Nopean ryhmän kuskit

Lainaa:

---

Taffu kirjoitti

Sivusta heitän aavistuksen hitaampana kuskina, että pienestä se kääntyminen voi olla kiinni. Itellä kääntymisongelma poistui täysin pumppujen huollolla, vaikka perse tai kädet eivät kertoneet mitään jousituksen ongelmista.

---

Pumput huollettiin Öhlinsin huollossa molemmat päädyt ja täysin perusteellinen uudelleenrakennus ja säätö, ja sitte siihe vielä lyötiin pykälää pehmeämpi keulajousi, joten iskareiden kunnosta ei varmasti pitäis jäädä kiinni.

Mutta olen aivan samaa mieltä että pienestä se on kiinni. Huomas jo esijännityksen säädössä että alkuperäisellä setupilla jokanen suoran pään jarru perse lähti vaeltamaan aivan samantien. Pudotti millin esijännitystä ni perä istui kuin liimattu.... eli 1 kierros takapään esijännitystä pois ni ero oli kuin yö ja päivä.

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

Pumput huollettiin Öhlinsin huollossa molemmat päädyt ja täysin perusteellinen uudelleenrakennus ja säätö, ja sitte siihe vielä lyötiin pykälää pehmeämpi keulajousi, joten iskareiden kunnosta ei varmasti pitäis jäädä kiinni.

Mutta olen aivan samaa mieltä että pienestä se on kiinni. Huomas jo esijännityksen säädössä että alkuperäisellä setupilla jokanen suoran pään jarru perse lähti vaeltamaan aivan samantien. Pudotti millin esijännitystä ni perä istui kuin liimattu.... eli 1 kierros takapään esijännitystä pois ni ero oli kuin yö ja päivä.

---

Näitä foorumeita taas pitkästä aikaa hiukan lueskellut ja ymmärsin että sulla on 2011 CBR1000RR? Sattumalta ostin hiljattain saman pyörän harrastepeliksi ja kerran ehtinyt käymään kokeilemassa. Melkein 10v ajotauko tässä tullut mutta pistin pyörässä heti merkille hyvän kääntyvyyden. Siinä on keulaputket vakiotasolla eli yläkolmioiden tasalla. Näin ainakin olen ymmärtänyt vakiosetupin Hondassa olevan.

Kerron tämän koska huomasin, että suunnittelet keulan laskemista. Kuulostaa hieman siltä, että sulla saattais olla jotain parantamisen varaa siinä alustan setupissa muutenkin. Millainen mahtaa olla pyörän asento/sagit kun olet siinä päällä ajoasennossa? Tuossa joku jo mainitsi myös keulan reboundin, lisäksi jos istuu penkillä ihan takana saattaisi vaikuttaa heikentävästi kääntyvyyteen?

Pointti se, että itse ainakin varmistuisin ensin alustan olevan kunnolla säädöissä ennen kuin alkaisin keulaa tiputtamaan, se kun tuppaa tuomaan mukanaan heikennystä muille osa-alueille. En tiedä ovatko sinun tapauksessasi relevantteja kommentteja kun en tarkemmin asiaa tunne mutta kirjoitin nyt kuitenkin.

Lainaa:

---

Teemu Tanila kirjoitti

Näitä foorumeita taas pitkästä aikaa hiukan lueskellut ja ymmärsin että sulla on 2011 CBR1000RR? Sattumalta ostin hiljattain saman pyörän harrastepeliksi ja kerran ehtinyt käymään kokeilemassa. Melkein 10v ajotauko tässä tullut mutta pistin pyörässä heti merkille hyvän kääntyvyyden. Siinä on keulaputket vakiotasolla eli yläkolmioiden tasalla. Näin ainakin olen ymmärtänyt vakiosetupin Hondassa olevan.

Kerron tämän koska huomasin, että suunnittelet keulan laskemista. Kuulostaa hieman siltä, että sulla saattais olla jotain parantamisen varaa siinä alustan setupissa muutenkin. Millainen mahtaa olla pyörän asento/sagit kun olet siinä päällä ajoasennossa? Tuossa joku jo mainitsi myös keulan reboundin, lisäksi jos istuu penkillä ihan takana saattaisi vaikuttaa heikentävästi kääntyvyyteen?

Pointti se, että itse ainakin varmistuisin ensin alustan olevan kunnolla säädöissä ennen kuin alkaisin keulaa tiputtamaan, se kun tuppaa tuomaan mukanaan heikennystä muille osa-alueille. En tiedä ovatko sinun tapauksessasi relevantteja kommentteja kun en tarkemmin asiaa tunne mutta kirjoitin nyt kuitenkin.

---

Sag oli kuski päällä etupää 30mm, takapäätä en muista mutta meni Nitrouksen antamiin ohjearvoihin. Keula oli huollon jälkeen 4.6mm (kauluksen pituus mitattuna kolmion reunasta). Nyt laskettiin se Kemoralla 2.4mm alemmas eli 7mm. Vanhassa setissä oli vielä muistaakseni milli enempi sillon 2018. Silloin siinä oli 10.0 jouset edessä, nyt on 9.75 jouset. Jousen vaihdon vuoksi huolto palautti keulan varmuuden vuoksi tehdasarvoihin.

Keulan laskemista lähinnä siksi mietin että se on helpompi toimenpide kuin nostaa perää. Ainoa toimenpide jolla osaan perää nostaa (eli kasvattaa pyörän rakea) on esijännityksen säätö, ja sit en mielelläni lähtis tekee koska se jousen esikiristys muuttaa lisäksi takapään käyttäytymistä.

Mitä tulee mutkissa istumapaikkaan, ni olen about koko ajan pallit kii bensatankin suojuksessa, eli ei siitä ihan hirveesti eteenpäin enää pääse. Mut niinku aiemmassa postauksessa sanoin, huomasin Kemorassa viikonloppuna sellasen mielenkiintoisen hommelin, että jos persettä siirrän tarpeeksi ni en enää yletä viemään yläkroppaa sivulle. Ku sen sijaan jos nipistän vähäsen perseen liikuttamisesta ni pystyn yläkropalla nojaamaan aivan helvetisti enemmän. Veikkaan että johtuu siitä bensatankin suojuksen profiilista joka on rehellisesti sanottuna vähä epämiellyttävän korkea mulle.... mutta sellanen ja sillä täytyy pärjätä.

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

Sag oli kuski päällä etupää 30mm, takapäätä en muista mutta meni Nitrouksen antamiin ohjearvoihin. Keula oli huollon jälkeen 4.6mm (kauluksen pituus mitattuna kolmion reunasta). Nyt laskettiin se Kemoralla 2.4mm alemmas eli 7mm. Vanhassa setissä oli vielä muistaakseni milli enempi sillon 2018. Silloin siinä oli 10.0 jouset edessä, nyt on 9.75 jouset. Jousen vaihdon vuoksi huolto palautti keulan varmuuden vuoksi tehdasarvoihin.

Keulan laskemista lähinnä siksi mietin että se on helpompi toimenpide kuin nostaa perää. Ainoa toimenpide jolla osaan perää nostaa (eli kasvattaa pyörän rakea) on esijännityksen säätö, ja sit en mielelläni lähtis tekee koska se jousen esikiristys muuttaa lisäksi takapään käyttäytymistä.

Mitä tulee mutkissa istumapaikkaan, ni olen about koko ajan pallit kii bensatankin suojuksessa, eli ei siitä ihan hirveesti eteenpäin enää pääse. Mut niinku aiemmassa postauksessa sanoin, huomasin Kemorassa viikonloppuna sellasen mielenkiintoisen hommelin, että jos persettä siirrän tarpeeksi ni en enää yletä viemään yläkroppaa sivulle. Ku sen sijaan jos nipistän vähäsen perseen liikuttamisesta ni pystyn yläkropalla nojaamaan aivan helvetisti enemmän. Veikkaan että johtuu siitä bensatankin suojuksen profiilista joka on rehellisesti sanottuna vähä epämiellyttävän korkea mulle.... mutta sellanen ja sillä täytyy pärjätä.

---

Okei, varmistin vielä service manuskasta niin vakio keulaputkien asento on tosiaan yläkolmion tasalla, siis putken yläreuna, ei korkki. Mutta sulla on aika paljon kyllä jo laskettuna noita keulaputkia. En tiedä millä renkaalla ajat mutta Dunlopin kr106/kr108 combokin nostaa perää jo 5mm vakiosta. Tai ainakin nosti aikasemmin, uusia renkaita en ole mitannut vielä. Mulla on tossa pyörässä edessä 10 jouset ja 110 jousi takana. Edessä rider sagi oli 33mm ja takaa joudun nyt mittaan sen uusiks kun tein pienen muutoksen esijännitykseen ja onnistuin hukkaamaan sen vanhan mittaustuloksen. Mutta muistelen että se oli jotain 20mm luokkaa.

Mulla menis pykälää pehmeemmätkin jouset, edellinen omistaja oli hiukan riskimpi kaveri mutta pyörän asento vaikuttais hyvältä vaikka hiukan korkealla onkin.

Mikäs jousi sulla on takana?

Lainaa:

---

Teemu Tanila kirjoitti

Okei, varmistin vielä service manuskasta niin vakio keulaputkien asento on tosiaan yläkolmion tasalla, siis putken yläreuna, ei korkki. Mutta sulla on aika paljon kyllä jo laskettuna noita keulaputkia. En tiedä millä renkaalla ajat mutta Dunlopin kr106/kr108 combokin nostaa perää jo 5mm vakiosta. Tai ainakin nosti aikasemmin, uusia renkaita en ole mitannut vielä. Mulla on tossa pyörässä edessä 10 jouset ja 110 jousi takana. Edessä rider sagi oli 33mm ja takaa joudun nyt mittaan sen uusiks kun tein pienen muutoksen esijännitykseen ja onnistuin hukkaamaan sen vanhan mittaustuloksen. Mutta muistelen että se oli jotain 20mm luokkaa.

Mulla menis pykälää pehmeemmätkin jouset, edellinen omistaja oli hiukan riskimpi kaveri mutta pyörän asento vaikuttais hyvältä vaikka hiukan korkealla onkin.

Mikäs jousi sulla on takana?

---

En rehellisesti sanoen tiedä. Pyörän edellinen omistaja oli kuulemma tasan yhtä painava kaveri kuin minä, ja jousi oli hänelle mitoitettu, joten sillä on menty tää 3 vuotta.

Ja renkaat mulla tosiaan Dunlopin KR106/KR108.

Takaiskari on HO 7882 Ja keula FGK 1400, molemmat Öhlinsiä.

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

En rehellisesti sanoen tiedä. Pyörän edellinen omistaja oli kuulemma tasan yhtä painava kaveri kuin minä, ja jousi oli hänelle mitoitettu, joten sillä on menty tää 3 vuotta.

Ja renkaat mulla tosiaan Dunlopin KR106/KR108.

Takaiskari on HO 7882 Ja keula FGK 1400, molemmat Öhlinsiä.

---

Alustakomponentit on varmasti laadultaan hyviä. Asetuksia vaikeempi nyt sitten kommentoida kun ei ole ihan kaikkea tiedossa. Tää laji on kyllä semmoinen, että sen parista löytyy kaikenlaista osaajaa. Kyllästyin joskus itse aikanaan kaikenlaiseen mutuiluun ja vääriin ja suorastaan vaarallisiin "neuvoihin" jopa ihan tekijämiehinä pidettyjen suusta ja päätin käyttää aikaa asiaan perehtymiseen ettei tarvitsisi kysellä ja arvailla parempia säätöjä.

Sellanen perusjärjestys alustatouhulle:

- geometria vakioasentoon ainakin aluks
- oikeiden jousten valinta
- rider sagit kohdalleen
- reboundien säätö
- compin säädöt

Sun setupissa oikeestaan nyt jäi mietityttään vaan se takajousi ja miten syvällä se perä on kun oot penkillä. Jos noi on kunnossa niin seuraavaks kattosin keulan reboundin ja jos sekin on ok niin sitten alkaa olla vaikeempi keksiä mikä siinä alustassa voisi olla pielessä. Voihan se tietty olla että meillä on eri käsitys hyvästä kääntyvyydestä. Vertaan tota nykystä pyörää pariin aikasempaan joissa molemmissa Öhlinssin setup. Toinen oli Lauslehdon entinen kilpuri joka kääntyi kyllä todella hyvin.

Mutta ihan paras olisi tosiaan unohtaa muiden ja nää meikäläisenkin mutuilut ja investoida hiukan aikaa ja vaivaa sen oman pyörän setupin tarkempaan tutkiskeluun.

Lainaa:

---

Teemu Tanila kirjoitti

Mutta ihan paras olisi tosiaan unohtaa muiden ja nää meikäläisenkin mutuilut ja investoida hiukan aikaa ja vaivaa sen oman pyörän setupin tarkempaan tutkiskeluun.

---

Mutta Teemu kiltti, niinku täällä ovat jo mopojumalat meille rukouksiin vastanneet: Ei se mopo tee mitään väärää, vaan kuski vaan ropeltaa...

Mutta joo, mielelläni täällä osastolla näitä puisin mut ku tietyt Haisulit haluaa antaa kontribuutionsa muuten järkevään keskusteluun ni se vähän latistaa tätä muuten antoisaa keskustelua.

Pyysin tossa keväällä huollon yhteydessä specsit Öhlinsin keulalle (mallin, sagit, naksut jotka laitettiin tehtaan oletuksiin jne.). Sag oli kuskin kanssa 30-40mm joten siellä on vielä varaa pudottaa ja ollaan sittenki vielä tehtaan ohjeiden sisällä.

Mut siis jos nyt hetkeksi unohdetaan vaikkapa nämä Kemorassa 1:08 aikoja ajavat kaasunräpeltäjät, niin testasin tossa ekaa kertaa elämässäni muuta pyörää kuin Hayabusaa tai cebaria Botniaringilla, ku ST pyys mua kokeilemaan sen 600cc R6R:ää. Siinä pyörässä oli ihan täysin eri tuntuma keulassa kuin omassa pyörässä, paljon pehmeämpi. En tiedä onko se huono vai hyvä asia mutta se tuntui todella hyvältä kääntää mutkiin. Sen päällä oli myös hiton paljon helpompi liikuttaa kroppaa ku tuntu että ajais jollai kevarilla, tuntu mutkissa että pyörän päältä tippuu pois ku oman tonnarin selästä ei pääse pois yrittämälläkään.

Laitanpa omankin lusikkani soppaan. Tuo mun 5SL R6:ssa tuntuu olevan ihan yleinen ohje pudottaa keulaa rata-ajoon 5-8 mm. Kokeilin tuota viittä milliä viime kaudelle ja kyllähän se notkeammalle tuntui, mutta laitoin osittain lisääntyneen kokemuksen piikkiin. Tälle kaudelle alustaremontin jälkeen palautin sen -1 mm tasolle ja se tuntuu taas samalle kuin ekana kesänä, kääntyy, mutta vaatii voimaa, ja nopeutta lisätessä kaarron säde vaan tuntuu kasvavan vaikka yritän miten painaa pyörää enemmän kallelleen/tiukemmin mutkaan. Nyt ajattelin kokeilla pudottaa vaikka sen pari milliä seuraavalle ratapäivälle ihan vaan verratakseni miten se vaikuttaa. Alustapotikoita ei ole, mutta katsotaan nyt mille se tuntuu ajaa. Kymiringillä noita mutkayhdistelmiä riittää, niin eiköhän se aika äkkiä selviä.

Lainaa:

---

IlluH kirjoitti

Laitanpa omankin lusikkani soppaan. Tuo mun 5SL R6:ssa tuntuu olevan ihan yleinen ohje pudottaa keulaa rata-ajoon 5-8 mm. Kokeilin tuota viittä milliä viime kaudelle ja kyllähän se notkeammalle tuntui, mutta laitoin osittain lisääntyneen kokemuksen piikkiin. Tälle kaudelle alustaremontin jälkeen palautin sen -1 mm tasolle ja se tuntuu taas samalle kuin ekana kesänä, kääntyy, mutta vaatii voimaa, ja nopeutta lisätessä kaarron säde vaan tuntuu kasvavan vaikka yritän miten painaa pyörää enemmän kallelleen/tiukemmin mutkaan. Nyt ajattelin kokeilla pudottaa vaikka sen pari milliä seuraavalle ratapäivälle ihan vaan verratakseni miten se vaikuttaa. Alustapotikoita ei ole, mutta katsotaan nyt mille se tuntuu ajaa. Kymiringillä noita mutkayhdistelmiä riittää, niin eiköhän se aika äkkiä selviä.

---

Mulla oli sillon 2018 keula mun mielestä vielä pykälää alempana, mutta en muista paljonko se kauluksen pituus oli. Mä kyllä merkitsin sen mittauksen exceliin mutta en perkele löydä sitä mistään.

Noh, teen sillee että Alastarolla ajan pari settiä, sitte tiputan keulaa 2mm ja testaan mitä tapahtuu. Jos tulee liian levottomaksi ni perän esijännitystä voi pehmentää komppaukseksi. Jos keulaa pudottaa sen 2mm ni keulan sagin pitäisi jäädä vielä alle 40mm joten pitäis olla vielä tehtaan specseissä.

Lainaa:

---

Teemu Tanila kirjoitti

Okei, varmistin vielä service manuskasta niin vakio keulaputkien asento on tosiaan yläkolmion tasalla,

---

Huom vakiokeulaputkien, PrivateeR:lla Öhlarin tolpat, onko saman mittaiset kun Honun orkkis, arvaan ettei..

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Huom vakiokeulaputkien, PrivateeR:lla Öhlarin tolpat, onko saman mittaiset kun Honun orkkis, arvaan ettei..

---

Tuolla edellä PrivateeR kertoi, että keulassa on FGK 1400. Olisko tullut pieni typo sillä FGK 140 on cartridge kit tohon Hondaan. Eli vaikuttaisi siltä, että on vakio putket mutta Öhlinssin kitti vaihdettu sisään.

Kuten itse tuolla aiemmin kirjoitin niin se vakio setup on nimenomaan putken yläreuna yläkolmion tasalle eikä se korkki joka varmasti on korkeampi tuossa Öhlinssin kitissä kuin tuo vakio iskarin korkki joka on aika matala. Eli jos korkin päältä mittaa niin "putkea" on tod.näk näkyvissä enemmän tolla Öhlinssin setupilla jos iskarit on vakiokorkeudella. Öhlinssi luultavasti antaa suosituksen tuolle korkeudelle myös jota tietty kannattaa seurata.

Oma pointti oli tässä vain se, että itse en lähtisi ihan hevillä sitä keulaa laskemaan paremman kääntyvyyden toivossa vaikka sillä konstilla sitä saakin. Se kun tuo yleensä muihin alueisiin heikennystä. PrivateeR:lla on aluksi jo Dunlopin rengastuksen ansiosta se perä 5mm ylempänä vakiota ja lisäksi laskettu keulaa (en nyt tosin osaa sanoa että paljonko loppujen lopuksi verrattuna vakioon tai Öhlärin suositukseen). Mutta kokeillahan aina voi ja palata sitten takaisin jos menee huonommaksi. Itselläni tosiaan pyörä tuntui kääntyvän erittäin hyvin iskarien vakiokorkeudella (Dunlopit tosin alla eli perä on myös omassa pyörässä 5mm korkeammalla) niin sillä innostuin asiaa kommentoimaan.

Kuskien ajotyylit ja pyörien setupit on kuitenkin erilaisia niin kannattaa näitä kommentteja aina tarkastella kriittisesti. Tämä jääköön nyt viimeiseksi kommentiksi itseltäni tähän asiaan.

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

Mulla oli sillon 2018 keula mun mielestä vielä pykälää alempana, mutta en muista paljonko se kauluksen pituus oli. Mä kyllä merkitsin sen mittauksen exceliin mutta en perkele löydä sitä mistään.

Noh, teen sillee että Alastarolla ajan pari settiä, sitte tiputan keulaa 2mm ja testaan mitä tapahtuu. Jos tulee liian levottomaksi ni perän esijännitystä voi pehmentää komppaukseksi. Jos keulaa pudottaa sen 2mm ni keulan sagin pitäisi jäädä vielä alle 40mm joten pitäis olla vielä tehtaan specseissä.

---

Aikoinaan karting-radalla sain sm-kärkikuskin isältä hyvän neuvon, että kokeile ja kellota, siihen aikaan kun muuta dataa kerätty, ja se tuotti aika hauskoja tilanteita. Omasta mielestä hyvä idea säätöihin ja ai että oli hyvä ajaa, varikolla kello kertoi ihan muuta...
Mutta kokeilemallahan tuo keula-asia parhaiten selviää, on sulla sen verran kokemusta ja näkemystä, että osaat objektiivisesti analysoida tulokset. Tuossa omassa säätökokeilussa huomasin, että vakiokorkeudessa tuo R6 on turvallinen ajaa, se ei käänny helposti liikaa, jolloin sitä ei saa ajettua pidon rajoille, vaan se täytyy pakottaa. Pudottamisen jälkeen pyörä taas taittui helpommin, sillä pystyi ajamaan tarkemmin vähemmällä vääntämisellä, mutta sen pystyi myös ajamaan katurenkaiden pidon rajoille ja ylikin helposti.

A!, Hyvä pointti! Itsekin taisin joskus laittaa korkin tasosta, mutta servicemanuaalia läheltä katsottuna kyse olikin ulkoputken yläreuna mistä mitataan.

Itse en hahmota mitä vaikutuksia on jos keulaa laskee ja takaa esijännitystä pienentää, jähän niinkuin plus miinus nolla.

Mitkä kaikki vaikuttaa kääntyvyyteen. Onko keulakulmalla vaikutusta kääntösäteeseen, ainakin ohjauksen hätäisyyteen, akselivälikin tietty aavistuksen lyhenee keulaa tiputtamalla joka ilmeisesti pienentää kääntösädettä.

Eikö kyykkykin nyt teknisesti ottaen käänny melko pienessä ympyrässä, mikä sitten rajoittaa vauhdin lisääntyessä käntymistä, nojatuolifyysikon mielestä vaikkapa massakeskipisteen paikka ylhäällä-alhaalla (kampeaa pyörää pystyyn) ja eturenkaan pito (puskee). Äkkiäpäin keulan laskeminen varmaan ainakin helpottaa ohjaamisen tarvittavaa voimaa sisämutkaan kääntäessä, mutta tietysti sitten ilmeisesti lissä epävakautta. Ohjausiskari tietty rauhoittaa..?

Huutelee sivusta: Pitää muistaa sekin että esim keulan korkeus on tehtaalla arvottu kriteerein joita ei ole kerrottu.
Ei varmastikaan rata-ajoon eikä 2-päällä tourinkiin, 50 kiloiselle kuskille eikä 150 kiloiselle.
Noi on aina kompromisseja jotta pyörä palvelisi mahdollisimman montaa tarkoitusta tehtaalta tullessaan.
Suuntavakavuus ja neutraali käytös on varmasti yksi päämäärä, mutta onko se mitä omalla tyylillään ja tietyn tyyppisellä ( nopea / mutkainen) radalla ajava kuski tarvitsee tai tykkää?

Lisäksi noi rengaskorkeudet on olleet ensiasennusrenkailla mitä? Dunlop takanen on korkeampi kuin ensiasennus?
Mites ensiasennus etunen vs nykyinen?

*IMHO* tehtaan ohjearvot on vain lähtökohtia joista jokainen muokkaa tarkoitukseen sopivan ja kokeilu on ainoa millä selviää mikä toimii kullekin kuskille. Tiputtelee vaikka 2mm välein kunnes alkaa mennä huonommaksi, eli hakee sen ääripään jossa muutos alkaa mennä huonompaan suuntaan.
Siitä saa vähän osviittaa millä alueella pyörän käytös on toimivalla alueella.
esim perän +5mm vaikuttaa käsittääkseni kääntöherkkyyteen karkeasti 1/5 osan siitä mitä vastaava muutos keulassa, eli +5mm perässä vastaa reilun millin pudotusta keulassa.*IMHO*

OHO! Täällähän on tullut hyvää keskustelua aamun aikana, pitääpä oikein varata aikaa lukea ja kirjoittaa :D

Lainaa:

---

Teemu Tanila kirjoitti

Tuolla edellä PrivateeR kertoi, että keulassa on FGK 1400. Olisko tullut pieni typo sillä FGK 140 on cartridge kit tohon Hondaan. Eli vaikuttaisi siltä, että on vakio putket mutta Öhlinssin kitti vaihdettu sisään.

---

Jos siinä on typo, niin pahoittelut. Tää oli suora copy-paste Öhlinsin huollon kirjoittamasta sähköpostista, joten itsellä ei ole asiaan minkäänlaista asiantuntemusta. En siis osaa sanoa onko se typo vai ei, vaikuttaisi siltä jos yks nolla liikaa antoi tuon tuloksen.

Lainaa:

---

IlluH kirjoitti

kokeile ja kellota, siihen aikaan kun muuta dataa kerätty, ja se tuotti aika hauskoja tilanteita. Omasta mielestä hyvä idea säätöihin ja ai että oli hyvä ajaa, varikolla kello kertoi ihan muuta...

---

Juuri näin, ja tätä on tullu tehtyä simulaattoreissa kuin viime vuonna mopon kanssa kun se keula oli se täysin rikkinäinen. Oli pakko yrittää jotain ruuvata ku se tärytti niin pahasti ettei keula pysynyt lainkaan tontissa. Sillon tuli juurikin tuo koettua että tuntui paremmalta mutta vauhti hidastui. Simulaattoreissa nuo kokeilut oli paljon radikaalimpia ku ei ole hengenvaaraa kokeilussa... Sillon huomas että välillä ku autosta sääti ihan helvetin levottoman ni kello tykkäsi mutta sellaisen auton lapasessa pitäminen kisamitan läpi oli liian vaikeaa tai jopa mahdotonta. Pieniä kompromisseja kun siitä sitte teki, ni lopputulos oli hyvä ja nopea ajaa. Mopolla tuollainen ääripää kokeileminen on vähän turhan riskialtista :)

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Itse en hahmota mitä vaikutuksia on jos keulaa laskee ja takaa esijännitystä pienentää, jähän niinkuin plus miinus nolla.

Mitkä kaikki vaikuttaa kääntyvyyteen. Onko keulakulmalla vaikutusta kääntösäteeseen, ainakin ohjauksen hätäisyyteen, akselivälikin tietty aavistuksen lyhenee keulaa tiputtamalla joka ilmeisesti pienentää kääntösädettä.

Eikö kyykkykin nyt teknisesti ottaen käänny melko pienessä ympyrässä, mikä sitten rajoittaa vauhdin lisääntyessä käntymistä, nojatuolifyysikon mielestä vaikkapa massakeskipisteen paikka ylhäällä-alhaalla (kampeaa pyörää pystyyn) ja eturenkaan pito (puskee). Äkkiäpäin keulan laskeminen varmaan ainakin helpottaa ohjaamisen tarvittavaa voimaa sisämutkaan kääntäessä, mutta tietysti sitten ilmeisesti lissä epävakautta. Ohjausiskari tietty rauhoittaa..?

---

Joku asiantuntevampi korjatkoon jos oon väärässä, mutta ainaki autojen säädöt on toimineet tässä asiassa siten että kun rakea nostaa (perä korkeammalle suhteessa keulaan) niin auto kääntyy paremmin koska paino menee enemmän eturenkaiden päälle.

Mopossa jos keulaa laskee, niin paitsi paino tulee nopeammin ja enemmän keulan päälle, niin se myös pienentää keulakulmaa koska putki nousee pystympään asentoon, eli se hitusen pienentää akseliväliä. Tämä luonnollisesti parantaa tiukassa kaaressa kääntyvyyttä. Liiallisessa säätömuutoksessa on sitten se, että se myös ottaa painoa pois takapäältä ja myös tekee takapäästä levottomamman mitä enemmän rake nousee. Toikin on ihan kuljettajan preferenssi millaista kalustoa se haluaa ohjata. Simulaattoreissa tuli esim F1 autoilla huomattua että 2 yhtä nopeaa jannua ajoi aivan samaa kierrosaikaa samalla setupilla joista toinen muutti ballastia (auton massakeskipisteen paikkaa) rajusti taaksepäin koska tykkäsi peräpainavasta autosta joka yliohjaa helposti vs itse tykkäsin neutraalista joka hieman aliohjasi mutta antoi luotettavamman ohjauksen läpi mutkan.

Ja sinänsä oot ihan oikeassa että jos keulaa pudottaa millin ja sitte vähentää esijännitystä perästä millin, ni korkeuden suhteen lopputulos on plus minus nolla, mutta perän käytös muuttuu erilaiseksi kuin millin korkeammallal pyörällä koska jousi on vähemmän esipuristuksessa. Tätä lähinnä tarkotinki että JOS se keulan pudotus tekee siitä liian radikaalin että perä alkaa elää liikaa ni ennenku nostan keulan takasin, ni koitan kompata sitä perän esijännityksellä (mulla on +10mm esijännitystä perässä tällä hetkellä).

Jos meni kaikki teoria väärin, ni korjatkaa joku tietävämpi ihmeessä.

Näissä muoviluodeissa tuntuu olevan muutama kohta, mitkä ovat jostain syystä suht samanlaisia pyörämerkistä, mallista, vuosimallista riippumatta. Oiskohan niin, että kyseiset jutut toimivat taianomaisesti erittäin hyvin?

Kaikissa iskareissa perusteet kuntoon, kuten teemu pari viestiä aikaisemmin mainitsi. Huollot, jouset, öljyt, öljynpinnat ym. Sitten geometria kuntoon. Itse lähtisin tehtaan asetuksista, jos vakioiskarit. Jos jonkun öhlins, wp, k-tech, bitubo ym., niin heidän suositusasetuksista.

Itse kantapäänkautta oppineena voin sanoa, että vanhaan tonniseen kikseriin kun laittaa överi-geometrian, niin aivan vituiks menee. Tuli aivan kammottava ajettava. Tehdasgeometriaan kun laitto ja siitä hieroi, niin sitten sai hyvän.

Alla kuussatasista faktaa, kun ne on sattuneesta syystä lähempänä omaa sydäntä. Mutta googlesta saa tonnareidenkin tietoja. Pari tonnaria laitoin referenssiksi.

ZX6R, 2002 rake=24,5 astetta, trail=95 mm
ZX6R, 2008 rake=25 astetta, trail= 109 mm
ZX6R, 2010, rake=23,5 astetta, trail= 103 mm
ZX6R, 2018, rake=23,5 astetta, trail= 103 mm

Triumph 675, 2012, rake=23,9 astetta, trail=87,2 mm
Triumph 675, 2014, rake 23,0 astetta, trail 87,7 mm

MVAgusta F3-675, rake=23,6 astetta, trail 99 mm

Yamaha R6 2008, rake= 24 astetta, trail 94 mm
Yamaha R6 2014, rake= 24 astetta, trail 97 mm
Yamaha R6 2019, rake= 24 astetta, trail 97 mm
Yamaha R6 2020, rake= 24 astetta, trail 97 mm

CBR 600, 2005, rake =24 astetta, trail 95 mm
CBR 600, 2018, rake =23,5 astetta, trail 97,7 mm

GSXR 600, 2003, rake =24 astetta, trail 96 mm
GSXR 600, 2011, rake =23,25 astetta, trail 93 mm
GSXR 600, 2015, rake =23,25 astetta, trail 93 mm
GSXR 600, 2019, rake =23,25 astetta, trail 93 mm

Honda CBR 1000, 2011, rake 23,3 astetta, trail 96,2 mm
ZX10R, 2013, rake 25 astetta, trail 109,9 mm
S1000RR, HP4, 2013, rake 24 astetta, trail 109 mm

Jos sitä keulaa tiputtaa kovasti, niin silloin rake-asteet pienenee. Pyörästä tulee ketterämpi käännellä, mutta myös epävakaampi kovemmissa vaihdeissa. Jos joku kaipaa esimerkkiä, niin esim motoparkin bussipysäkin ulostulossa ollaan aika kovissa vauhdeissa ja pyörää koitetaan samalla kääntää. Tässä kohtaa pyörä tärisee, värisee, heiluu, väpättää aivan törkeesti, jos keula on aivan liian jyrkkä.
Keulaa kun tiputtaa, niin se vaikuttaa myös trailiin, trail pienenee. Tällöin myös akseliväli pienenee ja painopiste siirtyy enemmän eteenpäin. Kun keula tippuu, niin painopiste siirtyy myös alaspäin.

Toivottavasti nämä tällaiset perusasiat ovat jo jollain lailla ajatuksissa, kun sitä pyörän geometriaa mietitään ruuvattavan. Ainakin mun mielestä on erittäin kiinnostavaa ja tärkeää tietää, miten pyörän käytös muuttuu, kun pyörän painopistettä siirretään ylöspäin tai alaspäin tai kun akseliväliä pidennetään tai lyhennetään.

https://i.ytimg.com/vi/mC6H8jkOSsQ/maxresdefault.jpg

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

OHO!

Ja sinänsä oot ihan oikeassa että jos keulaa pudottaa millin ja sitte vähentää esijännitystä perästä millin, ni korkeuden suhteen lopputulos on plus minus nolla, mutta perän käytös muuttuu erilaiseksi kuin millin korkeammallal pyörällä koska jousi on vähemmän esipuristuksessa. Tätä lähinnä tarkotinki että JOS se keulan pudotus tekee siitä liian radikaalin että perä alkaa elää liikaa ni ennenku nostan keulan takasin, ni koitan kompata sitä perän esijännityksellä (mulla on +10mm esijännitystä perässä tällä hetkellä).

Jos meni kaikki teoria väärin, ni korjatkaa joku tietävämpi ihmeessä.

---

Hyvinhän se teoria luonnistuu.
Yksi viilaus, että jos jousen esijännitystä löysäät ja iskari pitenee 1mm, niin linkuston takia perä nousee ~1,5 mm. Mutta ei anneta pikkuasioiden häiritä.

Sä kun tsekkasit jo aikaisemmin sen perän esijännityksen, mutta muutosten takia ne ovat nyt muuttuneet. Niin katsoisin ne kuntoon ja samalla seuraat, joudutko nostamaan vai laskemaan perää.

Sen tiedon perusteella mietit, että tarviiko keulaan koskea vai muuttuiko jo oikeaan suuntaan.

Ja pyörän geometria pysyy samanlaisena, jos keulaa ja perää tiputtaa tai nostaa yhtä paljon. Akseliväli ja painopiste muuttuu.

Jos painopiste on korkealla, niin silloin pyörä on kevyempi käännellä puolelta toisella ja varsinkin shikaaneissa ajaminen on helppoa. Jos painopiste on alhaalla, niin pyörä ei lähde kääntymään yhtä herkästi. Mieti myös tätä aspektia.
Pyörän painopisteen korkeus vaikuttaa myös kiihdytyksiin ja jarrutuksiin, että ei tää nyt aina niin helppoa ole. Mutta kun vähän pohtii, niin maalaisjärjellä saa aika hyvin asioita ratkottua :grin:

[ Mulla menis pykälää pehmeemmätkin jouset, edellinen omistaja oli hiukan riskimpi kaveri mutta pyörän asento vaikuttais hyvältä vaikka hiukan korkealla onkin.]

Kiitos. Ihanasti sanottu läski tähän aikaan kuuluvalla tavalla. :rakastunut:

Lainaa:

---

T1mppa kirjoitti

Hyvinhän se teoria luonnistuu.
Yksi viilaus, että jos jousen esijännitystä löysäät ja iskari pitenee 1mm, niin linkuston takia perä nousee ~1,5 mm. Mutta ei anneta pikkuasioiden häiritä.

Sä kun tsekkasit jo aikaisemmin sen perän esijännityksen, mutta muutosten takia ne ovat nyt muuttuneet. Niin katsoisin ne kuntoon ja samalla seuraat, joudutko nostamaan vai laskemaan perää.

Sen tiedon perusteella mietit, että tarviiko keulaan koskea vai muuttuiko jo oikeaan suuntaan.

Ja pyörän geometria pysyy samanlaisena, jos keulaa ja perää tiputtaa tai nostaa yhtä paljon. Akseliväli ja painopiste muuttuu.

Jos painopiste on korkealla, niin silloin pyörä on kevyempi käännellä puolelta toisella ja varsinkin shikaaneissa ajaminen on helppoa. Jos painopiste on alhaalla, niin pyörä ei lähde kääntymään yhtä herkästi. Mieti myös tätä aspektia.
Pyörän painopisteen korkeus vaikuttaa myös kiihdytyksiin ja jarrutuksiin, että ei tää nyt aina niin helppoa ole. Mutta kun vähän pohtii, niin maalaisjärjellä saa aika hyvin asioita ratkottua :grin:

---

Linkustosta tuli mieleen, että onko se vakio?

Lainaa:

---

Lightyear kirjoitti

[ Mulla menis pykälää pehmeemmätkin jouset, edellinen omistaja oli hiukan riskimpi kaveri mutta pyörän asento vaikuttais hyvältä vaikka hiukan korkealla onkin.]

Kiitos. Ihanasti sanottu läski tähän aikaan kuuluvalla tavalla. :rakastunut:

---

Hah :grin: Äijähän oli varmasti paremmassa kunnossa kuin meikäläinen, tää korona-aika vienyt senkin vähän kunnon mitä ollut. Mut painoa tosiaan itellä hiukan vähemmän kuin minkä painoiselle kerroit alustan olleen säädetyn :;):

Mites se Kemora ens vkl pitäis ajaa?

https://youtu.be/FDLVsgDaX4Q

Vähän erilaista vaihteiden käyttöä.

Lainaa:

---

Miki kirjoitti

Mites se Kemora ens vkl pitäis ajaa?

---

Alle 1.06.9 tiätty.

Lainaa:

---

Miki kirjoitti

Mites se Kemora ens vkl pitäis ajaa?

https://youtu.be/FDLVsgDaX4Q

Vähän erilaista vaihteiden käyttöä.

---

On se ihana katsoa.... 10km/h enempi vauhtia koko ylämäki läpi tasakaasu päällä, ja silti taittuu itestään sisäkanttiin.... Ku itellä ei taitu ees kaasu kiinni tonne sisäkanttiin kunnolla... Siinä tulee se sekunti turpaan...

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Alle 1.06.9 tiätty.

---

Varmaankin virallinen rataenkka tulossa. Toihan on jo alle nykyisen.

Lainaa:

---

Miki kirjoitti

Varmaankin virallinen rataenkka tulossa. Toihan on jo alle nykyisen.

---

Ei näy ainakaan miestä Motti-järjestelmässä listoilla.

Lainaa:

---

PrivateeR kirjoitti

On se ihana katsoa.... 10km/h enempi vauhtia koko ylämäki läpi tasakaasu päällä, ja silti taittuu itestään sisäkanttiin.... Ku itellä ei taitu ees kaasu kiinni tonne sisäkanttiin kunnolla... Siinä tulee se sekunti turpaan...

---

Oliko sulla vakiolinkusto pyörässä? Jos on niin ratkaisen ongelman. Vastaus on vastaohjaus ja Delvacit koneeseen. Saatat nähdä myös tissit.

Lainaa:

---

Miki kirjoitti

Varmaankin virallinen rataenkka tulossa. Toihan on jo alle nykyisen.

---

no nih siinä se on the ajolinja- ei edes keuli ostas yamahan :hanuria:

Lainaa:

---

Miki kirjoitti

Mites se Kemora ens vkl pitäis ajaa?

https://youtu.be/FDLVsgDaX4Q

Vähän erilaista vaihteiden käyttöä.

---

Ainakaan mulla ei ole juurikaan huomautettavaa noista ajolinjoista.
Eihän tuo toki virheetöntä ajoa ole, mutta virheet hyvin pieniä. :;):

Lainaa:

---

Miki kirjoitti

Varmaankin virallinen rataenkka tulossa. Toihan on jo alle nykyisen.

---

Varmaan lähtee yrittämään, jos keli suotuisa. Samalla tavalla kuin Alastarossa. Silloin oli ainakin kova helle, mitä muistelen... ja Apikalla pääs ilmatteeks katsomaan :D

Mulla on yleensä pyörä alkukaudesta aika paska ajaa ja joskus heinäkuussa se alkaa kääntyileen mukavammin. Varmaan joku yhteys siihen, että aurinko paahtaa pään entistäkin pehmeämmäksi kesän mittaan.

"Pyörä ei käänny" jakaisin geometrian osalta kahteen eri osaan. Jos pyörä on raskas käännellä ja tuntuu puskevan leveäksi, niin geometrian osalta nostaisin keulaputkia kolmioihin nähden. Jos laite taas on kevyt ohjailla, mutta ei tunnu ensin kääntyvän, kunnes kaatuu sisämutkaan, niin laskisin putkia kolmioihin nähden.
Ja sitten ei passaa unohtaa, että toki perän korkeus vaikuttaa keulaan ja toisin päin.

Liian vähän riparia tuntuu keulassa vähän sellaiselta leijailevalta nopeissa mutkissa ja liian paljon taas kömpelön oloinen ja ehkä täristävä. Comppia pitää olla sillain sopivasti.

Oli varmaan ihan vitun hyvät ohjeet selventämään tekemistä :D

Ei sillä.. sen verrän tössöilyksi mennyt oma meno, etten saa pyörää edes elämään kunnolla ajaessa... Kemoralla huomasin lähinnä renkaiden kulutuksesta, että sadekelin säädöt oli jääneet päälle. Kuivan säädöillä kului taas vähemmän.