^
Kai tuostakin kanavia vähän snurrataan?
Printable View
^
Kai tuostakin kanavia vähän snurrataan?
Joo, kanavat meinasin pörräillä samalla tavalla kun tuohon edelliseen. Kätevämpää tehdä noi palotilat ensin, niin ei tarvi moneen kertaan noita venttiileitä jumpata edes takaisin. Tämä kansi tulee, vähän paksumpana yksilönä, todennäköisesti päätymään jossain vaiheessa tuohon pyörässä kiinni olevaan moottoriin. Sit sais pykälää matalamman kansipahvin sujautettua sinne :D
Lapasestahan tämäkin homma lähti, tää loppusyksy on mun rakentelumotivaation kannalta vaarallista aikaa :p
Pistin sitten tilaukseen venttiilijousisarjan, eli lähdettiin nokkien kanssa touhuamaan jotain uutta ja ihmeellistä, saa nähdä mitä sattuu ja tapahtuu. Kai sitä täytyy virallinen tehotavoite painaa julkiseksi: 125 heppaa takaselta on tavoitteena.
Vaihdelaatikko tuli tehtyä uusiksi ja kansi on työn alla. Männät pääsi jo sylintereihin, nyt vaan odotellaan akselia tasapainotuksesta.
Liite 22686
Tarkoitus on siis rakentaa kone valmiiksi ja penkittää se tässä talven aikana.
Ensimmäiset kokeilut viime talvena kannen kanavien siistimisestä osoittautuivat toimiviksi, joten kolmoskoneeseen lähdin touhuamaan samaa ja vielä vähän paremmin.
Uutena juttuna on mukana tuo edellä mainittu palotilojen tilavuuden optimointi. Samoin olen taas yrittänyt kehitellä uusia hiontamenetelmiä ja löytää parempiä teriä hommaan. Vielä olis hakusessa semmoinen hiontavärkki, millä saisi hiottua kohtisuoraa pintaa, mikä olisi kohtuullisen pieni halkaisijaltaan, mielellään suoraan dremeliin sopiva ja pitkän varren päässä. Sillä pääsisi hiomaan noita syvällä kanavissa olevia mutkan pohjia paremmin kuin pienellä virsikirjalla.
Nyt olisi kansi valmis koneistamolle tasopinnan paksuuden, suoruuden ja venttiilien tiiveyden mittaukseen.
Palotilat ja kanavat siistittynä ja optimoituna. Suurin ongelma tässä kannessa oli ykköspalotilan huomattavasti muita pienempi tilavuus ja seetien kohdistus kanaviin. Palotilaan tulee vielä viimeinen kiilloitus koneistamolla käynnin jälkeen.
Liite 22703
Pakokanavissa kelpaa pierun pyöriä kohti ulkomaailmaa :D
Liite 22704
Imupuolelle pientä siistimistä ja kanavien oikaisua.
Liite 22705
Josko sitä joulun pyhinä pääsisi konetta niputtamaan!
Minkä verran tuo vaikuttaa virtauksiin/ tehoihin?
Kokemusta on asiasta vähänlaisesti, mutta semmosen 3-5hp tolla tulee kusiaiseen lisää. Riippuu muista virityksistä miten hyvin toi kansi vastaa, mutta karkeasti vois sanoa, että 2-4% takapyörälle tulee lisää.
Viimeksi tuli kahteen pyörään kansityö tunnettuun pakettiin, nyt näkee miten nokat vaikuttaa yhdessä ton kannen kanssa.
Jaahas, siitä olisi tämän jutun aloittamisesta vuosi aikaa ja vielä tarinaa riittää. Kiitos niille jotka jaksaa tätä seurata ja lukea :)
Kampiakselin ja vauhtipyörän sain tasapainotuksesta sekä kannen koneistamolta ennen joulua.
Liite 22769
Eipä tuo kittiakseli ja poraamaton vauhtipyörä (hyväksytty tehtaalla ilman tasapainotustarvetta) kuitenkaan ihan täydellisiä olleet. DIN standardin mukaan kumpikaan noista ei mahtunut toleranssiin, toki parhaat yksilöt nuo olivat tehtaan jäljiltä mitä minä olen nähnyt.
Eipä siinä auttanut tasapainottajalla muu kun kaivaa työstövehkeet esiin ja alkaa hieroa. Painottaja on sen verran tarkka kaveri, että hieroi akselin noin puoleen maksimivirheestä ja kokonaisvirheen (osat yhdistettynä) samaan arvoon. Eli vauhtipyörä on staattisesti tasapainotettu ja pyöritetty sitten kiinnitettynä akseliin dynaamisesti, jolloin saadaan osien yhteinen virhe. Vauhtipyörässä ei ole kartiolla kiilaa, niin vauhtipyörää pystyy kääntämään suhteessa akseliin parhaan yhteistuloksen saavuttamiseksi.
Pari pientä porausta piti vauhtipyörään tehdä
Liite 22770
Akselia piti hioa vastapainon takaa, poraamalla tuosta ei uskalla materiaalia poistaa
Liite 22771
Alakerran tempaisin moottorista jo kasaan. Harmittavasti venttiilinjouset jäivät joulupostin jalkoihin ja tulevat vasta vuoden vaihteen jälkeen. Eli tammikuulle pitää odotella, että saa koneen nippuun.
Eipä ole osat vieläkään saapuneet, joten on ollut aikaa keskittyä niihin juttuihin jotka ovat olleet korvan takana odottamassa inspiraatiota ja toteutusta.
Liite 22893
R6:ssa ei ole kunnon suojaa moottorinlohkossa jos sattuu ketju katkeamaan. Eturattaan päällä oleva muovikoppa tulee vaihdekaaviota käännettäessä tielle ja omasta pyörästä edellinen omistaja on kopan jo heittänyt menemään. Eikä tuo muovinen koppa välttämättä lohkoa suojele jos vahinko käy. Vuosia on ollut mielessä tehdä siihen joku suojus, mutta en ole vaan saanut aikaiseksi. Joskus tästä tehtiin Tuukan kanssa alustavaa suunnitelmaa, mutta hommaa ei saatu koskaan vietyä maaliin.
Nyt sain idean muokata lohkon, eli eturattaan suojuksen, ylintä kiinnityspistettä jolloin kappaleesta saa huomattavasti yksinkertaisemman. Kiinnityspistettä kun lyhentää 15mm, niin suojuksen saa tehtyä suorasta levystä. Samalla suojus asettuu koko matkalta ketjun keskilinjalle.
Nää metallikässät ei nyt varsinaisesti ole sitä ominta alaa, mutta päätin kuitenkin yrittää :D Pahvimallista on hyvä lähteä liikkeelle.
Liite 22894
Seuraavaksi piirroitusta ja mitoitusta teräslevylle
Liite 22895
Sitten piti leikellä polvien välissä prototyyppi ja sovittaa sitä paikoilleen. Jätin proton mitat joka paikasta pari milliä yli, jotta valmis kappale mahtuisi varmasti paikoilleen.
Liite 22896
Proton toimivaksi toteamisen jälkeen tehtiin Tuukan kanssa kappaleesta mitoitus ja 3D-mallinnus. Sen jälkeen pistin tiedostot sähköpostilla Tampereen Vesileikkaukseen ja leikkurista löytyi tämmöinen :)
Liite 22897
Materiaalina on 3mm RST-levy, joten ihan helposti ei ketju tuosta pääse lohkoa rikkomaan.
Öljynpaineenmittausjuttua on käsitelty omassa ketjussaan:
http://www.moottoripyora.org/keskust...ttari-Yamahaan
Tuommoinen tosiaan tuli rakenneltua ja asennettua. Lähtö on kampiakselin öljylinjasta. Sopivasti se mahtuu tuonne kopan alle siten, ettei osu maahan kaadossa. Letkulle tarvii rakentaa kiinnike ketjunkatkeamissuojaan, ettei se tuossa ihan vapaana lerpata.
Liite 22915
Pieni mittari mahtuu juuri ja juuri katteen taakse näkyvälle paikalle siten, ettei kytkinkahva osu siihen kun ohjaus on stopparissa.
Liite 22916
Nyt on osiakin saapunut maailmalta, joten voi unohtaa nämä turhuudet ja keskittyä voimamoottorin rakentamiseen :p
Hieno. Italialaisessa kamppeessa homma hoidettaisiin niin, että kiekka- ja öljynpainemittari vaihtaisivat sekä paikkaa että kokoa :D.
R6 goes steampunk? :D
Ihan jees. Tuon varmaan olis saanu racedacciinkin anturilla.
Juu, mutta reaaliaikainen seuranta olisi hankalaa. Olisin laittanut anturin jos olisi saanut racedacista suoraan outputin ohjelmoitua esim. varoitusvalolle.
Hinta ja helppous vei tässä kohtaa voiton :D
Näitä on odotettu hiki otsalla, marraskuussa tilasin ja heti viime viikolla tulivat.
Liite 23139
Tietysti heti ilmeni ongelmia: nokkapyörien pulttien hahlot ovat hiukan liian pienet, eli nokkapyörät eivät pääse kääntymään säätöhahloissaan vapaasti. Eipä ole tämmöistä tullut koskaan vastaan, mutta hetken pähkäiltyäni totesin, että helpointa lienee hioa kiinnityspulttien kauluksesta tarvittava määrä materiaalia pois.
Sen jälkeen pääsin viimeinkin virittämään mittavehkeet paikoilleen ja tutkimaan miten suunnitelmat ja käytäntö kohtaa.
Liite 23140
Tällä hetkellä vaikuttaisi vahvasti siltä, että halutut nokka-akselien ajoitukset toimivat, eli männän ja venttiilin välys pysyy riittävänä näillä nokka-akseleilla ja kannen tiivisteellä.
Vielä pitäisi odotella pari venttiilin säätöpalaa saapuvaksi, tehdä viimeiset mittaukset ja loppukasaus. Josko sitä tämänkin härvelin saisi rullille vielä tänä keväänä :)
Johtuuko tuumamitoitus vs metrimitoitus että hahlot on väärän kokoisia?
Tänään oli kauan odotettu penkkipäivä moottorille nro 3.
Positiiviset uutiset ensin: mikään ei hajonnut. Mahdollisuutena oli myös neljällä tuhannella eurolla saatu ämpärillinen alumiiniöljysilppua. Öljynpainemittari toimii ja on luettavissa, eikä ketju ei osu uuteen katkeamissuojaansa.
Negatiivista: lapsenomainen usko omiin moottorinvirityskykyihin sai napakan iskun haaroväliin. Moottori toimii, mutta käppyrät ovat kamalan näköiset. Säätämällä noita olisi saanut paremmaksi ja ehkä pari heppaa enemmän tehoa kuin edellisessä versiossa, mutta moottori olisi säädettynäkin huonompi ajaa. Päätettiin keskeyttää sessiot sisäänajon ja parin täyskaasuvedon jälkeen.
Käppyrät osoittaa, että mekaanisessa setupissa on jotain pielessä. Todennäköisin syy on nokkien ajoitukset, jotka kieltämättä oli vedetty enemmän tai vähemmän stetsonista.
Liite 23337
Osatoimitusten hitauden ja kaiken muun säädön vuoksi penkkiaika venyi näin pitkälle kevääseen, tavoite oli tammi-helmikuussa. Nyt kauden lähestyessä aikaikkuna muutoksille ja uusille sessioille alkaa mennä umpeen. Eli ei auta muu kuin laittaa leuka rintaan ja katsella ensi syksynä hommaa uusin ideoin.
Seuraavaksi laitetaan moottori nro 1 takaisin paikalleen ja päristellään menemään sillä tuleva kesä.
Hyvä tulee vielä!
Männät sorviin ja isompaa taskua? :D
Kesä taas kerran tuli ja meni. Ykkösmoottori pelasi hyvin koko kesän, mutta loppukesää kohden alkoi pientä ongelmaa ilmaantua. Kymiringin takasuoran avauksessa pääsi pullukkakin nauttimaan power wheeliestä, ei siis mistään muutaman sentin korkuisesta leijukeulasta :p Koneessa on kilsoja alla jonkun verran, joten se menee purkuun ja pääsee fressaukseen talvella.
Penkittäjän kesäkiireet alkoivat olla ohi, joten nostin kolmosmoottorin runkoon ja varasin uutta aikaa rullalle. Uusilla nokkien ajoituksella kone toimi paremmin, yläpäässä on kyllä vetoja, mutta keskialue jää edelleenkin vajaaksi. Tästä muodostui muutaman tonnin tulokseton kokeilu, ei auta muuta kuin laittaa mylly purkuun. Lajin helppous taas viehättää :blink:
Seuraavaksi kasailen kolmosmoottorin tuoreeseen alakertaan sen alkuperäisen kannen (joka irtoaa ykkösmoottorista) johon vaihdan irti lähteneestä kannesta kittijousipaketin. Tuohon kanteen täytyy tehdä palotilojen tilavuusmittaukset ja optimointi. Siitä sitten yritän kasailla jonkun toimivan paketin ensi kesäksi. Eipä käy aika pitkäksi :D
Kirjaimellisesti arvokasta oppia.
Mikä on resepti keskialueen hevosvoimien lisäämiseen?
Onko se tuo palotilojen identifiointi (vai oliko joku muu tarkoitus kuin katsoa, että kaikki ovat samanlaisia)? Vaiko ruttua lisää, eli puristussuhteen nostamista?
Vai uusilla nokkien ajoituksilla? Kenties ilmanboksin sielunelämään sörkkiminen tai imusuppiloilla pelaaminen?
Keskialueelle saa voimaa puristusta lisäämällä ja nokkia ajoittamalla tiettyihin rajoihin saakka. Palotilojen optimointi on puhtaasti sen vuoksi, että saadaan joka sylinteriin sama puristussuhde.
Airbox on minulla vakio lukuunottamatta ram-air osuutta ja imutorvina on RJ11 kit-suppilot. Samanlaiset nokat on saatu toimimaan RJ15:ssa jollain setupilla. Nokkia ei enää voi ajoittaa tiukemmalle tai lisätä puristussuhdetta, joten keinot on tässä setupissa käytetty. Jos olisi määrättömästi aikaa, rahaa ja penkkiaikaa, niin voisi ostella erilaisia osia ja kokeilla millä sen saa toimimaan.
Vakionokilla olen saanut tuon toimimaan hyvin, joten on aika palata niihin. Kittijousilla voi hiukan taivuttaa sääntöä männän ja venttiilin minimivälyksestä. Lisäksi tuo toinen kansi on reilun kympän paksumpi, niin silläkin voi hiukan pelata lisää ruttua (olettaen, että palotilat on samassa suhteessa kannen paksuuteen). Nokkia voi ajoittaa hiukan eri arvoihin ja kannentiivisteen valita vapaammin. Katsotaan mitä siitä tulee.
Jos vaan Tumppi jaksaa pitää tarinaa hengissä, niin luen erittäin mielelläni😁!
Heips! On jäänyt ketjun päivittely vähän vähemmälle kun mitään ihmeellistä ei ole talven aikana tapahtunut.
Pyörä on taas kasassa kesää varten. Alusta kävi huollossa, ohjauslaakerit vaihdoin uusiin ja uutta katetta tuli laitettua jne. perushumppaa talven aikana.
Kolmosmoottorikin tuli kasailtua uuteen setuppiin ja käytettyä penkissä. Valitettavasti siitä en ole vielä(kään) saanut penkkilappua, niin viiltävä analyysi siitä on jäänyt uupumaan. Hyvin se kuulemma pelasi, eli toistaiseksi sillä mennään. Tarvii palata asiaan myöhemmin.