Alusta ja sen säätäminen

Kyllä pitäisi jotenkin saada mitattua, miten jousitus tai lähinnä vaimennus toimii. Siis muutenkin kuin perstunnolla.

Manuaali voi esimerkiksi sanoa, että "Su Strada - 5 napsua" ja "In pista - 19 napsua". Sitten kun katsoo jostain sportriderista tai lehdestä suosituksia, niin voivat sanoa vaikka, että 10 napsua, toinen lehti sanoo 25 napsua ja kolmas nolla.

Joskus kun olin autotehtaalla töissä niin siellä käytettiin erilaisia symmetrisiä ja epäsymmetrisiä standardimonttuja/korokkeita, joiden yli ajettiin eri nopeuksilla ja sitten vasteen perusteella yritettiin saada jousitus ja vaimennus toimimaan mahdollisimman hyvin. Huonoin tilanne oli aina silloin kun huomattiin, että auton kori osallistuukin joustoon turhan aktiivisesti ja ei enää pelkällä iskarien tai jousien vaihdolla selviä.

Käytännöstä pyörästä pitäisi saada kaksi mittausta; jousituksen liike ja rungon/jousitetun osan liike sekä edestä, että takaa. Rungon liikkeen mittaaminen tarkasti voi olla vähän haasteellista. Ehkä joku hyvä kiihtyvyysanturi siitä selviäisi. Sitten kovaa ajoa siellä missä ikinä aikookin pyörää käyttää. Sen jälkeen näistä käyristä pitäisi pystyä päättelemään, miten jousitus oikeasti toimii ja miten säätö toimintaan vaikuttaa.

Koska noita laitteita ei juuri ole edes kansallisen motoGBn lossikuskeilla, pitäisi keksiä joku muu vakioitu tapa mitata jousitusta. Mistähän löytyisi se kuuluisa "joku" joka kehittäisi standardimuotoisia routapatteja joiden avulla säätöjä voisi yrittää löytää? Bernerhän niitä patteja tekee ilmaiseksi, mutta niiden muoto on aika satunnainen.

Joskus muinoin (80 luvulla) kiersi huoltoasemilla auton iskarikonsulentteja, joilla oli sellainen härveli, että yks pyörä kerrallaan ajettiin sellaisen pienen rampin yli telineelle n. 10-15 cm korkealle. Sitten kiinnitettiin lokasuojan reunaan vipu ja laitettiin piirturiin paperi. Se oli ihan mekaaninen ja ja laukaistiin polkimesta. Paperi lähti liikkeelle ja auto putosi alas. Heilahtelut näkyi sitten sinä paperissa. Oli melko havainnollinen.

Piirturipaperin voisi korvata kiihtyvyysanturilla ja jonkun pudotuslaukaisun kehittäisi.

Lainaa:

---

vetomies kirjoitti

Kyllä pitäisi jotenkin saada mitattua, miten jousitus tai lähinnä vaimennus toimii. Siis muutenkin kuin perstunnolla.

Manuaali voi esimerkiksi sanoa, että "Su Strada - 5 napsua" ja "In pista - 19 napsua". Sitten kun katsoo jostain sportriderista tai lehdestä suosituksia, niin voivat sanoa vaikka, että 10 napsua, toinen lehti sanoo 25 napsua ja kolmas nolla.

Joskus kun olin autotehtaalla töissä niin siellä käytettiin erilaisia symmetrisiä ja epäsymmetrisiä standardimonttuja/korokkeita, joiden yli ajettiin eri nopeuksilla ja sitten vasteen perusteella yritettiin saada jousitus ja vaimennus toimimaan mahdollisimman hyvin. Huonoin tilanne oli aina silloin kun huomattiin, että auton kori osallistuukin joustoon turhan aktiivisesti ja ei enää pelkällä iskarien tai jousien vaihdolla selviä.

Käytännöstä pyörästä pitäisi saada kaksi mittausta; jousituksen liike ja rungon/jousitetun osan liike sekä edestä, että takaa. Rungon liikkeen mittaaminen tarkasti voi olla vähän haasteellista. Ehkä joku hyvä kiihtyvyysanturi siitä selviäisi. Sitten kovaa ajoa siellä missä ikinä aikookin pyörää käyttää. Sen jälkeen näistä käyristä pitäisi pystyä päättelemään, miten jousitus oikeasti toimii ja miten säätö toimintaan vaikuttaa.

Koska noita laitteita ei juuri ole edes kansallisen motoGBn lossikuskeilla, pitäisi keksiä joku muu vakioitu tapa mitata jousitusta. Mistähän löytyisi se kuuluisa "joku" joka kehittäisi standardimuotoisia routapatteja joiden avulla säätöjä voisi yrittää löytää? Bernerhän niitä patteja tekee ilmaiseksi, mutta niiden muoto on aika satunnainen.

---

Sähköinen alustasäätö per automatic?

vetomies laittanut F4:sen?

:thumbup:

Lainaa:

---

Turder kirjoitti

vetomies laittanut F4:sen?

:thumbup:

---

Meinaat ettei Fabion Stradasäädöt osu Bernerpellolla kohdalleen?

Kyllä ne varmaan hyvä lähtökohta on, aiemmin vaan sellaisesta jutteli ja ennusmerkit (italiaa, paksut etuiskarit jne) viittaa nyt tuonne Varesen suuntaan :p

Oisko mp huolto honkasella iskaridyno, jos oikein muistan. Iskarit sinne ja saa käyrää mitä mikäkin muutos tekee, jos persdyno ei riitä.

Lainaa:

---

Turder kirjoitti

Kyllä ne varmaan hyvä lähtökohta on, aiemmin vaan sellaisesta jutteli ja ennusmerkit (italiaa, paksut etuiskarit jne) viittaa nyt tuonne Varesen suuntaan :p

---

Sanotaan, että maanosa ja suunta on hyvinkin sinne päin. Ei viitsi omia harvinaisempia laitteita tarkasti speksata, kun tämä nykyajan kyyläys on mitä on. Bladen speksit voin kyllä laittaa vaikka lehteen.

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Sähköinen alustasäätö per automatic?

---

Joko niitä voi kouluttaa vai vieläkö reagoivat vain joustoliikkeen nopeuteen, kaasu/jarruvoimaan tms?

Lainaa:

---

vetomies kirjoitti

Joko niitä voi kouluttaa vai vieläkö reagoivat vain joustoliikkeen nopeuteen, kaasu/jarruvoimaan tms?

---

Bimota ja napaohjaus :D

Mullon ainakin nappi, jolla saa muutettua ddc alustasta comp ja reb asetuksia kummastakin päästä.

Lainaa:

---

TommoKe kirjoitti

Oisko mp huolto honkasella iskaridyno, jos oikein muistan. Iskarit sinne ja saa käyrää mitä mikäkin muutos tekee, jos persdyno ei riitä.

---

Ei saa käyrää, edes maksusta. Huollon ja shimmauksen saa, mutta ei dynodataa.

Mistä mahtaa joutua, et alastaron uudella pinnoitteella renkaat repeävät tietyillä kuskeilla, kun taas toiset ajavat samoilla renkailla ja paineilla täysin siistillä renkalla. Kertokaa nyt viisammat, et mitä pitäisi tehdä alustan suhteen.

Lainaa:

---

jjuselius kirjoitti

Mistä mahtaa joutua, et alastaron uudella pinnoitteella renkaat repeävät tietyillä kuskeilla, kun taas toiset ajavat samoilla renkailla ja paineilla täysin siistillä renkalla. Kertokaa nyt viisammat, et mitä pitäisi tehdä alustan suhteen.

---

Säätää sitä pari napsua kerrallaan, kyl se rengas sit kertoo oliko muutos pahempaan vai parempaan suuntaan.

Näit varmaan sen pirellin, mikä ei parista napsusta parantunut, vaan jälki oli karseeta. Mikä ihme sen voi tehdä.
Kyse ei varmasi ole renkaasta, vaan alustasta.

Lainaa:

---

jjuselius kirjoitti

Mistä mahtaa joutua, et alastaron uudella pinnoitteella renkaat repeävät tietyillä kuskeilla, kun taas toiset ajavat samoilla renkailla ja paineilla täysin siistillä renkalla. Kertokaa nyt viisammat, et mitä pitäisi tehdä alustan suhteen.

---

Pirelliä en saanut toimiin ja muutaman ajotoverin kohdalla sama seokset takana sc 0-2..
Vaihto Dunloppiin ms2 ja muitakin seoksia niin toimii.. KVehniäinen toimittaa ja antaa vinkkiä mikä toimii.
( tämä ei ole maksettu mainos vaan tyytyväisen asiakkaan palaute.)

Lainaa:

---

jjuselius kirjoitti

Mistä mahtaa joutua, et alastaron uudella pinnoitteella renkaat repeävät tietyillä kuskeilla, kun taas toiset ajavat samoilla renkailla ja paineilla täysin siistillä renkalla. Kertokaa nyt viisammat, et mitä pitäisi tehdä alustan suhteen.

---

Näytti noi Pirellit repeävän, kun uusi pitävämpi pinta kehittää lämpösillä keleillä niin paljon lämpöä. Jotkut nosteli lämppäripaineita 1.8 tasolle.

Yksi teoria. Tietty huono alusta/ säädöt voivat vanuttaa ja kuumentaa rengasta vielä lisää.

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Jotkut nosteli lämppäripaineita 1.8 tasolle.

---

Mulla alko rokkaa kun nostin 1.8bar @ 90C lämppäripaineeks, ja sain siloteltua Tamin repelemän SC1:sen kohtuu nätiksi.

SC1 kuumana orgin päivänä kului ihan täydellisesti takana. Tai ei siis oikeestaan edes kulunut, mutta repeämisistä mitään tietoa. Kyyti nopeimman tyhmän hidasta puoliskoa.

Edellisenä päivänä toki sc2 jossain setissä vähän repesi ja sain sen aisoihin naksulla vähempää komppia ja korkeilla 1.8 paineilla, mutta pinta vaan loppui vasemmalta puolen sitten. Tod näk ollu kuin paineilla merkitystä.

Huoltamaton takaiskari repii renkaita ihan huvikseen. Survoin viimeksi botnialla kolme dunloppia riekaleiksi ennenku uskoin, huollon jälkeen ei mitää ongelmaa. Itsellä kyllä aika pitkälti semmonen fiilis että voi ajaa pehmeellä tai kovalla vaimennuksilla tai jousilla, kunhan iskarit ovat elossa ja etenkin geometria on oikea.

Minä sain revittyä kaksi käytettyä Pirellin SC1:t ensin muistaakseni 1,7 lämppäripaineista, toiseen nostin paineet 1,85 koska joku oli saanut toimimaan korkeammilla paineilla, tuloksena oli komea kuumarepeämä, mopo -08 R1 shimmatulla ja juuri huolletulla orggis-iskarilla, ajat n. 1,26-28. Tämän jälkeen joku varikolla sanoi että oli saanut Pirellin kestämään alhaisilla 1,65 paineilla.

Vielä olisi yksi vähän käytetty SC1 taakse, mutta enpä taida uskaltaa kokeilla sitä ennen kuin olen varma että kestää. Vaikuttaa siltä että tonnari ja Alastaron uusi asfaltti on liian repivä yhdistelmä Pirellille, sillä ainakin Dunlop MS4 kestää hyvin saman mopon alla.

Kyllä tuo on loputon suo. Pelkkä renkaan kulumisaste jo vaikuttaa käyttäytymiseen esimerkiksi sitä kautta, että paino muuttuu, pinnan taivutusjäykkyys muuttuu ja värähtelyominaisuudet muuttuvat. Kun joskus jonkun renkaan saa loistavasti toimimaan, niin sitten kun laittaa alle täsmälleen samanlaisen paksuilla pinnoilla, se ei enää toimikaan.

Pitäisi olla mopogb-tupakkatehtailijan rahat ja resurssit, jotta edes pari kymmentä tärkeintä muuttujaa saisi hallintaan. Niin ja tietysti pari testikuskia kurvailemassa, tekemässä mittauksia ja selvittämässä yksittäisten muuttujien vaikutusta. Olen ratkaissut ongelman käyttämällä säädöissä ns Monte Carlo algoritmiä ja toisaalta ajamalla sekunnin rennompia kierroksia. Säästyy aikaa ja säästyy myös rahaa kun kalusto kestää eikä tarvitse pokaalikaappeja laajentaa. Stressitasokin on alempi.

Jos tuo ei riitä, silloin pitää alkaa pitämään taulukkoa joka ikisestä säädöstä ja muutoksesta, mitata kierrosaikoja ja keliolosuhteita jatkuvasti ja tehdä aina vain yksi muutos kerrallaan. Muutoksen jälkeen ei sitten luovuta ennen kuin on mittaamalla varmistanut, mitä se vaikuttaa, jos mitään. Jonkun vuoden jälkeen on kasassa muutama mapillinen aineistoa jolla pyörä on iskussa jokaista rataa ja yleisimpiä olosuhteita varten. Sitten pyörä onkin historic-sarjassa ja äijä veteraanisarjassa...

Ei se oo niin vaikeeta mitä vetomies edellä esittää. Mopon perusgeometria kohdilleen (kopioi vaikka joltain kisakuskilta), huolletut iskarit alle ja vaimennussäädöt oikealle hehtaarille niin pääsee jo pitkälle. Niin ja tietty keliin ja rataan sopiva rengasseos alle. Todella harvoin tulee mitään ongelmia renkaiden kanssa kun kerran tuon setupin laittaa kohdilleen.

Ja kun niitä renkaita alkaa repeilemään, kannattaa miettiä että millos se takaiskari olikaan huollettu. 15 täyttä ratapäivää ajettu iskari on monesti jo ihan valmis huoltoon.

No muutetaan kannanottoa sen verran, että jonnekin +- 3...5 napsun hehtaarille pääsee ja pyörän saa sellaiseksi, ettei se käyttäyty säätöjen vuoksi holtittomasti. Sen jälkeen pitäisi alkaa huomioida pitotasoja, renkaan kulutuspinnan paksuuksia, lämpötiloja, bensan määrää, rataprofiileja, kuoppia, kuun asentoa jne
Tuo on niin saatanallinen työmäärä jos sen hyvin haluaa tehdä, että ainakin yksittäisellä taistelijalla voisi olla kannattavampaa sijoittaa aika ja työ vaikka kunnon lepoon, fyysiseen harjoitteluun tai tantraseksiin. Ainakin ensimmäistä olen kokeillutkin ja hyvää teki kierrosajoille.

Lainaa:

---

vetomies kirjoitti

No muutetaan kannanottoa sen verran, että jonnekin +- 3...5 napsun hehtaarille pääsee ja pyörän saa sellaiseksi, ettei se käyttäyty säätöjen vuoksi holtittomasti. Sen jälkeen pitäisi alkaa huomioida pitotasoja, renkaan kulutuspinnan paksuuksia, lämpötiloja, bensan määrää, rataprofiileja, kuoppia, kuun asentoa jne
Tuo on niin saatanallinen työmäärä jos sen hyvin haluaa tehdä, että ainakin yksittäisellä taistelijalla voisi olla kannattavampaa sijoittaa aika ja työ vaikka kunnon lepoon, fyysiseen harjoitteluun tai tantraseksiin. Ainakin ensimmäistä olen kokeillutkin ja hyvää teki kierrosajoille.

---

Jos yli kolme naksua tarttee muuttaa perussetuppia niin jotain on pielessä. Normaalisti pärjää max. 2 naksun muutoksilla radalta toiselle siirtyessä. Lisäksi pelaan keulan esijännityksellä +-2mm haarukassa ja tänään meinasin heittäytyä hurjaksi ja lyhentää takapamppua aika-ajoon millin verran.

Ainakin mun SF oli tehdasasetuksilla aivan liian kova, sekä esijännityksen että vaimennuksen osalta. Tutkailin asiaa ja kas, netistä löytyi vastaavia kokemuksia, ja aloitin arvojen haun niiden pohjalta. Ensin staattinen painuma kohdalleen, muutaman kerran säädin vaimennuksia löysemmälle kunnes mutkasta lähtiessä alkoi esiintyä vaaputusta, sitten pari naksua takaisin.

Tällä nyt sai alustan edes vähän sinne päin. Muutos oli järkyttävän suuri. Tuntuma ja pito mutkissa on kuin eri pyörässä. Motoparkissa ajasta lähti keskimäärin 10s ja silti tuntui että reserviä olisi ollut enempäänkin. Renkaan pinta oli ok, joten hienosäätöön en puuttunut. Tämä siis katukumeilla (supercorsa).

Toteaisin, että jos alustassa on säätöjä, voi ne olla jo valmiiksi pielessä. Kannattaa tarkistaa vaikkei sekan kymmenyksiä metsästäisikään. Ratakuskit on sitten asia erikseen.

Lainaa:

---

Kotarikuski kirjoitti

Toteaisin, että jos alusta on säädettävä, voi ne olla jo valmiiksi pielessä.

---

Ja lähes aina ne on, koska jos kyseessä on katualusta, niin se on tehty katuajoon, ja manuaalista löytyvät säätimien perusasetukset on katuajoon, ei rata-ajoon.
Siitä syystä hyvin yleisesti viljelty perus esson-baari-mantra "säädöt peusasetuksiin ja kovaa ajoa" toimii hitailla kuskeilla ja/tai sellaisella radalla millä on vanha asfaltti/ pito on huono.
Mutta jos kyseessä on nopea kuski ja/tai rata jossa on uusi asfaltti jonka pito on hyvä, alkaa säätimien perusasetuksien aiheuttamat ongelmat tulla esiin.

Herrat koittaa nyt pitää mielessä laittamattoman
20/80- säännön😊.

Sitähän vetomies ja Nitrous tuossa runollisesti oikeastaan tapaileekin😊.

Sen viimeisen 20%:n kaivaminen muuttaa sitten touhun kuin touhun tyystin 'eri lajiksi".
Mitä onkaan tekevinään..... missä puitteissa tahansa, tosiasiassa ollaan viimeisen 20%:n haussa "tumputtamassa" potenssiin kiihtyvällä vauhdilla.

Mitä nyt satunnaisesti olen tapaamiltani motoristeilta ohimennen kysynyt niin hyvin harvat ovat koskeneet säätöihin lainkaan. Eikä manuskan ohjearvot ole välttämättä lähelläkään optimia. Ainakin SF:ssä nuo samat säädöt toimivat myös tiellä. Mutta tosi on että nopeen ryhmän kaverit leikkaa sen 20% mun kierrosajasta.

Niin kuin Bone tuossa totesi niin katumotorisit varmaan sen 80% hyödyn saa jos kattoo painuman ja edes muutaman kerran hakee sisään-ulos vaimennuksia.

Lisätään edelliseen vielä sen alustan huoltaminen/huollattaminen, sanotaan nyt vaikka edes 30 tonnin välein. Noissa paremman pään nykyvehkeissä alkaa olemaan sen verta hyvää kilkettä vaimennuksen pulikat että sellaisen huoltovapaana pitäminen on vähän niinkuin missiä tapailisi ja ojentaisi aina nenän vuotaessa nelikymppisen hiekkapaperin, "pyyhippä tuolla".

Lainaa:

---

Kotarikuski kirjoitti

Mitä nyt satunnaisesti olen tapaamiltani motoristeilta ohimennen kysynyt niin hyvin harvat ovat koskeneet säätöihin lainkaan. Eikä manuskan ohjearvot ole välttämättä lähelläkään optimia. Ainakin SF:ssä nuo samat säädöt toimivat myös tiellä. Mutta tosi on että nopeen ryhmän kaverit leikkaa sen 20% mun kierrosajasta.

Niin kuin Bone tuossa totesi niin katumotorisit varmaan sen 80% hyödyn saa jos kattoo painuman ja edes muutaman kerran hakee sisään-ulos vaimennuksia.

---

Niin.... Kokonaisuudesta ja.... sorry nyt taas.... siitä kuuluisasta viitekehyksestähän tuo 20/80
aina katsotaan.

Kadulla tuo hyötysuhde saavutetaan paljon pienemmällä "kasalla" kuin ratahommissa jne.

Asvaltin (sileen) hierominen millä vaan...muutoin kuin satunnaisena huviajeluna on "lajina" jo lähtökohtaisesti
aikamoista "hieromista" kuten tuossa jo todettiinkin.

Monissa muissa puitteissa lopputulemaan merkittästi vaikuttavat asiat ovat aika lailla.... karkeampia.
Sileellä pienetkin "perssäädöt" vaikuttaa lopputulemaan paljon..... ja kun käsissä on
iso pino "pikkujuttuja", jotka on saatava kohdilleen ja etenkin natsaamaan keskenään.... :doh:.

Siinä ei auta kova tahto, taito, eikä surkea huutokaan.... ellei asiat ole nyansseja myöten kohdillaan....
tai edes jotenkin tontillaan.
Voihan sitä rataa ajaa ympäri, mutta happi siinä loppuu ja kaikki tietää miten käy kun kengurun
sisällä alkaa pierettää helvetisti... :no:.

Ajamaan oppiminen ja osaaminen on oma juttunsa, mutta jos vehkeet ei ole osaamisen suhteen samoilla
leveleillä, siitä ei seuraa mitään hyvää sen lisäksi, että homma ei etene mihinkään.

Jos joku meinaa, että nyt on kyse jonkun mielipiteistä.... huomaa ennemmin tai myöhemmin erehtyneensä.