Hmm...MP-messut...lauantai...koeajorata, jossa saa testata uusia pyöriä ilmaiseksi...ei kai siellä jonoja ole.
Printable View
En tiedä mutta kun täältä maalaiskylistä lähtee aamulla aikaisin ja menee heti jonoon kun messut aukeaa niin eiköhän sieltä jonkun vuoron saa varsinkin jos on rekisteröitynyt etukäteen minkä pitäisi vähentää jonotusta ?
No lauantaina ollaan viisaampia, yritetään ainakin päästä baanalle.:orgmp:
Ainakin viime vuonna kun Tuonoa koeajoin niin sain ajan noin viiden tunnin päähän.
Eikös olisi paljon helpompaa kehua /kertoa ,mikä ei missään nimessä sovi ensipyöräksi..
p.s.mikä siinä triumpissa on niiin erinomaista kun niin monet sitä kehuvat....
Aloittajalla kun ei ollut budjettia mainittuna, niin miksei 1290 Super Duke.
Hyvä alusta ja jarrut, sekä roppakaupalla tekniikkaa auttamassa (luistonestot, absit yms.).
Helppo ajaa ja sopii isommallekin kuskille. Ajaa aluksi vaikka sade-asetuksilla niin vastaa kaasuunkin maltillisemmin ja ranteestahan se on loppujen lopuksi kiinni, että karkaako käsistä. Eikä tarvii heti ruveta vaihtamaan tehokkaampaan kun saa taas hommasta kiinni ja kokemusta alle.
Prätkäily on kuitenkin enemmän "tunnelaji" kuin "järkilaji", niin kattelet sellasen pyörän/pyöriä joka(jotka) näyttää, tuntuu ja kuulostaa kivalta, ja mahtuu budjettiin. Sitten vaan keväällä koeajamaan ja otat sen mistä jäi parhaat fiilikset.
Itse ajan Yamaha SR 400:lla. Se on oikein sopiva pyörä aloittelijalle, mutta ei varmastikaan ihan jokaisen makuun. Se on vanhanaikainen, tehoa on vähän, eikä edes sähköstarttia. Mutta minä tykkään juuri siitä. Aloittelijalle hyvän siitä tekee, että sillä on tosi miellyttävää ajella rauhallisesti. Sporttipyörissä tahtoo olla ongelmana, että niillä tekee mieli ajaa lujaa. Sitten sattuu myös lujempaa, kun lähtee lapasesta.
Asiaa ! ! !:thumbsup:
Miula on yhtenä ajopyöränä 500 kuutioinen Cagiva ja siinä oli ehkä uutena 34 hevosvoimaa.
Se on nelinkertainen talavisotajutaus ja yksinkertainen Narvikin kävijä. Mukana tietenkin majoitus ja muu varustus.
Hyvin on pärjätty ja jos hakemalla hakee jotain negatiivista, niin ehkä eka päivänä yks'pyttysen tärinä käy kroppaan, mutta toisena ajopäivänä kropan vapina on synkronoitunut rätkän tahtiin...:grin:
turbobusa :orgmp2:
Eikös yleisesti ottaen aika moni muukin ole ollut samoilla linjoilla kuvauksesi suhteen..? On ehdotettu trumpettia, keskikokoisia japsinakuja ym.
Vai eikö tossa lauseessa tosiaan ollut yhtään sarkasmia?
Mutta toisaalta vaikka 1290 duke. Miksi ei? No ei... Mitä järkeä lyödä uuteen harrastukseen 15k heti pyörään kiinni ja vähän lisää muuhun oheistavaraan. Saa vaan pyörän, joka on liian tehokas.
Eikä sitä saa edes 15 tonnilla...kalliimpi se on.
Missään tapauksessa käytettyä ei kannata ostaa, ainakaan kotaria...
Turbobusa jatketulla swingillä on paras aloittelupyörä. Vakaa vauhdissa eikä keuli niin herkästi kuin superduke.
Voi vittu nyt.
Jos tätä harrastusta edes yrittäisi jotenki rationaalisesti järjellä perustella, et ostais mopoa ollenkaan. Kuiteskin jengi tulee ostamaan just sen pyörän mistä saa isoimmat kiksit sekä mihin pinkka riittää(joskus tälläkään ei ole väliä).
Omalla kohdalla samalla tavalla kuin tuo mt-07 olis se superdukekin (esim) päätynyt sinne ojanpohjalle ja kuski ihmettelemään että mitenkäs tässä nyt näin kävi? Itse asiassa superduke olis jopa voinut olla parempi ajaakkin, ja turvallisempi.
Aiheeseen vastaten: Paras aloittelijan pyörä on just se mikä eniten himoituttaa/kiinnostaa. Vaihtaa voi aina, ja uusia leluja saa kaupasta.
mikä oman perseen alla mukavalta tuntuu ... tehoa ei kannata pelätä yleensä niissä on portaaton tehonsäätö
isosta voi annostella vähän.... pienestä ei paljon mitään...... mutta joskus riittävästi
aina se kuitenkin on muiden mielestä aivan paska ja väärä.....
kaikilla näyttää olevan omasta mielestään just oikea sulle..
mutta osta itselle älä muille.....silloin saat mieluisen
No ei se nyt ihan näin mene.
Tässä unohdetaan ihan kokonaan, että aloittelijalla ei ole juurikaan kokemusta moottoripyöräilystä.
Se tarkoittaa sitä, että ei ole edes varmaa, syttyykö se kipinä siihen ajamiseen.
Toki voi aina ruveta sillä mentaliteetillä harrastamaan, että eka hommataan ne huippuvehkeet ja sitten katotaan kiinnostaako. No oho, ei oikein napannu. Sit vähän takkiin pyörässä ja varusteet ym. oheisroina todennäkösesti jää johonkin lojumaan.
Toimii varmaan hyvin, jos on paljon ylimäärästä rahaa, mutta ihan jokaisella meistä tuskin on se tilanne.
Jos aloittelijalla kipinä ei syty tommosella ihan suht edullisella peruspyörällä siihen ajamiseen, niin tuskin se syttyy ollenkaan.
Joo ja toki uusia saa kaupasta, kunhan on varaa. Varallisuus voi olla tosin aika suhteellinen käsite.
40-50 ikänen ukko ehkä saattaa ajatella, että varaa on semmoseen mopoon, minkä pystyy maksamaan ilman velkaa.
Sit jos ikä alkaa kakkosella, niin on varaa mihin vaan. Vetää vaan hiirellä luotto-aikaa vähän pisemmäksi, jos kk-erä meinaa muodostua turhan suureksi :;):
Kuulostaa loogiselta, kun on ajellut n. 12v kaksipyöräisillä.
Harmi vaan kun käytännössä se ei välttämättä toimi aina niin.
Eikö kokonaisesta kakusta oo helpompi syödä ittensä ähkyyn, kun sopivan kokoisesta palasesta?
Riittääkö jokaisella maltti ottaa tehokkaan pyörän kanssa rauhassa alussa tarpeeksi pitkään?
Tuleeko mutkiin ammuttua joku kerta turhan kovaa, kun alkaa tuntumaan, että se "sujuu" jo? sitten ollaan pöpelikössä, kun kesken mutkan loppuu kantti ja polkastaan jarrua.
Tehoa voi toki olla "riittävästi", mutta ei ehkä kannata ihan överiksi vetää.
Voihan sen asian tietty noinkin nähdä.
Tai sitten se on ihan totta. Jokainen päättäkööt itse :cruising:
Suomalaista peruskateutta se vaan on. Ne omat kompromissit on aina niitä oikeita "järki" ratkaisuja ja muut pelkkää vouhotusta tai tietämättömyyttä...
Ja mitä tulee ensipyörään niin kunnon vehkeillä on aina parempi aloittaa se uusi harrastus kuin jollain paskoilla ritsoilla joissa ei ole muuta hyvää kuin edullinen hankintahinta. Ihan kuten kaikessa muussakin tekemisessä.
Tai sitten siihen on joku muu syy, kuin kateus.
Esimerkiksi koitetaan neuvoa aloittelija valitsemaan pyörä, jolla on mukavaa ja turvallista harjoitella ja josta pääsee helposti eroon, sitten kun a) selviää sytyttääkö harrastus b) minkälainen pyörä sytyttää itseä.
Kunnon vehkeillä?
Onko uudet pyörät ainoita "kunnon vehkeitä" ja kaikki käytetty automaattisesti paskaa? Hifi Ohlinssit ja Brembot pitää olla vai?
Jeesus...
3-4 tonniin saa jo aloittelijalle oikein mainoita pyöriä.
Mäkin tiedän tapauksen missä rouva halusi oman prätkän miehellä sellaisen jo ollessa. Rouva ei saanut haluamaansa pyörää koska se ei miehen mielestä soveltunut hänelle. Mies oli koko ajan kertomassa kuinka tosimotoristi (mikälie, en tiedä) toimii missäkin tilanteessa ja eritoten tärkeää oli kertoa, mikä on väärä tapa.
Tässäkin tarinassa kyseessä on exä..
Edit: Ja mitä aiheeseen tulee niin Jonezi jo sanoi tärkeimmän: se mikä eniten kiinnostaa. Jos ei tiedä mikä kiinnostaa niin sitten joku täällä suositelluista kulkarolle soveltuvista.
Mun mielestä mun ikivanha pikkubandiitti ei ole "paska ritsa", vaikka olikin edullinen... :) Kunhan nyt vähän ajelen, niin sitten on hyvä miettiä minkälaista pyörää seuraavaksi haluaa ajella :cruising:. Lumilautailun aloitin jollakin laudalla ja kun sain sillä riittävästi kokemusta, osasin ostaa uuden laudan justiinsa sellaisilla ominaisuuksilla, joita kaipasin. Sama lähestymistapa sopii itselleni myös moottoripyöräilyyn. Voi olla, että jollekin muullekin.
Kokeneilta on vaikea kysyä neuvoa tämmöisissä asioissa, kun takana on miljoona kilometriä, kolmekymmentä pyörää ja 40 vuotta pyöräilyä. Yksi polkupyöräilijä kertoi tekevänsä pitkiä pyörälenkkejä, parisataa kilometriäkin meni helposti ja pisimmät lenkit yli 400 kilometriä. Vähän meikäläinenkin innostui ja aloin kyselemään, että minkälaisella pyörällä tuommosta voisi tehdä, kun itselläni on semmoinen 35 vuotta vanha maantiepyörä. Sillä ei kuulemma pysty ajamaan ollenkaan, pyörän hinta täytyy olla vähintään 12,000 euroa ennenkuin sillä voi lähteä edes yrittämään 200 km:n ajoa... Öööö... ihan tosi...? No, ennen polkupyörät olivat laadukkaampia kuin nykyisin.
Tietysti jos heti kättelyssä ostaa kalliin ja tuliterän moottoripyörän, ajelee sillä jonkun verran ja jos ei sitten miellytä, niin kyllähän sen voi myydä pois! Noita löytyy ihan selvästi nettimotosta. Kaupaksikin ehkä käy, jos on sama juttu kuin autojen kohdalla, että kalleimmat kilometrit ovat ne kaupasta kotia ajetut. Varmaanhan niitä ostajia on. Kun kukaan ei halua maksaa melkein uuden hintaa vähän käytetystä pyörästä, kun vain pari kolme tonnia lisää rahaa tiskiin latomalla saa tuliterän.
Työkalut on sitten eri juttu - niissä ei kannata pihistellä. Kun noita vanhoja ritsoja autoja piti alkaa hitsailemaan, ostin heti kunnon hitssausvehkeet - köyhänä ei ollut varaa viedä niitä pajalle. Aikaisempi kokemus vähän muista hitsaushommista osoitti, että huonolla vehkeellä tulee ihan surkeaa jälkeä. No tää uusi TM:n testivoittaja on kyllä ollut hyvä - kestänyt meikäläisellä jo kohta 16 vuotta.
Viime syksynä ehdin ajella kuutisen tuhatta kilometriä ja vasta siinä kahden- ja kolmentuhannen kilometrin välillä (moottori)pyöräily alkoi sujua jollakin tavalla paremmin. Se oli helpompaa kaupungissa, autojen ohittaminen oli helpompaa, samoin kääntyminen risteyksissä ja kaarteissa ajaminen. Ensi kesän vähän pidempien reissujen jälkeen sitten on aika punnita, pitäiskö ostaa seuraava vai jatketaanko vanhalla. Minusta tuskin kilpakuskia tulee, mutta retkeily kiinnostaa.
Katu- ja kurapyöräilyssä on selkeä kulttuuriero. Kurapyörien puolella saa mukavan ja luotettavan pyörän 3000-4000 eurolla olematta millään tavalla paska, voi ajaa matkaa tai seikkailla mutaktiellä, sorateistä ja mettäteistä puhumattakaan. Tehoa on riittävästi kaikkiin tarpeisiin ja pystypyörän hallittavuus loogista ja ajaminen helppoa.
Juurikin näin :thumbup: Tässä hyvä esimerkki, miten harrastusta voi lähestyä.
Ne on näitä kauppamiesten puheita, että "keskinkertaiset varusteet tappaa harrastusinnon, pitää olla laatua".
Toki toi pitää jollain tasolla paikkansa, mutta peruspyöränkin, esim. 600/650 bandiitin ominaisuudet riittävät normaaliin käyttöön aivan mainiosti. Toki ABSit olis aloittelijalle iso plussa.
Eli jos nyt ei ihan mihinkään qinqqi yuki vista-tason laitteeseen meinaa lähteä, niin edullisemmallakin kalustolla pääsee aivan mainiosti nautiskelemaan ajelusta ja harrastuksesta.
On siellä monenlaista peliä varmasti, mutta tän takia on näitä aiheita, missä sopivia malleja voi suositella.
Voi varmaan kuolla, mutta sitten se mopoilu ei vättämättä ole se oikea harrastus kys. henkilölle. Jos laji itsessään ei kiinnosta, niin ei se laitteiden "laadusta" tai spekseistä johdu.
Osta sellainen mikä miellyttää kun käyt päällä istumassa. Sen lisäksi kannattaa ostaa vähän yleisempi kikotin niin ei tarvitse odotella puolta kautta ite ebaystä tilaamaa osaa ja kun kuitenkin mieli muuttuu niin osta sellainen pyörä josta pääset järhihintaan eroonkin. Ja jos kulutusosat ovat jo ostettaessa hyvät niin voit sen touhutonnin mitä niiden uusimiseen menisi käyttää vaikka viikon visattomaan reissuun
Ei ole. Ne pikkubandiitit yms. on uutenakin pelkästään hinnat alkaen peruspyöriä joita on ihan turha hankkia jos sitä aloittelijaa kiinnostaa esimerkiksi custom tai urheilupyörät...
Ps. Vaikka se uskomattomalle tuntuukin niin sille kädettömälle aloittelijalle on suuresti hyötyä niistä kunnollisista iskareista ja jarruista, varsinkin jos ja kun sporttipyörät kiehtoo. Olisi niistä iloa tuollaisesssa B-kingissäkin paljon enemmän kuin siitä perinteisestä kokoputkistosta.
Ainakin ensiksi kannattaa ostaa käytetty kahdesta syystä:
1. On todennäköistä, että haluat vaihtaa sen jonkin ajan kuluttua, kun paremmin tiedät mitä pyörältä haluat. Käytetystä saa melkein omansa pois, uudesta ei.
2. Kaatuu se kuitenkin. Jos on jo vähän naarmuja muutenkin, se ei niin harmita eikä tunnu kukkarossa.