Printable View
Kovasti täällä on rosvo- ja busakuskeja mutta miten omaa sydäntä lähellä olevia G-miehiä tai naisia? Pyöräähän valmistettu vain 1991-1994 ja tietääkseni niitä maassa ainoastaan reilu 50 kappaletta...
Omani vuodelta -93 ja mittarissa 32000 joista omia 16000 viimekesältä. Kovin kiinnostaisi muiden käyttäjien kokemukset, hyvät tai huonot?
Pyöräni toistaiseksi ollut täysin ongelmaton loisto-ostos mutta saa nähdä mitä tuleva kausi tuo tullessaan. http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Ostin tuollaisen viime kesänä Germaanilta, mutta rahti viivästyi sen verran etten ehtinyt ajamaan kuin n. 3tkm. Aikaisempi vehkeeni oli FJ 1200, mutta hermostuin ketjuun ja halusin koneeltaan samanluonteisen Gardaanivehkeen perustekniikalla, BMW:t liian kalliita ja hienoja, joten muita vaihtoehtoja ei ollut. Maineensa perusteella pyörän pitäisi kestää ikuisuuden. FJ oli vahvempi, vaikka G:täkin vääntövahvaksi mainitaan. Omaani ainakin empii selkeästi pikkukierroksilla kaasua kääntäessä, luistien neulojen nosto auttoi asiaa, mutta kausi loppui kesken, lopullinen varmuus saamatta. Tämä on kuulemma luonteenomaista ko. vehkeelle sekä isolle B:lle, jossa on käytännössä sama kone, mm identtinen sylinterin kansi ja kaasuttimet. Runko ei elä ajossa, mutta eipä ihme kun on reiden vahvuisesta umpiputkesta tehty, niinpä pyörä onkin sitten miehekäs keskituelle polkaistava, vai mitä. Ajo-ominaisuuksiin myös kaksi päällä olen tyytyväinen, välitykset saisivat olla hiukan pidemmät, katteen rakentamista suunnittelen, jos en löydä mieleistäni valmista. Mainituista puutteista huolimatta tuskin pitkään aikaan vaihdan toiseen. Kuitenkin perusasiat ovat kunnossa; jokseenkin riittävästi voimaa, helppo ylläpito, mainio yleis/matka/käyttöpyörä, joka ei pelkää soraa. Tällaisia ei enää tehdä. Kuvassa omani vm. 92 nyt 47 tkm.
Minulla myös kaasuun vastaaminen matalilla kierroksilla pienellä viiveellä. Ilmanputsarin vaihto auttoi jonkin verran mutta ajattelin käyttää sitä tulevana kautena pajalla josko seosten säätö auttaisi. Eikö neulojen nosto vaikuta vain korkeammilla kierroksilla? Alakierrosten ongelmista ja liian laihasta seoksesta olen lukenut todella monien mallien kärsivän... Viimekesän reissu Norjaan, päällä 165kg matkustajia ja kolme isoa laukkua tavaraa sujui todella helposti. Pyöräni tuotu pari vuotta sitten Saksasta ja hieman ihmetyttää germaanien ajotavat. Vaikka nakupyörä kyseessä niin reilu 10000km 12 vuodessa tuntuu lievästi sanottuna oudolta. Toisaalta omani kunto päällisin puolin(ei maalattu), kromiosat, kahva- sekä jalkatappien kumit ja jarrulevyt kyllä kertovat vähästä käytöstä. Toistaiseksi mopo ollut harmiton matkaratsu enkä usko ainakaan muutamaan vuoteen vaihtavani ketjulliseen!
Jotkut ajavat todella vähän, omallanikaan ei viimeinen eli toinen omistaja ollut ajanut 10 vuoden aikana kuin 9 tkm, minkä tähden hävittikin pyörän. On siellä toki paljon ajaviakin, mittarin käyminen toisella kierroksella yleensä jää ilmoittamatta. G:ssä saat hyvän osviitan kilometreistä, kun katsot pakokäyriä, ne alkavat hieman kellastua erityisesti takapuoleltaan 40-50 tkm jälkeen. Mitä siihen empimiseen tulee niin se vaikuttaisi olevan G:n ja B12:n ominaisuus, josta pääsee vain vaihtamalla kaasuttimet. K&N ja suutinsarjat eivät pyörässä toimi, se huononee, älä vaihda. Jos haluat rikkaammalle, käytä eri kokoisia vakiosuuttimia. Neulan nosto vaikuttaa juuri ala- ja keskikierroksilla, pääsuutin korkealla ja tyhjäkäyntisuutin sekä seossäätöruuvi alakierroksilla. Uskon, vaikkakin täysi varmuus on saamatta, että se neulojen nosto paransi omassani vaivaa. Kokonaan sitä ei saane pois kaasuttimia ropaamalla. Kaasuttimien synkronoinnista omani ainakin on tarkka, pieni ruuvaus vaikutti tähän asiaan huomattavasti. Nyt siis seosruuvi on 2,5 kierrosta auki (vakio 1,75) ja neulan sokka 3:nnessa pykälässä ylhäältä lukien (vakio 2.). Kaasuttimethan oikeaoppisesti säädetään ensin täyskaasulle oikein, siis pääsuuttimet, sitten keskialue neuloilla ja lopuksi alapää lähinnä ruuvilla, jos tyhjäkäynti on hyvä. Jottei olisi liian helppoa, nuo kaikki vaikuttavat hieman toisiinsa, siksi säätöjärjestys täyskaasusta alaspäin. FJ:ni kärsi samasta vaivasta, ja siinä, vaikken olisi sitä etukäteen arvannut, auttoi pääsuuttimien kasvattaminen 5 sadasosalla. FJ:ssä toki oli Sveitsin mallin selkeästi pienemmät reiät, kuin mitä muun Euroopan malleissa on Sytytyksen aikastaminen ja puristussuhteen nosto auttavat myös, joista ensimmäistä olen harkinnut, se kun on helppo tehdä. Saa nähdä viitsinkö. Jos joskus päädyt pyörääsi säätelemään, niin kaikki tieto hommasta ja sen onnistumisesta kiinnostaa luonnollisesti. Kuten sinäkin, olen tyytyväinen hankintaani ja odotan pitkää ja ongelmatonta suhdetta rakkaani kanssa...
http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif joo,kyllä 1100g on tuttu laite, omallani ajellin n.14000km/vuosi
ei pyörässä mitään erityistä negatiivista mainittavaa ole.Kulutus on kohtuullinen isoksi pyöräksi ja tehoa riittävästi,aika huoleton laite.
onhan geellä jopa ajettu drag race kisojakin kohtuu menestyksellä.
omalla pyörälläni oli ajettu kaiken kaikkiaan 87500km kun möin
eteenpäin,kaverilla on ollut huolettomia kilometrejä ja taitaa olla jo
100000km rikki.Nokkaketju tosin pitää ralkatusta.No onhan sitä
hyvänkiin pyörään jotain laitettava. http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
Sen verran kokemusta sanoa, että mielestäni sopii rauhalliseen kruisailuun. Tehoton kone, painoa liikaa (ja painopiste hirveän ylhäällä), leveä ja korkea pyörä. Ajoasento pysty. Häviää kaikissa muissa ominaisuuksissa, paitsi kardaanin perusteella monelle muulle samankokoiselle peruspyörälle. Yamahan xjr on ihan eri maata.. http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/shaun.gif
Omalla G:llä on nyt tullu ajettua tollaset 20000 kilsaa ja hyvin oon tyytyväinen ollu.. huoleton peli ja mukava matkakumppani, hieman janoinenhan toi on, asiaan varmaan auttaisi tasausvaihde?..entiijä.
Paljonko sitten vie? Omani kulkee 4,8-5,5L matka-ajossa kaksipäällä ja kolmella laukulla!Lainaa:
(juhizi @ Helmi. 14 2006,14:10) kirjoitti
Kun on noilla japanilaisilla ketjuvehkeillä tullut ajeltua (yamaha, kawa) on muotoutunut minulle sopivan pyörän tuntomerkit seuraavasti:
- japanilainen
- rivinelonen
- ei muovia
- pitkä runko (vyöruusu & laukut)
- keppiveto
Tähän tarpeeseen iski pyöräkuume tammikuun pakkasilla ja -31 helteessä ostin saksanmaalta tuodun -93 gsx1100g. Mittarissa 41000 mutta eihän näistä koskaan tiedä. Ajeltua sillä ei ole vielä toki tullut kuin hallissa http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitää niin ensi kesänä reilu kymppitonni pyörähtää.
Sitten muutama kysymys kun uusi vehje minulle
- Tällä foorumilla oli juttua vx800 toisiovedon heikkouksista, päteekö tämä myös g:hen
- Onko kenelläkään korjausopasta? Etenkin pdf muoto olisi kiva...
- Mites on nokkaketjun kiristyksen kanssa ja onko ketjulla millainen vaihtoväli? Minusta kun se rallattaa jopa enemmän kuin suzukille on soveliasta
- Millaisia laukkuja olette viritelleet. Itsellä on suzukin alkuperäinen 2 laukun sarja (kappa?) mutta kahden kypärän takalaukku pitäisi vielä viritellä. Kuvissa olen nähnyt kauhukahvan paikalle tulevan selkänoja tavaratelinevirityksen mutta saako niitä mistään ja onko se riittävän tukeva...
- Onko tarkempaa tietoa pyörien määrästä suomessa ja onko suomalainen g porukka mitenkään järjestäytynyt?
- Onko joku jo tilannut hihamerkkejä gsx1100g.com sivustolta?
Että näin
G:n toisiovedossa en ole ongelmista kuullut. Pakkohan sen on olla järeämpää tekoa kuin VX:ssä, ilmeisesti mitoitus on onnistunut. En ole löytänyt edes ulkomaisilta nettisivuilta mitään asiasta. G:n oikestaan ainut tyyppivika on taipumus katkoa luistien neuloja n. 40 tkm välein. Nokkaketjun pitäisi kestää 80-120 tkm, kaikki riippuu kaikesta. En tiedä mikä ääni on normaalia. Voihan olla, että omassasi vain kiristäjä ei toimi kunnolla, mistä pääset aukaisemalla sen ja asentamalla takaisin. Jotkut ovat viritelleet sinne myös jotain prikkasysteemejä lisäämään jousivoimaa. Itselläni on ollut H&B:n laukkusarja odottamassa asennusta jo kesästä saakka. Painavat laukut, mutta kunnollinen teline, olivat käytettynäki sikamaisen kalliit. Itselläni on G:n saksankielinen korjausopas, niitä saa Suomen jälleenmyyjiltä, hinta 45€. Kaasua vehje on syönyt n. 6,5l/100 km, mitä olen pitänyt hieman suurehkona, tiedä häntä.
No eipä se kulutus tietysti mikään sikamainen oo.. matka-ajossa vie 5.2 litraa ja siitä sitte ylöspäin, riippuu miten kahvaa kääntelee..
Kertokaapa, mikä teillä on kierrosluku 100:n vauhdissa vitosella, epäilen oman mittarini toimintaa.
Muistelen että karvan yli kolmen tuhannen, kolmenkymmenen päivän päästä saat tarkemman vastauksen..
Vai katkoo luistien neuloja! Empä ole ennen kuullut tälläistä minkään vehkeen kohdalta, paitsi mopoaikana, ja silloinkin asennusvaiheessa käyttäjästä johtuen. Täytyy katsoa tilanne kunhan kaasuttimet putsaan.
Niin kyllähän toisiovedon on oltava jämäkämpi kuin vx mallissa, pitänee sitäkin vähän tarkastella kunhan öljyt vaihdan. Nokkaketjun kiristinhän on ilmeisesti mallia toimii tai on rikki? Pitää aukaista ja katsoa ettei ole jumiutunut. Se lontoonkielinen korjausopas olisi kyllä poikaa, saksankielisestä kun en kykene muuta tekemään kuin saman mitä tähänkin asti, eli katsomaan kuvat. Olisihan se sekin tietysti parempi kuin ei mitään.
Mulla kun ei vielä takalaukkua ole ja sellaisen kuitenkin haluan niin tulee ehkä telineen vaihto kysymykseen, kun nykyisessä ei ole kuin sivulaukkujen raudat. Tai sitten pitäisi viritellä jotenkin takalaukulle erikseen teline. Mites on jos vaikka winrakin laittaa niin käykö siihen jonkin muun suzukin sovitteet esim.gsxf vai pitääkö laittaa yleissovitteilla. Kaipaisin pientä vinkkiä miten muut ovat toteuttaneet?
Ulkomaisilla foorumeilla on ollut juttua progressiivisista etujousista, merkkiä en kyllä muista. Suosittelevat ehdottomasti niitä G:hen. Onko tästä asiasta Suomalaista näkemystä?
Wingrackista en tiedä, mutta ainakin H&B:llä on G:hen sopivaa telinettä. Muiden mallien telineet eivät rälläköimättä sovi, itselläni odottaa asennusta GS 500:n häkkyrä. Neulojen katkominen on tosi, kun vaihdoin omaani, huomasin, että yksi vanhoista oli jo lukkosokan kohdalta silminnähden kulunut. Voi tietysti olla, että neula ei katkea, vaan sokka aukeaa ja neula putoaa. Yhtäkaikki, ylimääräistä romua menee koneeseen, vaikkakin harvemmin aiheuttaa sen suurempaa vahinkoa, ihme kyllä. Tiedä sitten johtuuko koneen matalakierrosluonteesta, suuria alipainepiikkejä. etujouset ovat kyllä kokolailla löysä, kun ei ole säätöjäkään. En ole progressiivisia kokeillut, mutta harkinnassa. Maahantuojalta saanee myös Lontoonkielistä opasta.
Ostin pyöräni viime syksyllä Saksasta mittarissa 37000 km, mutta niin myöhään etten ehtinyt ajamaan 300 km enempää. Kokemukset pyörästä ovat siten melko vähäiset. Kaasuun vastaaminen alakierroksilla oli ainoa negatiivinen piirre mitä ehdin huomata. Tuntui siltä, että kaasarin luistit eivät oikein kunnolla nouse esim kalvo vuotaa.
Otinkin viime kuussa kaasarit auki ja tutkin mahdollista syytä. Kalvot olivat ehjät ja kaikki muukin OK. Luistimen neulan lukituslevy oli kalvanut neulan aika ohueksi siten, että lukituslevy ei puristunut kolmeen neulaan vaan liikkui vapaasti. Tästä saattaa tietysti myöhemmin seurata neulan katkeaminen kuten joku aiemmin kertoi Lukituslevyn siirto eri kiinnityskohtaan muuttaa tilannetta, mutta samalla tietysti myös seossuhdetta.
Huomasin myös, että luistissa neulan vieressä oli yksi noin 0,7-0,8 mm reikä, jota kautta ilma imetään kalvon yläpuolelta ja siten luistin nousee kaasua avattaessa. Suzukin tekemässä korjauskäsikirjassa on kuitenkin maininta, että ilma imetään kahden reiän kautta. Luisti on kyllä muotoiltu siten, että reikiä voisi (pitäisi) olla kaksi, mutta toinen on jätetty (jäänyt) poraamatta. Reikä on helppo porata kun materiaali on muovia ja paksuus alle 1 mm. Yksi reikä hidastaa luistin nousemista ja ainakin silloin kun luistin on jo kulut ja vuotaa.
Tarkoitukseni on porata reiät ja katsoa miten toimii kunhan pääsee ajamaan. Kiinnostaisikin tietää kuinka monta reikää löytyy muista luisteista ja onko tietoa tai kokemuksia em hommasta.
Suzukin tekemän englanninkielisen FACTORY SERVICE MANUAL:n tilasin osoitteesta www.gsx1100g.com, jossa Stuff ja Service Manual.. Olin ensin yhteydessä sähköpostilla, lähetin dollarit kirjeessä ja sain parin viikon päästä kirjan CD-rompulla kotiini. Paperiversionakin löytyy kun lyö Coogleen kirjan numeron eli 99500-39103-03E, maksaa suomeen tuotettuna noin 55 euroa. Voihan tuota tietysti koittaa poltellakin. Kysyin myös G-men hihamerkkejä, mutta olivat loppu. Kertoivat tekevänsä ensi vuonna (2006) uusia. En ole vielä kysynyt.
Osaluettelo ja myös hinnat dollareissa löytyvät osoitteesta http://www.alpha-sports.com/suzuki_parts.htm.
Talvella luin netistä öljyjäähdyttäjän rikkoutumisesta, mikä oli aiheutunut siitä, että öljyputken kiinnike oli hiertänyt putkeen reiän. Koko kone öljyssä ja matka keskeytyi siihen. Tarkastin omani ja huomasin, että minulle oli käymässä juuri samalla tavalla. Putken ja kiinnikkeen välissä pitäisi olla kumiholkki, mutta se on ollut jäljistä päätellen eri kohdassa jo tehtaalta lähtiessä. Kannattaa siis tarkastaa öljyputkien kiinnitykset/tuennat huolella.
Kierrosluvusta ajettaessa 100 km/t on ollut juttua ja olen laskenut välitysten perusteella, että eurooppalaisissa versioissa pitäisi olla hieman alle 4000 1/min ja jenkkien vehkeissä alle 3700 1/min. Manuaalin mukaan jenkki malleissa 5 vaihde on hieman harvempaan välitetty. kiinnostaa silti kuulla mitä mittarin näyttää.
Moottori tehojakin ilmoitetaan kahta, 98 (100) hv ja 143hv. Esim Bike-91: 143 hv ja Bike-92 100 hv. Myös netistä löytyy eri tehoja. Omassani on 98 hv ja se on tehty (ainakin osaksi) kaasareilla rajoittamalla luistimien liikettä siten, että kaasarin kurkku ei aukea kokonaan. Rajoitin on luistimen päällä olevassa muovikannessa, johon on liimattu muovilevyjä ja niin hyvin ettei pois saa muuten kuin sorvaamalla.
Perän kestävyydestä on myös ollut tarinaa. Itselläni oli aiemmin VX 800 ja siinä on taatusti eri perä, paljon pienempi. Tietääkseni 1400 intruderissa on sama perä kuin G:ssäkin. VX:n perässä on (ei minulla) ainakin se ongelma, että takapyörässä oleva ”hammasratas”, joka menee perämurikan sisään on kumipuslien välityksellä kiinni vanteessa ja pääsee siten liikkumaan. Liike voi kuluttaa vanteessa olevat lukituslevyt. Homma näkyy kun ottaa takapyörän irti. G:n perässä näyttäisi kuvien perusteella olevan samantapaiset lukituslevyt. Kannattaa tarkastaa kun rengasta vaihtaa ja voidella ko kohdat. Lukituslevyt voi kuulemma kerran kääntää. Itse en ole vielä hommaa tehnyt, mutta jos on kokemuksia niin kertokaa.
Tässä tämä tarina. Kerron kaasareiden kokeiluista kunhan ajokelit alkavat.
http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif
Aaha! Tässähän on jo selvinnyt monta tähdellistä asiaa...
Pitääpä katsoa omastakin kikottimesta nouseeko luistit kattoon asti, kuristettuhan se tieten on. Olikos tässä kuristamisessa jokin veroon tai vakuutukseen liittyvä juttu kun piti jäädä alle sadan hevosvoiman?
G-man, etsäviitsisitsä polttaa ja lähettää tai vielä parempi jos pdf suoraan sähköpostiin sen FACTORY SERVICE MANUALin. Jos käy niin laita vaikka sähköpostiin viestiä, mahdollisista kustannuksista voitaneen sopia. Minä voin kysellä niitä hihamerkkejä, tai itseasiassa olen jo kysynyt mutta vastausta saamatta.
Mulla olisi myös pdf kopio kawa zephyr, bmw ja gsx1100g TM vertailutestistä vuodelta -93. Ja mikä siinä on niin erikoista niin G voitti! Voin lähettää sähköpostissa sille joka haluaa.
Mutta vielä niistä etujousista kaipaisin kommettia, jos kenellä omakohtaista kokemusta on.
Voisko joku kertoa millä momentilla venttiilinkoppa laitetaan kiinni..ja muitakin vinkkejä vois kertoo aiheeseen liityen, kun on eka kerta ku tästä vehkeestä säädän.. ja miten usein ite ootte säätäny ne? suositushan on 6000km, mutta eikai niitä ihan niin usein tarvi säätää?? kai kerran vuodessa piisaa kun kilsoja tule jotai 10-12 tuhatta.... tossa muuten kuvia mun G:stä kliks! ja laittakaa tekin omistanne kuvia..
http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/sport05.gif
G:tä ei kait varsinaisesti ole kuristettu, 143 heppaisessa versiossa on pakko olla R:n nokat. 100 hv on kanneltaan ja nokiltaan identtinen B12 kanssa, kuin myös kaasareiltaan. Minulla oli kaasuttimet auki enkä mitään kuristuksia huomannut, enpä tosin tullut sillä silmällä katsoneeksikaan. Se vertailutesti kiinnostaa kovasti, kiitos.Lainaa:
(natti_jussi @ Maalis. 04 2006,14:49) kirjoitti
Ne jotka haluavat sen vertailutestin niin laittakaa privaviestiä niin saan teidän oikean sähköpostiosoitteen. Tuo liitetiedoston laitto kun tästä orgin kautta ei oikein onnistu tai sitten vain en osaa...
Se vertailu oli muuten vuodelta 92 mutta samat vehkeet.
Perälaukku ja etujousihommat edelleen mielenpäällä, että kommenttia http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/sport05.gif
G:n moottorissa on myös minun tietääkseni eri nokka-akselit kuin R:n koneessa. Moottori on näin saatu alakierroksilla paremmin vääntäväksi, mutta hengittää huonommin yläkierroksilla ja teho jää myös tämän takia pienemmäksi.
Luistin nousun rajoittaminen heikentää myös tehoja. Tilanne vastaa pienempää kaasarin kurkun halkaisijaa tai kuristusprikkaa kuten monessa mopossa on nykyään. Itselläni on kokemuksia VX 800:sta, jossa luistin jousen päällä oli muoviputki, mikä rajoitti luistin liikettä. Tällöin kurkku ei auennut kokonaan. Otin putket pois ja tehon lisäyksen kyllä huomasi. Käsitykseni mukaan myös G:ssä käy samoin kunhan saa luistit nousemaan ja kurkut kunnolla auki. Teho ei varmaan nokkien takia nouse R:n lukemiin mutta paranee. Voisihan muutoksen penkissä mitata.
Etupään jäykistämiseen tuntuu olevan tarvetta ja sitä voi koittaa seuraavilla konsteilla.
1.Lisäämällä öljyä jolloin kokoon puristuva ilmamäärä pienenee, määrä pitää kyllä hakea kokeilemalla ja varoa ettei stefat käänny väärinpäin. Normaali öljypinta on 140 mm putken yläpäästä jousi irrotettuna ja putki täysin alas painettuna.
2.Lisäämällä jousen päälle prikkoja. Helppo homma kunhan saa tulpan kiinni.
3.Vaihtamalla jäykemmät jouset jos vaan jostain löytää.
4.Parhaana vaihtoehtona pidän rengasventtiileiden asentamista putken yläpään tulppiin, jolloin voidaan laittaa hieman painetta putkeen. Itselläni on tästä kokemusta Honda VF 1000:sta, jossa oli venttiili tehdastekoisena. Jäykkyyttä pystyi tällöin säätämään kuorman mukaan. Maksimi paine oli vain 0,4 bar kun takapäässä oli vastaavasti 4,0 bar. Olen myös lukenut, että joku on venttiilit asentanut ja paine pysyi putkissa oikein hyvin.
Tässä tämä tarina.
Se että laittaisi etuputkiin rengasventtiilit on kyllä hyvä idea. Kawasakihan on tätä käyttänyt melko pitkään ja omassa zetassa oli suositus 0,7 ja kun pisti 1,0 niin silloin oli hyvä. Keulasta tuli jämäkämpi mutta progressiivisuuttahan ei saa oikein muuten kuin sellasilla jousilla. Pitänee kuitenkin kokeilla suikalla ensin ajella ennen kuin alkaa värkkäämään paitsi jos löytäisi toiset päätytulpat ja tekisi venttiilit jo varuilta.
Olen tutkaillut sivulaukkuja niin en ovat kuvinen perusteella Kappa K44 näköiset, vanhemmalla kiinnityksellä. Ettenkö sanoisi että jopa identtiset, kapan tilalla vain lukee suzuki. Teline on vissiin sitten myös kappa tai vastaava, missään ei kyllä mitään lue. Että K44 heijastavalla kahvalla tekisi mieli takalaukuksi laittaa jotta teema säilyy. Pitänee laittaa kuvia selventämään asiaa kunhan tässä eistyy. HebkoBekkerin kamat on kyllä tuttuja ja hyviä ja niiltä todella löytyy mallikohtainen teline mutta en ainakaan vielä tilaa kun sivulaukut jo on. Ja ehjät ja toimivat.
Mites onko kukaan vaihtanut nokkaketjua itse? Onko millainen liitettävä ja mikä on ketjun vaihtoväli ja ketjun vapaaliike? Manuaalista kun ei löytynyt kuin ketjun venymä (kiitos muuten asianosaiselle!), jossa toleranssissa ketju vielä juuri on, kiristin toimii sen minkä sen on mahdollisuus toimia mutta silti ketju rallattaa, etenkin kylmänä. Outoa kun liukupalatkin on vielä ihan jees.
Kyllä sen ketjun kuuluukin rallatella, vaihtoaika on vasta jossain 100 tkm paikkeilla, muu on markkinamiesten hölinää. Ylimääräinen ilmanpaine putkissa saattaa lyhentää stefojen elinikää, kun rakennetta ei ole tähän suunniteltu. Itse ajattelin laittaa progressiiviset jouset samalla, kun nyt kerran etustefat vaihdan lähitulevaisuudessa. Louisilta Saksasta saa ainakin niitä kuluineen n. 100:lla ja EBayssakin niitä silloin tällöin on. Aion kysyä myös kotimaisilta.
Puuhaa lauantaiksi!
Ajattelin huomenissa avata venttiilikopan ja tarkistaa välyksiä, en vaan löydä laatikoistani paperia jossa välykset mainittu. Eli voisiko joku ohjekirjan omistaja auttaa?
Imu 0.10 - 0.15
Pako 0.18 - 0.23
Ja molemmat kylminä.
Mittaa myös nokkaketjusta 21 niitiinpään väli (joka ketjulenkissä 2 niittiä) Ketju tiukalle ja työntömitalla mitta niitin keskeltä keskelle. Ei tulisi olla enempää kuin 158 mm, mieluummin alle. Laita sitten tuloksia ja paljonko ajettu ketju niin tietää verrata oman kulumaan.
Mopo: Jos ja kun progressiivisia jousia kyselet ja mieleisiä löydät niin kimppatilaus kiinnostaa kovasti.
Niin ja jos kenellä on Kappa k44, mieluiten perätelineellä tai ainakin kiinnityslevyllä ylimääräisenä niin sekin kiinnostaa kovasti.
Olettehan kaikki löytäneet pyörän jenkki- ja saksa-sivut ?
Elikkä gsx1100g.com ja gsx1100g.de
Uskoisin että kaikki ovat ne löytäneet, osa jopa yahoo foorumin.
Saksankielisellä sivulla olisi enempi asiaa, ilmeisesti foorumilla myös, mutta siinä on ainakin minulle yksi iso mutta.
tossa saksan sivustossa oli joskus englannin kielen versio, mutta eip oo enää... http://www.moottoripyora.org/iB_html...fused_orig.gif
Melko turhaan avasin yläkertaa, kahta imu ja kahta pakoventtiiliä kiristin hieman sekä yhtä pakoventtiiliä aavistus löysemmälle. Sitä ketjua mittailin ja 21 niitinpään väli 124,8mm ja kun siihen lisätään yksi niitin paksuus niin 21 pään väli keskeltä keskelle oli 127,4mm. Mittarissa kilometrejä 32 400!Lainaa:
(natti_jussi @ Maalis. 17 2006,22:39) kirjoitti
Mahdoitko tarkoittaa 128mm kun mainitsit 158mm?
Muutama kuvankin otin eilen mutta miten ne saa tähän näkymään?
Laukkuasiaan sen verran että minulla kolme kpl kappa44:sia ja telineenä kromatusta putkesta tehdyt varsin tukevat ja kevyen näköiset raudat. Valmistajasta ei varmuutta mut epäilisin H&B:tä.
Epäilen että manuaalissa on virhe. Eli epäilen että oikea luku on 128 eikä 158. Itse kun kanssa mittasin niin sain 127mm luokaa (127,3 - 127,5 miten tarkkaan sen nyt hämärässä osasi katsoa) olevan tuloksen. Ja kilometrejä oli mittarissa 41000, todellisista ei tietoa, mutta voisi pitää paikkansakkin sillä yläkerta oli muuten niin puhtaan ja hyvän näköinen. Samalaisia ketjujahan on muissakin suskan lohkoissa että joku bantiitit tai kikserin tietäjä voinee varmistaa asian.
Mites sulla ketju asettui hampaille? Mulla ei asetu hampaan pohjaan asti, kun katsoo miten ketju rullaa nokka-akselin hammaspyörällä. Liekö tarpeellistakaan. Lisäksi tuntuu kuin kiristäjästä loppuisi vara. En tiedä, vai tälläinen rolisko suskan koneen kuuluu sitten ollakkin.
Itse olen kanssa vaiheessa kuvien liittämisen suhteen. Täytyy vissiin luoda albumiin oma kansio ja sitä kautta tai sitten jonkun imageshakin kautta urli liittäen.
gsx1100g: Olisin enemmän kuin kiitollinen jos onnistuisit liittämään/ lähettämään kuvia miten k44 ovat sinun tapauksessa istutetut pyörääsi, ja vielä jos saisit selville rautojen valmistajan.