Perälaakerin vaihdatus

Lainaa:

---

Vilmart kirjoitti

No ehkäpä tässä tartun sitten laakerin vaihtoon. Mistä on porukat tavannut uutta laakeria noutaa? 85,55€ näyttää maksavan tuolta:
http://www.kentso.fi/prebeo/product/...eri/_3CZ0LZ3O3
Jossain muistaisin mainitun, että BMW:n varaosanakaan ei hinta tuosta suuresti poikkeaisi.

---

84,62€ kuului olevan perälaakerin hinta BMW-varaosana (Biketeam, Vantaa). Ja jos muidenkin keskeisten perämurkulan osien hinnat kiinnostaa niin kruunupyörän kartiolaakeri 39€, perän stefa 33,30€ ja se murkulakopan iso o-rengas 8€. Nämä siis -02 1150 Gessuun.

Edelleen ihmettelen, miksi se kartiolaakeri tipahti ihan itsestään. Akselissa ja laakerin sisäkehässä on hiukan väriä, joka voisi (kuten siis välys myös) viitata siihen, että laakeri olisi leikannut kiinni. Selitykseksi voin arvailla vain sellaista, että on ajettu aika vähillä peräöljyillä. Mutta luulisi öljyä roiskuvan tuolle pikkulaakerillekin, jos vähänkin on öljyä kopan pohjalla. Ja jos ihan kuivilla olisi ajettu niin johan siinä olisi lauennut isokin laakeri. Kellään parempia selityksiä?

Varsinainen perälaakeri oli muuten aika tiukassa. Oma rimpulaulosvedin petti hommassa, kun olin saanut sen melkein ulos ja loput piti käydä vetämässä kaverin järeällä vetimellä.

Ihan uteliaisuutta - kuinka paksu shimmirengas oli? Omassa VaraPerässä oli 0.6 ja 0.15mm, ja pyörän perässä taisi olla 0.7mm.

PS Hiukan off topikkia - juuri huomasin että Motorworks :llä löytyy perän kartiolaakerien päivityssatsi, jossa rasvanipat. Siis voitelua varten ruuvataan suojatulpat pois ja nipat tilalle.

Lainaa:

---

Vilmart kirjoitti

Edelleen ihmettelen, miksi se kartiolaakeri tipahti ihan itsestään.

---

Oletko mitannut tuon akselin ja laakerin sisäkehän mikrometrillä tai tarkalla työntömitalla?
Todennäköisemmältä kuulostaisi, että akselin koneistus olisi mennyt alle toleranssin - mutta mittaamalla se selviää.

Lainaa:

---

OH6ZZ kirjoitti

Ihan uteliaisuutta - kuinka paksu shimmirengas oli? Omassa VaraPerässä oli 0.6 ja 0.15mm, ja pyörän perässä taisi olla 0.7mm.

---

Mikrometrini näyttää 0,55 ja 0,18 mm. Huomasin muuten, että kartiolaakerin prikkallekin on varaosaluettelossa monia paksuuksia. Sen mahdollinen uuden valinta onkin sitten vissiin vaikeampaa, kun vanhahan on puristunut?

Akselin paksuus kartiolaakerin kohdalla on mikrometrillä tasan 25 mm. Laakerin sisäkehää en pysty mittaamaan kuin työntömitalla ja tarkkuus tietty silloin mitä on, mutta näyttää 25,02 mm. 2 sadasosamilliä ei kyllä mielestäni löysää laakerin istumista vielä tee.

Päälaakerin shimmauksiin kai ei tarvitse puuttua, jos uusi laakeri on jämptisti yhtä paksu kuin vanha?

Lainaa:

---

Vilmart kirjoitti

....

Päälaakerin shimmauksiin kai ei tarvitse puuttua, jos uusi laakeri on jämptisti yhtä paksu kuin vanha?

---

No jos tuolla on se 80tkm ajettu ja nyt ennakoivana huoltona uutta tuohon oot vaihtamassa, niin eihän tuo väärää/liian tiukkaa shimmausta indikoi. Eli itse en alkaisi arpoa noiden kanssa. Eri asia, jos olisi jo pettänyt muutaman kympin ajon jälkeen.

Lainaa:

---

C-A-D kirjoitti

No jos tuolla on se 80tkm ajettu ja nyt ennakoivana huoltona uutta tuohon oot vaihtamassa, niin eihän tuo väärää/liian tiukkaa shimmausta indikoi. Eli itse en alkaisi arpoa noiden kanssa. Eri asia, jos olisi jo pettänyt muutaman kympin ajon jälkeen.

---

Näin vähän itsekin arvelin. Bemarin omassa huoltomanuaalissa minusta se shimmien tarpeen mittauskin vaatii äkkiseltään spesiaalityökaluja.

Lainaa:

---

OH6ZZ kirjoitti

PS Hiukan off topikkia - juuri huomasin että Motorworks :llä löytyy perän kartiolaakerien päivityssatsi, jossa rasvanipat. Siis voitelua varten ruuvataan suojatulpat pois ja nipat tilalle.

---

Kenenkähän laakereita nämä Motorworksin laakerit on, kun tuolta sivustolta ei selkoa saa?
http://www.motorworks.co.uk/vlive/Sh...BA_15_30_EA_50

Perälaakeri olisi n. 30€ halvempi kuin täkäläinen bemulaakeri (FAG). Tohtiiko tuolta tilata?

Lainaa:

---

Vilmart kirjoitti

Kenenkähän laakereita nämä Motorworksin laakerit on, kun tuolta sivustolta ei selkoa saa?
http://www.motorworks.co.uk/vlive/Sh...BA_15_30_EA_50

Perälaakeri olisi n. 30€ halvempi kuin täkäläinen bemulaakeri (FAG). Tohtiiko tuolta tilata?

---

Olen tilannut MW:ltä 2 eri kertaa perän laakerit. Olivat FAG:n kuten alkuperäisetkin. Edellisen tilasin 1,5 vuotta sitten. Sähköpostia
MW:lle, jos epäilyttää.
Ps. Yritin myös MOTOBINSiltä, mutta sieltä tuli 17 kuulanen, jonka palautin.

Lainaa:

---

C-A-D kirjoitti

No jos tuolla on se 80tkm ajettu ja nyt ennakoivana huoltona uutta tuohon oot vaihtamassa, niin eihän tuo väärää/liian tiukkaa shimmausta indikoi. Eli itse en alkaisi arpoa noiden kanssa. Eri asia, jos olisi jo pettänyt muutaman kympin ajon jälkeen.

---

Vaihdoin viime talvena perän laakerit ja 0,1 mm tarvi shimmata vähemmän. Oliko kyseessä heitto laakereissa, mittausvirhe, alkuperäinen shimmaus vaiko eikö kartiolaakeri ollut mennyt pohjaan asti? Näistä jos syytä lähtisin etsimään, niin se olisi alkuperäinen shimmaus. Laakereita en mittaillut, mutta nuo kaksi muuta asiaa tarkistin useampaan kertaan.

Shimmauksen tarkastaminen on yksinkertainen toimenpide, kunhan saa heittokellon jostain lainaan.

Lainaa:

---

Nomad kirjoitti

...Shimmauksen tarkastaminen on yksinkertainen toimenpide, kunhan saa heittokellon jostain lainaan.

---

Heittokello tuli taannoin heräteostoksena hankittua, jos vaikka joskus tarvitsisi. Nytpä sille olisi näköjään sitten käyttöä. Jos saisi vielä ohjeet kuinka sillä ne shimmaukset tsekataan... :-)

Lainaa:

---

Vilmart kirjoitti

Heittokello tuli taannoin heräteostoksena hankittua, jos vaikka joskus tarvitsisi. Nytpä sille olisi näköjään sitten käyttöä. Jos saisi vielä ohjeet kuinka sillä ne shimmaukset tsekataan... :-)

---

Alla olevasta suttuisesta videosta hieman osviittaa 28:20 kohdalta. Eli perä kasataan ilman shimmilevyjä. Sitten heittokello tukevalle paikalle kiinni ja akselia liikutetaan ylös alas. Itse laitoin perän kiinni takarenkaaseen, joka oli lappeellaan lattialla. Heitto mitataan ja tähän mittatulokseen lisätään muistaakseni 0,1mm, jolloin saadaan tarvittava shimmin paksuus.

https://www.youtube.com/watch?v=sn5zs8RslF4

Lainaa:

---

Nomad kirjoitti

https://www.youtube.com/watch?v=sn5zs8RslF4

---

Erinomainen video. Kiitos.
Tuosta tosiaan selviää miten sen shimmauksen saa mitattua.
Jos tarvetta mittaukseen on.

Olen kyllä sitä mieltä, että tuo tarkistus on tarpeen vaan, jos perä kestää vähemmän kuin 100.000 km.
No ehkä noissa LT pyörissä 60.000 voisi olla raja.
Jos perä kestää tuon, niin perä on tehtaalla shimmattu oikein ja uuden laakerin vaihto ei siihen vaikuta mitään.
Laakerien valmistustoleranssit ovat leveydessä ihan satasen luokkaa.

Lainaa:

---

Nomad kirjoitti

https://www.youtube.com/watch?v=sn5zs8RslF4

---

Mainio pätkä, todellakin! Täytyyhän tuo mittaus tehdä vaikka todennäköisesti peräni shimmaukset ovatkin olleet kohdillaan. Tulipa myös hupa ajatus, että onkohan Uralien perissä samanlainen shimmaus ja millä tarkkuudella. Suuressa maassahan on suuret toleranssit niin olisiko niissä ohuimmat shimmit millin paksuisia? :;):

on nuo nettivideot hyviä esimerkkejä, etenkin jos peukalo keskellä sorm... kämmentä kuten mulla. pitää varmaan hankkia sitten vanha kompuutteri autotalliin, kunhan sen saa joskus tehtyä. jääkaapin ja sohvan lisäksi. :jpstyle:

https://www.youtube.com/watch?v=-if_b377CfY

kuuostaako tuo yhtään tutulta ääneltä? reikäperä tosin mut kuuluuhan nuo äänet aika hyvin.. :blink:

Tuo kolina taitaa kuulua kardaanista, ei perästä? Tuota keskituella pyörittämistä ei kai oikein suositella, kardaanin nivelet joutuvat turhan jyrkkään kulmaan.

Hyvä ja halpa työkalu perän kuunteluun on puikolla varustettu Bilteman / Motonetin stetoskooppi. Ei tarvii koneella pyörittää, pelkällä käsinpyörityksellä kyllä saa selvän kuinka pahasti laakeri rahisee.

Tuon videon rahinaa veikkaisin perästä kuuluvaksi. Semminkin kun tässä olen oppinut, että reikäperän laakeri voi olla jopa ihan ruostunut, mitä vanhojen perien laakerille lienee vaikea saada aikaan. Eli kuiva särkynyt / ruostunut laakeri...rohinan frekvenssiä voi videolla verrata perän pyörimisnopeuteenkin. Sattuu aika hyvin samaan tahtiin, eikö?...

t. pozo
:orgmp:

Tuo ääni tulee kyllä gessun reikäperästä kuin reikäperästä eikä ole mitään tekemistä laakerin kanssa.

Kardaanista tuo ääni tulee.

Kardaani menee niin tiukkaan kulmaan että se alkaa siellä äänetelehtimään. K-sarjan vehkeissä perän liike ei ole läheskään samaa luokkaa niin se kardaani ei edes pääse tuollaiseen asentoon jossa tuollaisia ääniä alkaisi tulemaan.

Ja tuon voi vielä itse kukin vahvistaa linkistä joka löytyy tuon videon kommenteista.

Lainaa:

---

iaj kirjoitti

Tuo ääni tulee kyllä gessun reikäperästä kuin reikäperästä eikä ole mitään tekemistä laakerin kanssa.

Kardaanista tuo ääni tulee.

Kardaani menee niin tiukkaan kulmaan että se alkaa siellä äänetelehtimään. K-sarjan vehkeissä perän liike ei ole läheskään samaa luokkaa niin se kardaani ei edes pääse tuollaiseen asentoon jossa tuollaisia ääniä alkaisi tulemaan.

Ja tuon voi vielä itse kukin vahvistaa linkistä joka löytyy tuon videon kommenteista.

---

Itsekin pelästyin aikoinaan kun ensimmäisenä talvena käyttelin pyörää keskituella vaihde päällä. Samanlaista kolinaa ja rahinaa kuului ja pyörällä oli ajettu alle 10 tkm. Nyt on ajettu yli 40 tkm sen jälkeen ja ääni on pysynyt samanlaisena, samoin kuin takapyörästä klo. 6/12 otteella heiluttamalla tunnusteltu välyskin. Eli kuuluu asiaan jos keskituella vaihdepäällä pyörää käyttää.

Lainaa:

---

GSR600 kirjoitti

Itsekin pelästyin aikoinaan kun ensimmäisenä talvena käyttelin pyörää keskituella vaihde päällä. Samanlaista kolinaa ja rahinaa kuului ja pyörällä oli ajettu alle 10 tkm. Nyt on ajettu yli 40 tkm sen jälkeen ja ääni on pysynyt samanlaisena, samoin kuin takapyörästä klo. 6/12 otteella heiluttamalla tunnusteltu välyskin. Eli kuuluu asiaan jos keskituella vaihdepäällä pyörää käyttää.

---

Niinpä niin, kehitys kehittyy...
Oma 180 tonnia ajettu LoTja jos ääntelisi noin, saisin kyllä sydärin :blink:
Mutta jos tuollainen kolina ynnä takapyörän lotaus ovat normaaleja, niin uskon viisaampia...:respect:
Vähemmänhän sitä kaiketi keskituella kuuluu kilsoja keräillä.

T. Pozo
:orgmp:

Lainaa:

---

pozo izquierdo kirjoitti

Niinpä niin, kehitys kehittyy...
Oma 180 tonnia ajettu LoTja jos ääntelisi noin, saisin kyllä sydärin :blink:
T. Pozo
:orgmp:

---

Minulla on 200.000 km ajettu R1100GS.
Sen kardaani ei pidä vielä mitään ääntä, mutta pitää kai tarkistaa sen kunto, kun seuraavan kerran tulee jotain hommaa sillä suunnalla. Se takanivelen suojakumi pitäisi oikeastaan vaihtaa, koska siinä on reikä.
Tuolla on juttua siitä, miten kardaanin voi itsekin korjata tai korjauttaa vaikka jollain autopajalla vaihtamalla ne nivelristikot siihen ennen kuin täysi tuho tulee.
Linkki
Tuolla joku heppu on kyllä ihan turhaan leikannut sen nivelristikon palasiksi ennen irroitusta. Kyllä se lähtee sieltä kokonaisenakin.
Selaamalla tuon koko juttuketjun saa siitä jutusta paremman kuvan ja Youtubesta löytyy videoita asiasta monta.

Lainaa:

---

pozo izquierdo kirjoitti

Niinpä niin, kehitys kehittyy...
Oma 180 tonnia ajettu LoTja jos ääntelisi noin, saisin kyllä sydärin :blink:
Mutta jos tuollainen kolina ynnä takapyörän lotaus ovat normaaleja, niin uskon viisaampia...:respect:
Vähemmänhän sitä kaiketi keskituella kuuluu kilsoja keräillä.

T. Pozo
:orgmp:

---

Korostetaan nyt vielä että ei se ajossa ääntele kun kardaani on ns. normaalissa asennossa eli ääntely
tulee esille ainoastaan keskituella kun takajousitus on aivan ulosjouston ääriasennossa.
Toki vastaava tilanne tulee ajossa esim. soratie hypyissä mutta ne loikat kestävät yleensä 1-2 sekuntia ja silloin on yleensä muuta tekemistä kuin kuunnella kardaanin ja perän ääniä :D

Ei ole vielä koskaan tullut päälle tilannetta, jossa olisi pitänyt ykkösellä pyörittää takarengasta keskituella, niin en ole kuullut tuollaisia ääniä..

Ei ehkä nyt ykkösellä mut minusta kannattaa siloin tällöin käsin pyöritellä keskituella ollessa.Itsellä oli 70tkm kohdalla jäylkkiä kohtia jotka sitten paljastuivat etumaisen nivelen vaurioksi! :O

Lainaa:

---

XX-xenon kirjoitti

Ei ole vielä koskaan tullut päälle tilannetta, jossa olisi pitänyt ykkösellä pyörittää takarengasta keskituella, niin en ole kuullut tuollaisia ääniä..

---

Eikö tuosta kannatttaisi ottaa iskarikin irti, vääntää perä 90 asteen kulmaan, ja katsoa, että vieläkö pyörii (ääneti?). Ketjut tuosta selviää, jos ei ota swingin akseliin kiinni. :p

Lainaa:

---

Nomad kirjoitti

Alla olevasta suttuisesta videosta hieman osviittaa 28:20 kohdalta. Eli perä kasataan ilman shimmilevyjä. Sitten heittokello tukevalle paikalle kiinni ja akselia liikutetaan ylös alas. Itse laitoin perän kiinni takarenkaaseen, joka oli lappeellaan lattialla. Heitto mitataan ja tähän mittatulokseen lisätään muistaakseni 0,1mm, jolloin saadaan tarvittava shimmin paksuus.

https://www.youtube.com/watch?v=sn5zs8RslF4

---

Perälaakerin vaihto vielä suunnitteluvaiheessa ja on ollut aikaa rauhassa tuumailla tuota shimmausmittausta. Äkkiseltään en keksinyt pomminvarmaa tapaa kiinnittää heittokelloa murkulaan. Tuli sellainen mieleen, että mahtaisiko tinalanka toimia? Eli laakerikoolin päälle asettaa tinalangan, ruuvaa kannen kiinni, irrottaa kannen ja mittaa litistyneen langan paksuuden. Siihen sitten ynnätään se 0,1mm tai mikä se nyt kuuluukaan olla.

onhan niitä erilaisia plastigaugeja

http://www.plastigaugeusa.com/how.html

ebaysta (UK) saa noita plästigeitsejä melko järkevään hintaan.

Lainaa:

---

jaket kirjoitti

onhan niitä erilaisia plastigaugeja

http://www.plastigaugeusa.com/how.html

---

Kappas, tommosiakin on olemassa. Niin sitä oppii taas uutta, kiitoksia!
Plastigauge PL-D (0.020" - 0.040 in. (0.500mm-1.00mm)) olisi varmaan passeli koko mokoman rakosen mittaamiseen. Noin 15€ näyttäisi ebaysta kustantavan. Taidan kuitenkin kokeilla ensin tinalankamenetelmää.

Selittäisikö joku, miten tuo 'backlash' tarkalleen ottaen määritellään. Tässä puimurin huoltomanuaalista:
http://1drv.ms/1ELW77V
Ei ota ymmärtyäkseen minulla.

Kartiolaakerin prikkahan säätää kruunupyörän hampaiden ja vetarin hampaiden välystä. Manuaali ohjeistaa perän kasaamisosiossa notta:

"Place original spacer (1) or spacer measuring 2.25 mm (0.0886 in) in thickness on crown wheel (for provisional backlash)."

Minulla vanha prikka on 2,00 mm paksu, mutta ei pysty sanomaan miten paksu on alkujaan ollut, kun siinä on pyörähdysjälkiä ja samoin myös akselissa pinnalla, jota vasten prikka on. Kuinkahan tarkkaa tuo oikeasti lopulta on tuo 'backlashin' säätö?

Edit:
Edelleen on mysteeri miten kartiolaakeri on päässyt pyörähtämään akselilla. Laakerineulat ja laakerikuppi ovat ihan siistin näköisiä, mutta sisäkooli on selvästi pyörähtänyt akselilla.