Printable View
Ensipyöräksi se gikseri on ihan ok. Emäntä osti itselleen ensipyöräksi ZX-6R Kawan. Aiempi kokemus kaksipyöräisistä oli "2-3 kertaa kokeillu mopoa tai skootteria" luokkaa. Ajeltiin kortti opetusluvilla (opetin itse ja säästettiin 750 euroa) ja käsittelykoe samalla vehkeellä. Ei tarvinnut vielä ekana kesänä isompaan vaihtaa. Osta suoraan isompi/tehokkaampi ja käännät vähän varovaisemmin kaasua ni ei tarvi juhannuksena olla jo vaihtamassa.
Videolla ei tykätty äänestä, onhan se yksipyttyisen käynti ja ääni on täysin erilainen kuin rivinelosella. Se on paljon matalampi ja rosoisempi, joku voisi sanoa että luonteikkaampi. Nykyaikainen rivinelonen puolestaan saadaan hyvin hiljaiseksi ja tasaisesti käyväksi, jopa lähes huomaamattomaksi kuin sähkömoottori, esim https://www.youtube.com/watch?v=9hrw9JBe69E
Yksipyttyisessä on sekin että ääni muuttuu paljon kierrosalueen ja kaasunasennon mukaan, se on "eloisampi".
Mutta toisaalta aloittelijalle voi kaikki mp-moottorit kuulostaa samalta. Tärkeimmät ominaisuudet ovat ne keveys ja ketteryys. Hankalalla ja kankealla pyörällä voi into lopahtaa. Ja jos ostaa nyt rivinelosen, niin muutaman kauden jälkeen voi päivittää 3, 2 tai 1 -sylinteriseen :;):
Kyllä minä pitäisin er6:tta ja vastaavia sellaisena.Lainaa:
Wilhelm kirjoitti
Ok. ER6 jo meikäläisen kirjoissa "oikea" moottoripyörä. Aikaisemmin ketjussa joku esitti hankittavaksijotain 250 kuutioista tms. kevaria. Luulin että viittaat niihin. Olen kuitenkin sitä mieltä ettei siitä reservistä ole haittaa. Enemmän se on ukosta kiinni minkälaista jälkeä syntyy.Lainaa:
MrWilson kirjoitti
Osta sellainen pyörä, mikä omaan makuun tuntuu parhaalta. Jokaisella niistä oppii ajamaan melko helposti jos on normaalilla motoriikalla varustettu ihminen kyseessä. Pyörää enemmän kiinnittäisin huomiota kevään/alkukesän kurssitarjontaan ja hakeutuisin kortin saamisen jälkeen aika pikaisesti jollekin kurssille. Esim. nuo orgin Ajotaito I ja II kurssit ovat pirun hyviä kursseja perusajotaitojen parantamiseen.
Itse koeajoin pikku Gixerin ja ostin tonnisen, omille taidoille olis toki ollu riittävä kuussatkukin.
Minkä tahansa valitset, huolehdi, että se eka kerta, kun et saakaan syystä tai toisesta käännettyä mutkaan, on paikassa, jossa tilaa liukua.
Kuten mainittu jo edellä, tämä ei riipu pyörän tyypistä vaan kaksipyöräisyydestä.
Kesä! Ihan pian! :jippikaijee:
Minä hankin vuosi sitten keväällä ensimmäisen pyöräni. Koeajoin Yamahan mt-07 ja mt-09 näistä päädyin tuohon isompaan moottorin luonteen johdosta. Tuli ajettua 7000 km. Ja mielestäni mt-09 sopi erinomaisesti ensipyöräkseni.
Nyt olen siistymässä pykälää isompaan mt-10. Joten pisteet mt-09:lle !
Tuanoin.....
Kun se kuuluisa "tuntuma" kuitenkin on aika olennaisessa roolissa kaksipyöräisillä kurvaillessa.....
Alkutaipaleella tahtoo väistämättä hieman useammin löytää itsensä tilanteista, joihin ei
kilometrien ja kokemuksen myötä enää yhtä helposti ajata itseään.
"Hyvä ja tuttu tuntuma" halutaan pallit valtavina liian usein liittää rajoilla vetämiseen ja
unohdetaan noiden usein aivan ratkaisevakin vaikutus siihen, tuliko romuja ja raatoja, vai jotain
vähemmän dramaattista..... vaikka vaan paska housuun..... ja matka jatkuu seuraavalle
vaihtopisteelle:D.
"Hyvällä" pyörällä aloittaminen antaa mahdollisuuden kehittyä ja kehittää taitojaan tutulla laitteella
pitemmän aikaa... ja kun alkutaipaleella niitä "uusia juttuja ja tilanteita" tulee ihan kivasti
klaarattavaksi, niiden klaaraamisen todennäköisyys ei ainakaan huonone.
Paskan housuissa ja ukon arkussa erottaa usein ihan helvetin pienikin asia.
Mun mielestä pointti ei ole saada kerralla loppuelmäksi unelma pyörä. Mieliteot ja halut muuttuu ajan mittaa jne. ja ne saakin muuttua, miksei saisi.
Eka pyörä on se, millä tutustutaan harrastukseen, ei se haittaa vaikka pyörä sattuiskin sellaiseksi, jolla ajaa vuosi kausia, mutta ei se mikään virhe ole jos sen haluaa vuoden, parin päästä vaihtaa toiseen.
Paljon tärkeämpää on tunnustaa itelleen tosiasiat ja valita pyörää sen mukaan. Joillekin pelkkä teho on se mittari ja jos se on prioriteeteissä ykkösenä niin silloin pitää valita tehokas pyörä. Toisille joku muu juttu on se mitä haetaan silloin valitaan joku muu pyörä kuin se tehokkain. Osalle Suzuki Savage LS 650 on se oikea ja jos se natsaa niin ei siinä ole mitään väärää. Toisille turbo busassa ei ole tarpeeksi ja se taas on heidän tapansa harrastaa. Tärkeintä on että valinta tuntuu itelle oikealta ja ymmärtää edes vähän niitä kriteerejä, joilla pyörän valitsee. Toki käytetävissä olevat varat määrittelee osan, mutta ei sekään mitään älyttömiä rajauksia tee.
Tuolta pohjalta sanoisin että ole rehellinen itsellesi ja myönnä tosiasiat. Jos haluat oikeasti paljon tehoa niin ota tehokas pyörä, jos joku muu on etusijalla niin pistä se itelle tärkeä homma prioriteeteissä ykköseksi. Itselle sopiva pyörä kuitenkin auttaa kummasti homman mielekkyydessä ja harrastuksen jatkumisessa. Ennen kaikkea valmistaudu nyt jo ettei tällä pyörällä ajeta hautaan, ei hyvässä eikä huonossa mielessä, se vaihdetaan sitten kun siltä tuntuu.
Minun vaimoni aloitti viime keväänä prätkäilyn, myös aivan nollasta, ei metriäkään ajokokemusta. Pituutta 159 cm eli kaikki pyörät liian korkeita, piti madaltaa. Ehkä hänen kokemuksistaan on jotain hyötyä:
Opettelun aloittaminen, ekat metrit: http://www.vanhamoto.net/2015/05/ma-...yn-kanssa.html
Prätkän madaltaminen ja prätkäilyn aloittaminen kolmen kuukauden ajojen jälkeen: http://www.vanhamoto.net/2015/08/moo...dallus-ja.html
Ekan kesän lopussa oli 14 000+ km ja hän aloitti eilen uuden kauden ongelmitta, ei haitannut liukkauskaan.
Tässä muuten sama kaveri joka ylempänä haukkuu Duken kehumassa Husqvarna 701 supermotoa :) "very very good bike"
http://www.youtube.com/watch?v=9fd66vkTptw
^Moisen olemassa olosta en tiennytkään mutta tässä Duken tapainen peli tosin pikkaisen korkeampi. Näissä keveissä kuitenkin riittää kun saa ukkovarpaan kynnet maahan niin ei ole mitään ongelmia. http://www.nettimoto.com/husqvarna/m...om=650&eto=650
Hauskuushan tässä on se että KTM valmistaa nykyään Husqvarnat, tuo 701 on samalla moottorilla kuin Duke josta ko. arvostelija ei pitänyt yhtään. Teknisesti liki samat pyörät mutta mielipide ihan päinvastainen :) Tai no onhan 701:n penkki kyllä hyvä, tykkään itsekin. Ja tankokiinnitys on kumiholkkien kautta niin täristää vähemmän.Lainaa:
tst kirjoitti
Noissa 650cc on ainakin Bemun kone. Sivistäydyin hieman ja tutkailin nettimotoa ja noita 701cc on näköjään myynnissä. Olen luullut että Husse lopetti katupyörien teon Nudaan, Stradaan ja Terraan mutta olikin vain luova tauko.:)
Ääni 690 Dukelle. Jo pienillä kierroksilla hyvin vääntävä kone ja helppo käsiteltävä kaupunkipyörittelyssä. Tärinöistä sen verran, että jos kyseisen pyörän tärinöitä kestä, niin kannattaa vaihtaa harrastus vaikka sulkapalloon. Jos ketjun aloittaja ei ole ehtinyt tottua minkään nelipyttysen käyntiin niin tuskin värinöihin kiinnittää edes huomiota...
"Tuota" pyörää, mikä se sitten onkaan, voi tietysti lähestyä kääpiönäkökulmasta kahdella hyvinkinLainaa:
nikoppp kirjoitti
erilaisella tavalla ja mikä hienointa, vielä niiden erilaisilla yhdistelmillä.
Että WTF......taas??
Juu, siis kuskin "tekniikan" ja mopon tekniikan kautta.
En mitenkään väheksy voimanpuutteen ja/tai persjalkaisuuden mukanaan tuomia hankaluuksia
2-4 X oman painon ylittävän, kahdella gummilla kulkevan ja....... NYT ON PAKKO :grin:
.....ilman vastaohjaustaitoja pystyssä kaatumatta pököttävän mopon handlauksessa lähtöjen,
pysähtymisien ja muiden punnerrusten osalta.
PS. Huomasiko kaikki "hyvän lähtönopeuden" omaavat tuossa äskeisessä sen olennaisen ????? :;):
Se siitä, mutta mietitäänpä tuolla puskissa tai crossiradoilla intoa, ideoita ja ongelmanratkaisukykyä
pursuavia "kääpiöitä", joita ei pahemmin haittaa vaikka laitteen satulakorkeus lähentelisi
paremminkin kainaloita kuin nivusia :D.
Aivan uskomatonta suoriutumista järjettömän korkeilla ja suhteessa myös painavilla laitteilla......
ja hei: HIEKALLAAAAAA!
Ainoa todellinen ongelma tahtoo olla pelin käyntiin potkiminen, ellei se ole huoltopukin päällä.
Elikäpä..... se "varpistamisen" ongelma on kyllä todellinen, mutta hyvin merkittävä osa tuosta
ongelmasta syntyy ongelmanratkaisukyvyn puuteesta, ennakoinnin puutteesta
hankalaksi tiedettyjä tilanteita lähestyttäessä..... ylipäänsä ennakoinnin puutteesta.
Kaikkeahan ei joka paikassa voi ennakoida, mutta todella merkittävä osa "ongelmista" on ihan itse aiheutettuja. Eli uitetaan se pyörä ilman mitään ulkopuolista syytä esim. keula alamäkeen
parkkiruutuun tms. jossa sitä ei mahdu mitenkään edes veivaamaan ympäri.
Ajetaan iloisesti ihan ominpäin muuten johonkin "sumppuun" tai unohdetaan täysin, että
loppuu siinä Möttölältäkin koipi kesken, Alppimaan lehmästä puhumattakaan......
ellei päästä lähde viestiä kulloisessakin "tilanteessa" sille ylärinteen puoleiselle jalalle.....
ja AIVAN!!!! Että SE toimii tukijalkana..... poiketen vaikka jaloin liikkumisesta.... jolloin
se alarinteen puoleinen toimii enemmänkin tukijalkana ja ylärinteen puoli "kontraa".
Mahtaako tuon noinkin selkeän ja yksinkertaisen, hyvin, hyvin usein nähdyn "kämmin"
syyt ja synnyt majailla vaan syvällä selkäytimessä?
Hieman samantapainen "oikosulku" saadaan aikaiseksi kun vanha suksimies nostetaan
laudan päälle ensimmäistä kertaa ja toivotellaan "turvallista" matkaa :D.
"Turvallistahan" se tahtoo kovin olla tuossa kohtaa.... sanan varsinaisessa merkityksessä:D.
Tuo "ennakoinnin puute", tai laajemmin, kyky pitää pää pari kolme askelta kropan ja mopon edellä,
realisoituu todella hienosti noissa offilajeissa ihan ilman kilvanajoakin.
Joku saa ajatuksen laukkaamaan "asioiden edelle" luonnostaan tai hyvinkin nopeasti, kun taas toinen
ajattaa itsensä "pussi päässä" pulaan lähes loputtomasti ja ihailtavalla sitkeydellä:D.
Jos ihan äärilaidasta ottaa hieman toisenlaisen esimerkin......
Kyllä tuuleenkin voi kusta.... Pitää vaan olla realiteetit hanskassa, noin ajatuksen tasolla:grin:,
eli havainnoida tuulen suunta edes "hetkeä ennen" ja jättää vetämättä vastatuuleen.
Jäljelle jää kuitenkin kolminkertainen määrä "hyviä vaihtoehtoja"..... ellei luontaisena ja
hallitsemattomana toimintatapana ole kääntyä aina niin..... että tuuli hyväilee kasvoja:D.
Oikeen hieno homma. Ei vaan toimi kuseksiessa.... kuten ei moni homma hieman ylikorkealla
ja raskaalla mopollakaan liikuttessa.
Toiset ei tuota opi edes harjoittelemalla.... ja kun syyllinen on aina löydyttävä.....
Neiti Fortunallahan taas menkat ja ties mitä :grin:..... Vaikka itsellä liian lyhyet jalat.... tai jotain edes.
Se on itse kullekin ihan helvetin nöyryyttävää, vaikka tavallaan kasvattavaa ja kehittävää.....
tajuta että se "lyhyys ja vika" onkin usein ihan toisessa päässä :doh:
Mopon tekniikkaa kajottaessa kannattaa, kuten muissa topiceissa on usein todettu, pitää maltti
mielessä ja varmistaa, ettei fillarit lyö juntturiin ääriasennoissa!
Siinä kohtaa ei välttämättä auta enää aavemariiatkaan kun noutaja hakee omansa.
KTM Duke vaikuttaa kyllä hyvältä, vissiin vaan aika korkea pyörä?Lainaa:
hondapena kirjoitti
165 pitkä neito sanoi kovin matalaksi, eli kannattaa käydä kokeilee...Lainaa:
nikoppp kirjoitti
päristelisin itekki ihan mielellään vaikka 195 mittaa
Eilettäin vaimo kävi koeistumassa Yamahan MT09 ja ei noista koeistumisista voi vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin että istuinkorkeus ei paljoa numerona kerro.
Yamaha FZ6N s2 vuosimallia 2009 pitäis olla matalin, ei mitään mahdollisuutta että jalat yltäis maahan edes sen vertaa että vois edes harkita kaupunkiliikenteeseen. Ei edes maantielle kun ei jaksa nostaa ylös jalalta. Korkeus 795 mm.
Triumph street triple R on korkeampi, ei mitään mahdollisuuksia vaikka pyörä on kevyempi kuin Jammu. Korkeus 805 mm.
Sitten tuo MT09, se on noista paperilla kaikkein korkein, 815 mm. Tuo on niin kapealla penkillä ja jalkatapit sattuu sellaiseen kohtaan että tuolla emäntä pystyisikin ajamaan ilman madallusta. Nousi helposti jalalta ylös liikkeessä ja tuntui kevyeltä. Onhan se korkea edelleen 155 sentiselle, mutta kuitenkin sen verran helposti käsiteltävissä että koeajolle mennään jos tulee mahdollisuus. Pääsee emämäntäkin kokeilemaan vähän vääntävämpää ja tehokkaampaa laitetta.
Nuo nyt on katsottu netin syövereistä ja paikkansapitävyys voi olla mitä on. En tiedä minkälainen mittausstandardi noihin on yms. kuinka paljon korkeus muuttuu jos toinen valmistaja mittaisi saman pyörän.
Sitten oli se Hondan Black widow. Jalat ylsi hyvin maahan, mutta jalkatapit oli niin kaukana että siirtosarjojen tilalle olis pitänyt olla lähennyssarjat. Pystyi kyllä 5 kesää ajamaan, mutta turhan kaukana oli jarru- ja vaihdepoljin.
Jokainen kehuu ja suosittelee sinulle pyörää lähinnä omien kokemustensa perusteella. Jos nykypyöristä puhutaan, niin en tiedä onko huonoa vaihtoehtoa olemassakaan.. Suosittelisin, että hommaat sellaisen pyörän joka tuntuu sopivalta ja omalta - älä osta koeajamatta mitään.
Vallankin ensimmäiseksi pyöräksi suosittelisin ABS-jarrullista pyörää. Sen ensimmäisen paniikkijarrutuksen jälkeen tiedät miksi sellaisen ostit - tai miksi olisi kannattanut ostaa.
Noille Abseille iso peukku. Itse ostin ison sport tourerin ekaksi pyöräksi mutta varmaan helpompiakin teitä on.Lainaa:
J@ck kirjoitti
Katso joku yleinen malli joka miellyttää sekä silmää että lompakkoa. Yleinen siksi että ne liikkuu paremmin sitten kun se laitetaan kiertoon sen seuraavan vehkeen tieltä. Oikein pientä ei kannata varmaan ostaa että pystyy jonkinlaista reissua tekemään myös maantiellä.
Janne
Mitä mieltä FZ-6:sta? Aika halvalla löytyisi ABS:lla varustettuja ja vähän ajettuja.
Viime kesänä tuli moista testattua, ku vaihdettiin kaverin kanssa hetkeksi pyöriä... rento ajoasento, kevyt, peruspyörä... :)Lainaa:
nikoppp kirjoitti
Nuo hivenen vammautetut 600 ärräkoneiset pystyfillarit on mun mielestä ok, (hornet, fz..) Niissä on kyllä menoa kierroksilla, helppoja käsitellä. Ei kuitenkaan mitää vahingossa 200km/h. Vinkuu joo, asennekysymys, hyvin meni hornetilla tiuhoilla väleillä norjankeikat. Vaikee sanoo kysyjän henkistä tasapainoa, mut itsellä ainakaan 20v tuskin ois maltti riittäny kilosella.
Suositelkaa 35kw vaatimukset täyttävää vankkaa ja luotettavaa kulkupeliä, huonokuntoisten teiden ja lähes tiettömien taipaleiden samoamiseen. Min toimintasäde 300km. Ei tarvitse keulia tai olla alustaa joka sallii 10g kaarrenopeudet, luotettavuus, kyky kantaa kuormaa. Transalp tai vanha africa twin hinta max 4000E. BMW liian kallis köyhän huoltaa?
Kysymys kannattanee esittää tänne, http://www.matkaendurot.net/Lainaa:
Sampo-FIN kirjoitti
Kallis? Eipä ole tarvinut mitään vielä ite maksaa, kun suodattimista / öljyistä, renkaista, ( R1100GS -94 ), kun ei helpommin huollettavaa voi kuvitella....? :blink:Lainaa:
Sampo-FIN kirjoitti
Mulla on itsellä Yammu 660 Tenere sekä KTM 640 Adventure. Voin suositella molempia. Yammuja saa pariin tonniin, Kottaraisia ehkä kolmeen, kolmeenpuoleen.Lainaa:
Sampo-FIN kirjoitti
Tenere on vähän painava, mutta hiton mukava, ja kyllä silläkin tosi pahaan paikkaan itsensä saa jumiin. Lisäksi se sattuu suoraan A2-rajan sisälle. Ja Tennaria ei muuten ajamalla rikki saa.
Kotari on paljon rajumpi ja epämukavampi, mutta toisaalta taas se on kevyt ja menee tosi hyvin pahassakin maastossa. Mutta suoraa tietä ei tosiaan jaksa ajaa.
Lisäksi AT:lla ja Super Tenerelläkin on tullut ajeltua jonkun verran, mun mielestä se on aika raskaita nostaa ylös suosta. Mutta onhan siinä kaksipyttyisyydessä etunsa. 950 KTM:ää en muuten ostaisi. Siinä on tallella kaikki 640:n huonot puolet, mutta keveys on otettu pois.
640 Adve on kyllä noista ikä/koko-luokkansa vehkeistä onnistunein kompromissi, ainakin omien kokemusten perusteella.
Jos siis toimintasädettä ja maastokelpoisuutta hakee ja on pikkaisen valmis tinkimään mukavuudesta siirtymillä.
Ja kyllä tuollaisella etelästä lappiin ajaa, takaisinkin, ihan pikiteitäkin pitkin...
Tietty vähemmän suorilla ja sileillä reiteillä toimii paremmin.
Ihan arkipyöränäkin on toiminut, viimeiset kymmenisen kautta.
Epäröimättä ottaisin toisen tuollaisen.
Paljon on oikeesti hyviä vaihtoehtoja tuolla esitetty.
Ongelman ydin saattaa olla siinä, että ei ihan vielä ole selvillä se "juttu",
mikä mopoilussa on se "oma juttu".
Ihan naurettavan kapeaan rajautuu vaihtoehtojen punnaaminen siinä kohtaa,
kun ihminen tietää"mitä tarvitsee" .
Tuo ei tietenkään vielä tarkoita sitä, että homma olisi helppoa :D.
Eikä siinäkään ole mitään värää.... kun mennään "etsin kunnes löydän sun....." lajissa.
Elämä on ihan riittävän hapokasta siitä huolimatta, että "Man Gotat Know His Limitations"....
on hallussa ja kuvittelee jopa tietävänsä "mitä tarvitsee".
Mut joo.... Jos edes tietää "oman genrensä".... sen jälkeenn mennään "järkipelillä" jo ihan tosi pitkälle.