Typpeä renkaisiin

Moni tätä foorumia lukeva tuntuu tietävän paljonkin kilvan ajosta ja paljon on peistä väännetty myös renkaista ja rengaspaineista.
Kysyisin teiltä tietäjiltä että kun tavallinen ilma korvataan puhtaalla typellä joka ei nosta painetta renkaan lämmetessä juurikaan, niin miten suuria ovat muutokset ja renkaan lämpeneminen, pitääkö painetta muuttaa kun rengas on lämmin ilmaan verrattuna jne...
Autopuolella käytetään paljon typpeä joten luulisi olevan oikeaa tietoa jollakin, siis kyseessä olisi todellinen kilpakäyttö eikä mikään nakkikiskan kierto...
Kiitos jo valmiiksi!

Miten toi käytännössä toimii? Siis fysikaalisesti, mikä vaikuttaa? Eikö typpeen ja normaali-ilmaan, joka on kaasuseos, vaikuta samat ideaalikaasun verrattavissa olevat asiat? Paine, tilavuus ja lämpötila suhteessa toisiinsa? Ja ilmahan on enimmäkseen typpeä.
http://www.moottoripyora.org/iB_html...withstupid.gif
Siis en väitä, etteikö näin olis, mutta mistä moinen? Ihan mielenkiinnosta kyselen...

Lainaa:

---

(wekkuli @ Joulu. 16 2005,21:32) kirjoitti

Miten toi käytännössä toimii? Siis fysikaalisesti, mikä vaikuttaa? Eikö typpeen ja normaali-ilmaan, joka on kaasuseos, vaikuta samat ideaalikaasun verrattavissa olevat asiat? Paine, tilavuus ja lämpötila suhteessa toisiinsa? Ja ilmahan on enimmäkseen typpeä.
http://www.moottoripyora.org/iB_html...withstupid.gif
Siis en väitä, etteikö näin olis, mutta mistä moinen? Ihan mielenkiinnosta kyselen...

---

Oon joskus lukenut että suurin syy tohon on ilman sisältämä kosteus. Siis kun se ilma lämpenee renkaassa ja samalla se ilmassa oleva kosteus niin paine nousee enemmän kuin esim. puhtaassa typessä, jossa ei ole kosteutta mukana. Ero sille että sinne renkaaseen pistäisi puhdasta happea tai typpeä lienee pieni mutta toi puhdas happi ei ole mikään turvallisin vaihtoehto jos jotain tapahtuu, lisäksi tota typpeä saa helpommin ja halvemmalla(?). Ja toi typpi muuten pysyy renkaassa paremmin kuin tavallinen ilma. Ja anteeksi OT, ei tämä tainnut alkuperäiseen kyssäriin vastata millään tavalla.

Typpi on kevyin osa ilmaa, happi ja varsinkin hiilidioksidi ovat raskaampia ja laajenevat ilmeisesti voimakkaammin, myöskin normaali kompressori-ilma sisältää kosteutta paljon, verrattuna puhtaaseen typpeen.
Kun normaalisti kylmään ratakummiin laitetaan 1,9 bar ja lämmittämisen jälkeen paine on 2,3 bar, vastaavasti typpeä käytettäessä oletettavasti voidaan laittaa paineeksi suoraan 2,3 bar johon ei lämpenemisen pitäisi juurikaan vaikuttaa.
Ajatellaampa tilannetta että alkaa vesisade kesken kilpailun ja renkaat jäähtyvät ja paine laskee...
Jos joku tietää oikeasti toimiiko juurikin näin, vai onko pientä säätöä tiedossa olisin kiitollinen.

Muistaakseni formuloissa käytetään typpeä renkaissa juuri tuon pienemmän laajenemisen takia...

En ole ikinä koettanut typpeä, mutta olen myös antanut itseni ymmärtää, että 2.3-2.4bar on oikea täyttöpaine. Tuo on sitä oikeaa hifistelyä.

Tärkeintä ei ole vauhti, vaan se että näyttää prolta. http://www.moottoripyora.org/iB_html...icons/cool.gif

Lainaa:

---

(Sepi @ Joulu. 17 2005,02:43) kirjoitti

Typpi on kevyin osa ilmaa, happi ja varsinkin hiilidioksidi ovat raskaampia ja laajenevat ilmeisesti voimakkaammin, myöskin normaali kompressori-ilma sisältää kosteutta paljon, verrattuna puhtaaseen typpeen.

---

Termodynamiikakka ei ole mun lempiaiheitani, mutta jos ideaalikaasun tilanyhtälöä (pV=NRT) tarkastelee niin kyllä typpi laajenee siinä kuin happi tai hiilidioksidikin. Noiden kaikkien ilmassa olevien kaasujen voidaan ajatella käyttäytyvän kuin ideaalikaasut koska paine on melko vähäinen. Vaikka käytettäisiin reaalisuuskertoimia niin olettaisin että erot olisivat todella merkityksettömiä. Mutta avainsana lienee toi kosteus, eli toi ilman kosteus vaihtelee ja näin ollen se paineen muutos renkaassa ei ole niin helposti arvattavissa, kun taas jos käytetään aina samanlaista kaasua niin muutokset pystytään ennakoimaan tarkemmin. Tämä on kaiketi suurin syy siihen miksi oikeen proot typpeä renkaaseen pistävät. Sitä (lähes)puhdasta typpeä on helppo saada pullossa ja kuten aikaisemmin mainitsin niin hapen käyttö olisi vaarallisempaa.

edit. selkeytys

Lainaa:

---

(RRRami @ Joulu. 17 2005,13:58) kirjoitti

Lainaa:

---

(Sepi @ Joulu. 17 2005,02:43) kirjoitti

Typpi on kevyin osa ilmaa, happi ja varsinkin hiilidioksidi ovat raskaampia ja laajenevat ilmeisesti voimakkaammin, myöskin normaali kompressori-ilma sisältää kosteutta paljon, verrattuna puhtaaseen typpeen.

---

Termodynamiikakka ei ole mun lempiaiheitani, mutta jos ideaalikaasun tilanyhtälöä (pV=NRT) tarkastelee niin kyllä typpi laajenee siinä kuin happi tai hiilidioksidikin. Noiden kaikkien ilmassa olevien kaasujen voidaan ajatella käyttäytyvän kuin ideaalikaasut koska paine on melko vähäinen. Vaikka käytettäisiin reaalisuuskertoimia niin olettaisin että erot olisivat todella merkityksettömiä. Mutta avainsana lienee toi kosteus, eli toi ilman kosteus vaihtelee ja näin ollen se paineen muutos renkaassa ei ole niin helposti arvattavissa, kun taas jos käytetään aina samanlaista kaasua niin muutokset pystytään ennakoimaan tarkemmin. Tämä on kaiketi suurin syy siihen miksi oikeen proot typpeä renkaaseen pistävät. Sitä (lähes)puhdasta typpeä on helppo saada pullossa ja kuten aikaisemmin mainitsin niin hapen käyttö olisi vaarallisempaa.

edit. selkeytys

---

Muistelisin, että myös vesihöyryä voidaan käsitellä ideaalikaasuna kun olosuhteet eivät olisi mitenkään extremet. Mut jos typpi on selkeästi ilmaa kevyempää niin sehän on kaikki ikävistä pyörivistä massoista pois.mitenköhän muuten se renkaassa oleva kaasu käyttäytyy esim tilanteessa jossa jarrutetaan pääsuoran huipuista johonkin hitaseen mutkaan? jääköhän se kaasu pyörimään sinne pitkäksikin aikaa?

Aika olemattomaksi veikkaisin massan merkityksen. Saman ties luulis heliumin olevan fiksuinta kaasua renkaissa? Samalla tavalla "inerttiä" kuin typpikin. Äkkiähän noi massat laskis suunnilleen, kun vähän taulukkoja kaivelis, mut ei jaksa...

Luulisin vastauksen piilevän tuolla kosteuden merkityksessä? Tai ehkä renkaissa on jo sen verran painetta, että ideaalikaasulla tilannetta ei voi mallintaa?

Lainaa:

---

(wekkuli @ Joulu. 17 2005,15:14) kirjoitti

Luulisin vastauksen piilevän tuolla kosteuden merkityksessä? Tai ehkä renkaissa on jo sen verran painetta, että ideaalikaasulla tilannetta ei voi mallintaa?

---

No esim typen poikkeama ideaalikaasusta vaikkapa 40atm paineessa 300kelvinin lämpöisenä on luokkaa 0.98 kuvaajasta arvioituna, eli kyllä se ero ideaalikaasusta taitaa olla aika olematon.

edit. i olikin o

Lainaa:

---

(wekkuli @ Joulu. 17 2005,15:14) kirjoitti

Aika olemattomaksi veikkaisin massan merkityksen. Saman ties luulis heliumin olevan fiksuinta kaasua renkaissa? Samalla tavalla "inerttiä" kuin typpikin. Äkkiähän noi massat laskis suunnilleen, kun vähän taulukkoja kaivelis, mut ei jaksa...

Luulisin vastauksen piilevän tuolla kosteuden merkityksessä? Tai ehkä renkaissa on jo sen verran painetta, että ideaalikaasulla tilannetta ei voi mallintaa?

---

No joo se massa on pikaisen laskennan tuloksena noin 50g kokonaisuudessaan. Ilmassa on typpeä noin 78% ja typen ja hapen massoissa on eroa ehkä noin 15% ero. Kokonaismassan ero on siis muutaman gramman. Eli siitä tuskin on kyse.

Voi olla, että laskut ei osunu kyllä ihan oikein.

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.
Mutta asiaan. Lämpimän renkaan paine on kuin onkin korkeampi kuin kylmän, tästä syystä ohjeissa mainitaan että rengaspaineet pitäisi tarkistaa kylmistä renkaista, jos mahdollista.

Lainaa:

---

(Nelli @ Joulu. 17 2005,15:45) kirjoitti

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.

---

Onko tavallinen ilma paloherkkää? Mä rupeankin sitten polttamaan ilmaa takassa, niin pysyy mökki lämpöisenä.

Ei se ilma pala, mutta toisaalta, eipä ilman ilmaa (tai happea) siellä takassa mikään muukaan pala.

Korkea happipitoisuus lisää selkeästi tulipalovaaraa. Aikanaan konepajassa töissä ollessani kuulin jutun kaverista joka oli putsannut pöllyisen työhaalarin paineistetulla hapella suihkimalla pölyt hitoille. Tämän seurauksena työhaalari kyllästyi hapella ja vieressä olevalta kulmahiomakoneelta singonnut kipinä sytytti humahtaen äijän haalarin tuleen. Normaalisti kangas ei moisesta tietenkään olis syttynyt mutta voimakkaan happipitoisuuden vaikutus oli sama kuin ois bensaan kasteltu.

Sitä en sit tiiä onko tällä mitään tekoa puheena olevan asian kanssa... Voiko kilpapyörässä tai lentokoneen renkaassa kehittyä lämpötiloja jolloin asialla ois jotain merkitystä? En tiä.

Lainaa:

---

(wekkuli @ Joulu. 17 2005,17:13) kirjoitti

Sitä en sit tiiä onko tällä mitään tekoa puheena olevan asian kanssa... Voiko kilpapyörässä tai lentokoneen renkaassa kehittyä lämpötiloja jolloin asialla ois jotain merkitystä? En tiä.

---

Ainakin lentokoneen kohdalla taitaa olla vaan niitä varmistuksen varmistuksen varmistuksia. On vähän OT, joo http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/blush.gif

Lainaa:

---

(ZR-7herwood @ Joulu. 17 2005,14:08) kirjoitti

Muistelisin, että myös vesihöyryä voidaan käsitellä ideaalikaasuna kun olosuhteet eivät olisi mitenkään extremet.

---

Alkaa vaan jäähtyessään ikävästi loiskua renkaissa.

Lainaa:

---

(kaasunalle @ Joulu. 17 2005,18:08) kirjoitti

Lainaa:

---

(ZR-7herwood @ Joulu. 17 2005,14:08) kirjoitti

Muistelisin, että myös vesihöyryä voidaan käsitellä ideaalikaasuna kun olosuhteet eivät olisi mitenkään extremet.

---

Alkaa vaan jäähtyessään ikävästi loiskua renkaissa.

---

Joopa joo. Hassua muuten sinänsä, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Äkkiseltään vois kuvitella, että vesi tekisi ilmasta raskaampaa.

Lainaa:

---

(Ghostrider @ Joulu. 17 2005,16:34) kirjoitti

Lainaa:

---

(Nelli @ Joulu. 17 2005,15:45) kirjoitti

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.

---

Onko tavallinen ilma paloherkkää? Mä rupeankin sitten polttamaan ilmaa takassa, niin pysyy mökki lämpöisenä.

---

Jos et ilmaa anna ei pala http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif, niin herkkää se on

Lainaa:

---

(hannuman @ Joulu. 18 2005,10:29) kirjoitti

Lainaa:

---

(Ghostrider @ Joulu. 17 2005,16:34) kirjoitti

Lainaa:

---

(Nelli @ Joulu. 17 2005,15:45) kirjoitti

En sano kilvanajo käytöstä mitään, mutta lentokoneissahan käytetään typpeä renkaiden paineistukseen. Varmaankin osasyynä on juuri se että typpi ei ole ihan niin paloherkkää.

---

Onko tavallinen ilma paloherkkää? Mä rupeankin sitten polttamaan ilmaa takassa, niin pysyy mökki lämpöisenä.

---

Jos et ilmaa anna ei pala http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif, niin herkkää se on

---

Mutta se tuskin ittestään siellä renkaassa syttyy? Vai syttyykö? Ja eiköhän siinä lentskarin renkaan vieressä ole sitä ilmaa ihan riittävästi palamiseen, eli sillä renkaan sisällä olevalla ilmalla ei luulis olevan kauheen suurta vaikutusta minkään palamiseen tai palamatta jättämiseen.

Luulisin että lentokoneissa käytetään typpeä sen takia että sen paineilman mukana tulisi rakenteita heikentävää kosteutta enemmän. Lisäksi kun lämpötilan vaihtelut lentokoneiden renkaissa ovat aika rajuja varsinkin laskuvaiheessa typen käyttäytyminen on helpommin ennakoitavissa kuin paineilman (hapen, typen ja muutaman muun jalokaasun sekoitus) samasta syystä kuin esimerkiksi F1-autoissa.

Sellaisia renkaita ei kumiseoksista pystytä tekemään johon saataisiin renkaiden täyttökaasuna paineilmaa käytetättäessä niin isoa painetta että hapen osapaine olisi riittävä syttymiseen.

sori OT mut en taida olla ainut..

lentokoneiden renkaissa lämpötila voi laskussa nousta sen verran korkeaksi, että saatta rengas räjähtää (paine/vika renkaassa) tai jarrut hulmahtaa tuleen. typpeä siis tästä syystä, turvallisuus juttuja

ei taida pyörissä olla ihan yhtä korkeat lämpötilat, mutta typen paine ei muutu niin paljon lämmetessä kuin ilman ja kai niitä viimesiä sadasosia haettaessa silläkin on merkityksenä

Lainaa:

---

(ZR-7herwood @ Joulu. 17 2005,21:21) kirjoitti

...Hassua muuten sinänsä, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Äkkiseltään vois kuvitella, että vesi tekisi ilmasta raskaampaa.

---

Kyllä pidemmänkin pohdiskelun jälkeen voisi kuvitella ilman olevan vetisempänä painavampaa kuin kuivempana (jos lämpötila on sama)...

Lainaa:

---

(koris66 @ Joulu. 19 2005,00:55) kirjoitti

Lainaa:

---

(ZR-7herwood @ Joulu. 17 2005,21:21) kirjoitti

...Hassua muuten sinänsä, että kostea ilma on kevyempää kuin kuiva. Äkkiseltään vois kuvitella, että vesi tekisi ilmasta raskaampaa.

---

Kyllä pidemmänkin pohdiskelun jälkeen voisi kuvitella ilman olevan vetisempänä painavampaa kuin kuivempana (jos lämpötila on sama)...

---

No itse tuon näkisin niin että koska sama ainemäärä kaasua ottaa saman tilavuuden ja veden moolimassa on pienempi kuin esim typen tai hapen siis (O2 tai N2) niin eikös se silloin ole kevyempää?

Joopa. RRRami on oikeassa. Hämääntyminen voi johtua siitä että moni mieltää kosteana ilmana kosteuden suhteen n-% ylikyllästyneen ilman. Eli ilmaan mahtuu oikeeaa kaasumaista vesihöyryä vain tietty määrä. Tämän jälkeen vesi tiivistyy erittäin hienoksi nestemäiseksi vedeksi. Tunnettu myös mm. nimellä sumu. Pakkasessa "höyryävä" hengitys on oikeasti erittäin hienojakoista lunta, kun 37 C asteisesta, kosteasta, uloshengitysilmasta kiteytyy pakkasilmaan "mahtumaton" kosteus poies.

Alkaa vakavasti näyttää siltä, että moottoripyöräilijän tulee olla sekä kemian, fysiikan, että psykologian tohtori http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif!
http://www.moottoripyora.org/iB_html...ticons/eek.gif Ei vaan, hifistelkää rauhassa http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif.
Onko asiasta kirjattu mitään sääntöihin? Käyttävätkö esim. motogp -kuskit renkaissaan typpeä? Jos eivät, niin mihin sitä normiratakuski tarvitsee http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif?

No voisinhan sitä itsekkin renkaaseen laittaa typpeä, jos siitä suuriakin etuja on saatavissa. Mutta kyseessä on juurikin ne sadasosat jotka merkkaavat kisoissa, omassa ajossa on aivan sama mitä siellä renkaassa on...

En tarkkaan osaa sanoa eroa Typen ja Paineilman käytöstä, kuin nuoruuden muistoja, kun ajelin kaivoksilla sellaisia "kivitalon" kokoisia koneita ja kerranpas "pääsin" mukaan, kun laitoimme sellaista jämäkkää GoodYearin rengasta pyöräkuormaajaan paikoilleen. Se varsinainen tekomies(eli kumimies) sanoi, kun aikamme taisteltiin rengasta vanteeseen ja värkkäsimme lukot kiinni valssiin, että täytetään typellä. Katselin kaveria ihan ihmeissään, että miksi niin? Hän vaan totesi, että jos täytetään Typellä, ei kumiin "piston" tullessa ala lämmetä rengas, kun ei reagoi paineilman happeen.
Pisto tarkoittaa kiven painumista renkaaseen ja renkaan rungon vioittumista.
En todellakaan alkanut kyseenalaistamaan sitä teoriaa kun itteki piti sillä koneella "lapioida" palkkaansa kokoon... ajatus renkaan räjähtämisestä kammotti, kun renkaan kokoluokka on oikeasti ISO. (siis kun seisoo koneen vieressä, niin tarvitset jakkaraa avuksi, että pääset akselin napaan öljyropulle astian kanssa, että öljyt vaihtaisi..).

Kone oli tällainen
http://unitedkingdom.cat.com/cda/layout?m=65265&x=7
Eli pyöräkone Cat 992 (työpaino ilman lisävettä renkaissa 95 tonnia, jos renkaisiin lisätään vesi, 105 tonnia)

autot oli 777D tyyppiä, eli ajoneuvon kokoleveys on 5524mm:ä ja työkuorma on 100 tonnia..

Oli joskus muuten hankalaa, kun duunissa tempas kaksi vuoroa autolla ja sitten pomppas Opeli Corsaan ja lähti kinnaamaan kotia kohti sillä omalla jättiläisellä... heh, hiukan oli kokoeroa.
http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif

Lainaa:

---

(TBus @ Tammi. 13 2006,22:42) kirjoitti

...(työpaino ilman lisävettä renkaissa 95 tonnia, jos renkaisiin lisätään vesi, 105 tonnia)...

---

Vähän OT: miksi sinne renkaisiin laitetaan vettä?

Lainaa:

---

(koris66 @ Tammi. 13 2006,22:57) kirjoitti

Lainaa:

---

(TBus @ Tammi. 13 2006,22:42) kirjoitti

...(työpaino ilman lisävettä renkaissa 95 tonnia, jos renkaisiin lisätään vesi, 105 tonnia)...

---

Vähän OT: miksi sinne renkaisiin laitetaan vettä?

---

Noh, "liraus" vodaa kumeihin antaa stabiliteettiä lastaukseen ja etenkin vain takapäähän antaa tukea kummasti lisää, kun tempaisee kunnolla kauhaan tavaraa...
Jos kävit "pillerin" sivuilla katsomassa kuormaajia, niin ymmärtänet, että kun kauhaan lipsahtaa tuollainen pienen omakotitalon kokoinen kivi, niin saattaa vastapaino käydä keveäksi, ellei olisi vesiä takapäässä antamassa lisämassaa..

Koneet ovat valtavia, ellei ole tottonut ensin kokoluokkaan.. heh..
Sitten kun aikansa niillä ajelee, niin kaikki tuntuu niin samperin mitättömiltä, kunnes jotain sattuu, eli minulla kävi sellainen härö 777D autoon renkaanvaihdossa, että kaatu kumi seinää vasten vaihdossa, kun trukilla sitä tyhmästi tönin. onneksi ei ollu ketään seinäntakana, sillä kaatuessaan rengas vei seinän mukanaan... Siis koko sen alueen seinäelementin..
http://www.moottoripyora.org/iB_html...fused_orig.gif

Lentokoneissa typpeä pistetään renkaisiin koska se on inertti kaasu (kuten joku jo mainitsikin) ja lentsikoitten vanteet ovat usein alumiinia tai magnesiumia jolloin ei tapahdu ikävää syöpymistä niin helposti. Ja koska sitä typpeä tarvitaan usein moneen muuhunkin paikkaan niin samalla sillä täyttelee sitten renkaatkin. Jos käytettäisiin paineilmaa niin tarvittaisiin siis typpi- ja paineilmapullo joten järkevämpää käyttää vain yhtä lajia. Ja sitä typpeä käytetään nimenomaan silloin kun ei enää normaalin paineilmaverkoston paine riitä renkaan täyttämiseen (kaikki vähänkin isommat vehkeet) ja koska käsittääkseni 200 barin typpi- ja paineilmapullon "valmistus" on saman hintaista isommassa mittakaavassa (mutua). Noitten pikkuprutkujen renkaita täytellään kyllä ihan paineilmalla.

Eikös ne käytä lentokoneissa sitä sen takia, että kun lämpötila ja paine -erot on niin valtavat. Eli ilmassa kumit menis tyhjiksi (10km/jotain 40-60 miinusastetta, ellei enemmänkin), eikä ehtisi täyttyä laskun aikana ? Vai oonko mä nyt mutu tuntumallani ihan metässä ?

En tiedä paljonko noissa lentokoneen renkaissa on painetta, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ilma sekä typpi on molemmat kaasuja. Kun toimitaan maltillisilla paineilla käyttäytyy molemmat kaasut hyvin liki ideaalikaasun tavoin, eli eivät poikkea toisistaan. Ja se ideaalikaasun yhtälöhän oli pV=nRT. Kaasut seuraavat noita muuttujia lineaarisesti. Tai muuttujia noista on oikeestaan vaan (tilavuus,) paine ja lämpötila. Ja lämpötilassa tulee huomioida, että se lasketaan kelvineinä. -273,15 celsiusta on 0 kelviniä ja 0 celsiusta on 273,15 kelviniä.

Tuskin siis perustuu ihan tohon perusjuttuun.

eix tosta paineilman sisältämästä kosteudesta pääse eroon ilmankuivaimella http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif

Lainaa:

---

(White @ Tammi. 20 2006,02:21) kirjoitti

Eikös ne käytä lentokoneissa sitä sen takia, että kun lämpötila ja paine -erot on niin valtavat. Eli ilmassa kumit menis tyhjiksi (10km/jotain 40-60 miinusastetta, ellei enemmänkin), eikä ehtisi täyttyä laskun aikana ? Vai oonko mä nyt mutu tuntumallani ihan metässä ?

---

Olen pahoillani mutta olet metsässä. Lisäksi 10 km korkeudessa voi hyvin olla niin paljon pakkasta, mutta lentokoneen telinekuilussa hyvin suurella todennäköisyydellä on paljon vähemmän pakkasta.

Ja tässähän tuli vastaus:

Lainaa:

---

kirjoitti

En tiedä paljonko noissa lentokoneen renkaissa on painetta, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ilma sekä typpi on molemmat kaasuja. Kun toimitaan maltillisilla paineilla käyttäytyy molemmat kaasut hyvin liki ideaalikaasun tavoin, eli eivät poikkea toisistaan. Ja se ideaalikaasun yhtälöhän oli pV=nRT. Kaasut seuraavat noita muuttujia lineaarisesti. Tai muuttujia noista on oikeestaan vaan (tilavuus,) paine ja lämpötila. Ja lämpötilassa tulee huomioida, että se lasketaan kelvineinä. -273,15 celsiusta on 0 kelviniä ja 0 celsiusta on 273,15 kelviniä.

---

Ja ei se muuten ole vaikeaa laskea noita tilavuuksia reaalikaasuillakaan. Isoissa lentsikoissa rengaspaineet liikkuvat siinä 15-20 barin hujakoilla. Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

Lainaa:

---

(Nalkis @ Tammi. 20 2006,09:45) kirjoitti

Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

---

Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

Eli sama asia.

http://www.moottoripyora.org/iB_html...ticons/omg.gif Johan meni tieteelliseksi taas http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif.

Lainaa:

---

(ZR-7herwood @ Tammi. 20 2006,13:43) kirjoitti

Lainaa:

---

(Nalkis @ Tammi. 20 2006,09:45) kirjoitti

Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

---

Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

Eli sama asia.

---

Jep, eikös tässä pitäisi käyttää van der waalsin kaavaa, joka toimisi aika kivasti, jos vain tietäisimme "ilman" kulloisenkin ainejakauman ja niiden muodostamat molekyyliosuudet.

Noh, ainakin tuo kaava selittää sen kuinka merkittävä tilanne esimerkiksi veden tai muiden "epäpuhtauksien" muodostuminen on, ainakin kriittisissä tilanteissa. Vedsimolekyylin parametriarvot kun ovat todellakin kertaluokkaa erilaisia kuin vedyllä ja hapella.

Tosiaan, menee aikamoiseksi insinööreilyksi http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif

Tämä meni yhtä hifistelyksi kuin typen laittaminen mp-renkaisiin http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif Mutta tietääkö joku oikeasti käyttävätkö ne MotoGP:ssä typpeä renkaissa? Itse en ainakaan keksi mitään syytä miksi mp:n renkaisiin tarvitsisi laittaa typpeä.

Tästä tulikin mieleen kun kerran yksi rupesi täyttämään sen typpikärryn pikkuruista rengasta sillä typellä, mutta kun siinä on täyttölaitteessa sattui olemaan vain se 20 bar:n täyttöpaine jota se kärryn rengas ei luonnollisesti kestänyt, vaan seurauksena oli sen renkaan hyvin äkillinen tyhjentyminen http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif

Lainaa:

---

(isojussi @ Tammi. 20 2006,14:26) kirjoitti

Lainaa:

---

(ZR-7herwood @ Tammi. 20 2006,13:43) kirjoitti

Lainaa:

---

(Nalkis @ Tammi. 20 2006,09:45) kirjoitti

Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.

---

Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

Eli sama asia.

---

Jep, eikös tässä pitäisi käyttää van der waalsin kaavaa, joka toimisi aika kivasti, jos vain tietäisimme "ilman" kulloisenkin ainejakauman ja niiden muodostamat molekyyliosuudet.

Noh, ainakin tuo kaava selittää sen kuinka merkittävä tilanne esimerkiksi veden tai muiden "epäpuhtauksien" muodostuminen on, ainakin kriittisissä tilanteissa. Vedsimolekyylin parametriarvot kun ovat todellakin kertaluokkaa erilaisia kuin vedyllä ja hapella.

Tosiaan, menee aikamoiseksi insinööreilyksi http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif

---

Mutta jos esimerkiksi ajatellaan kosteaa ilmaa, niin sen absoluuttinen kosteusprosentti (eli myöskin ainemääränsä suhteellinen osuus) on normaalilämpötiloissa kokolailla pieni, jolloin sen merkitys tulokseenkin on pieni.

Toisaalta voitaisiin käyttää myös Berthelot´n tai Dietricin yhtälöitä, mutta nämäkin ovat (kuten van der Waalsinkin) vain analyyttisiä yhtälömalleja, eivätkä nämäkään toimi määrätyillä vakioilla kuin rajatulla alueella.

No joo, tässähän tulee pientä reeniä rästissä olevaa termodynamiikan tenttiä varten.

Lainaa:

---

(Athene @ Joulu. 25 2005,17:23) kirjoitti

Alkaa vakavasti näyttää siltä, että moottoripyöräilijän tulee olla sekä kemian, fysiikan, että psykologian tohtori http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif!
http://www.moottoripyora.org/iB_html...ticons/eek.gif Ei vaan, hifistelkää rauhassa *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif.
Onko asiasta kirjattu mitään sääntöihin? Käyttävätkö esim. motogp -kuskit renkaissaan typpeä? Jos eivät, niin mihin sitä normiratakuski tarvitsee http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif?

---

Niimpä, ootahan vaan ku alamme puhumaan polttoaineista ja polttoaineen lisäaineista. http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif