Printable View
Lapsuudesta muistan yhden 96:sen kytkinrempan, jossa tarvikelevy oli liian paksu eikä siis irrottanut kunnolla. Vaihde päällä käyntiin, kytkin pohjaan, jarrulla auto seis, tarpeeksi kaasua että kytkin luisti, ja kokista vauhtipyörän tarkistusreiästä sisään. Korjauksen haju oli kyllä mielenkiintoinen, mutta eipä tarvinnut purkaa uusiksi, ja lähteä hakemaan paremmin sopivaa kytkinlevyä.Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
JA tuossa öljyssä mukana RVS aine, on vain ylläpitää käsittelyn jälkeen tai näin RVS:ltä vastattu, niin ei tarvisi tehdä välttämättä uutta käsittelyä 100tkm päästäåLainaa:
T1mppa kirjoitti
Tämä ajatusmaailma on omalla kohdalla..Lainaa:
Kerberos kirjoitti
Valmistaja puhuu 100tkm, sitä en sitten tiedä käytännössä miten kauan..Ainakin testien mukaan puristukset nousseet käsittelyiden jälkeen, että ei heikennä.Lainaa:
itl kirjoitti
No kylläpä lähti edellisilä vastaajilla käsistä koko homma... Sähköautot ja kaikki.
Mutta kuten sanoin, tulen laittamaan ko. aineet seuraavan öljynvaihdon yhteydessä tuohon 400tkm ajettuun dieselmoottoriin. Tämän moottorin öljynkulutuksen tiedän nyt, n. 1litra/10tkm. Ajo on tasaista menoa töihin ja takaisin, 80km suuntaansa. Tuosta nyt jo voi saada jotakin havaintoa suuntaan tai toiseen.
Ja kyllä, varmasti uskallan sen tulla sanomaan jos lopputulos olisikin vaikka huonompi. EN ole tämän aineen myyjä enkä edustaja.
Elämme jännittäviä aikoja. Kunnes kerron tämän oman kokeiluni lopputuloksen.
https://valovertailu.com/x-1r-lisaaineiden-kayttotesti/
Työkaverini joka harrastaa kiihdytysajoja käyttää kuulemma aina tuota kisapyörässään, tarkentaa en viitsi, kun en ole itse sitä aiheesta haastatellut.
Yhdessä kotilokorjaamossa juttelin työn vastaanottajan kanssa, kun heillä oli tuotaX-1r:ää hyllyssään, että mitä mieltä he ovat ko. tökötistä. Kuulemma olivat toivottaneet myyntimiehen huitsin helvettiin ensin, mutta sitten kaupparatsu oli tuonut jonkinlaisen vempeleen demonstroimaan aineen vaikutusta ja esitys oli niin vaikuttava, että ottivat ainetta myyntiin. Noin hakematta tuli kyllä mieleen, että minkälainen taikatemppu vehje se oli, jolla taioittiin kaniini hatusta epäluuloisen yleisön edessä:grin:
Puristuspaineiden kasvu ei taida kertoa sitä miten sylinteriseinämien hoonaus toimii. Niiden idea on se, että öljyä tarttuu hoonausuriin ja se edistää männän voitelua. Jos RVS tukkii nämä urat niin ei kait se hyvä ole?Lainaa:
Valmistaja puhuu 100tkm, sitä en sitten tiedä käytännössä miten kauan..Ainakin testien mukaan puristukset nousseet käsittelyiden jälkeen, että ei heikennä.
Hyvin oli hoonausjälkeä näkyvissä RVS:n jäljiltä moottorissa kun kk-laakerivaurion takia jouduttiin avaamaan, eli ei näyttäisi tukkivan sitä, mutta ei kyllä pelastanut kampiakselia eikä kiertokankea kun laakeri antautui. Ehkä ilman ainetta se olisi hajonnut aikaisemmin, mene ja tiedä.Lainaa:
itl kirjoitti
ei ole mitään tutkimus tietoa, mutta väittäisin että se tarttuminen tapahtuu enemmän männän renkaisiin, se selittäisi puristuspaineiden nousun, kuin hoonauksen jälkiin. Voihan se täyttää hoonaus jälkiä mikroskoopisella tasolla/tekee liukkaan pinnan mikä voisi selittää sen että moottori jarrun teho on pienentynyt ja kulutuslaskee, myös se selittäisi että miksi toisilla öljyn kulutus laskee, jos sylinterin seinissä jostain syystä syviä jälkiä tms. Mutta jotenkin en usko että se täyttäisi hoonaus jälkiä, niin että se huonotaisi männän voitelua, mutta jos tekee sitä, niin silloihan tuo aine toimii, niin kuin pitää. Kun se moottori käy siltiLainaa:
itl kirjoitti
Mä tyrkkäsin HDI 1.6 Pösöön RVS:n enkä ole huomannut mitään eroa, sillon mittarissa jotain 260 000 tms. Kuusärrän Ninjaan pujautin Xadot ja ekankerran Alastarossa kahvilasta kiihdyttäessä kevitti kivasti keulaa ja tuntui lipakkaalta. Sen jälkeen enpä osaa sanoa, Kawan mittarissa oli kai 90-95 000 km. Itteeni kaadan just punaviiniä, ja tuntuu aika hilpeältä.
Tämmölstä se on siitte.
Jos asiaa tarkastellaan ihan kemian reaktioiden kannalta, niin
- kemialliset reaktiot tapahtuvat ensisijaisesti kiinteän aineen 'kärjissä' - siis urat ovat reaktioiden kannalta ne viimeisimmät lokaatiot, ja aine tarttuu lähinnä karheuden ulkoisimpiin osiin. Eli urien 'täyttymistä' ei tapahdu
- reaktiot tapahtuvat ei-selektoidusti (=ei-halutusti) - siis paikkoihin, jotka ovat kemikaalille saatavilla ja siis kaikkialle missä kemikaali on kontaktissa aineen kanssa
- RVS:n tapauksessa kemikaalin väitetään muodostavan kulumiskestävän pinnoitteen, mikä ei kuulosta uskottavalta. Ja vain ja ainoastaan pinnoille, joiden päälle sen haluttaisiin tarttuvan. Tämä lupaus on kuin populistipoliitikon lupaus tarjota helppo ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.
Törkkäsit sisään, etkä huomannut eroa?Lainaa:
shyhander kirjoitti
Suomalainen mies ei lue käyttöohjeitä :p
Siis hei, jyllä tämä punaviini alkaa tuyntumaan. Sellajnen hanapakkus niin ei opiu heti.Lainaa:
Hombre kirjoitti
Virheellinen olettamus tapahtuu käsittääkseni etenkin keskimmäisessä väitteessä. Reaktion tapahtumiseen vaaditaan muutakin kuin metalli, nimittäin metallien välinen kontakti jossa syntyy kitkaa. Kemikaalin ja aineen läsnäolo ei vielä riitä, eikä mitään hyödyllistä tapahtuisi jos laakerin pudottaa 100 celsiusasteen öljykylpyyyn möllöttämään ja kaataa sekaan RVS:ää. Sen enempää ei auta myöskään huljuttelu jotta kemikaali tunkeutuisi. Hoonausurat eivät näin ollen myöskään täyttyisi, sillä ne ovat kontaktipintaa syvemmällä eikä niissä tapahdu metallien välistä kontaktia.Lainaa:
Mikeyx kirjoitti
Voikin siis olla, että yo. kemianteoriat eivät sovellu tähän tapaukseen kuin Menthos kokispulloon.
^tuo on jo alkemiaa. Jokainen on uskossaan autuas.
Äkkiseltään tulee mieleen, että vaikuttavan aineen paikallinen konsentraatio lienee aika tärkeä osa yhtälöä. Jos konsentraatio on riittävän pieni, ei kemiallista reaktiota tapahdu. Vaikuttavan aineen/aineiden pikkuhiljaa kertyessä koloihin, joista se ei pyyhkiydy jatkuvasti pois, nousee konsentraatio riittävän korkeaksi reaktiota varten. Rakokorroosio ja teräksen vetyhauraus lienee todellisen elämän esimerkkejä vastaavasta?Lainaa:
Mikeyx kirjoitti
Tämä siis tälleen arvauksena miten kemiallinen reaktio voisi tapahtua ns. selektiivisesti. Muita vaikuttavia tekijöitä esim. lämpötila ja paine/jännitys. En sano, että tällä mekanismilla olisi mitään tekemistä tämän RVS:n tms. aineiden kanssa, kunhan yleisellä tasolla pohdintaa.
Kattokaa tuo xadon mainosvideo. Siinä demonstraatiota miten se pinnoitus tapahtuuLainaa:
B12 kirjoitti
Käsittääkseni kyse on tribologiasta eikä alkemiasta. Ounasteluni johtuu siitä, että jokin merkitys varmaankin on rajavoitelulla. Muutenhan aine toimisi jo pelkästään mainitsemassani öljykylvyssä ilman pintapainetta. Näin ei kuitenkaan tapahdu ohjeistuksen eikä kokemuksen perusteella.Lainaa:
Mikeyx kirjoitti
Onneksi en ole tribologian ekspertti, joten uskonlahkoa ei tarvitse perustaa. Jos vain suihkumoottorin toimintaperiaatteen ymmärtävät saisivat matkustaa lentokoneella, niin vähän olisi porukkaa. Muille riittää se, että ilmiö on havaittavissa.
Kolmeen teesiisi voit siis kirjoittaa M.O.T. ja todeta käärmeöljyksi niillä reunaehdoilla, että sovelletaan vain kemian teorioita.
:)-:)-:)-:)-Lainaa:
B12 kirjoitti
No ihan tarkoituksella kerroin kyseessä olevan ko aineen valmistajan video, eikä puolueeton tutkimus, vaikka herroilla oli videolla vakavat ilmeet ja labratakit. Xado ja rvs ovat samaa ainetta.Lainaa:
ts18056 kirjoitti
Joskus 90-luvulla demosivat öljyn lisäaineita sellaisella paineenkestoa mittaavalla laitteella jossa pyörivä kiekko metallia vasten ja siihen lastattiin painoja = painetta. Normaaliöljyllä leikkasi kiinni aiemmin ja lisäaineen kanssa sai lastata enemmän painoja. Laite siis mittasi ep-lisäaineen toimintaa. No toimiihan se, mutta ep lisäaineilla ei ole paljoakaan käyttöä normaalissa moottoriöljyssä.Lainaa:
oili kirjoitti
Joo,tuossa testissähän saavutettiin Coca-Colalla ja kirnupiimällä aika hyviä tuloksia.Lainaa:
B12 kirjoitti
Jenkeissä jotkut öljy yhtiöt saaneet keppiä, kun ovat luvanneet vähän liikoja ihan perus öljyjen lisäominaisuuksista
Johtaja tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä näkee lisäaineiden hyödyttävän lähinnä kaikkein heikoimmassa kunnossa olevia moottoreita.Lainaa:
oili kirjoitti
Eli ei ihan huuhaata?
Tuo perustuu näkemykseen eli mielipiteeseen.
Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Taitaa menna tunteisiin?
Miksi menisi?
Ottamatta kantaa juuri sinun tunteisiisi, on tuohon kysymykseen helppo vastata. Tunteet eivät välttämättä seuraa logiikkaa, ja tunnereaktiot voivat laueta yllättävistä ärsykkeistä.Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Laurikko on minun tietämyksen mukaan isoimpia inkkaripäälliköitä tässä maassa polttomoottoritekniikan osalta mutta tietääkseni ne ei ole RVS:ää testanneet. Eli vaikka suomen surkein autotoimittaja on ison auktoriteetin saanut puhelimella kiinni, ei se kauheasti lisäarvoa jutulle tuo. Eli sinällään yhdyn Koheltajan kantaan. Itse tuotetta saatan koittaakkin joskus, olen aiheeseen välillä koittanut perehtyä mutta en vieläkään osaa muodostaa kovin jyrkkää kantaa.
Siitä Rautaruukin testistä oli tuolla alummassa puhetta, sain sen joskus joltain hepulta kun oli aiheesta juttua mutta näkyy googlellakin löytyvän https://www.rvstec.co.uk/rautaruukki
En sen tarkemmin ole tuon oikeellisuutta penkonut mutta tuo testissä mainittu Rautaruukin edustaja vaikuttaisi ko firmassa tuona aikana ainakin toimineen.
RVS:n testaaminen tieteellisesti hyväksyttävin menetelmin olisi kyllä erittäin kiinnostava juttu. Taitaisi vaan olla niin kallis testi, että rahoittajan löytäminen voisi olla vaikeaa. Sellaista odotellessa pitää mennä mutufiiliksellä ja empiirisillä näkemyksillä. Ja ei, edelleenkään en ole aineen puolesta enkä vastaan, enempikin päinvastoin.
Fraunhoher instituuttia ja TÜV SÜDiä arvostetumpia instansseja ei saksassa liene?Lainaa:
itl kirjoitti
https://www.rvstec.co.uk/fraunhofer-institute
https://www.rvstec.co.uk/t-v-s-d
Molemmat näyttävät saaneen testeissään mainoksissa väitettyjä ilmiöitä esille.
En ole käyttänyt ainetta enkä varmaan tule käyttämäänkään, mutta väittelyn seuraaminen on mielenkiintoista.
Esimerkiksi ne jotka eivät "usko" aineen tehoon; vaativat aina parempia todisteita, kuitenkin heti sivuuttaen tarjotun tiedon koska se ei tue omaa näkemystä ja toistavat aiemmiin muodostaman kantansa.
Tämä on toki nykyään tyypillinen käyttäytymismalli keskustelupalstoilta maailmanpolitiikkaan asti.
Kun katsoo nykyistä startup-yritys skeneä niin mitä ihmeellisimmät firmat keräävät satojen miljoonien rahoituksia hyvinkin keveillä eväillä, kunhan vain tarina on kunnossa.
Vanhoihin polttomoottoreihin tai erilaisiin voimansiirtohin liittyvät sovellukset ovat kuitenkin rahoittajille/valmistajille todella epäkiinnostavia koska kaikki haluavat myydä uutta ja keskittyä ydinbisnekseensä. Valmistajia ei juuri kiinnosta jos 20v vanhan auton puristukset nousee tai laatikon jurina vaimenee jollakin lisäaineella. Jos joku suuri voimansiirtoja (tai vaikka moottoreita) tekevä firma promotoisi tätä ainetta käytettäväksi uusiin tuotteisiinsa niin ainakin itselle tulisi mieleen että näinkö he kompensoivat valmistuksensa epätarkkuuden... Kilpailijan tuote kun toimii ilman lisäaineitakin.