Printable View
Diodin voi lisätä ihan itsekin, se ei ole kovinkaan tarkkaa, luultavasti joku perinteinen 1N4004 toimii siinä ihan hyvin. Turha alkaa hifistelemään tuossa kohtaa. Diodi niin päin että normaalitilanteessa ei johda sähköä eli rengas plussaa kohti. Tietenkin joku sopiva juotin eikä mikään 250w kolvi joka taas sopii peltitöihin :)Lainaa:
sami1024 kirjoitti
Juu, tänään tulee tuossa aamupäivällä ne diodilliset releet. Jospa tuo ongelma ei niillä uusiudu.
Pitihän se entinen piirilevyn rele preparoida ja tutkia miltä sisällä näyttää. Kyllä sinne pienet hitsausjäljet oli jäänyt. Kiinni se ei enää ollut, varmaankin avatessa irronnut.
https://img.aijaa.com/m/00482/14829776.jpg
https://img.aijaa.com/m/00652/14829775.jpg
https://img.aijaa.com/m/00325/14829774.jpg
Kela sulkee, jousi avaa, aukeaa joskus näpäytämällä, mutta eihän siitä enää ehjää tule.
Erikoinen juttu tuo releen kärähtäminen. Itsekin olen noita purkkeja aika monta asennellut ja tiedän lukuisia muita käytössä. Sekä niin, että purkin releellä ajetaan suoraan pumppua ja sytkäpuolia että juurikin tuollein isompaa relettä välissä käyttäen. Tämä on kuitenkin ensimmäinen ongelmatapaus, mistä olen kuullut. Melko vahvasti veikkaisin valmistusvikaista relettä syypääksi.
Jospa se oli valmistusvika.
Laittelin tänään mopon nippuun korjatulla piirilevyllä ja uusilla diodeilla varustetuilla ulkoisilla tekeillä. Kävin samalla läpi kaikki maadoituspisteet.
Testiajulla huomasin, että koko käyttöalue on pari pykälää rikkaammalla kuin aikaisemmin. Mitään muita muutoksia ei tullut, joten epäilen bensanpaineen nousseen hieman elikkä varmaankin pumppu saa enemmän virtaa jostain syystä.
Käytin painemittarin linjassa kiinni niin kyllä se paine oli ainakin baarin kymmenyksen kasvanut viime mittauksesta. Outo homma.
Jos releen kosketin on menossa niin siihen tulee ylimenovastus joka pudottaa jännitettä pumpulla virrasta riippuehn jolloin sen pumpun teho pienenee. Voisi selittää asian.
Vähän meinaa tuo ajokauden kunnollinen aloitus potkia vastaan. Ensin oli noita releongelmia ja nyt kun ne saatiin kuntoon niin loppui lataus. Mittaukset osoittivat heti, että latausjännite on kadonnut. Kokeilin uutta jännitteensäädintä, ei auttanut. Ensin muutamat turhat mittailut, jonka jälkeen jo perinteeksi muodostuneen vian varmistus ja vauhtipyörän koppa pois paikaltaan. Käämit olivat mustana niinkuin aikaisemmalla kahdella kerrallakin.
https://img.aijaa.com/m/00795/14830540.jpg
Elikkä jouduin vaihtamaan staattorin ensimmäisen kerran jossain 36000km kohdalla. Silloin panostin laatuun ja hankin alkuperäisen uuden staattorin. Se kesti seuraavaksi useita vuosia ja 62000km kohdalla se antautui samalla tavalla hiiltymällä. Tässä kohtaa en enää satsannut laatuun, vaan asensin paikalleen Ebaystä hankitun noin 5-osan maksavan tarvikestaattorin. Tämä tarvike antautui nyt noin 3000km jälkeen asennuksen. Sillä ajettu ehkä tämän projektoinnin alaisena 2000km.
Tilasin nyt vielä yhden tarvikestaattorin ja kokeilen, että oliko vain minun kohdalle sattunutta huonoa tuuria vai oliko tuo tarvike oikeasti noin huono.
Sain tuossa harmituksesani ajatuksen, että taidan kokeilla käämiä tuon palaneen tarvikkeen uudelleen. Tuskiskelin tuota Internettiä ja sieltä sai sellaisen kuvan, että jotkut ovat saaneet käämittyä itse toimiviakin kokoonpanoja. Purkuvaiheessa pystyi huomaamaan, että ainakin tämän tarvikkeen kuparijohtimen pinnoissa oleva pinnoita/lakka oli todella huonolaatuiseen oloista ja se irtosi ns.ehjistäkin kohdista varsin helposti. Purkuvaiheesta otin itselleni kuvia ja tein paperille itselleni muistin tueksi muistiinpanot käämimistä ajatellen.
https://img.aijaa.com/m/00393/14830541.jpg
https://img.aijaa.com/m/00010/14830542.jpg
https://img.aijaa.com/m/00505/14830543.jpg
Mitattuja tietoja:
-18 sakaraa
-42 kierrosta jokaisessa sakarassa
-kuparijohtimen kokonaispaksuus: 1,05-1,06mm
-kuparijohtimen paksuus ilman pinnoitetta: 1,03mm
-6 sakaraa käämitty samalla johtimella, pituus noin 17,5m tiukalle suoristettuna
-kokonaistarve siis noin 53m.
Tässä kokeilussa on tarkoitus kokeilla eli odotukset eivät ole kovin korkealla.
Ylikuumeneminenhan tuon staattorin polttaa. Palaako se yläosasta (ei öljykylpyä) vai alaosasta (kuumaa öljyä) ?
Melkein kokeilisin käämiä tuon staattorin alkuperäistä paksummalla langalla. Tilaahan siinä näyttää olevan. Tämä perustuu oletukseen että staattorin tuottama teho riippuu vain kierrosluvusta(staattorin) ja kierrosluvusta(moottorin). Tällöin paksumpi lanka pienempine vastuksineen kuumenisi vähemmän tai ainakin kestäisi kuumenenmista paremmin.
Saattaisin myös harkita vähempiä kierroksia per sakara. Jos tyhjäkäynnillä saavutettava latausjännite on nyt 14.4v, niin 14.4/42 on noin 0.34V / kierros tyhjäkäynnillä. Neljä kierrosta vähemmän niin saadaan edelleen 13 volttia tyhjäkäynnillä.
Kierroksilla jännite putoaa sitten huomattavasti enemmän, jotain 4-10V, mutta silloinhan tuolta tulee joku 40-60V joka kaikki hukataan lämmöksi, pääasiassa juuri staattoriin ja osin jännitteensäätimeen. Kun se hukattava teho joka sen staattorin polttaa kumminkin nousee jännitteen neliössä, niin tuolla voisi olla ratkaiseva vaikutus.
Toki voi olla että lataus ei sitten riitä :) Mutta joku muutoshan tuohon pitää tehdä. Muuten se palaa taas.
Entäs jos laturin kunnostamisen jälkeen laittaisi mosfet säätimen?
Ymmärtääkseni tuommoinen ei hukkaa 'ylimääräistä' virtaa/jännitettä lämmöksi.
Käämien suojaksi jotain hyvin lämöä siteävää lakka,
saisiko sinne lisää öljy suhkua/suihkuja jäähdytämään
Niin kyllä se minun muistin varaisesti on palanut aina tuolta yläreunasta mihin ei lennä kun vähän tuota roiskuvaa öljyä. Tilasin lankaa samalla halkaisialla, tupla emaloinnilla. En tiedä kyllä uskaltaako tuota kierrosmäärää mennä muuttamaan. Kai sen on joku olevinaan joskus laskenut, että tuon verran pitää olla. Epäilen itse, että tuon nopean hajoamisen syy on huono materiaali. Tietysti tuo lämpöongelma varmaan puree paremmin tuohon huonoon materiaaliinkin.Lainaa:
s151669 kirjoitti
Voisiko tuo Mosfit-jännitteen säädin tosiaan auttaa asiaa? Sekö vähentää tuon staattorinkin lämpökuormaa?
Öljysuihkujen rakentaminen ei taida tähän hätään onnistua. Löysin nettiä selaamalla todella hyvän lämmönjohtokyvyn omaavan, lämpöä kestävän (180 astetta) ja öljynkestävän epoksin. Ajattelin sillä liimata nuo kelat kiinni lopuksi.
Itse käytin ratahommissa vuosia vakiostaattoreita ja -säätimiä ilman ongelmia. Luulisi, että ne olis siinä hajonneet helpommin, kun kulutusta on vähemmän ja kierrokset koko ajan korkealla. Taitaa pari säädintä olla vielä jossain laatikon pohjalla, staattorit meni moottorien mukana kun myin ne pois.
Hattua kyl tarvii nostaa jos ton staatorin saa itse käämimällä toimimaan :D Hieno asenne sulla, kaikki osaa ostaa kalliita osia kaupasta ja ruuvata niitä pyörään kiinni, mutta harvat tekee tommosia juttuja!
Sähkö puoli tuppa olemaan kovilla öljyn paluu pumppu, bensapumppu(usein melkoin sähkö syöppö), sytyts, boxsi, haukaavat kokoajan paljon sähkä siihen päälee vileä flekti, valot niin pikkuinen latri on kovilla kun koittaa pitää pikku patteissa sähköä kierosten ollessa tyhjä käynin ja täysien välillä ei sinällän ihme että jotain sulaa,
kannatta tarkistaa myös kaikki liitokset
Eikö tässä vehkeessä kuitenkin laturi tee aina täysillä sähköä (kierrosluvun funktiona) oli tarve mikä tahansa, ja jos sitä ei käytetä niin lämmöksi sitten jännitteensäätiomessä. Onhan niitä autolaturihenkisiäkin ratkaisuja missä sähkö'ä tehdään vain tarpeeseen, mutta ei kai näissä semiuusissä kyykyissä..?
Sinänsä tuli mieleen että vaikuttaako tuo turbon öljyhässäkät öljyn määrään koneen käydessä, ei saisi sitten käämit niskaansa niin paljoa jähdyttävää90-asteista öljyä. Vaikka tää oire tais olla jo ennen turboasennusta..
Tuo virrankulutuksen kasvaminen projektoinnin jälkeen viittaisi tietysti suoraan syyksi tuon staattorin palamiseen. Tosiasia on kuitenkin se, että tämä pyörä on polttanut noita alkuperäisiä staattoreita 2kpl ennen projektointia. Molemmat alkuperäiset tosiaan kestivät 30000 kilometriä. Sen takia en suoraan pistäisi tätä tuon projektoinnin piikkiin. Tuon osan ei ainakaan minun tietääkseni pitäisi olla kulutusosa. :)
Tosiaankin tuo staattorin uudelleen käämimisen idea syntyi yllättäen. En itsekään usko, että homma onnistuu ennen kuin näen sen itse. Voihan tuota kokeilla, koska muutkin ovat onnistuneet vastaavassa tempussa.
Tumpille vielä, että on tähän tullut jo tuota bolt-on osaa värkättyä melko isolla rahalla paikalleen. Pikemminkin tässä kohtaa pyritään välillä korjamaan jotain itsekin ja toivotaan että onnistutaan.
Perinteisellä shunt-tyyppisellä säätimellä, joka tässäkin Yamahassa taitaa alunperin olla, laturin kuormitus on koko ajan likimain täysillä. Säädin rajaa latausjännitettä oikosulkemalla laturin käämejä ja ylimääräinen energia poltetaan lämmöksi käämeissä, säätimessä ja johdotuksissa. Eli tässä tapauksessa sähkön kuluttajien lisääminen pyörään ei lisää laturin käämien lämpenemistä, saattaa jopa vähentää.
Tuossa aiemmin ehdotellulla "mosfet-säätimellä" sitten tarkoitettiin varmaankin sarja-tyyppistä säädintä, joka toimii toisin päin. Eli rajoittaa laturilta akulle päästettävää virtaa, jolloin laturilta otetaan vain sen verran tehoa kuin on kulutustakin. Tällaisia säätimiä on joissain pyörissä alkuperäisasennuksena käytössä ja jotain tarvikeversioitakin löytyy. Hyöty käämien kestävyydelle riippuu sitten siitä paljonko kulutusta on suhteessa laturin tuottoon. Jos kulutus on lähellä laturin maksimia, niin säätimen vaihto ei vaikuta juurikaan tilanteeseen. Jos taas kulutusta on vähemmän, niin sarja-tyyppinen säädin saattaa helpottaa käämien elämää huomattavastikin.
Tuossa uudelleen käämimisessä langan määrän ja paksuuden kanssa pelaaminen on vähän sellaista tasapainoilua, jossa tulokset voi olla arvaamattomia. Langan paksuntaminen ja kierrosten vähentäminen saattaisi auttaa. Tässä jännite laskee ja maksimivirta kasvaa. Samalla virralla käämit lämpenevät vähemmän. Toisaalta taas tarvitaan enemmän kierroksia koneeseen ennen kuin saavutetaan täysi latausjännite. Mahdollinen kompastuspaikka on sitten se, että tuollaisella shunt-säätimellä rajoitustilanteessa virta kasvaa. Eli pienemmästä vastuksesta huolimatta käämit saattavat lämmetä yhtä paljon kuin ennenkin ja säädin joutuu kovemmille. Sarja-säätimellä taas tätä ongelmaa ei tule ja ainoaksi haittapuoleksi jää pienempi jännite matalilla kierroksilla.
Onhan sen kierrosmäärän joku laskenut aikanaan - väärin. Jos niitä kerran palaa. Mutta toki sen määrän muuttaminen on aika kokeilua :)
Epoksi voi olla hyvä jos se johtaa tehokkaasti lämpöä. Jos taas ei niin voi pahentaa tilannetta.
Mosfet-regulaattori voi parantaa tilannetta jos alkuperäinen on tyristorilla aka SCR:llä tehty. Liekö noita enää missään ? Samalainen shunttiregulaattori se silti on.
Muuten olen sitä mieltä että ei tuollaisen staattorin käämiminen toimivaksi ole mikään Amerikan temppu. Etenkään siihen nähden mitä muuta pyörään on tehty. Eihän sitä tarvitse edes tasapainottaa.
Sori offtopik, mut jos hieman haluu hakee omille käämimisilleen nostetta, niin katselee inspiraatioksi esim Pakistani Trucksin akkuvideon: https://www.youtube.com/watch?v=afwO_MZjRjALainaa:
Yamaha R15PWT kirjoitti
Muutenkin noilla jätkillä on niin helmee settii ettei voi kun nauraa ja ihailla Käden Taitoja. :blink:
Melkosia seppiä. 😂Lainaa:
scuuba kirjoitti
Ja ympäristö tykkää. Itse muistelen kun vähänkin akkuhappoa osui farkuille niin seuraavan pesun jälkeen ne muistutti nykyajan reikäisiä muotifarkkuja. Silloin se ei ollut muotia.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Hieman on aikaa projektitilanteen viimeisestä päivityksestä, mutta kerrotaan asioita hieman takautuvasti.
Staattorin käämiminen suoritettiin loppuun, kun lanka lopultakin saapui. Kyseinen staattori ei kuitenkaan päätynyt paikalleen, koska ehdin hommata uuden alkuperäisen staattorin tilalle. Katsotaan kestääkö alkuperäinen taas sen 30tkm vai onko tässä jokin muu vika.
https://img.aijaa.com/m/00703/14868875.jpg
https://img.aijaa.com/m/00191/14868874.jpg
Pakosarjan valmistuksessa minulle sattui pieni ajatusvirhe ja tein tietämättäni pakosarjan 1.sylinterin putken todella hölmösti ulospäin kannesta. Tämä aiheuttaa sen, että jäähdytin tulee melko voimakkaasti ulospäin vakiopaikaltaan. Rengas tulee todella lähelle jarrutuksissa ja keulan puotoissa. Syylerin kiinnitysten pettäessä ensimmäinen jäähdytinvaurio tuli jo edellisenä kesänä. Äsken mainittu pakosarjan putki hankasi jäädyttimen yhteen ripaan reiän. Paikalllinen koneistamo sai juotettua sen kuntoon.
Tänä kesänä toinen vaurio tuli syylerin etupuolelle, koska rengas kävi lyötteessä kiinni jäähdyttimen alareunassa. Kokeilin tilaamaani paksumpaa syyleriä, mutta se ei tietenkään sopinut. Hommasin ebayn kautta käytetyn alkuperäisen ja tein molemmille taktisille kohdille rosterisuojat. Nyt on ajettu jo pitkään ilman ongelmia. Alkuperäinen jäähdytin on riittävän ohut, joten enää hipsimistä ei tapahdu. Samalla otin etulokasuojasta ylimääriset pois.
Kuvassa paksun jäähdyttimen kokeilua. Kuvassa näkyy suojapelti.
https://img.aijaa.com/m/00014/14868877.jpg
https://img.aijaa.com/m/00214/14868876.jpg
Polttoaineen syöttöjärjestelmään tuli myös pieniä muutoksia. Siirsin polttoainepumpun ja paineen säätimen paikan moottorin yläpuolelta sen alapuolelle. Ajatuksena oli, että polttoaine ei saisi yhtään enempää ylimääräistä lämpöä. Letkua tuli vähän enemmän, mutta musta letkukasa maastoutuu mielestäni riittävän hyvin. Muutoksen hyödystä on hankala sanoa mitään muuta, kun että toiminta ei ainakaan huonontunut.
https://img.aijaa.com/m/00841/14868873.jpg
https://img.aijaa.com/m/00479/14868871.jpg
https://img.aijaa.com/m/00860/14868872.jpg
Kävin kokeilemassa ensimmäistä kertaa varttimailia kalajoella "Kadunmiehen testipäivillä" viime viikonloppuna. Matkaan lähdettiin pyörä kärrissä, koska matkaa kohteeseen oli 200km ja kalustotappioiden oletus melko suuri :D
Positiivisiä asioita oli, että pyörä tuli takaisin ehjänä eikä vikoja toimivuudessa ilmennyt kahdeksan ajetun lähdön jälkeenkään. Kokeilemaan lähdettiin täysillä katuasetuksilla eli katurenkaalla, ilmanpaineilla ja alusta säädöillä.
Pitojen kanssa oli ongelmia enkä osannut tai löytänyt parasta mahdollista tapaa lähteä niin, ettei jossain vaiheessa pito olisi irronnut.
Paras tulos 10.347/225.7km/h.
https://img.aijaa.com/m/00858/14868870.jpg
Viime viikolla pyörä sai pitkään suunnitteilla ollutta tekniikka päivitystä. Pitkään ollut jo harkinnassa vaihtaa pyörään erilainen triggeripyörä kampiakselille, koska varsinkin käyntiinlähteminen on ollut takkuista alkuperäisellä 8 hampaisella triggeripyörällä.
Tilailin erilaisia triggeripyörävaihtoehtoja sieltä täältä, koska en löytänyt mistään mitoilla olevia kuvia. Hakusessa oli 24 hampainen pyörä, joten eri pyörämallien vaihtoehtoja oli valtavasti. Lopulta löytyi sopiva osa eli 2004-2005 vuosimallin Kawasaki ZX-10R:n 24-2 triggeri. Kawassa on kampiakselin päässä boorit pyörälle, mutta keskiosan sisämitta on kuitenkin sama 15mm kuin yamahan kampiakselin päässä. Kawan pyörä on noin 73mm ulkohalkaisijaltaan ja Yamahan oma 63mm. Kawasakin pyörässä on lähtökohtaisesti todella korkeat hampaat, joten siitä pystyi sorvaamaan sopivan kokoisen. Kawassa ei boorien takia ole kiilanpaikkaa, joten siihen pystyi poraamaan 4mm reiän Yamahan omalle kiilatapille.
Alkuperäinen 8-hampainen.
https://img.aijaa.com/m/00765/14874981.jpg
Kawasakin 24-2 pyörä muokattuna Yamahaan.
https://img.aijaa.com/m/00344/14874983.jpg
https://img.aijaa.com/m/00469/14874984.jpg
Olisi kannattanut tehdä tämä muutos jo aikaa sitten, koska käyntiinlähtö muuttui lähes täydelliseksi ja viimeisetkin pienet vikapätkimiset korkeilla kierroksilla hävisivät täysin.
Ensimmäisestä kiihdytyskerrasta innostuneena hommasin ebayn kautta toisen takavanteen jarrulevyineen sekä Shinkon Hook Up renkaan. Kumiseos on todella pehmeä ja melkein tuntuu, että kynsi uppoaa kylmäänkin renkaaseen.Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna on Kalajoella uusi vapaa kiihdytyspäivä, joten kelin salliessa on lähdettävä testaamaan, saako paremmalla pidolla parannettua aikaa ollenkaan.
https://img.aijaa.com/m/00385/14878048.jpg
Sitten kysymys kokoneille kiihdyttäjille. Millaisella rengaspaineella tuota pitoa kannattaa lähteä etsimään tuon renkaan kanssa? Lähinnä mietin turvallisuuden ja ajettavuuden kannalta, ettei ainakaan liian pienellä paineella karkuuta pyörää metsään. Kuskilla painoa ajovarusteiden kanssa vajaa 100kg, jos sillä on asiaan merkitystä.
No liimaradalla noilla Shinkoilla vedetään minimissään 0,5 barin paineilla. En sitten tiedä, että onko tuo sama hyvä myös preppaamattomalle pinnalle. Mutta joka tapauksessa pysyy jossain määrin ajettavana aika pienille paineille asti.
Luotettavasta lähteestä kuultuna ei auta kuin hakea sopivaa painetta. Se on shinkoissa välillä 0,5-2,0 baria eli hajontaa on!
Pitänee lähteä kokeilemalla sitten liikkeelle. Aloittaa vaikkapa tuosta kahdesta barista ja tiputtaa muutama kymppi kerrallaan. Kiitoksia vastauksista!
No 2bar on kyllä armottomasti liikaa se on varma. Toi kyllä on hirveen pyörä kohtainen millä paineilla, mutta "vajaa tehoisilla" kuumapaine 1,2-1,4bar on toiminut hyvin. Itse ajoin vanhemmalla vapari rykkösellä matalana ja jatkettuna joskus kauan kauan sitten 1,2bar paineilla ja ei se pidosta ollut koskaan kiinni. Liimalla taitaa kaikki painaa nykyään shinkoilla jollain 0,7bar. Viikonloppuna kaverilla oli ahdetussa gsxr:ssä just toi 0,7bar ja pito ongelmat oli kiinni enemmän liiasta voimasta kuin vääristä paineista. Joten vahvalla mutulla lähdet tosta 1,4 lämpöisenä liikkeelle ja pudotat sitä mukaa jos vaan sutii koko ajan. Hoidat sen laitteen tonttiin ja iskarin säädöt ensin kohdalleen ja sitten keskityt siihen rengaspaineeseen:thumbup:
Tollasta shinkoa pitää kuulemma lämmittää aika kauan että siitä tulee kunnolla tahmee. Viikonloppuna haastattelin katu-uskottavia vetomiehiä vesivehmaalla ja semmosia kasilla alkavia aikoja nakuttava jeppis sanoi muistikuvani mukaan, että on testannut 0,8-1,5 barin välillä paineita, eikä eroa ole ainakaan hänen tapauksessa.
Itsekkin intoa puhkuen ostin shinkon ja vedän remmillä vielä kepit kasaan.
Harmi homma, mutta kiihdytykset oli peruttu huonon sään takia tältä päivältä. Elikkä jäi rengastestailut hyvin suurella todennäköisyydellä ensi kaudelle. Vähän jäi kaivelemaan, kun ehdin tehdä pyörään muutokset kiihdytyksiä varten ja "alle kympin yritys" jää odottamaan vieläkin.
Yamahan kytkin alkoi luistamaan viime viikolla. Minulla oli varastossa sarja TRW lucasin massalevyjä. Tänään vaihdoin paikalleen ja kytkimessä oli tosiaankin luistamisen merkkejä.
https://img.aijaa.com/m/00693/14882484.jpg
Minulla oli huono ennakko-oletus tarvikelevyistä aikaisemman kokemuksen perusteella ja se kävi toteen kasauksen jälkeen. Loppuun kuluneet alkuperäiset levyt pitivät paremmin kuin uudet tarvikelevyt. Uudet massalevyt eivät toimineet käytännössä ollenkaan ja luistaminen alkoi todella pienillä avauksilla. Hankintalistalle menee siis uudet alkuperäiset välilevyt ja massalevyt. Pitänee teettää myös sopivat holkit jousien päälle, että saa paketin hieman kireämmälle.
Raapustelin pienen koostevideon ensimmäiseltä kalajoen reissulta. Videot on kuvattu puhelimella, joten äänet ja kuvan laatu on mitä on.
Kadunmiehen kiihdytyspäivä 1.8.2020