Ostovoimaa on varmasti monella, mutta puuttuu se halu ostaa. Yksinkertaistaen Suomessa moottoripyöräily kiinnostaa liian harvaa ja tämän lisäksi kiinnostuneet ovat persaukisia :)
Printable View
Uudet moottoripyöräliikkeet mm.Motored, Rintajouppi (pyörämyynti) yms.ostavat pyörän esim. 9500e. Sitten sama pyörä on myynnissä törkyhinnalla 14500e. Korona aikana pyörämyynti on noussut melkoisesti. Tosin merkkipyöräliikkeet ovat pulassa uusien kilpailijoiden kanssa. Uuteen pyörään hyvitys on kuitenkin maltillinen.
Ensi ja seuraavana vuonna kun korona rauhoittuu pyörien hinnat kuitenkin palautuvat ns. normaaliin hintaan.
Liikkeidenkin hinnat nykyisin aika tiukat , ei yksityinenkään enään pysty mitään tonnin tinkivaroja laittamaan jos meinaa että joku tulisi kts ja jopa ostamaan , rahan tarttijoidenkin on helpompi vaihtaa mopo rahaksi liikkeessä kun katella renkaanpotkioita.
Fireblade kyykkyjä myynnissä nettimotossa:
Mallisarja SC28 vm 92-93 0kpl
SC33 vm 94-99 1kpl
SC44 ja SC50 vm 00-03 2kpl
SC57 vm 04-05 8kpl
SC57 vm 06-07 4kpl
SC59 vm 08-14 9kpl
Eli, tarjonta hyvin ohutta ajokauden kynnyksellä ja nousevin hinnoin. Ovatko kyykyt taas kysyttyä tavaraa?
Tällä viikolla olen jutellut parin motomyyjän kanssa, kun menin tekemään itsekin pre-season kuumotuksissa mopokaupat. Koroton pätkä on hyvä kaupan vauhdittaja, pienen ylihinnoittelunkin sietää paremmin...:right:
Kumpikin konemyyjä tarinoi samaa että nyt menee kaikki pärisevä käsistä; niin kelkat, veneet kuin pärrätkin. Sama ilmiö karavaanaripuolella, nekin mainostelee lehdissä että huutava pula vaihtokamppeista.
No eipä tässä keississä liikkeen pyynti oikeastaan poikennut yhtään yksityisten pyynneistä. Ennemminkin moni yksityinen on alkanut myymään samaan hintaan kuin liikkeet. Kalliimmissa vehkeissä se on hankala yhtälö, koska harvemmalla on käteistä kuitenkaan useampia tonneja taskun pohjalla. Tai olen ymmärtänyt että yllättävän monella itseasiassa on paalua päällä, mulla vaan ei ole ollut koskaan. Liikkeistä on vaan vaivaton ostaa kun samalta tiskiltä saa helposti rahoitussopparin.
Yhden matkasportin ostin pari vuotta sitten syksyllä ulosheittohintaan liikkeestä 2400e:lla, laitoin huoltoon ja osiin n. tonnin, ajelin sillä muutaman reissun ja sain loppukesästä vaihdossa siitä 2800e. Sama pyörä on talvehtinut nettihautomossa yli 3500e pyynnillä. Siitä saa joku hyväkuntoisen pyörän, mutta hintapyynti voi olla vähän yläkantissa kun mittarissakin on yli 70tkm ja vähän harvinaisempi ei-japsi.
Ja liikkeestä ostetussa pyörässä on jonkinlainen takuu, yksityiseltä ostaessa ei mitään.
Porukoilla alkaa olla fyrkkaa tilillä kun ei pääse kapakoihin, ei ulkomaille, ei harrastuksiin jne. Useampi on sanonut että nyt vasta tajuaa miten paljon on vuositasolla noihin mennyt rahaa joka näkyy nyt tilillä. Jos ei muuta pääse tekemään niin mopolla, veneellä tai mökillä pääsee syrjäytymään yksin tai perheen kanssa ilman suurta huolta koronasta. Ja tällä hetkellä kauppa käy, on myyjän markkinat, oli myyjä yksityinen tai liike.
Koronan jälkeen tulee ostajan markkinat kun monilla elämä palaa entiseen, tarvitaan rahaa muualle ja sitten on sähköfillaria, moottoripyöriä, veneitä ja muuta krääsää myynnissä kohtuullisella hinnalla. Myös lomautukset sekä työttömyys alkaa jossain kohtaa näkymään myytävien kamppeiden hinnassa.
Muutama vuosi sitten kun pyörää olin ostamassa ja tilattu pyörä tuntui koko ajan viivästyvän niin tein tarjouksen eräästä toisesta pyörästä joka oli paikallisessa liikkeessä. Pyyntihinta oli 17k€ ja sanoin ostavani pyörän pois 14 tonnilla, hymyiltiin vienosti ja kerrottiin että tiukka hinta on 16,5 tonnia. Pyörä meni vasta viime kesänä kaupaksi ja hintalappu oli 13,5k€.
Liikkeet ostaa paljon pyöriä yksityisiltä että lattialla on myytävää, tuttu myyjä selaa päivittäin nettimotoa ja poimii sieltä kiinnostavimmat pyörät jotka menee kaupaksi. Hinta on kovempi mutta rahoitus, vaihtomahdollisuus sekä jonkinlainen takuu tuo asiakkaita liikkeeseen.
Nykyään kun ilmoittaminen on helppoa ja ilmaista, niin jotkut laittavat pyörän myyntiin ilman minkäänlaista aikomusta myydä. Laitetaan huvikseen sikahinnalla, "jos ne ton maksaa, niin vieköön". Ei maksa mitään.
Hintapyynnöt ovat nykyään aivan all over the place. 90-luvun täysin samankuntoinen CBR1000F voi olla pyynti tonnin, tai kolme tonnia. Itse en pyytäisi edes museokatsastetusta kolmea. Jobbaaminen on yleistynyt valtavasti.
Ostetaan pyörä vain tarkoituksena tehdä edes satanen voittoa, ei ajeta sillä metriäkään eikä tiedetä siitä mitään.
Tälläkin hetkellä Nettimotossa on yksi pyörä, josta tekisi mieli jättää tarjous mutta en vaivaudu koska se olisi pari satkua alle sen mitä myyjä siitä itse maksoi muutama kuukausi sitten:;): Tuollaiset tapaukset jäävät sitten vuosiksi kiertämään myyntipalstoja, kun jobbarille on mahdoton ajatus myydä pyörä halvemmalla mitä itse maksoi. Kun se on vielä haettukin pakulla toiselta puolen Suomea..Jos ei tee voittoa, niin koko hommasta menee idea. Joskus kasarilla vielä retosteltiin että kuinka paljon tuli takkiin pyörää vaihtaessa, nykyään se alkaa olla kuoleva perinne. Huonoin mahdollinen myyntityylihän on katsoa netistä mitä muut pyytää, ja pyytää sitten itse täsmälleen sama.
Tällä palstalla taitaa olla enemmän moottoripyöräkaupan ammattilaisia kuin kaikissa Suomen moottoripyöräliikkeissä on yhteensä :thumbup:
Mutta eikös oikea hinta ole se millä kauppa tehdään ja molempia osapuolia vituttaa yhtä paljon ?
Toista kun möi niin halvalla ja toista kun makso niin paljon ylihintaa :bisseä:
Kauppakoulussa ne koitti opettaa, että jos myy ohuella katteella niin pitää olla pirun nopea kierto ja jos on hidas kierto, niin pitää saada korkea kate. Tuloslaskelmassa on sitten molemmilla samat luvut :tyhmäminä:
Käytännössä elinkeinonharjoittaja ei saa myydä rikkinäistä pyörää ehjänä - eikä saa yksityishenkilökään.
Se niistä vanhojen mopojen takuista. Paras tarkistaa itse pyörän kunto ostaessa.
Sitä ihmettelen että yritetään viimeiseen saakka saada myytävästä pyörästä ylihintaa, mutta sitten yhtäkkiä luovutaankin periaatteesta ja annetaan pyörä liikkeeseen aivan pilkkahintaan.
No tonni tai kaksi sinne tai tänne...mitä väliä? :grin: Jos haluaa jonkun tietyn vaihdokin niin välirahahan lasketaan vain harrastusmenoiksi. Ja ostaahan näitä joku uutenakin. Siinä voi pähkäillä kanssa oliko järkevää vai ei.
Ja loppu viimeksi köyhälle kaikki on liian kallista.
Itse tein muuten näin Duke 790:n kanssa. Tosin ehkä jostain tonnista oli kyse rahallisesti. Kaveri tuli parin sadan kilometrin päästä katsomaan pyörää. Pyörä viimeisen päälle kunnossa lisäherkuilla ja ajettu alle 6000 km. Kävi koeajolla. Kaikki ok, mutta sitten pyörään asentamani tarrasarja ei oikein miellyttänytkään ja hän jai miettimään asiaa. Kuvia oli nettimotossa edestä ja takaa, joten grafiikka tuskin jäi epäselväksi ennen näyttöä. Vein kaverin kohteliaisuudesta takaisin asemalle ja sanoin, että vien parin päivän päästä liikkeeseen vaihdossa jos ei muita kiinnostuneita löydy.
Samana aamuna kun olen lähdössä ajamaan liikkeeseen kaveri soittaakin, että olisi kiinnostunut tekemään kaupat:right: No ei..olin jo raksinut kaikki bling bling osat pois pyörästä ja myin ne myöhemmin erikseen. Näyttää pyörä muuten olevan edelleen Raision liikkeessä myytävänä suolaisella hinnalla 11 690 € ja viime kesäkuusta alkaen.
Ei suoraan liity tähän, mutta renkaanpotkijat ovat kyllä sitä sakkia mitä ei enää tällä iällä kovin pitkään jaksa. Ymmärrän kyllä hyvin jos joku vie vanhan pyörän aina suoraan vaihtoon liikkeeseen kuin kuuntelee vaihtotarjouksia alkaen lumikolasta mummonmökkiin tai "onks venttiilit säädetty koska?" no ei ole kun huolto-ohjelmaan mukaan 24 tkm, 48 tkm..."onks ecu uudelleen ohjelmoitu kun toi putki on vaihdettu?" no ei ole vaihdettu kuin slipari.."millaisessa ajossa pyörä on ollut?" no miten moottoripyörällä yleensä ajetaan? istutaan satulaan ja operoidaan hallintavälineitä käsillä ja jaloilla :jippikaijee:
Eikä koske pelkästään moottoripyöriä, vaan kaikkea käytettyä tavaraa. Erityismaininta lapsiin liittyvistä tavaroista. Nyrkkisääntönä voi noissa pitää sitä, että jos kyselijä on nimen perusteella ulkomaalaistaustainen, niin ei kannattaisi edes vastata niihin "löytyykö tämä vielä?" kyselyihin. Mahdollisuudet kaupantekoon 0-1%:n luokkaa. Sitten tietysti mitä enemmän pitää lyödä euroja tiskiin, niin sen ohkaisemmat ovat markkinat. Halvimmassa päässä joku 5 euron rätti pitäisi saada 2 eurolla jne :D Kauhulla odotan tuon Ducatin erikoisosien täysimääräistä pilkkomista ja myymistä. Sen verran kuitenkin rahaa niissä kiinni, että pakko jaksaa käydä se prosessi läpi.
Pointti tuli kuitenkin suurimmalle osalle selväksi miksi porukat ostaa pyörän mielummin liikkeestä kun yksityisellä, juuri sen virhevastuun takia. Menikö nyt oikein? Jos meni niin seuraavaksi voi vittuilla kieliopista, pilkkujen paikoista ja muusta mieltä ahdistavista asioista.
Takuuhan menee ihan silleen, että pyörään tulee vika liike korjaa sen kyselemättä. Sitten jatketaan ajamista. vuonna 2005 Speed triplessä vuoti öljyä kannen välistä ja Trumppa antoi uuden iskemättömän pyörän rivistä.
Virhevastuuseen tutustuin tuon Kotarin vaihdelaatikon hajoamisen kanssa. Myyjäliike olisi korvannut puolet (sika)kalliista remontista. Kokonaan eivat suostuneet korvaamaan ja sitten olis käräjöity tms ja lopputulos olisi ollut jotakin ja aikaa mennyt puoli vuotta. Minulle (ja liikkeelle) oli helpompi ja halvempi ottaa hinta-arvion mukainen korvaussumma hinnanalennuksena ja korjata itse. Osiin meni alle puolet rahasta, eli jäi jonkinlainen mopoasentajan tuntipalkkakin.
Seinäjoelta kun ostin nykyisen pyörän käytettynä liikkeestä ja kun jarruvalo/cruisen mikrokytkin alkoi temppuilla niin en tiedä oliko kyseessä takuu vai virhevastuu niin kyllä myyjä sen korjasi. No siitä tuli sitten takaisinkutsu viime syksynä, mennyt vissii muiltkin.
Virhevastuussa kulut yleensä jaetaan, toki mikään ei kiellä myyjää maksamasta koko laskua, mutta pakko ei ole.
Jos käytetään termiä "takuu", niin takuu on lain mukaan maksuton kuluttajalle.