig C200i:n. Sillä onnistuu tämmönen tunarikin hitsaamaan harrastehomminaan ohutta ja paksua alumiinia, terästä tai rosteria. Sairaan hyvä laite ollut. Nuukana säästin kolomesataa kun en Kempin vastaavaa laittanut - siis sitä Minarcmig Evo200:sta, mistä Rekkamasa ja Garagesale höpisee
Itse olen jotenkin luullut, että Esab on "pikkuveli" verrattuna Kemppiin.
Koneviestin testissä Esab CaddyMig C160 arvioitiin Kemppiä paremmaksi, tosin ero oli niin pieni ettei sillä taida olla käytännön merkitystä.
Samoin Esab Caddy Arc 151i arvioitiin testissä Kemppiä karvan paremmaksi. Taas kerran onnettoman pienellä erolla.
Eli ei taida mennä pieleen kummallakaan noista. Tasaväkisiä kamppeita ja mieltymyksen perusteella voi valita.
Kemppi on suomalainen merkki ja siksi Suomessa ehkä kovassa maineessa. Esab taasen ruotsalainen. Ainakin pikkukoneissa Esab on jonkin verran kemppiä halvempi. Töissä oli ennen Kempin koneet, mutta jo pitkään niistä oltu luopumassa ja tilalle tullut Fronius. Pari uutuus Kemppiäkin kokeilussa ja joku Esabin tiggikone. Kempin minarc 150 valovirtainvertterejä paljon keikka ja korjaushommissa. Töissä nuo lankakoneet maksavat toistakymppiä kipale.
Kaikki nuo isot merkit ovat ihan yhtä hyviä ja toki jollakin joku suosikki ja toisella toinen. Yleensä se minkä sattunut ostamaan.
Kempin kartano ja alkuperäinen tehdas jossa ei tosin enää ole toimintaa koska siirtynyt Lahteen, on itseasiassa Asikkalan Kalkkisissa joten itsellä ehkä pieni puolueellisuus siinä suhteessa :p Olen sen vissiin täällä ennenkin maininnut mutta mulle toi kone myytiin niin että marssin sisään liikkeeseen ja sanoin että tarviin hitsauskoneen mut mä en osaa hitsata johon myyjä sanoi et ei haittaa tää kone osaa.
Kyllä, jos hitsaa jotain muuta kuin niitä ratsupaikkoja autojen pitsihelmoihin, niin puikkokone on mielestäni järkevin vaihtoehto. Sillä tietysti täytyy jo vähän osata sitä hitsaamista, mutta ei tarvitse miettiä suojakaasuasioita. Paksummassa raudassa myös puikkohitsaus lämmittää ja sulattaa paremmin sen perusaineen, kun migillä hitsattu sauma on enemmänkin sellainen kuorrutus.Lainaa:
Ek1 kirjoitti
Kesällä -82 siirryin suoraan peruskoulusta konepajalle kesähommiin ja jäin sille tielle. Silloin oli Kempillä mainoslause, että "ei ole huonoja hitsaajia. Toisilla vaan on paremmat koneet." Kyllä Kemppi on hyvä, ja Esab myös. Telakkahommissa vähemmän arvostettu oli amerikkalainen Lincoln, jolla eniten hitsailin, kun ne koneet oli enemmän vapaina. Kultapossukerholaiset kilpaili Kempistä.
Jos hitsauskonetta hakee vaativampaan hifistelyyn, niin laatumerkit on hyvä valinta. Mutta myös Bilteman tms. täytelankakoneella niitä autojen helmoja ja pohjia pystyy ihan hyvin räiskimään ja täppäilemään. Mutta ei siinä hommassa oikein voi hitsaamisesta puhua!
Tuskaillut italialaisen Migriten 150 A koneen kanssa kun ei millään opi hitsaaman. Sitten sain koittaa Kemppiä niin tajusin että niissä on eroja. Ilmeisesti noiden halpiskoneiden perusongelma on surkea langansyöttömoottori joka ei pysty pitämään langanopeutta vakiona. Se moottorikin on leikkipanssarivaunun moottorin kokoinen.
Kuinka ohutta materiaalia puikolla pystyy hitsaamaan?
Noin parin millin huonekaluputken seinämävahvuutta voi jo hyvin hitsata esim. 1.6mm puikolla. Nuorena joskus hitsasin myös vanhan mersun ovien alareunat valovirta puikkomuuntajalla, mutta se oli enemmänkin seikkailu. Mutta kovat ja vahvat ovet tuli, ja kelpasi katsastukseen. :thumbup:Lainaa:
yöLiitäjä kirjoitti
Hyvällä invertterillä ainakin 1,5 mm menee ihan helposti.Lainaa:
yöLiitäjä kirjoitti
Nuorempana tuli jonkin verran hitsattua 60-luvun ESAB muuntajalla ja koulussa myös isommilla Kempeillä ja MIGillä, mutta 30 vuoteen en juuri hitsiin koskenut. Muutama vuosi sitten sain isältä 80-luvun Kemppi Mineka muuntajan. Kyllä silläkin hitsasi, mutta kovasti tuntuivat taidot olevan ruosteessa. Olisin tuon varmaan pitänytkin, mutta raskaan koneen nostelu varaston kynnyksen yli turhautti. Tori.fi:stä löytyi edullisesti käytetty Kemppi Minarc 150 EVO. Kyllä parantui taito kertaheitolla. 1,5 mm musta rauta ja rosteri menevät äkkinäisemmältäkin ihan helposti 1,6 mm puikkoilla. Luulisin, että taitava hitsaaja pystyisi hitsaamaan ehkä millistä, mutta tuskin enää sitä ohuempaa. Tuohon saisi myös TIG-pään, mutta tuskin raaskin sitä ja Argon-pulloa ostaa. Käsi vapisee sen verran, ettei taida motoriikka enää riittää TIGille.
Mielenkiintoista. Yksi kaveri tässä rakenteli possuun pakosarjaa, oli hankkinut jonkinlaisen Tigin ja sanoi että sillä saa siistiä jälkeä eikä juurikaan tarvitse edes lisätäytettä kun sauma on täsmällinen. Pitänee hankkiutua ekskursiolle niin pääsee kokeilemaan. Tosta motoriikan riittävyydestä ei oikein tiedä ennen kuin kokeilee.Lainaa:
Sippe kirjoitti
Miten tuo käytännössä tapahtuu ?Lainaa:
Sippe kirjoitti
Elektrodi pidetään noin 5mm päässä perusaineesta, lisäaine pitää annostella (yleensä) tietyllä rytmillä jos haluaa kauniin pinnan. Ongelma on että jos osut lisäainelangalla elektrodiin tai elektrodi osuu sulaan sen terävä muoto menee pilalle ja myös volframia jää hitsattavaan materiaaliin, jos kyseessä on vaativa kappale se näkyy rtg kuvassa eli on virhe. Hitsaus menetelmistä omasta mielestäni kaikkein raskain koska asento staattinen ja liikkeet paljon tarkemmat kuin langalla. Kovan luokan ammattilaisten tekeminen on oikeastaan taidetta, jälki on niin kaunista ja kuljetuskin erikoista kolvin kävelyttämistä. Tuossa vähän videota joka nyt ensin osui silmään. https://youtu.be/MOqaYJM-knMLainaa:
Vklnuppi kirjoitti
Se oli jotain -80 lukua kun faija osti -78 Corollan missä oli oikea etunurkka pahasti rutussa ja joutui aika paljon vaihtaa uutta osaa. Kaikki hitsaukset tehtiin puikolla kun lankakonetta ei siihen aikaan ollut, eikä pillin kanssa viitsinyt alkaa sulattelemaan. Ite olin nuori kossi joka osasi hitsata paksumpaa puikolla ja ihailin faijan taitoja kun kasasi Corollan keulan puikon kanssa.Lainaa:
yöLiitäjä kirjoitti
Ei se tigin elektroidi mene pilalle vaikka siihen sulaa lisäainetta, hiotaan elektroidi teräväksi ja hitsaaminen jatkuu. Se on kyllä totta että tig vaatii koordinaatiota ja harjoittelua mutta lopputulos on palkitsevampaa kun puikolla tai langalla koska jälki on parempaa eikä ole roiskeita tai rumia saumoja joita tarvii rälläkällä peitellä.
Ylipäätään elektrodi pitäisi mieluusti pitää mahdollisimman lähellä hitsisulaa dippaamatta sitä hitsisulaan ja lisäksi tietenkään lisäainelangalla ei saisi myöskään tökätä elektrodia. Optimitulokseen joutuu siis nostamaan poltinta hiukan kun lisää lisäainetta ettei sohaise elektrodia.
Kyllähän se niin on että elektrodin teroitus tulee varsin tutuksi kun TIG-hitsailun saloihin alkaa tutustumaan, joskus jopa turhautumiseen asti. Aikaa myöten tietysti homma paranee ja dippaustiheys laskee kun lakkaa niin paljoa jännittämästä hitsaustilanteessa. Vähitellen oppii miten/mihin poltinkäsi kannattaa tukea että homma onnistuu. Yksi aika yllättävä hankaluus on saumakohdan näkeminen. Mikäli kappaleiden sovitus on hyvä, niin ohut saumakohta on helppo hukata näkyvistä ja sitten huomaa että tulikin ajauduttua aiotulta linjalta sivuun :)
Itse voisin luonnehtia TIG:iä siten, että se on kyllä vaikea menetelmä hallittavaksi, mutta toisaalta kamalan palkitsevaa kun saa kaiken kohdalleen.
Jos osaa hitsata kaasulla (lienee kadonnutta/katoavaa kansanperinnettä), niin TIG ei ole siitä ihan kamalan kaukana.
Aiheesta on paljon hyviä youtube-"opetus"videoita esim. weldingtipsandtricks, The Fabrication Series- ja weld.com-kanavilla. Sitten taas jos haluaa katsella alumiinitaidetta niin 6061.com-kanava on oikea osoite.
t. Janne
Samaa mieltä jahosen kanssa tig- ja kaasuhitsauksen samankaltaisuudesta.
Tigillä voi myös siistiä paksua mig saumaa.
Puolenkymmentä pakoputkistoa on tullut tehtyä moottoripyöriin aikojen saatossa. Helpoin joku ykksipyttyinen enduro DR ja erikoisin sv650 hirmuinen spagettihässäkkä. Tig on pakoputkihommissa ihan ehdoton. Akrapovic ja muut huijaavat sen verran, että käyttivät ainakin ennen t-mallista juuritukiholkkia, joka kohdisti putket ja toimi juuritukena ja lisäineena. Helppoa senkun sulatteli. Kaupallinen ulkonäkö pääasia. Lisäaineen käyttö on pakollista normihitsauksessa. Kyllä ne kiinni tarttuvat ilmankin, mutta ohenee ja hitsistä tulee heikko lenkki.Lainaa:
Kotarikuski kirjoitti
Naapuri-kaveri hitsaili aikoinaan työkseen veneen kaiteita ja saanut hoitaa nyt mopohitsaukset. Jälki on edelleen mestariluokkaa.
Saanen tarkentaa hieman, suurin osa ruostumattomista teräksistä on täysin hitsattavissa ilman lisäainetta materiaalin ”itseään ruokkivien” ominaisuuksien vuoksi edellyttäen, että hitsauspaikka on valmisteltu ilman poikkeamia materiaalin yhtymäkohdassa. Poikkeuksia on kuten martensiittinen rst. Hiilipitoinenteräs vaatii lisäaineen kunnollisen sauman aikaansaamiseksi ja keskittää teräksessä olevan hiilen hitsausalueelle, tehden sauman ympäröivistä alueista hauraita ja murtumaherkkiä. Hiiliterästä hitsatessa sauma tulisi päästää uudelleen lämmittämällä alue kuitenkaan saavuttamatta sulamislämpötilaa hiilen vapauttamiseksi hitsausalueelta.Lainaa:
B12 kirjoitti
Tigin yksi vaikeus voi joillain olla ikänäkö. Toki laseilla näkee hitsata mutta pitää olla hyvä valaistus ja aina vakioetäisyys polttopisteeseen, myös mielellään samassa kulmassa. Tämä tekee mulle toisinaan haasteita mutta oppinut pärjäämään sen kanssa. Automaattimaski helpottaa ja niihin saa lisälinssin + vahvuuksilla ettei tarvii välttämättä käyttää luku-lähilaseja maskin kanssa.
Hyvät ja tunnokkaat käsineet on myös hyvä olla tigillä hitsatessa. Ihan ohkasia ei kannata ostaa koska vasemman käden etusormi/peukalo ottaa helposti lämpöä ja hanska kipristyy noiden sormien kohdalta aika nopeasti. Pitkän aikaa käyttänyt Tegera 118a hanskoja jotka kestää melko hyvin ja on kuitenkin riittävän tunnokkaat tigille, toimii hyvin myös langalla ja puikolla https://www.ahlsell.fi/34/henkilosuo...sineet/420563/
Lisäaineen syöttökynä on myös ihan toimiva apuväline jos tuntuu ettei sorminäppäryys riitä, välillä tulee käytettyä https://www.ebay.com/itm/Tig-Pen-Wel...sAAOSwW1Bd1ptW