Erilainen matkakertomus: Highsider Norjassa

Aikaa oli varattu pari viikkoa ja tarkoituksena oli ajaa Norja etelästä pohjoiseen MC kart Norgen suosittelemia reittejä pitkin ja sieltä sitten kotiin. Suunnitelmat muuttuivat pian toisenlaisiksi.

Sunnuntaina oli lähtö Turusta Tukholmaan. Mopo ja kuski lähtivät matkavarusteissa kulkemaan kohti Turkua. Ensimmäinen "enne" tulevasta tuli pian Tampereen jälkeen. Peltipoliisi välähti. Prkl. Tätä ennen ei ole kamera välkkynyt tai muitakaan sakkoja tullut, vaikka kilometrejä ja vuosia, on takana reilusti. Navigaattorissa nopeutta 83 8-kympin alueella. Ei siinä muuta kuin sadatellen kohti määränpäätä (tiedän, tiedän, ei ne kamerat takaa kuvaa). Mopo laivaan ja parilla remmillä kiinni. Useimmat mopoilijat eivät käyttäneet remmejä ja silti pysyivät pystyssä, joten aika turha lienee niitä remmejä tuolla välillä käyttää. Laivassa nautin runsaan illallisen matkan kunniaksi.

Maanantaiaamu valkeni aurinkoisena Tukholmassa. Luvassa oli puuduttava matka Ruotsin läpi Norjaan. Moottoritietä ajaessa "pääsi" kokeilemaan juuri ennen reissua uusittujen jarrupalojen ja -nesteiden toimivuutta ohitettavan auton kiilatessa eteen. Takarengas piirsi muutaman metrin mustaa viivaa asvalttiin ulinan saattamana. Takajarru osoittautui turhan tehokkaaksi, joten loppureissua varten takaraivossa hakkasi "varo takajarrua, varo takajarrua". Iltapäivällä saavuin Norjan Sarpsborgiin. Motellikin löytyi, mutta sisään pääsisi vasta kahden tunnin päästä. Nyt oli hyvä aika käydä tutustumassa alueen mutkapätkiin, eikä niiden etsimiseen suuremmin aikaa kulunut. Pari tuntia mutkapätkillä ja sitten kohti höyhensaaria.

Tiistain oli tarkoitus aloittaa varsinainen mutkapätkien kesytys. Päivä alkoi isolla tiellä ajamisella Larvikin kohdille saakka. Sieltä sitten em. mainitun kartan avustuksella pikkuteitä pitkin kohti pohjoista (valitan, nyt ei ole kartta käsillä ja puhelimen Mapsilla reittiä on tuskallista löytää). Kolmen-neljän maissa alkoi jälleen majoituksen etsiminen. Jossain kuvankauniissa vuonossa sijaitsevassa kylässä kävi mielessä, että jospa sitä ajaisi suoraan Lysebotniin. Puhelin käteen ja soittelemaan tiedossa olevaan hostelliin. Täyttä tuntui olevan, joten piti turvautua varasuunnitelmaan. Edlandin seutuvilta löytyi yösija ja aamulla oli tarkoitus lähteä kohti Lysebotnia.

Keskiviikko avautui aurinkoisena, mutta kylmänä. Ajotakin sisään vuori ja kohti uusia seikkailuja. Tietä 362 kohti Edlandin keskustaa ajaessa tulikin sitten suunnitelmat muuttava yllätys. Vuorenrinnettä alas ajettaessa vasemmalle kääntyvässä mutkassa tulikin sitten kuorma-auto osittain omalla kaistallani vastaan. Omaa vauhtia oli n. 40-60 km/h. Kallistaa ei voinut, koska auto blokkasi tien, eikä oikealle voinut väistää. Paniikkijarrutuksessa takapyörä lukkiutui. Kaarteen vuoksi takapyörä lähti tulemaan sivulle ja pidon palautuessa kuskia vietiin. Lensin ohjaustangon yli, onneksi, ajoradalle vasen olkapää edellä. Kaiteen toisella puolella kun olisi ollut muutaman metrin verran pudotusta, eikä kuormurin keulakoristeenakkaan olo olisi naurattanut. Kuormurikuski pysähtyi tarkistamaan tilanteen ja sen jälkeen "lähti hakemaan puhelinta". Autossa se ei ainakaan ollut, koska varsin pian auton äänet hävisivät mutkan takaa. Ei auttanut muuta kuin soittaa itse poliisille, joka laittoi matkaan ambulanssinkin.

Puolisen tuntia keräilin itseäni, ja mopon osia, pitkin tietä. Muutamat ohikulkijat pysähtyivät kyselemään vointia, mutta päästin heidät jatkamaan matkaa. Kiitos heille! Valitettavasti ainakin puolet, joiden mukana kanssamotoristejä, ajoivat ohi. Toivottavasti he näkivät ja käsittivät minun olevan kunnossa, ja tämän vuoksi jatkoivat pysähtymättä matkaa. Vihdoin apu saapui perille. Poliisi kirjoitti raporttinsa ja järjesti mopolle kuljetuksen jollekin varikolle. Ambulanssihenkilökunnankaan toiminassa ei ollut moitteen sijaa, vaikka heidän englanninkielentaitonsa, ja minun ruotsin-, oli hieman puutteellinen. Ambulanssi kaarti lähemmän terveyskeskuksen pihaan. Keskuksessa tarkustettiin, ettei luita ole pahemmin murtunut tai suurempia vammoja ole. Oikea nilkka ja vasen olkapää olivat sen verran kipeänä, ettei niillä mitään kärsinyt tehdä. Tarkistuksessa todettiin, ettei akuutille hoidolle ole tarvetta, joten ei muuta kuin taksilla kohti sairaalaa tarkempiin tutkimuksiin.

Aairaalassa pääsin heti röntgeniin (Suomen sairaaloihin verrattuna täällä ei ollut laikaan jonoja!). Röntgenissä todettiin oikeassa isovarpaassa ja vasemmassa olkapäässä hiusmurtumat. Niskakin kuvattiin ja todettiin kunnossa olevaksi. Lääkkeenä lepo ja paketti särkylääkettä. Käsi on nyt kantositeessä ja jalassa pitäisi käyttää jäykkää kenkää, ettei varvasta suuremmin potkisi mihinkään. Viikon päästä pitäisi käydä kontrollissa tarkistuttamassa tilanne. Mukaan sain kuvat cd-levyllä ja erikseen jouduin vielä pyytämään lappusen lääkäriltä, josta selvisi vammat ja mitä oli tapahtunut. Muutenkin tuntui meno siellä olevan hieman vähättelevää.

Olin tällä välin soitellut vakuutusyhtiöihinkin. Mopossa on pakollisen liikennevakutuksen lisäksi pienempi kasko, joten jos vastapuolesta ei kuulu mitään, joudun maksamaan mopon korjauksen itse. Pyörän arvoon suhteutettuna iso kasko olisi ollut liian kallis, mutta enpä arvannut vahingon käyvän ulkomailla. Kotimaassa olisin voinut parsia mopon kasaan itse, mutta täällä joutuu turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Saa nähdä mitä tuon ajokuntoon saattamiseen menee... Mutta palatakseni vakuutusyhtiöihin. IF, jossa liikennevakuutukseni on asenne vahinkoon on kärjistettynä "maksa itse, saanet rahat sitten takaisin meiltä". Muutenkin tuntui siltä, että linjan toisessa päässä oli kesätyöntekijä töissä, kun ei suuremmin tietänyt ulkomaanvahingoista. Myöhemmin soittaessani uudelleen ja tiedustellakseni maksajaa seuraavalle yöpymiselle ja taksimatkalle sinne vastauksena tuli, jälleen kärjistettynä, "vakuutuskäsittelijänne ei ole nyt paikalla, en voi auttaa; jätän soittopyynnön hänelle aamuksi". Toisena pelinappulana on Pohjola, jossa on kotivakuutukseni. Yritin tiedustella ajokamojen korvauksesta, mutta "kiireellisestä soittopyynnöstä" huolimatta siitä suunnasta ei ole mitään kuulunut. Täytynee kokeilla huomenna uudelleen.

Nyt olen Morgendalin hotellissa, ja huomenna olisi tarkoitus saada mopo lähimpään korjaamoon Skieniin parin tunnin ajomatkan päähän. Hinausyhtiölle pitäisi saada toimitettua jonkinlainen maksusitoumus, jotta lähtevät liikkeelle. Toivottavasti aamulla saa IFin kanssa sovittua sen. Kuvia yritän lisäillä, jos niitä osaan puhelimella siirtää. Lopuksi täytyy erityisesti kiittää paikallista taksikuskia, joka jaksoi olla koko päivän mukana, käydä apteekissa, järjellä majoitusta, korjaamopaikan löytymistä ym.

Olkaa siis tarkkana liikenteessä, ei ole kiva kun vuoden odotetuin matka katkeaa ensikilometreille. Jatkuu...

No voihan viheliäinen! Hyvä että ei pahemmin käynyt ja äijä on kuitenkin pääosin kunnossa. Toivottavasti saat asiat hoidettua :thumbup:

Pakko lukia oikein kahteen kertaan, siltikään en ymmärrä? Minkä tähren jarrutat takasella, vai onko kyseessä Hontan dual jarrut?
Hyvä miäs jos kyse ei ole dual jarrujen viasta olet rölli peikko tai käynyt yhren EAK kurssin liikaa. Takajarruun ei ole sitten mitään asiaa kajota, vaikka metrin lyhyepi olisi pysährys matka niin NOT. Voit tiätysti kertoa omin sanoin mistä oikein näin korkian tason ajtus oli lähtöösin?
Parasta viihrettä tän voorumin törpöt, toiset viälä hösöttää ja pahottelee minä taas olen se mulkku joka sanoo asiat suaraan eikä taputtele päätä ja voivottele. :)-

Lainaa:

---

PanDude kirjoitti

Pakko lukia oikein kahteen kertaan, siltikään en ymmärrä? Minkä tähren jarrutat takasella, vai onko kyseessä Hontan dual jarrut?
Hyvä miäs jos kyse ei ole dual jarrujen viasta olet rölli peikko tai käynyt yhren EAK kurssin liikaa. Takajarruun ei ole sitten mitään asiaa kajota, vaikka metrin lyhyepi olisi pysährys matka niin NOT. Voit tiätysti kertoa omin sanoin mistä oikein näin korkian tason ajtus oli lähtöösin?
Parasta viihrettä tän voorumin törpöt, toiset viälä hösöttää ja pahottelee minä taas olen se mulkku joka sanoo asiat suaraan eikä taputtele päätä ja voivottele. :)-

---

Kiitos tästä vinkistä (mikä on kylläkin ihan oikean suuntainen). Varmaan olkapää nyt parani.

Tsemppiä aloittajalle. Oo tiukkana Ifin kanssa. Heidän piikkiin menee henkilövahingot, ja käy kotomaassa kanssa tarkistuksissa.

Aikanaan autokoulussa opetettiin jarruttamaan molemmilla, mutta tekniikka lienee muuttunut vuosien saatossa :dunno:

Myötätuntoni. Itsellä viime vuonna konerikon ( jymähti kiinni vauhdista) takia kahden päivän jälkeen matka keskeytyi joten tiedän ainakin jotain tunnemaailmasta mikä mielessä pyörii. Itsellä takanen lukkoon onneksi vauhdissa 8 km tunnissa joten muilta vahingoilta säästyin. Nyt ylihuomenna uudella koitolla matkaan...joten toivon kohdallasi samaa ensi vuonna. Koitahan pärjätä.

Vähän vastaavia kokemuksia myös allekirjoittaneella ulkomaanvakuutusasioista Saksasta vajaan kuukauden takaa. Meillä oli tosin 3000km mittarissa ja vielä viikko suunniteltua lomaa jäljellä kun rysähti. Auton äkkijarrutuksesta 100km/h alueella alkanut tilanne johti omalta osalta nilkan venähtämiseen ja ducatin lunastamiseen (kiitos lowsiderin), kaverin osalta sitten kylkiluukaupassa käymiseen, kiitos highsiderin.

Viikko tehokielikurssia englannintaidottomien sakemannien kanssa (oli muuten koulusaksa hyödyksi!), yksi viranomaisten kourissa hukkunut lompakko käteisineen ja kortteineen sekä vakuutusyhtiön kesätyöläiset tulivat tosiaan tutuksi. Penniäkään ei ole vielä tipahtanut tilille, mutta tämän nyt pitäisi olla vain ajan kysymys koska ropisevat. Ulkomaat ja kielimuuri aiheuttavat selkeästi monta mutkaa matkaan.

Vaikka huonoa tuuria monesti tarvitaan edesauttamaan näitä tilanteita, on siinä kuitenkin onneakin matkassa jos ruhjeillä, venähdyksillä ja luunmurtumilla selviää. Pikaista paranemista ja voimia sekä menestystä vakuutusasioiden puimiseen!

PS. Suomalaisten vakuutusyhtiöiden hallinnoima (?) SOS International tarjoaa näissä ulkomaantapauksissa hinaus- ja matkakuluja tms varten "hätälainaa" olikohan maksimissaan 1500 euron summalle, mikä voi tilanteessa auttaa. Ei ollut tarvetta tälle joten tarkemmin en tiedä, mutta ilmeisesti kyseessä on joku vakuudeton laina jonka voivat puhelimitse myöntää.

PPS. Saksasta sai myös CD:llä röntgenit ja kaveri kävi ultran ja rtg:n lisäksi heti magneettikuvauksessa tuppukylästä huolimatta, ja helikopterikin seisoi sairaalan pihassa, joten kannattaa ilmeisesti hankkiutua hoitoon mieluiten näissä budjettiylijäämäisissä maissa

Lainaa:

---

noz kirjoitti

Mutta palatakseni vakuutusyhtiöihin. IF, jossa liikennevakuutukseni on asenne vahinkoon on kärjistettynä "maksa itse, saanet rahat sitten takaisin meiltä". Muutenkin tuntui siltä, että linjan toisessa päässä oli kesätyöntekijä töissä, kun ei suuremmin tietänyt ulkomaanvahingoista. Myöhemmin soittaessani uudelleen ja tiedustellakseni maksajaa seuraavalle yöpymiselle ja taksimatkalle sinne vastauksena tuli, jälleen kärjistettynä, "vakuutuskäsittelijänne ei ole nyt paikalla, en voi auttaa; jätän soittopyynnön hänelle aamuksi". Toisena pelinappulana on Pohjola, jossa on kotivakuutukseni. Yritin tiedustella ajokamojen korvauksesta, mutta "kiireellisestä soittopyynnöstä" huolimatta siitä suunnasta ei ole mitään kuulunut. Täytynee kokeilla huomenna uudelleen.

---

Ihan varmuuden vuoksi kysyn / totean, että tiedäthän että ainakin IF:llä ja olettaakseni myös Pohjolalla on erillinen puhelinnumero "hätäpäivystykselle". Sieltä pitäisi saada ympäri vuorokauden neuvoja menettelyyn akuutissa tilanteessa. Saattaa olla, että tavallisen asiakaspalvelun kautta linjalle saa helpommin "kesätyöläisiä", joilla ei ole uskallusta tai valtaa sanoa mitään.

Lisäksi tämä taitaa toimia valitettavana esimerkkinä siitä, että vähintään tapaturmaisen loukkaantumisen hoitokulut ja matkan keskeytymisestä johtuvat uudelleenjärjestelyt korvaava matkavakuutus on erittäin hyödyllinen ulkomaille lähtiessä.

Lisäksi kaskoon mahdollisesti sisältyvä keskeytysturva/liikkumisturva korvannee majoitus- ja matkakustannuksia, ja normaalissa kolaritilantessa ajokamppeet kustannetaan syyllisen osapuolen liikennevakuutuksista. Näissä korvauskysymyksissä tosin yhtiöiden linja, ainakin eri maiden välillä, eronnee toisistaan.

Itse ei matkavakuutusta em. syistä tarvinnut edes hyödyntää, mutta suosittelen kyllä jatkuvaa matkavakuutusta vuosittain "ulkoileville" mikäli ei montaa kymppiä kustanna. On nimittäin hyvällä tuurilla voimassa mm. kaverin mökilläkin, ei tarvitse aina kaukomaille lähteä. Ei myöskään tarvitse huolehtia muusta kuin matkavakuutuskortin mukanaolemisesta.

Tsemppiä ketjun aloittajalle. Toivottavasti kuski ja pyörä saadaan kuntoon. Itse kippasin pyörän lauantaina (tosin paljon vaatimattomammin kuin tässä tapauksessa) ja nyt on prosessi kesken Ifin kanssa. Tähän asti kaikki on mennyt hyvin, mutta saa nähdä kun aletaan puhumaan rahasta, nii mihin suuntaan kääntyy.

Hieman off topic, mutta liittyy kuitenkin onnettomuuden syyhyn eli autojen ilmestyminen omalle kaistalle. Viime aikoina on alkanut ###uttamaan todella paljon se, että karteessa vastassa onkin auto omalla kaistalla. Kaiken muun paskan lisäksi mitä liikenteessä joutuu väistämään ja varomaan niin sitten vielä nämä. Tuntuu, että vähintään kerran viikossa saa olla väistämässä jotain oman elämänsä Neste Rallia vetävää turakaista jossain sivutiellä. Jos ei ajoneuvon ominaisuudet ja omat ajotaidot riitä, niin sitten on parempi ajaa hiljempaa. Viimeksi eilen joku corsa leikkasi melkein syliin Vihdissä.

Asiaa hieman sivuten... kun yleensä tällaiset reissut tehdään lomalla. Niin muistakaa pyytää lääkärintodistus esim. englanniksi tai tarvittaessa käännättää se sitten suomeksi ja ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti, että haluaa siirtää lomaa. Eli työpaikan HR-osastoon yhteyttä jne.

Nykyään ei siis ole onneksi mitään karenssipäiviä, vaan lomansiirto-oikeus sairaustapauksissa alkaa heti, kun pyyntö lomansiirrosta kirjallisesti eli e-mailitse tms. (ja dokumentit sovitulla tavalla) toimitettu työnantajalle sairaustapauksen vuoksi.

Tämä hieman off-topic, mutta auttaa sentään henkisiin vammoihin, ettei tarvi kitua lomalla.

Helposti se perä tuntuu lähtevän sivuraiteille. :sad: Toissailtana peura viljapellossa tien reunassa aiheutti jarrutuksen ja aika mielenkiintoista on miten tajusin että jarrun aikana perä tulee sivulle, enkä edes tietoisesti tajunnut painavani takajarrua. Samoin kävi TouRingissa viimevuonna, mutta peura oli venetraileri, eikä se ollut viljapellossa. Kuitenkin, jostain kumman syystä se takajarru tuntuu tulevan käyttöön, normaalisti en kertakaikkiaan koskaan käytä takajarrua muuta kuin liikennevaloissa tms. käsijarrun korvikkeena. En tiedä olisiko tuo jossain alitajunnan selkärangassa mopoiluajoilta jäänyt, jolloin pysäyttäminen hiekkatiellä vaati sen takajarrunkin mukaan.

Joka vuosi vähintään yhden kerran on poro aiheuttanut paniikki jarrutuksen +80 nopeuksista ja joka kerta on takanen ollut mukana ja lukossa ja kyllä.... perää viedään eteen käsittämättömällä nopeudella.

Tähän saakka on joko tuurilla taikka sitten selkäytimeen talletetulla refleksillä osannut löysätä takasen ajoissa irti että ohjattavuus palautuu, eikä tökkää kun luisto loppuu. Tsemppiä aloittajalle.

Joo, aina ei mene matkat suunnitelmien mukaan.. Tämän vuoden "pyreneet, meri-alpit ja alpit" -kierros päättyi henkilökohtaisesti pyreneille erään aamun ensimmäiseen varsinaiseen mutkaan. Katselin liian paljon karttaan ja peileihin ja yht'äkkiä olikin stonga kiinni sisäkaiteessa ja sit mentiin.. :kääk:

TÄYSIN oma vika ja typerä keskittymisvirhe. Vauhtia n. 100km/h (mikä oli myös rajoitus, eikä ollut mitenkään jyrkkä mutka, tuommoista perus-suomi-mutkaa vastaava) ja sinne jäi gixxer romutettavaksi. Itselle pienehköjä nirhautumia oikeaan käteen ja jalkaan ja monta päivää myöhemmin alkanut kylkikipu, johon yhä täytyy ottaa särkylääkettä nyt 4 viikkoa tapahtuneen jälkeen. Koska olin jo Espanjassa, niin jatkoin sit matkaa vuokra-autolla pohjoista Espanjaa pari viikkoa kierrellen ja oli ihan hauska reissu kyllä sekin. Vähän kalliiksi tuo kaato tuli, kun olis ottanut kaskon pois just keväällä, mut on tässä nyt jo R1 tullu hankittua tilalle.. :doh:

Tuossa vielä viimeisiä kuvia kikottimesta tien laidassa ennen kuskausta romutukseen:

https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.n...95248534_n.jpg

https://scontent-b-ams.xx.fbcdn.net/...18415300_n.jpg

Tsemppiä tarinan aloittajalle, elämän taistoissa joskus tulee mustelmia

Tuolla voi käydä ihmettelemässä Oisko ABS-jarrut auttaneet

Toivottavasti aloittajan asiat sujuu ilman suurempia ongelmia noiden vakuutusyhtiöiden kanssa.

Tuo takajarrun lukkiintuminen on vaikeaa hallita ns. paniikkitilanteessa, kun sitä tulee ninku runtattua täysillä!
Ja usein se on aika tunnoton.

Tietysti abs-jarruilla varustetussa pärrässä voi huoletta jarruttaa myös takasella.

Ei ollut liikennevahinko vaan akillinen sairastuminen Baltiassa (sappirakko sanoi poks).
Matkavakuutusten ohella ammattiliiton sairastumis/itsensa telomis vakuutus ja metalliliiton jasenkortin takana olevaan sos internationalin puh numeroon soitto niin asiat alkoivat oikeasti rullaamaan (IF:invakuutus tuokin).
Soittelivat useaan otteeseen takaisinkin ja kyselivat etta eihan ole ite tarvinnut maksaa mitaan ja paasenko omin voimin ja omalla kulkineella takaisin, tarviiko perhe majoitusta/ kyyteja jne, laakarikin soitteli ja kyseli etta mita mulle on tehty jne.
Olin kylla oikein tyytyvainen hoitoon ja palveluun. Tarkeaa on myos pitaa se eu kelakortti matkassa.

Seuraava mopo ABS-jarruilla!

Lainaa:

---

LaMasquerade kirjoitti

Joo, aina ei mene matkat suunnitelmien mukaan.. Tämän vuoden "pyreneet, meri-alpit ja alpit" -kierros päättyi henkilökohtaisesti pyreneille erään aamun ensimmäiseen varsinaiseen mutkaan. Katselin liian paljon karttaan ja peileihin ja yht'äkkiä olikin stonga kiinni sisäkaiteessa ja sit mentiin.. :kääk:

TÄYSIN oma vika ja typerä keskittymisvirhe. Vauhtia n. 100km/h (mikä oli myös rajoitus, eikä ollut mitenkään jyrkkä mutka, tuommoista perus-suomi-mutkaa vastaava) ja sinne jäi gixxer romutettavaksi. Itselle pienehköjä nirhautumia oikeaan käteen ja jalkaan ja monta päivää myöhemmin alkanut kylkikipu, johon yhä täytyy ottaa särkylääkettä nyt 4 viikkoa tapahtuneen jälkeen. Koska olin jo Espanjassa, niin jatkoin sit matkaa vuokra-autolla pohjoista Espanjaa pari viikkoa kierrellen ja oli ihan hauska reissu kyllä sekin. Vähän kalliiksi tuo kaato tuli, kun olis ottanut kaskon pois just keväällä, mut on tässä nyt jo R1 tullu hankittua tilalle.. :doh:

Tuossa vielä viimeisiä kuvia kikottimesta tien laidassa ennen kuskausta romutukseen:

https://fbcdn-sphotos-b-a.akamaihd.n...95248534_n.jpg

https://scontent-b-ams.xx.fbcdn.net/...18415300_n.jpg

---

Romutukseen? Eikö toi nyt ois tullu vaikka kuormalavalla Suomeen? Monesti pyörä näyttää kaadon jäljiltä pahemmalta kuin se oikeasti on. Kun pesee hiekat pois ja ottaa rikkinäiset osat irti, niin siellä on yleensä vielä suurin osa ehjää jäljellä.

Lainaa:

---

PanDude kirjoitti

Pakko lukia oikein kahteen kertaan, siltikään en ymmärrä? Minkä tähren jarrutat takasella, vai onko kyseessä Hontan dual jarrut?
Hyvä miäs jos kyse ei ole dual jarrujen viasta olet rölli peikko tai käynyt yhren EAK kurssin liikaa. Takajarruun ei ole sitten mitään asiaa kajota, vaikka metrin lyhyepi olisi pysährys matka niin NOT. Voit tiätysti kertoa omin sanoin mistä oikein näin korkian tason ajtus oli lähtöösin?
Parasta viihrettä tän voorumin törpöt, toiset viälä hösöttää ja pahottelee minä taas olen se mulkku joka sanoo asiat suaraan eikä taputtele päätä ja voivottele. :)-

---

Jälkiviisaus se on paras viisaus. Kyllä se takanen lähtee alta etujarrullakin jos mutkassa kallellas olet ja paniikkijarrutuksen heität ?

Autokoulussahan tuo ole että pyörä pystyyn ja tehokas jarrutus, mutta jos tiukka on mutka ja pelästyy niin virhearvioita syntyy ..

Lainaa:

---

suizaki kirjoitti

Romutukseen? Eikö toi nyt ois tullu vaikka kuormalavalla Suomeen? Monesti pyörä näyttää kaadon jäljiltä pahemmalta kuin se oikeasti on. Kun pesee hiekat pois ja ottaa rikkinäiset osat irti, niin siellä on yleensä vielä suurin osa ehjää jäljellä.

---

Oli toi aika finaalissa.. runkopalkkiin tullut läpireikä, alakerrassa halkeamia siellä täällä (öljyt tuli sinne tielle).. sitä yks mopomekaanikko katto siellä nopeesti ja sanoi vähän surkea ilme päällä että hän ei voi tuosta maksaa euroakaan.. tossa oli jo 118t kilometriäkin, eli aika lailla jo maailmaa nähnyt mun kanssa reissuilla.. ja yks ratakaato tältä keväältä alla.. eli sen arvo nyt ei isosti 2 tonnia enempi olis voinu olla, joten jäi nyt sit sinne.. :bye:

Jos ketjun aloittajalla on matkavakuutus, niin sieltä tod.näk saa korvauksen ajokamppeista.

Itse kokeilin pientä mahaliukua Grand Canarialla jokunen vuosi sitten vuokrapyörällä ja matkavakuutus korvasi ajokamppeet, sekä mukana olleen repun.

Lainaa:

---

Tomi72 kirjoitti

Jos ketjun aloittajalla on matkavakuutus, niin sieltä tod.näk saa korvauksen ajokamppeista.

---

Matkavakuutus ei korvaa mitään tavaraa/esineitä, ainoastaan sairaskulut!
Kun on kyse liikenneonnettomuudessa, niin liikennevakutus on aina ensisijainen korvaaja, tälläseen keissiin on ihan turha ja hyödytöntä sotkea matkavakutusta!
Matkatavara- tai kotivakuutus taas saattaa korvata ajokamppeet, tämä taas riippuu ihan v-yhtiöist ja vakutusehdoist.

Pikainen päivitys, koska hotellista ei löytynyt puhelimeen laturia:

Vakuutusyhtiö ja SOS International hoitavat kuskin huomenna lentokoneella Oslosta Helsinkiin ja siitä junalla kotiin. Pyörä tulee rahtina perässä Helsinkiin. Ajokamat korvattaneen matkavakuutuksesta, joka kuuluu liiton etuihin. Kuljetuksen kotiin saakka joutuu kustantamaan itse. Oma vointi on tällä hetkellä hyvä, vaikka vasen käsi on pois pelistä ja käveleminen on ontuvaa.

Löysinpä vielä uutisenkin: http://touch.varden.no/nyheter/motor...84001e457225a6

Jatkuu...

Lainaa:

---

pupu kirjoitti

Matkavakuutus ei korvaa mitään tavaraa/esineitä, ainoastaan sairaskulut!
Kun on kyse liikenneonnettomuudessa, niin liikennevakutus on aina ensisijainen korvaaja, tälläseen keissiin on ihan turha ja hyödytöntä sotkea matkavakutusta!
Matkatavara- tai kotivakuutus taas saattaa korvata ajokamppeet, tämä taas riippuu ihan v-yhtiöist ja vakutusehdoist.

---

Useimmissa yhtiöissä matkavakuutukseen kuuluu automaattisesti myös matkatavaroita xxx eurolla, ja sitä voi halutessaan korottaa maksamalla lisää.

Liikennevakuutuksessa on tässä kyseisessä tapauksessa se ongelma, että todennäköisesti syyllinen osapuoli pakeni paikalta, jolloin kulujen maksaja on kiistanalainen. Toisen osapuolen puuttuessahan oma liikennevakuutushan ei kuitenkaan korvaa kuin henkilövahingot, eli kaikki muu pitää saada jostain muualta.

Kiinnostaako tuo kuormuri ketään Politia tms.?

Ei ole kiinnostanut. Poliisistakaan ei ole kuulunut mitään, joten sitten kun olen kotiutunut, täytyy soitella siihen suuntaan.

Näin muutaman vuoden jälkeen jälleen aloitelleena kuskina miettii jatkuvasti, että mitä jos kuitenkin käy hassusti. Näitähän voi tulla eteen ja kiitos kun kirjoittelit. Lohdullisia tekstejä nämä missä kuitenkin matka "jatkuu".

Olisko tämän voinut välttää, jos vauhtia olisi ollut hieman vähemmän? Oliko mutkapätkän innoittamaa menoa ennen vahinkoa? - kysyn koska yritän uskotella itselleni, että laji on turvallinen jos hieman malttaa.

Niin eihän sitä aina kyllä malta, kun tuo kaasukahva on niin pirskatin herkkä ja sen kääntämisestä tulee kiva fiilis.

Tsemppiä ja paranemisia.

Lainaa:

---

Celleri kirjoitti

Näin muutaman vuoden jälkeen jälleen aloitelleena kuskina miettii jatkuvasti, että mitä jos kuitenkin käy hassusti. Näitähän voi tulla eteen ja kiitos kun kirjoittelit. Lohdullisia tekstejä nämä missä kuitenkin matka "jatkuu".

Olisko tämän voinut välttää, jos vauhtia olisi ollut hieman vähemmän? Oliko mutkapätkän innoittamaa menoa ennen vahinkoa? - kysyn koska yritän uskotella itselleni, että laji on turvallinen jos hieman malttaa.

Niin eihän sitä aina kyllä malta, kun tuo kaasukahva on niin pirskatin herkkä ja sen kääntämisestä tulee kiva fiilis.

Tsemppiä ja paranemisia.

---

Tätä samaa pohdintaa käy varmaan moni muukin. Moottoripyöräilyyn liittyy turvallisuusriskejä, joita ei voi kokonaan poistaa ja tekijöitä, joita ei voida kontrolloida.

Tässä tilanteessa kannattaa siis keskittyä niihin asioihin joihin voi vaikuttaa: oma ajotaito ja - tapa, kalusto ja sen kunto jne. Sitten se osa, jota ei voi täysin hallita, täytyy hyväksyä mikäli aikoo harrastusta jatkaa, eli ympäristö, olosuhteet ja muut tien käyttäjät.

Nyt ei pidä tietenkään ymmärtää niin etteikö näihin "hallitsemattomiin tekijöihin" voisi varautua, mutta niitä emme voi täysin hallita. Eli ennakointi on tässä kohtaa on oikea vastatoimi. En myöskään pidä mentaliteetista, jonka mukaan "kaikki kaatuu joskus". Ei sen tarvitse olla näin. En usko, että matkustajakoneen piloteillekaa opetetaan "on olemassa lentäjiä jotka ovat koneen tiputtaneet ja niitä jotka eivät vielä ole". Ehkei paras vertaus, mutta ei tässä pidä uhriutua ja kuvitella, että motoristijumalat näistä asioista päättää - kyllä se on pitkälti omista valinnoista kiinni. Amen.

Millä pyörällä ajelit? Mietin että oliko kyseessä pitempikeulainen mopo jos takajarrulla olit tottunut jarruttelemaan. Kyykkykuskilla jos ensimmäisenä tulee hätätilanteessa takajarru mieleen niin en povaa kovin pitkää elinikää.. :)

Mitenkäs muuten vuoristoteillä menee väistämissäännöt, muistelisin että ylhäältä tuleva odottelee että alhaalta tuleva pääsee mutkan ylös. Eihän isompi auto mahdu jyrkistä mutkista mitenkään ajamalla ilman että koukkaa hieman vastaantulevien kaistalta.
Itsekin huomasin fiksummaksi katsoa ettei vastaan tule ketään ja sitten vasta ajaa mutkaan, saa ajaa hieman loivemmin kun voi hyödyntää koko tien lev..kapeuden.

Mutta hyvä että selvisit ilman isompia vammoja. Monilla vuoristoteillä hirvittää kun ei ole korkeampia kaiteita tai sitten on pelkkiä tolppia mitkä ei juuri prätkää kuskeineen jarruttele jos ajaa ulos..

Päivitänpä tähän samaan ketjuun oman tilanteen, niin voi vertailla ja ehkä saada vinkkejä puolin ja toisin. Itse pääsin Norjan puolelle ehkä vain 30 km, ennen kuin rysähti Kautokeinossa. Norskipappa ajeli kolmion takaa eteen. 30.6. Siitä matka jatkui terveyskeskukseen ja helikopterilla Hammerfestiin. Sieltä sairaalasta otin yhteyttä vakuutusyhtiöön Pohjolaan. Minulla siis täyskasko. Pohjola teki nopeasti korvauspäätöksen. Minä itse varailin ja maksoin liput kotiin. Paluulennot tromssan oslon ja tukholman kautta Helsinkiin. Siellä pohjolan Omasairaalaan missä todettiin polven nivelsidevamma. Polvi leikattiin viime maanantaina ja nyt sitten kepeillä kuusi viikkoa. Hoidot, matkat, pyörä ja kypärä olisi menossa Pohjolalta, joka sitten karhuaa kulut myöhemmin norskin vakuutusyhtiöltä. Muut ajovarusteet pitäisi pohjolan mukaan karhuta matkavakuutuksesta if:iltä. Saas näkyä.

Lainaa:

---

JukkaE60 kirjoitti

Kiinnostaako tuo kuormuri ketään Politia tms.?

---

Aika harvassa vuoristomaassa raskas liikenne pääsee etenemään niin että käyttää vain omaa kaistaa.

Tietysti vuoristossa on voimassa myös liikennesäännöt, mutta sen lisäksi kannattaa tutustua myös paikalliseen etikettiin jonka mukaan ammattiliikenteellä saattaa olla moraalinen etuajooikeus (raskaan ajoneuvon täydessä lastissa voi olla helvetin vaikea päästä jatkamaan matkaa jos joutuu kaikkia skootterityttöjä väistelemään). Siksi yleensä se antaa tilaa joka siihen helpommin pystyy.

Myös merellä puolen kilometrin tankkerin pitäisi väistää viiden metrin purjevenettä, mutta harvalla huviveneen kipparilla on niin pajon kusta kajuutassa, että panee ammattiliikenteen vaihtamaan kurssia vain siksi että itsellä on siihen merilain suoma oikeus.

Tämä ei ollut piikki ketjun aloittajalle, vaan ohje niille jotka lähtevät tuonne kauas pois ensimmäistä kertaa.

Lomalla ei saa olla liian kiire.

Lainaa:

---

wanico kirjoitti

Aika harvassa vuoristomaassa raskas liikenne pääsee etenemään niin että käyttää vain omaa kaistaa.

Tietysti vuoristossa on voimassa myös liikennesäännöt, mutta sen lisäksi kannattaa tutustua myös paikalliseen etikettiin jonka mukaan ammattiliikenteellä saattaa olla moraalinen etuajooikeus (raskaan ajoneuvon täydessä lastissa voi olla helvetin vaikea päästä jatkamaan matkaa jos joutuu kaikkia skootterityttöjä väistelemään). Siksi yleensä se antaa tilaa joka siihen helpommin pystyy.

Myös merellä puolen kilometrin tankkerin pitäisi väistää viiden metrin purjevenettä, mutta harvalla huviveneen kipparilla on niin pajon kusta kajuutassa, että panee ammattiliikenteen vaihtamaan kurssia vain siksi että itsellä on siihen merilain suoma oikeus.

Tämä ei ollut piikki ketjun aloittajalle, vaan ohje niille jotka lähtevät tuonne kauas pois ensimmäistä kertaa.

Lomalla ei saa olla liian kiire.

---

Toki tämä on tiedossa ja koettu. Tuli vaan mieleen että onko tilanne tullut jotenkin yllärinä...

No nyt ollaan taas kotona :jippikaijee:

Koska kyseessä on matkakertomus, kerronpa mitä parin viimepäivän aikana on tapahtunut mahdollisimman seikkaperäisesti, mutta lyhyesti, siltä varalta, että jollekin lukijalle tiedosta saattaa olla vielä hyötyä. Torstai-aamuna heräsin Morgedal Hotellista, ja koko aamupäivä meni lähinnä SOS Internationalin kanssa jutustellessa. Aamupäivän kestäneiden pähkäilyjen jälkeen päästiin siihen lopputulokseen, että SOS International järjestää mopolle ja kuskille kuljetuksen Suomeen, ja ajovarusteet korvattaneen liiton kortilla olevalla IFin matkavakuutuksella. SOS varasi Oslon lentokentän läheltä hotellin ja lennon Helsinkiin. Omalle vastuulle jäi saada järjestettyä kuljetus Osloon mahdollisimman kustannustehokkaasti. Näistä matkoista saanen sitten korvauksen kuittien perusteella.

Kysäisin hotellin vastaanotosta, mikä olisi järkevin tapa päästä pääkaupunkiin. Vastaus ei yllättänyt: "bussilla". Kaikeksi onneksi hotelli sijaitsi ison tien varrella ja jopa bussipysäkki oli parin sadan metrin päässä. Päivällä menisi suora yhteys (Nor-Way) hotellin edestä Oslon linja-autoasemalle. Lähdön lähestyessä hyvästelin hotellin, hain lähikaupasta matkaevästä ja lähdin matkaan. (Tähän väliin pienenä lisähuomautuksena voisin sanoa, että credit/debit-kortilla pärjää pitkälle; tarvitsin käteistä ainoastaan kerran, koska kortinluku ei syystä tai toisesta onnistunut). Muutaman tunnin päästä saavuin perille Osloon.

Seuraava haaste oli löytää lentokentän lähellä olevalle hotellille. Oslon bussiterminaalissa ei voi erehtyä linjasta, joka vie lentokentälle. Ostin lipun valmiiksi laiturin viereisestä automaatista, hyppäsin bussiin ja nokka kohti lentokenttää. Lentokentälle saavuttuani täytyi vielä löytää hotelli. Google mapsista katsottuna välimatkaa oli pari kilometriä, joten käveleminen ei tullut kysymykseen. Infoa lähialueen kuljetuksista en pienellä tutkimisella löytänyt, eikä taksejakaan näkynyt missään. Kenties ne olivat (yllätys?) saapuvan liikenteen ovilla, mutta lentokenttä oli sen verran vieras, niin en tiennyt sen ajojärjestelyistä. Hetken lentoaseman ulkopuolella seisoskeltuani ovien eteen kaarsi asiakkaita täynnä oleva taksi. Taksi vapautui, ja ei muuta kuin kohti hotellia.

Perjantaina ei mitään erikoista tapahtunut. Hotellilta "Airport Shuttlella" lentoasemalle, check-in aukesi kahta tuntia aikaisemmin ja ruutuja seuraten kohti lähtöporttia. Koneella Helsinkiin ja junalla lopuksi kotiin.

On kieltämättä ollut mielenkiintoista seurata triidin tulleita kannustavia ja rakentavia kommentteja, ja tulen ottamaan niistä opikseni. Jatkossa täytyy ajella entistäkin ennakoivammin, tosin raja täytyy siinäkin johonkin vetää ja pohtia tarkemmin tuota takajarrun käyttöä. Paniikkitilanteessa jarrupolkimen painaminen tulee refleksinä ja tunnottomuuden takia jarru menee helposti lukkoon. Pitäisi vain keksiä tapa, jolla saa iskostettua mieleen ettei tuollaisessa tilanteessa takajarruun tule koskea. Joku kyseli pyörästäkin, niin se on 600 Bandit. Seuraavassa mopossa tulee olemaan ABSit lisäämässä turvallisuutta (ja se ABS-triidin lukeminen on vielä työn alla). Jatkuu...

Hienoa kuulla että olet jo kotimaassa!

Omiin kokemuksiin viitaten toivotan voimia vakuutusyhtiöiden kanssa vääntämiseen. Muista reippaasti vaatia ja tentata toimintaa, jos tuntuu että mitään ei tapahdu. Olisin itse voinut varmaankin hoputtaa enemmän, sillä olen hoitanut raportointini vakuutusyhtiöille pikimmiten, mutta vielä kuukauden jälkeenkään en ole saanut penniäkään. Tämä siis syyttömänä osapuolena ulkomailla tapahtuneesta vahingosta. Hiljalleen alkaa rahat loppua ja molemmat paperien päällä istuvat ovat juuri jääneet lomille mutta sijaiset kuulemma hoitavat. Saas nähdä.

Amatöörinä en noihin takajarruvinkkeihin puutu, mutta joissakin äkkitilanteissa olleena voin sen verran lohduttaa, ettei paniikkitilanteessa toimi juuri koskaan sataprosenttisen täydellisesti. Aina voisi jotain tehdä paremmin, jotain minkä ajan kanssa ja jälkiviisaana tietää olevan oikein. Jännästi ne asiat ei vain välttämättä siinä mikrosekunnissa tule sieltä selkärangasta, elleivät nämä ole vuosittaisten EAK-sessioiden ja niitä seuraavien omaehtoisten treenienmyötä selkärankaan iskostuneet. Pitää kyllä varata kurssi itsellekin, vaikka toistaiseksi olen pyöräni saanut pysähtymään.

Pieni vinkki liikennepelkoisille: aina ei tarvitse omaa mokaa että kaataa pyörän, sillä varsinkin isompaa kulkuneuvoa vastaan toisen pienikin virhe riittää helposti. Mitä paremmin tämän riskin sisäistää, sitä turvallisemmin pystyy varmasti etenemään. Ei se pelko, vaan se terve kunnioitus.

Lainaa:

---

noz kirjoitti

No nyt ollaan taas kotona :jippikaijee:

On kieltämättä ollut mielenkiintoista seurata triidin tulleita kannustavia ja rakentavia kommentteja, ja tulen ottamaan niistä opikseni. Jatkossa täytyy ajella entistäkin ennakoivammin, tosin raja täytyy siinäkin johonkin vetää ja pohtia tarkemmin tuota takajarrun käyttöä. Paniikkitilanteessa jarrupolkimen painaminen tulee refleksinä ja tunnottomuuden takia jarru menee helposti lukkoon. Pitäisi vain keksiä tapa, jolla saa iskostettua mieleen ettei tuollaisessa tilanteessa takajarruun tule koskea. Joku kyseli pyörästäkin, niin se on 600 Bandit. Seuraavassa mopossa tulee olemaan ABSit lisäämässä turvallisuutta (ja se ABS-triidin lukeminen on vielä työn alla). Jatkuu...

---

Todella ikävää että matkasi sai aivan toisenlaisen lopun kuin olit suunnitellut mutta tärkeintä oli että itse selvisit aika pienin vammoin (näin oletin kun olet pystynyt matkustamaan takaisin kotiin omin voimin). Vaikka olen täysnoviisi vielä, niin abseja voin ehdottomasti suositella. Eilen ajotunneilla opettaja "pakotti" harjoittelemaan molempien jarrujen käyttöä samanaikaisesti (nopeus n. 40-50km/h) ja välillä kävi niin että takajarrun abs aktivoitui ja ilman absia takapyörä olis ollut lukossa. Mopona kawasakin kusiainen. No, mulla pyörä oli tietenkin ilman matkatavaroita, joten en pysty kommentoimaan miten nuo absit toimii kun pyörä lastattu täyteen. Ei niistä ainakaan haittaa voi olla. Ei muuta kuin paranemisia ja uutta absillista pyörää etsimään.

Lainaa:

---

noz kirjoitti

.... Näistä matkoista saanen sitten korvauksen kuittien perusteella...

.... Muutaman tunnin päästä saavuin perille Osloon. ...

---

Ettei tule ylläriä, kai kyselit, että mihin summaan asti ?

Ja sitten tuo Oslo. Kuis sää sinne menit jos kone lähtee Gardemoenista ?

Hyvä kun selvisit kotio !:thumbup:

Lainaa:

---

JukkaE60 kirjoitti

Toki tämä on tiedossa ja koettu. Tuli vaan mieleen että onko tilanne tullut jotenkin yllärinä...

---

Eikös nuo kaatumiset ja loukkaantumiset pääsääntöisesti tule jonkinasteisena yllätyksenä?
Harvoin kai sitä kukaan kaatuu jos on ennakoinut oikein tulevan tilanteen.

Tässä pieni viiden kohdan muistilista seuraavalle ensikertaa vuoristoon lähtevälle.

1 oikea nopeus
Siellä mutkan takana voi aina odottaa halkoja tai härkiä
2 kurvissa suistuminen on yleisin onnettomuus
Harjoittele takajarrun käyttöä ylä- ja alamäessä
Ei se takajarrun lukkiintuminen ole mikään mörkö joka automaattisesti kaataa pyörän, vaan takajarru on oikein käytettynä peräsin jolla eteneminen ja tasapaino helpottuu.
3 riittävän lyhyet päivätaipaleet
Vuoristoajo on kokemattomalle raskasta, kun pitää keskittyä 110%
4 pysähdy juomaan riittävän usein
Samalla myös keskittyminen saa lepoa. Mieluiten kerran tunnissa, niin että pystyy myös kusemaan.
Jos kaikki neste menee hikoiluun, niin on juonut absoluuttisesti liian vähän. Kusen pitäisi pysyä kirkkaana.
5 oikeat rengaspaineet
Tällä saavutat jopa 50% lisää kitkapintaa ja rengas saavuttaa tauon jälkeen taas todella paljon nopeammin toimintalämpönsä ja pitokykynsä. Mutkapätkät ei ole se paikka jonne mennään saavuttamaan renkaalle muutama tuhat lisäkilometriä liian kovilla ilmanpaineilla. Sitä voi sitten harrastaa kotona Pohjanmaalla.

Hyvää ja turvallista matkaa!

Lainaa:

---

wanico kirjoitti

Eikös nuo kaatumiset ja loukkaantumiset pääsääntöisesti tule jonkinasteisena yllätyksenä?
Harvoin kai sitä kukaan kaatuu jos on ennakoinut oikein tulevan tilanteen.

Tässä pieni viiden kohdan muistilista seuraavalle ensikertaa vuoristoon lähtevälle.

1 oikea nopeus
Siellä mutkan takana voi aina odottaa halkoja tai härkiä
2 kurvissa suistuminen on yleisin onnettomuus
Harjoittele takajarrun käyttöä ylä- ja alamäessä
Ei se takajarrun lukkiintuminen ole mikään mörkö joka automaattisesti kaataa pyörän, vaan takajarru on oikein käytettynä peräsin jolla eteneminen ja tasapaino helpottuu.
3 riittävän lyhyet päivätaipaleet
Vuoristoajo on kokemattomalle raskasta, kun pitää keskittyä 110%
4 pysähdy juomaan riittävän usein
Samalla myös keskittyminen saa lepoa. Mieluiten kerran tunnissa, niin että pystyy myös kusemaan.
Jos kaikki neste menee hikoiluun, niin on juonut absoluuttisesti liian vähän. Kusen pitäisi pysyä kirkkaana.
5 oikeat rengaspaineet
Tällä saavutat jopa 50% lisää kitkapintaa ja rengas saavuttaa tauon jälkeen taas todella paljon nopeammin toimintalämpönsä ja pitokykynsä. Mutkapätkät ei ole se paikka jonne mennään saavuttamaan renkaalle muutama tuhat lisäkilometriä liian kovilla ilmanpaineilla. Sitä voi sitten harrastaa kotona Pohjanmaalla.

Hyvää ja turvallista matkaa!

---

Morjettees!

Kukas sinä olet? Minä olen Pandude, Sika varmari pohojanmaalta. Reserviupseeri kurssin numero 125 suorittanut, menestynyt myöskin painissa. SM tasolla kirkkaimmat mitalit kyllä jäi saamatta. RUK sanottiin jotta ei tänne ole tultu ystäviä hakemaan, sillä periaatteella mennään.

Milläs saavutuksilla annat ohjeita vuoristoajoon? Voidaan myös mennä koettamaan Alaastarolle jos pidät itseäsi kovana luuna tai molskille jos uskot olevasi siinä hyvä. Tai tulla minulle sikopaimeneksi jos et omaa kovin pahoja länkisääriä, siat näet juoksevat jalkojen välistä eikä urasi olisi kovin pitkä.

Vaikka olenkin ajanut tuhansia vuoristoteillä en katso omaavani riittävää asiantuntemusta kuin naurettavien aloittelija virheiden havannoimiseen.
Sen sijaan voisin pitää hyvinkin pitkän esitelmän sikojen saparo ohjauksen periaatteesta, en ole vielä kertaakaan törmännyt kaiteisiin ja sikoja olen ajanut tuhansia. Sinä ilmeisesti olet pätevä vuoristoajo expertti, haluaisinkin kuulla tarkemmin saavutuksistasi.

Lainaa:

---

PanDude kirjoitti

Minä olen Pandude

---

Panodödö? Sitä se varmari varmaan tarvii,revittyine korvineen. Aika poikkeuksellinen muuutenkin, jos kerkiää Eurooppaa kiertämään, yleensähän tukiaiset ei edes riitä vapaa-aikaan?