Nopean ryhmän kuskit

Mulla on ne Millen Öhlins-vakiot, eli kympit. Showassa oli 9.8 mitattuna, Öhläreitä ei taidettu mitata. Painauma kuski kyydissä noin 40mm. Kaikki säädöt, mukaanlukien esijännä ja öljyn taso vakiot. Kuski jotain 85 korvilla ilman varusteita. Bensan määrä mitatessa tuntematon. Keula niin että 4 viivaa näkyy (eli viidenessä).

Takana Öhlins -03 mallista ja linkku vissiin 01-02 mallista. Runko ja swingi -99. Jousi vakio. Säädöt vakiot. Painauma tuntematon.

Pyörän paino varmaan aika sama kuin JMH:lla, ehkä kilon tai kaksi painavampi enkä mittaa tankkiin bensoja vaan tankkaan aina täyteen.


Pyörä tuntuu hyvältä ajaa lähes joka paikassa ja joka radalla. Vertailukohtaa ei tosin ole ollenkaan.

Alamäkeen jarrutus tosin tekee pyörästä jonkun verran epävakaan. Suoralla alamäkeen jarruttaessa takapää pomppii ja alamäessä mutkaan taittaessa jarrulla hyppää vähän sivuttain. Motoparkin kakkonen, pysäkin jälkeisen vasen-oikee-vasen kombon vika ja syötön ollessa kohdallaan välillä myös Alastaron vikaan vasuriin. Kymillä en tänä vuonna käynyt ollenkaan mutta voisi kuvitella siellä myös olevan muutama paikka missä tekee tota.

Mitään oikeeta dataa ei ole muuta kuin että lenksun mukaan pohjaa jossain kohti joka rataa ja maksimijarrut on jotain 1.0xG

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Millasilla etujousilla porukka ajelee + kuskin paino? Tavarajunassa on nyt kympit, jotka ovat vaa’attuna 9,7. Esijännää kahdeksan kieppiä, ja painuma oli siellä 40 kuskin kanssa ja vähän vajaalla puolella tankilla. Kuski sen 81-82 kalsareissaan.

Mietin vain tuntuman perusteella, et saisko olla jopa 10,5. Takana linkkusuhteella 1:2 105 (en muista vaakalukemaa) ja painuma muistaakseni 35. (Oli 39 kauden alussa, mutta oli bussipysäkissä aika levoton ja kirrasin 5 mm). No keväällä mittailen uusiksi.

---

Aika jäykillä etujousilla porukka tuntuu ajavan, mulla tais olla R6:ssa keulassa toisessa putkessa 9,5 ja toisessa 9.0 jousi,sekä K-Techin race-mäntäsarja ja venttiilit. Esijännää sellaset neljä kierrosta pikkusen tilanteen mukaan. Takana 105 orkkisjousi (tarkistettu vaakalla) ja vakioiskari K-Techin mäntäsarjalla ja jotain muuta pikku modausta. Kuski sellasen köykäset 85 kg galsareissaan ja sukat jalassa. Vauhti nyt on mitä on, mutta pirun kiva tuo on ajaa, keula ei pohjaa (joku milli jää käyttämättä) jarruissa ja muutenkin tuntuma on hyvä. Renkaat tuntuvat myös tykkäävän tuosta alustasta.

Lainaa:

---

IlluH kirjoitti

Aika jäykillä etujousilla porukka tuntuu ajavan, mulla tais olla R6:ssa keulassa toisessa putkessa 9,5 ja toisessa 9.0 jousi,sekä K-Techin race-mäntäsarja ja venttiilit. Esijännää sellaset neljä kierrosta pikkusen tilanteen mukaan. Takana 105 orkkisjousi (tarkistettu vaakalla) ja vakioiskari K-Techin mäntäsarjalla ja jotain muuta pikku modausta. Kuski sellasen köykäset 85 kg galsareissaan ja sukat jalassa. Vauhti nyt on mitä on, mutta pirun kiva tuo on ajaa, keula ei pohjaa (joku milli jää käyttämättä) jarruissa ja muutenkin tuntuma on hyvä. Renkaat tuntuvat myös tykkäävän tuosta alustasta.

---

Täytyy muistaa että siellä on metallinen jousi, ja sitten siellä on ilmajousi. Ite tykkään jäykästä jousesta, koska se kantaa kovissa jarruissa paremmin (ei sukella niin herkästi), mutta öljyn määrällä kikkailemalla saa aivan samanlaisen jäykkyyden aikaan (olettaen että se keula ylipäänsä toimii normaalisti) :)

Samat maksimit, 1,0x G täälläkin.

Mulla jää keulaa käyttämättä, ja siitä toi öljynpinta tarkastukseen.

Veikkaan Ihkun pyörää 5-10 kiloa kevyemmäksi. Katesarja tekee jo paljon ja ajan saatossa varisseet osat :D

Fiilinki on, että perä alkaa irrota hinan liian aikaisin. Sais stopata pyörä suorana vielä terävämmin. Tai sit vain kehitän ite liikaa paskaa housuihin, ja en pidä maksimia tarpeeksi pitkään.

Stroukin puolesta keula sais mennä pölytiiviste jalkaan asti kiinni (juorun verran rakoa), mutta käyttämäti jää aina se ~10–12 mm. Stroukki 126 mm, kun stopparimuoveja on vähän höylätty ohuemmiksi.

No, nää on näitä, et opi ajamaan.

Edit: Ja Illun pyörähän painaa jotain kakstoista kiloa.

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

Täytyy muistaa että siellä on metallinen jousi, ja sitten siellä on ilmajousi. Ite tykkään jäykästä jousesta, koska se kantaa kovissa jarruissa paremmin (ei sukella niin herkästi), mutta öljyn määrällä kikkailemalla saa aivan samanlaisen jäykkyyden aikaan (olettaen että se keula ylipäänsä toimii normaalisti) :)

---

Mulla toimii tuo löysempi rautajousi hyvin, se joustaa keskimutkassakin ja ilmajousi ottaa sen pohjaamisen vastaan jarruissa.

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Edit: Ja Illun pyörähän painaa jotain kakstoista kiloa.

---

Ei se varmaan ihan kevyimmästä päästä kuussatasia taida kuitenkaan olla… ;)

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Veikkaan Ihkun pyörää 5-10 kiloa kevyemmäksi. Katesarja tekee jo paljon ja ajan saatossa varisseet osat :D

---

Koitatko sanoa että mun pyörästä muka puuttuu osia?:D

Onko sulla jotkut orkkiskatteista tehdyt? Mullahan puuttuu ne sivulevyt kyllä eli siitä ainakin tulee joku pieni ero. Tajusin myös että mullahan on vaan yksi äänenvaimmenin, eli sekin on varmaan painon suhteen enemmän racink. Mulla on sit se kahden istuttavan takahäkki mistä tullee painoa lisää, sen perusteella tuon kilon-kaksi heitin aiemmin. Samoin rautatankki, sulla taitaa olla jostain modernimmasta materiaalista valmistettu?

Lainaa:

---

IhQda kirjoitti

Koitatko sanoa että mun pyörästä muka puuttuu osia?:D

Onko sulla jotkut orkkiskatteista tehdyt? Mullahan puuttuu ne sivulevyt kyllä eli siitä ainakin tulee joku pieni ero. Tajusin myös että mullahan on vaan yksi äänenvaimmenin, eli sekin on varmaan painon suhteen enemmän racink. Mulla on sit se kahden istuttavan takahäkki mistä tullee painoa lisää, sen perusteella tuon kilon-kaksi heitin aiemmin. Samoin rautatankki, sulla taitaa olla jostain modernimmasta materiaalista valmistettu?

---

Tankki paksua muovia ja sivukatteet orkkikset. Lyö puntarille huvikses, jos saat. Häkki kahdelle täälläkin.

Tankin tosiaan lapoin tyhjäks ja heitin sen 8 litraa sinne, mutta aina vähintään litra jää pohjalle lappomisesta huolimatta.

Muistaakseni toi toinen on ainakin sen 10 kiloa kevyempi. Pitää keväällä punnita sekin about samoilla bensoilla ja tällä kertaa kirjata se myös ylös.

Edit: ai niin. Nyt punnituksessa oli jo dynovanne takana, eli brembon valu. Siitä tulee se kilo puoltoista extraa noin.

Varsinainen vastaus tuohon ikuisuuskysymykseen keulajousista;

Tyypillisestihhän kuski oppii ajamaan pehmeillä/löysillä etujousilla (koska tyypillisesti sellaisia on vakiona tarjolla kaikissa mopoissa) niin sittenhän ne nimenomaan on sen kyseisen kuskin mielestä ne parhaat etujouset jarrussa ja keskimutkassa ja avauksessa.
Muutenkin jokapuolella rataa ja joka tilanteessa ne nimenomaiset keulajouset tarjoavat sitä parasta fiilistä ja suorituskykyä.
Joten miksipä sitten ei kyseinen kuski oman vankan kokemuksensa ja perstuntumansa perusteella suositteli niitä samaisia (pehmeitä/löysiä) jousia kaikille muillekkin kuskeille?

Pehmeillä/löysillä jousilla keula ei pohjaa koska ne ovat opettaneet (pakottaneet) kuskin ajamaan sellasilla jarruilla että keula ei pohjaa/ mopo ei synnytä jarrurodeoo.
Jos treenaa tuota vaikkapa 2 ratapäivää/5 settiä per päivä/10 kierrosta per setti/ 10 mutkaa per kierros. Niin kyllä jo tuollaisella tuhannella toistolla osaa aika hyvin jarruttaa sen keulan määräämissä rajoissa, ilman että sitä erikseen tarvii mitenkään ajatella, tai että noita kahta asiaa (keulan todellinen kantavuus määrää jarrumaksimin) tulisi mitenkään tietoisesti yhdistäneeksi toisiinsa.

Sitten jos ja kun joku kuski erehtyy kokeilemaan jäykempiä jousia, niin eihän se osaa ajaa enää sillä mopolla koska alitajunnassa on kammottava pelko niistä jäykemmistä jousista, ja kaikkien kokemusasijantuntijoiden mutu-tuntumaan perustuvat varoitukset ja legendat siitä kuinka keula alkaa pomppimaan ja luistamaan ja kaato on sitä myöten varma.

Älkääs nyt riidelkö, saatana! :D

Äkkilaskurilla 126 mm stroukkia 9,7 jousella on about sama kuin 114 mm 10,5 jousella (nyt se 10-12 mm käyttämäti jarruissa tasaisella). Liittyy siihen öljypintaan.

5-10 mm matalampi öljypinta ja jäykempi jousi vois vaikka toimiakin. Ainakin tuon helvetin muinaisen manuskan mukaan keulasta tulee lineaarinen vasta tuolla 100 mm pinnan tienoilla, ja nyt se on 85, kaiketi. Sotkee kyllä hyvin ton ylemmän äkkilaskun, kun kattoo käppyröitä :D

No, mietitään tässä ennen kuin kelkotaan joskus loka- marraskuussa kepit pajalle. Pitää hahmotella, että mitä tapahtuu ja miksi, sen lisäksi ettei ole kovin taitava.

Liite 27526

Hölmö kysymys. Keulan saa visiin de facto ”pohjaan” ilmajousta vasten jarrulla, vai kuinka? Jäljelle jäänyt stroukki voi sitten tulla käytetyksi, jos ajaa jonkin röykyn yli esimerkiksi.

Sen verran exponentiaaliselta kippurat näyttävät.

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Hölmö kysymys. Keulan saa visiin de facto ”pohjaan” ilmajousta vasten jarrulla, vai kuinka? Jäljelle jäänyt stroukki voi sitten tulla käytetyksi, jos ajaa jonkin röykyn yli esimerkiksi.

Sen verran exponentiaaliselta kippurat näyttävät.

---

Ei ole ollenkaan hölmö kysymys, vaan juurikin se ihan perusasia mitä noin 100% kuskeista ei ymmärrä. Ja se ymmärrys puuttuu ihan vaan sen takia kun niitä ei kiinnosta. Eli kysymys ei ole mistään viisas vs tyhmä asetelmasta.

Se, paljonko keulaa kasaan painavaa voimaa (painonsiirto + jarruvoiman vastavoima) syntyy silloin kun painetaan jarrua.
Vs paljonko (esijännitys ja) metallijouset ja ilmajousi pyrkii keulaa venyttämään/ vastustamaan kasaan painavia voimia.

Normi esijännitys+metallijousi+ilmajousi kombolla koko keulan saa painumaan kokonaan kasaan hyvinkin helposti ihan perus (kovalla) rata jarrutuksella.

Tuommoisen jarrutuksen tavis harrastelijakuski saa tyypillisesti aikaiseksi silloin kun ei tarvi tehdä muuta kuin jarruttaa, eli kun on ajanut suoraa pitkin ja sitten jarruttaa.
Jos taas kuski joutuu vaihtamaan rataa puolelta toiselle, ja persettäkin siirtämään, ja ja ja, niin siinä vaiheessa jo sen yhtäaikaisen tekemisen takia jarruteho jää hyvinkin vajaaksi.

Sitten seuraa se ongelma mikä seuraa aina kaikista adjektiiveistä, eli paljonko on kova?
Toisille se on jotain, ja toisille se on jotain muuta, ja jollekkin jotain ihan muuta.

Jarrutuksesta kannattaa ihan alkuun ymmärtää se että jo pelkästään pitävä rata ja ratarengas tarjoa reilusti yli yhden Geen hidastuvuuksia, sanotaan nyt vaikka luokkaa 1,2G.
Siihen sitten päälle vielä se että ilmanvastus on (erittäin) merkittävä tekijä jarrun alotuksessa varsinkin jos vauhtia on 200+/ esim siinä vauhdissa siitä saa vielä jonkun 0,4 Geetä lisää hidastuvuutta.
Alamäki vähentää, ja ylämäki lisää hidastuvuutta. Esim alastaron lemminkäiseen saa ehkä jonku max 0,1G(?) lisää hidastuvuutta.

Eli jos vetäset esim lemminkäiseen kovalla 1.0G jarrulla, niin siin ois viel 60% kiristämisen varaa tjsp.
Mikä sitten ois kova jarru ja missä?

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

Ei ole ollenkaan hölmö kysymys, vaan juurikin se ihan perusasia mitä noin 100% kuskeista ei ymmärrä. Ja se ymmärrys puuttuu ihan vaan sen takia kun niitä ei kiinnosta. Eli kysymys ei ole mistään viisas vs tyhmä asetelmasta.

Se, paljonko keulaa kasaan painavaa voimaa (painonsiirto + jarruvoiman vastavoima) syntyy silloin kun painetaan jarrua.
Vs paljonko (esijännitys ja) metallijouset ja ilmajousi pyrkii keulaa venyttämään/ vastustamaan kasaan painavia voimia.

Normi esijännitys+metallijousi+ilmajousi kombolla koko keulan saa painumaan kokonaan kasaan hyvinkin helposti ihan perus (kovalla) rata jarrutuksella.

Tuommoisen jarrutuksen tavis harrastelijakuski saa tyypillisesti aikaiseksi silloin kun ei tarvi tehdä muuta kuin jarruttaa, eli kun on ajanut suoraa pitkin ja sitten jarruttaa.
Jos taas kuski joutuu vaihtamaan rataa puolelta toiselle, ja persettäkin siirtämään, ja ja ja, niin siinä vaiheessa jo sen yhtäaikaisen tekemisen takia jarruteho jää hyvinkin vajaaksi.

Sitten seuraa se ongelma mikä seuraa aina kaikista adjektiiveistä, eli paljonko on kova?
Toisille se on jotain, ja toisille se on jotain muuta, ja jollekkin jotain ihan muuta.

Jarrutuksesta kannattaa ihan alkuun ymmärtää se että jo pelkästään pitävä rata ja ratarengas tarjoa reilusti yli yhden Geen hidastuvuuksia, sanotaan nyt vaikka luokkaa 1,2G.
Siihen sitten päälle vielä se että ilmanvastus on (erittäin) merkittävä tekijä jarrun alotuksessa varsinkin jos vauhtia on 200+/ esim siinä vauhdissa siitä saa vielä jonkun 0,4 Geetä lisää hidastuvuutta.
Alamäki vähentää, ja ylämäki lisää hidastuvuutta. Esim alastaron lemminkäiseen saa ehkä jonku max 0,1G(?) lisää hidastuvuutta.

Eli jos vetäset esim lemminkäiseen kovalla 1.0G jarrulla, niin siin ois viel 60% kiristämisen varaa tjsp.
Mikä sitten ois kova jarru ja missä?

---

Ilmanvastuksen jarruttava vaikutus ei kuitenkaan paina keulaa alas?

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Hölmö kysymys. Keulan saa visiin de facto ”pohjaan” ilmajousta vasten jarrulla, vai kuinka? Jäljelle jäänyt stroukki voi sitten tulla käytetyksi, jos ajaa jonkin röykyn yli esimerkiksi.

Sen verran exponentiaaliselta kippurat näyttävät.

---

Tuo taulukko oli ihan hyvä, näkee miten öljyn pinta vaikuttaa. Jos sulla on joustoa kayttämättä 1,5 cm, niin jollain voimalla se loppukin joustaa, on se röykky tai lisää jarrua. Tai vaikka lisää lihaa kyydissä. Vai mitä Scuuba sanot?

Lainaa:

---

IlluH kirjoitti

Tuo taulukko oli ihan hyvä, näkee miten öljyn pinta vaikuttaa. Jos sulla on joustoa kayttämättä 1,5 cm, niin jollain voimalla se loppukin joustaa, on se röykky tai lisää jarrua. Tai vaikka lisää lihaa kyydissä. Vai mitä Scuuba sanot?

---

Lisäjarrua tässä epäilen, et alkaa keriä yli. Eli lineaarisempi keula loppuun asti, mut jäykemmällä vieterillä.

Voinhan olla kovin väärässäkin. Kaipa ankkuri alhaallakin sais olla vähän stroukkia jäljellä, et just ei olisi rengas ainoa kun joustaa, jos tulee jotain epämääräistä ladulle. Eli jokin progressio loppuun on suotavaa.

Lainaa:

---

suizaki kirjoitti

9.5N/mm jouset ja öljyn pinta 160m ktech dds alusta. Kuski 79kg ja pyörä 177kg puolella tankilla.

---

Laitetaan välillä jotain faktojakin keskusteluun:

Mulla on samat jouset kuin Mikolla, mutta IDS keula ja öljynpinta ulkomuistista 165mm. Kuski 10kg kevyempi ja pyörä aika lailla saman painoinen.

Datasta ihmetellen Motopark shikaanin jarru kahdesta kohtaa muutaman kierroksen otannalla samalta setiltä pyörän ollessa vielä pystyssä (en ota kantaa oliko ohitettavia vai vapaata baanaa tai onko ajettu jonkun perässä)


Nopeus 195-202km/h
Jarrupaine 13,7-14,3bar
Hidastuvuus (GPS) 1,16-1,26G
Keulan painauma 107-112mm

Nopeus 127-130km/h
Jarrupaine 7,7-13 bar
Hidastuvuus (GPS) 0,83-0,93G
Keulan painauma 98-109mm

Hidastuvuuden puolesta kovin, jonka selailemalla settejä löysin
Nopeus 216km/h
Jarrupaine 15,9bar
Hidastuvuus 1,38G
Keulan painauma 114mm

Fakta loppuu, pohdinta ja yleinen lätinä alkaa:

Mitä tästä ehkä opimme: Shikaanin jarrumerkki on aika turvallisella puolella ohitettavista tai ajorytmin rikkoutumisesta johtuen ja jarrupaine tippuu aika aikaisessa vaiheessa jarrua liian aikaisen jarrumerkin takia suurimmalla osalla kierroksista. Pyrin siis vain säätelemään mutkaan sisäänmenovauhtia, jos jarrumerkki on aikaisessa.
Keulasta jää ~10mm joustoa käyttämättä, eli kantavuutta on vähintään riittävästi tämän hetkiseen tekemiseen.
Antureiden näyttämiin lukemiin ja varsinkin GPS pohjaiseen kiihtyvyysmittaukseen pitää suhtautua hieman varauksella ja yksittäisen kierroksen tutkiminen voi olla vähän turhaa.

Nuo siis korkee 27 - matala 28 humpasta.

Sitä tässä vaan funtsin, että kuinkahan monta ukkoa Suomessa on, jotka kierrosajan kannalta tehokkaasti jarruttaa esim. tuohon paikkaan sen 1,6G? Itekin parhaillaan saanu jossain sen +1,5G hidastuvuutta, mutta aika harvassa on ne paikat, joista tuollaisella jarrumerkillä ei joko vauhti tai latu olisi vaarassa loppua kesken, eli omat hanskat ja rutiini ei tuollaisiin jarruihin kierrosajan kannalta tehokkaasti kykene vaikka keula kantaisikin. Lisää laadukasta reeniä siis pitäisi saada alle, että se lihamöhkäle pyörän päällä vielä kehittyisi nopeampaan suuntaan.

^
No sais ees sen 1,1-1,2 aikaiseksi. Tästähän tämä ajatus on lähtenyt. Haha.

Mutta tämmöstä haarukointidataa on ihan hyvä olla, vaikka onkin aina pisteitä avaruudessa kokonaistekemisen seassa.

Edit. Mut jos kattelee sun ja Mikon kuskin sekä pyörän yhteispainoa ja jousivakioita, ei äkkisältään vaikuttais että 9,7 -> 10,5 muutos olisi mikään kovin turmiollinen 20 kiloa painavamman pyörän kanssa.

Edit2: viimeinen lause on aika yleispätevä.

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

^
No sais ees sen 1,1-1,2 aikaiseksi. Tästähän tämä ajatus on lähtenyt. Haha.

Mutta tämmöstä haarukointidataa on ihan hyvä olla, vaikka onkin aina pisteitä avaruudessa kokonaistekemisen seassa.

Edit. Mut jos kattelee sun ja Mikon kuskin sekä pyörän yhteispainoa ja jousivakioita, ei äkkisältään vaikuttais että 9,7 -> 10,5 muutos olisi mikään kovin turmiollinen 20 kiloa painavamman pyörän kanssa.

Edit2: viimeinen lause on aika yleispätevä.

---

Jos vielä jousen vaihtaminen onnistuu helposti, niin kannattaa tietenkin kokeilla erilaisia variaatioita ja kerätä dataa vaikka laittamalla kameran kuvaamaan keulan käytöstä

Lainaa:

---

IlluH kirjoitti

Jos vielä jousen vaihtaminen onnistuu helposti, niin kannattaa tietenkin kokeilla erilaisia variaatioita ja kerätä dataa vaikka laittamalla kameran kuvaamaan keulan käytöstä

---

360 kamera kattomaan keulaa ja takarengasta :D

Mul on jo eri merkkisiä slicksejä tallissa. Muita kuin Conteja siis. Alkaa tää muutosten määrä huimata reppanaa.

Lainaa:

---

Nitrous kirjoitti

Laitetaan välillä jotain faktojakin keskusteluun:


Nopeus 195-202km/h
Jarrupaine 13,7-14,3bar
Hidastuvuus (GPS) 1,16-1,26G
Keulan painauma 107-112mm

Nopeus 127-130km/h
Jarrupaine 7,7-13 bar
Hidastuvuus (GPS) 0,83-0,93G
Keulan painauma 98-109mm

Hidastuvuuden puolesta kovin, jonka selailemalla settejä löysin
Nopeus 216km/h
Jarrupaine 15,9bar
Hidastuvuus 1,38G
Keulan painauma 114mm

Fakta loppuu, pohdinta ja yleinen lätinä alkaa:

---

Onko jarrupaineet tosiaan noin matalia? Olen ollut siinä uskossa että mentäisiin +50bar luokassa kuten autoissakin? Kysymys ei liity tämän ketjun aiheeseen mutta suunnittelen erästä juttua jossa tarvitsen jarrupaineella toimivan katkasimen ja pärrän jarrupaineiden suuruusluokka vaikuttaa painekatkaisijan valintaan.

Lainaa:

---

skuikka kirjoitti

Onko jarrupaineet tosiaan noin matalia? Olen ollut siinä uskossa että mentäisiin +50bar luokassa kuten autoissakin? Kysymys ei liity tämän ketjun aiheeseen mutta suunnittelen erästä juttua jossa tarvitsen jarrupaineella toimivan katkasimen ja pärrän jarrupaineiden suuruusluokka vaikuttaa painekatkaisijan valintaan.

---

30bar anturi pitäs piisaa. Oiskohan kovin piikki itsellä ollu 19bar, mut sillon kyllä alkaa vehkeet menemään etukautta ympäri aika vilkkaasti. Toki mopo paikallaan sinne puristaa helposti sen 30+bar, mutta ajossa ei tommosiin paineisiin ole tarvetta. Ja tämä koskee faktana 2016 R1:stä vakioilla jarrusatuloilla.

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

Ei ole ollenkaan hölmö kysymys, vaan juurikin se ihan perusasia..

Se, paljonko keulaa kasaan painavaa voimaa (painonsiirto + jarruvoiman vastavoima) syntyy silloin kun painetaan jarrua.
Vs paljonko (esijännitys ja) metallijouset ja ilmajousi pyrkii keulaa venyttämään/ vastustamaan kasaan painavia voimia.

...

Mikä sitten ois kova jarru ja missä?

---

Nää on hyviä kysymyksiä. Mä jatkaisin, onko painonsiirto ja jarruvoiman vastavoima millaisia eläimiä. Eli teorian kautta. Oletetaan heti että takajarrulla ei tehdä mitään vaikka oikeasti todella kovat jarruttavat kai silläkin ja moottorijarrua saattas olla meillä kuolevaisillakin.

Jos pyörä nostaa takatassua ilmaan niin kaikki kuljettajan ja pyörän paino on eturenkaan päällä. Kaikki paino on siis siirtynyt. Jos painonjakauma on normisti 50/50 ja etupäässä on n. 10kg jousittamatonta massaa niin 250kg pyörä/kuski kombinaation tapauksessa keulan pitäisi nähdä alkutilanteesta 115kg -> 240kg eli raakasti pyöristäen 1150N -> 2400N, eli 1250N enemmän joka tarkoittaisi 10N/mm jousilla 125mm painumaa lisää staattiseen tilanteeseen. Siinähän pitäisi olla pohjaaminen jo ajat sitten kun alussa on sen 30mm staattista.

Ilmanvastus oli mainittu joka kompensoi tilannetta kun kuljettaja purjeena yrittää penkin, kahvojen, tappien kautta kääntää prätkää pois keulalta, mutta mihinkä sekään riittää? 250kg kuski/pyörä kombon jarruttamiseen 1.2G kiihtyvyydellä tarvitaan noin 3000N hidastava voima. Ja siltä osin kun se ei työnnä kuskia pois pyörän selästä tai vaikuta suoraan pyörään ilmanvastuksena, se tulee kumin ja radan välisestä rajapinnasta.

Jotakin tässä yksinkertaistuksessa taitaa mennä pieleen, mutta mitä?

Lisäksi empiirinen kokemus takapään liiallisesta leijuttamisesta ja siitä seuranneesta Las Palmasin hiekkaleikistä kertoo, että etuakselin keskipisteeseen jarrutuksesta kohdistuvalla vääntömomentilla ja sitä vastaan toimivalla etuakselista pyörä/kuskiyhdistelmän massakeskipisteeseen kohdistuvan painovoiman vääntömomentilla on merkitys jarrun voimaa rajoittavana tekijänä. Stoppieta pukkaa ja tilanne pahenee, kun voiman komponentit kääntyvät epäedullisiksi perän noustessa. Pikanttina yksityiskohtana Itävallan GP-kisan jälkeen julkisesti jotkut kuskiy ihmettelivät että meidän pyörällä ei stoppie onnistu vaikka yrittäisi, joten tässäkin lie enemmästä kyse kuin heti tuntuu.

Aiheeseen palatakseni, mikä se voima itse asiassa on joka painaa etujousitusta kasaan - ovatko erilliset painonsiirto ja jarruvoima edes järkeviä käsitteitä? Alkuun olin jo heittämässä että jos keula ei jousta ja kuski pysyy paikallaan niin painoa ei siirry joten painonsiirtoa on turha miettiä, mutta sitten heti totesin että kaikki paino siirtyy kun takakumi nousee. Mutta tekeekö sillä ajatuksella mitään vai riittäiskö jarruvoima ja siihen liittyvät vääntömomentit?

No läskiksihän tämä meni, mutta sama hölmö kysymys eri tavalla muotoiltuna.

Onko keulan kantavuuttaa mahdollista lisätä öljyn pintaa laskemalla? Oletus, että progressio lähtötilanteessa korkeammalla pinnalla on lopussa liian kova.

Taustaa:
Oman keulan stroukkia on lisätty se 5 mm, niin äkkisältään kuvittelis, että sama määrä pitäis pintaa laskea, että saa hyödyn irti???

Lainaa:

---

Eroz kirjoitti

Ilmanvastus oli mainittu joka kompensoi tilannetta kun kuljettaja purjeena yrittää penkin, kahvojen, tappien kautta kääntää prätkää pois keulalta, mutta mihinkä sekään riittää? 250kg kuski/pyörä kombon jarruttamiseen 1.2G kiihtyvyydellä tarvitaan noin 3000N hidastava voima. Ja siltä osin kun se ei työnnä kuskia pois pyörän selästä tai vaikuta suoraan pyörään ilmanvastuksena, se tulee kumin ja radan välisestä rajapinnasta.

---

Tuon ilmanvastuksen tajuaa vasta kunnolla, kun se häviää. On kohtuu orpo olo, kun 250 km/h vauhdista täydessä jarrussa joku leikkaa eteen ja joutuu siihen imuun. Tuntuu melkein kun päästäisi jarrun pois. Puuskittainen vastatuuli toki myös osaa olla ikävä

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

No läskiksihän tämä meni, mutta sama hölmö kysymys eri tavalla muotoiltuna.

Onko keulan kantavuuttaa mahdollista lisätä öljyn pintaa laskemalla? Oletus, että progressio lähtötilanteessa korkeammalla pinnalla on lopussa liian kova.

Taustaa:
Oman keulan stroukkia on lisätty se 5 mm, niin äkkisältään kuvittelis, että sama määrä pitäis pintaa laskea, että saa hyödyn irti???

---

Näin voisi äkkisiltään ajatella. Viisi milliä syvemmälle, viisi milliä öljyä pois, sama tilavuus kaasulle? Mitä kantavuuteen tulee, tai miten sen ymmärrän, niin se varmaan tulee kuitenkin siitä jousesta ja sen jäykkyydestä?

En kyllä ole mikään alustaguru, olis kyllä kiva olla, mutta vielä kivempaa olisi kun täällä voisi keskustella ja pähkäillä näitä juttuja asiallisesti. Sen olen huomannut näissä mp-homissa, että asiantuntijoita ja kaikenlaisia seppiä on tolkuton määrä, mutta ainoastaan muutama sellainen, jolle oikeasti uskaltaa antaa vehkeet korjattavaksi ja kuunnella neuvoja.

^
Hyvä pointti termeistä. Kantavuus, paljonko stroukkaa per voima

Vai

Kantavuus, millä voimalla liike on tapissa. Tähän vaikuttaa kovasti se käsillä oleva stroukin määrä.

Eka varmaan se oikeampi, ja ite mietin jälkimmäistä.

Me ollaan Ilu ihan asiaheppuja, vaikkei mitään tiedetäkään. Tai no, sun kohdalla vain semiturvallinen oletus :p

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

^
Me ollaan Ilu ihan asiaheppuja, vaikkei mitään tiedetäkään. Tai no, sun kohdalla vain semiturvallinen oletus :p

---

Joo, mieä vaan ajan, enkä kyllä tiedä siitäkään oikein mitään :D

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Stroukin puolesta keula sais mennä pölytiiviste jalkaan asti kiinni (juorun verran rakoa), mutta käyttämäti jää aina se ~10–12 mm. Stroukki 126 mm, kun stopparimuoveja on vähän höylätty ohuemmiksi.

---

Piti käydä mittaamassa mitä jää liikevaraa käyttämättä. Tulos: alle 5mm.

Mainitsin tuosta iskarihuoltajalle, että menee aika pohjaan. Hänen mielestään mitään ongelmaa ei ole jos keula ei tee mitään outoa. Ja se ei missään jarrussa tee mitään outoa eli silloin ei ole tarvetta muutoksille.

Vakiokeula ravisti voimakkaissa jarruissa reippaasti ja jarrua piti keventää reippaasti ennen kuin uskalti alkaa taittaa. Tänä tosin varmasti johtui myös siitä etten osannut säätää keulaa. Muistikuva on, että jouset olisivat olleet jopa jäykemmät kuin nyt K-techin sisäkaluilla. Omana ajatusmallina onkin, että kyllä se keula sitten alkaa protestoida kun ne jouset loppuu kesken.

Eikös idea ole käyttää mahdollisimman paljon keulan liikevarasta?

Ajokausi alkaa olemaan paketissa ja hyvää kehitystä tapahtui kesän aikana, mutta... Kertokaas tas osaavammat, että mitä kaikkea vois tehdä paremmin😊

https://youtu.be/yrKdD-GpAGo?si=StOMvE5C9C7jug6F

Nyt on alustan kanssa harrastettu. Ihan varuiksi ostin Öölarin korkin avaimen ja tilkan keulaöljyä ensi kesän ensimmäisiä settejä varten. Vanhat jousetkin saa kulkea mukana.

Vaa'attuna vanha jousi nyt: 9,6 N/mm, uusi: 10,4 N/mm

Lopun stroukista koitettu saada lineaarisempaa laskemalla öljynpintaa 85 -> 105 mm. Huomio muuten jousien vaihtajille tässä. Jos tulee rankempaa vieteriä tilalle, niin tuo öljypinnan vaikutus kannattaa ottaa huomioon, koska paksumpi jousi vie enemmän tilaa, ja vaikutus iskari kasassa on aika progressiivinen. Keulasta tietenkin riippuen.

Alla vähän kuvia, joissa laskennallinen kokonaisjousivakio vs. stroukki ja kuorma vs. stroukki.

Punainen 9,6 N/mm & 85 mm ja sininen 10,4 N/mm & 105 mm.

Liite 27734

Liite 27735

Liite 27736

Liite 27737